twervig

Vapaa kuvaus

Aloituksia

7

Kommenttia

1751

  1. kaksikielisiä tiekylttejä löydät Canadassa, Walesissä, Sweitsin kaksikielisistä kaupungeista, Brysselistä, Italiassa (Etelä-Tyrolista Italian-saksankielisiä, Aosta laaksosta italian -ranskankielisiä sekä italian sloveninkielisä rajaalueilla), Ranskassa esim baskien alueelta, Espanjassa esim. baskien alueilta, Galiciasta, Navarresta, Kataloniasta, Valenciasta, Saksassa: alueilla missä ranskankieliset tai tanskankieliset ovat vähemmistöinä.
  2. En del män är ganska håriga så dom har redan päls va?
  3. Den undersöks ju redan av polisen- vad yrar du om? Det är klart sånt här inte skall förekomma. Och de som har handlat fel skall ställas till svars för det de gjort. HÄr har barn drabbats och det kan man inte godkänna.
  4. Ei se ole RKPn säätiö
  5. Ero on että kielimääräykset ovat olemassa niissä paikoissa missä ruotsin (tai päinvasoin suomen) kieltä tarvitaan. Ja on viranomaisen/kunnan/sairaalan/ tehtävä hulehtia että Suomen kansat saavat palvelut omalla kielellään. Ja koska fennot ovat tähän asti aina vastustaneet että ruotsinkieliset palvelut voitaisiin hoitaa eri yksiköissä niin tietenkin joudutaan suuremmalta joukolta vaatia ruotsinkielen taitoja, kun samalla osastolla/jaostolla/paikalla hoidetaan kaikkien asioita. Silloin he jotka hoitavatkin kaikkien asioita tulee osata kakkien kansalliskieliä.
    -- Ei on todettu että näillä paikolla tarvitaan ruotisnkieltä.

    Mitä muihin kielivaatimuksiin tulee ne ei ole laissa sidottu samalla tavalla vaan niitä haetaan kun tarvitaan.
  6. Reuter on ruotsinkielen kielitieteilijä ja tietenkin hänelle sitten kuuluukuin huolehtia ruotsinkielen oikeasta käytöstä. Sanomalla missä missä ruotsinkielen kielenkäytäntö tulee olla ei sano yhtään mitään suomenkielestä. Sehän kuuluu suomenkielisille kielitieteilijöille sanoa.
    Mutta sinun logiikallasi sanot että silloin kuin suomenkielinen kielitieteilijä sanoo jotain oikeasta suomenkielestä niin samalla hän sanoo että ruotsinkielen käytäntö on virheellinen.
    Oletpa vainoharhainen!!!
  7. Vi sköter oss så gärna själva. Men då skall vi inte heller bekosta era skolor, sjukhus, o.s.v. Så vi måste då få ett eget skattesystem för svenskspråkiga i landet.
    Du kan ju tänka dej hur det skulle låta bland er fennon då.
  8. Dels säger man att det itnte är någon nytta med svenskan. Dels ropar man över att svenskkunninga får bättre jobb. Av det kan man ju bara dra slutsatsen att man egentligen inte vill skaffa sig förutsättningarna för att få ett bra jobb.
  9. Nu får jag inte det här att gå ihop. dels påstår ni att det inte är nån nytta med svenskan. Dels säger ni att man får jobb om man kan svenska.

    Är det alltså ingen nytta med att få jobb eller vad menar ni? Vill ni faktiskt leva på våra skattepengar?
  10. totta olet. Kun tietäisit miten ruotsinkieliset lapset kärsivät suomenkielen tunneilla ja ylisuurilla läksyillä
  11. jos on kaksikielisestä perheestä niin on yhtä paljon suomen kuin ruotsinkielinen - mikä vika siinä on. Ja kaupungissa kuin Tampereella ymmärtävät että jotta molemmat kielet pysyisivat vahvoina niin koulukäynti ruotsinkieliellä on tärkeä. MIksi haluatte rajoitta vanhemien mahollisuus valita?
  12. 1) ihan vapaasti saat perustaa ja ylläpitää koulun toisella kielellä kun se seuraa peruskoulun linjoja. Miksi muita haukut.
    2) milloin alle 50% on ruvennut olemaan suurin osa? Suurin osa suomenruotsinkielisten lasten vanhemmat ovat täysin ruotsinkieliset joten heille suomenkieli on todellisuudessa myös vieras kieli.
  13. On ihan huvittava lukea että nnyt kun asia koskisi fennoja niin se ei sopisi. Mutta kun koskisi ruotsinkielisiä niin huudetaan ettei oliskaan muuta mahdollisuutta.
    Veikkaan että jos tilanne olisi ollut että Jakobstads gymnasium olisi siirretty Lukioon niin sitä olisitte kannattaneet. Mutta ei nyt :)
  14. "ainakin 1500 l.
    lähtien ruotsalaiset painottavat että suomalaiset
    ja suomenkieli EIVÄT kuulu ruotsalaiseen kansakuntaan" - lähteitä kiitos. Kun nyt kerran kunningas antoi Agricolalle tehtävän kääntää raamatun suomeksi - miski hän "tuhlaisi" sen verran rahaa jos suomenkieliset eivät olisi nähty osana valtakuntaa?

    "Suomalaiset olivat yhtenäinen joukko jonka kotimaa
    oli vieraan vallan alla." Ei edes Ruotsissa puhuta yhtä paljon eri heimoista kuin meillä Suomessa. Vaan siellä puhutaan alueista.

    "Sillä asialla, mille pakkovallalle maksaa veroja ei ole
    mitään tekemistä kansallisuuden kanssa." - Suomalaista kansallisuutta ei ollutkaan siihen aikaan, Sen sijaan oli sekä hollantilainen että ranskalaien toisen maailmansodan aikana. "Kansakunta" kiveen hakattu vaan se luodaankin, ja luotiin voimakkaasti 1800-luvulla
  15. Kai Ruotsi seuraa kai tässä Suomen esimerkkiä viime vuosina kotimaisten kielten keskuksen toiminta on supistettu aika rajusti.
  16. "Ruotsissa kielen rekisteröimiseen ei ole tarvetta" näin on Ruotsissa väitetty. Mutta olisi ehkä syytä harkita sielläkin koska nyt "päättävät" ihmisen kielen sen mukaan kun mistä maasta on kotoisin. Ja tietenkin viranomaiset siksi lähettävät ihan turhaa tiedotteita yms vääräällä kielellä.
  17. MInun tuntemastani ruotsinkielisten joukosta löytyy monta joille opiskelupaikkaa ei heti löytynyt. Mitä he sitten ovat tehneet?

    Lähteneet ulkomaille saamaan kielikokemuksia.
    Hankkineet itselleen väliaikaisen työpaikan sellaisella alueella että se antaa pisteitä seuraavassa haussa ja ehkä korottaneet koulutodistuksensa sen aikana
    Opiskelleet ja käyneet kursseja esim. kansanopistoissa/työväenopistoissa jotka ovat tukeneet heidän hakemuksensa.

    Suomnekielinenkin saa halutessaan hakea ruotsinkieliseen oppilaitokssen, ei kukaan sitä estä, jos uskoo että pääsy sinne on helpompi.
  18. Ja minä tunnen myös toisen sukupolven maahantulijoita jotka puhuvut moiteettomasti suomenruotsia.
    Mikset suomenkieliset oppineet ruotsia yli 700 vuoden yhteisolon aikana.

    Tuollaisia argumenttejä voi kääntää takaisin kuten nyt tein. Eikä ne mitenkään vie asiaa eteenpäin.

    Miksi on niin vaikea Suomessa ottaa hyödyn irti maan kaksikielisyydestä. Kaksikielisyys joka antaa ihmisille myös oikeuden osata toisen kielen autettavasti tai ei ollenkaan. Mutta maa missä nämä eri kielet kuitnekin käytetään ja missä viranomaiset ovat situoutuneet huolehtimaan ihmisten palveluista näillä kielillä.

    Tieteellisesti on tutkittu asia.
    Kun kyseessä on näin eri kieliryhmistä kuin suomi ja ruotsi ne aktivoivat myös aivoissa eri alueita. Ja tämä taas vaikuttaa ihmisten luovuuteen hyvin myönteisesti, koska joutuu käyttämään aivojen eri alueita paljon vilkkaammin kun liikkuu kielstä toiseen. Siis meillä on maassa luonnollinen resurssi josta todella kannattaa otta hyödyn irti.
  19. ette menetä sen enempää kuin meitä
  20. Säg det- varför skall det byggas nya skolor åt finnarna när de flyttar in till svenska kommuner fast det finns utrymme i de svenska skolornas klasser
    21. 77 / 88
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt