suomalainen2

Vapaa kuvaus

Aloituksia

44

Kommenttia

753

  1. Tuossa puhutaan kylläkin Venäjän Baltiaan kohdistuvasta uhasta ja Suomen ja Ruotsin mahdollisesta osuudesta Viron puolustamisessa. Joten Suomea ei mainita siinä hyökkäysuhan alaisena olevana valtiona.

    Mutta on ilman muuta selvä asia että Venäjä on poteliaalinen uhka lähinaapureilleen - Suomi mukaan lukien, koska se ei noudata kansainvälisiä sopimuksia naapureihin nähden.
  2. Mexicossa on ollut demokratia ainakin vuodesta 1918 ja hyvin naapurisuhteet ovat toimineet. Ei sotilasdiktatuuria eikä vallankaapauksia.
  3. Hyvin siellä on asiat sujuneet ainakin Mexicolla ja Kanadalla. Ei niillä ole ollut mitään ongelmia suuren naapurinsa kanssa.

    Yhdysvallat tosin otti sodalla Mexicolta kiistan aiheena olleen Oregonin alueen, mutta vain sen, mikä oli alkuperäisenä vaatimuksena, ei yhtään enempää. NL sen sijaan otti talvisodassa enemmän kuin mitä oli ennen sotaa esittänyt. Koettipa vallata koko Suomi, muttei onnistunut.
  4. USA:ssa ja Englannissa on toimiva ammattiarmeija toisin kuin Ruotsissa. Se, että pyrkijöitä riittää ammattisotilaiksi voittanee pitää jonkinlaisesena osoituksena maanpuolustustahdosta. Ainakaan niitä ei leimata "sotahulluiksi" kuten Pohjoismaissa ehkä tehdään.

    Toinen asia sitten on, kykenisikö Suomen kaltainen valtio puolustamaan itseään suppealla palkka-armeijalla, vai pitäisikö armeijan saada koulutettua lisäreserviä joko vapaaehtoisen maanpuolustuksen kautta vai asevelvollisuudella.

    Viron hallitus on katsonut välttämättömäksi rohkaista ihmisiä liittymään suojeluskuntiin, koska se ei pidä nykyisessä tilanteessa ammattisotilaista kokoonpantua armeijaa enää riittävänä.

    Minusta asevelvollisuus on siinä valossa parempi vaihtoehto.

    Minusta maanpuolustustahto voisi nousta, jos kuuluisimme Natoon. Toinen vaihtoehto olisi tietenkin yhteinen puolustusliitto Ruotsin ja muitten Pohjoismaitten kanssa, mutta Ruotsin tilanteen huomioiden en pidä sitä realistisena vaihtoehtona Natolle.
  5. En usko maanpuolustustahdon laskevan Naton vuoksi, vaan päin vastoin nousevan. Suomalaisilla olisi vahvempi motivaatio puolustaa omaa maataan kun apu olisi etukäteen tiedossa. Kyse ei ole siitä, että ulkomaalaiset kävisivät sodat suomalaisten puolesta, vaan suomalaiset kävisivät taistelut omilla aseilla itse, mutta ulkopuolisen avun turvin.

    Jotta Nato-jäsenyyttä voitaisiin todella pitää ongelmana, niin silloin pitäisi tietää ongelman luonne. Siihen ei käy sellaiset perusteet, kuten: " Nato on uhka Venäjälle," tai: " Suomi joutuisi käymään sotia muitten puolesta," tai muuta soopaa.

    Vastustajan olisi kyettävä osoittamaan todelliset ongelmat, joita sotilasjärjestöön kuulumisesta aiheutuisi.
  6. Laittomasti se naapuri Karjalan otti, mutta minä säilyttäisin mielummin nykyiset rajat, kuin alkaisin rähisemään menetetystä alueesta. Ja, jotta nykyiset rajat voitaisiin turvata, niin sen voi varmistaa parhaiten liittymällä puolustusjärjestö NATOon.

    Suomen poliittinen johto ei ole tietävästi yrittänyt saada menetettyjä alueita Kekkosen jälkeen takaisin, jotta ei pilattaisi hyviä suhteita ja hyvä niin.

    Jos Suomi ryhtyisi nyt riitelemään rajoista, niin se olisi varma este NATO-jäsenyydelle.
  7. Minä en kirjoittanut suomettumisesta vaan sisäisen järjestyksen ylläpidosta, johon myös terrorismin torjuminen kuuluu. Totesin vain, että ne jotka vastustavat poliisin toimien tehostamista ovat samoja, jotka ovat vastustaneet maanpuolustusasiaakin. Liittyvätkö molemmat sitten suomettumiseen?

    Sen sijaan huomauttaisin, että 1970-luvulla - ja aikaisemminkin - Suomessa vallitsi epädemokraattinen tilanne, koska eduskuntapuolueitten voimasuhteet eivät vaikuttaneet hallitusratkaisuihin.

    Jopa Mauno Koivisto vannoi 1982 presidenttivaaleissa kansanrintaman nimeen. Asia muuttui sen jälkeen, kun Kepun ja Kokoomuksen kassakaappisopimus tuli ilmi. Silloin presidentti Koivisto unohti tykkänään kansanrintaman ja muodosti sinipunahallituksen. Sen jälkeen asiat alkoivat edetä parlamentaariseen suuntaan.

    Jotenkin vaikuttaa siltä, että hallituspohja oli Keskustapuolueesta riippuvainen. Onneksi Koivisto syrjäytti Keskustan niin että yksi puolue ei pääsyt enää määräilemään hallituksen muodostamisesta. Oli vai ikävä, että Koivisto ei sisältänyt sitä vaaliohjelmaansa. Olisi voinut presidenttivaalien alla luvata muodostaa hallitus eduskuntavaalitulosten pohjalta. Silloin olisi tiedetty, mistä äänestettiin.
  8. Miten hyökkääjä pysäytetään ilman sotaa?
  9. Minkä sodan jälkeen? Talvisodan jälkeen NL ei vaatinut mitään vankeja luovutettaviksi.
  10. Terrorismin torjunta on poliisiasia, ei sotilaallinen. Joten jos terrorismin uhka on todellinen, niin siihen tepsii poliisivoimien ja valtuuksien lisääminen.

    Valitettavasti NATOn vastustajat vastustavat myös poliisin toimien tehostamista. Näille poliisi ja armeija + NATO ovat kauhuyhdistelmä. Johtunee v.1918 tapahtumista, että sisäisen järjestyksen ylläpitoa vastustetaan.

    Mitä tulee islamisteihin, niin mitään uskontoa ei pidä itsessään leimata uhaksi. Suomessa on uskonnonvapaus, mikä merkitsee, että jokainen voi harjoittaa omaa uskontoa jos noudattaa samalla maan lakia.
  11. Suomen pitää liittyä NATOon juuri sen takaaman turvallisuuden vuoksi. Siten saisimme tarvittavan avun puolustautuessa hyökkääjää vastaan.

    " Vain itsenäisellä puolustuksella on todellista arvoa ja se on myös kansamme menneisyydessä väkevästi jo todistettu."

    V.1939 Suomen itsenäisellä puolustuksella ei ollut kovinkaan suurta arvoa itänaapurille, jonka vuoksi se sitten hyökkäsi. Itse talvisodassa Suomi joutui taipumaan Neuvostoliiton vaatimuksiin, koska ei ollut riittävästi omaa voimaa taistella pitempään.

    Tämän vuoksi Suomi etsi turvaa eri vaihtoehtojen väliltä: Ensin puolustusliitosta ja valtioliitosta Ruotsin kanssa, ja sen jälkeen Saksalta.

    Lopulta Saksa osoittautui ainoaksi vaihtoehdoksi, jonka vuoksi jouduimme sotaan sen rinnalle. Saksan apu v.1944 taistelujen aikana auttoi omalta osaltaan Suomea säilymään itsenäisenä valtiona.

    Joten se, mitä kansamme menneisyydessä on väkevästi todistettu, on se, että emme kestä yksin ylivoimaista vihollista vastaan.

    " Nato-jäsenyys vain sotkisi nykyiset hyvät suhteemme Venäjän kanssa:::"

    Ne ovat jo "sotketuneet" Krimin ja Ukrainan tilanteen vuoksi. Sellaiseen valtioon ei voi luottaa, joka loukkaa toisen valtion suvereneettia.

    "... ja velvoittaisi samalla meidät osallistumaan eri konflikteihin joita käydään kaukana Suomesta ja joihin meillä ei ole osaa eikä arpaa."

    Mikä on "kaukainen konflikti"? Suomi joutui v.1939 mukaan "kaukaiseen konfliktiin, johon meillä ei ollut osaa eikä arpaa". Näin siitä huolimatta, että emme olleet liittoutuneet kenenkään kanssa. Näin ollen voimme olla varmoja, että jossain vaiheessa joutuisimme joka tapauksessa vedetyksi meille kuulumattomaan konfliktiin malli Cajanderin.

    Venäjä tuskin kunnioittaisi Suomen puolueettomuutta, kun se ei kunnioita Ukrainan itsemääräämisoikeutta.

    Mielestäni NATO on enemmän suoja kuin uhka Suomelle.
  12. NATOa ei ole perustettu tukemaan mitään valtiota aluekiistassa, joten sellaisen toivossa ei kannata haaveilla Karjalaa takaisin.

    Venäjä melkein esti Viron liittymisen NATOon pitämällä yllä keinotekoista rajakiistaa Viron kanssa. Onneksi NATO ja EU näkivät tilanteen oikein ja pakottivat Venäjän lopulta vahvistamaan Viron hyväksymän sopimuksen ottamalla maa jäseneksi.

    NATO on perustettu jäsenvaltioitten turvaksi. Liittymällä NATOon Suomi varmistaa nykyisten rajojen pysyvyyden niin että naapuri ei lähde vaatimaan meiltä enempää maata.
  13. Ensin alkuun sodan nimestä.

    Sodan alkuperäinen nimi oli " Suomen talvisota 1939-40", joten minusta talvisodasta kirjoittaessa pitäisi käyttää pikku-t:tä. Tämä siksi, että teoriassa joku toinen valtio saattaa käydä samanlaisen talvisodan, joka ehkä saa nimen kuukausikalenterin mukaan. Sellaisessa tilanteessa ei välttämättä tiedetä mistä Talvisodasta on kyse, ellei niitä eroteta toisistaan esim. käyttämällä nimitystä Suomen talvisota ja valtio X:n talvisota.

    Tämän vuoksi kirjoitan mielummin talvisota. Sama pätee Suomen jatkosodasta kirjoittaessa.

    Mitä Stalinin pyrkimyksiin ja odotuksiin tulee, niin mielestäni Stalinilla oli sota vaihtoehtona jo kesäkuusta 1939 lähtien. Ainakin Stalin keskusteli asiasta Kuusisen kanssa muistaakseni kesäkuussa. Sitten on vielä Marssiopas puna-armeijalle, joka paljastaa puna-armeijalla olleen hyvät tiedot Suomen teistä, puhelinjohtoista ym. Erikoista on vain se, että noita tietoja ei voitu hyödyntää suomalaisten vastarinnan takia.

    Stalinin oletus kapinan puhkeamisesta Suomessa.

    Tässä meidän on muistettava Venäjän vallankumoukseen johtaneet tekijät v.1917. Silloin vallankumoukseen vaikuttivat yhtenä tekijänä huono sotamenestys itärintamalla ja sotaväsymys Venäjän armeijassa. Toinen tekijä oli ruokapula jne.

    Siltä pohjalta tarkasteltuna Stalin oletti Suomen rintaman murtuvan joka sitten olisi johtanut Suomessa punakapinan puhkeamiseen (siksi Kuusisen hallitus ja viittaus 1918 vallankumoukseen). Myös ilmapommitusten todennäköisesti oletettiin aiheuttavan ainakin epäjärjestystä kuten oli tapahtunut Lontoossa I maailmansodan aikana. Eikä Stalin ollut näiden luulojen kanssa yksin: Myös Saksa ja Liittoutuneet uskoivat vastapuolen siviilikohteitten pommitusten johtavan epäjärjestyksen syntymiseen, mikä selittää "mielialapommitusten" kohdistamisen asutuskeskuksiin.

    Myös Japani luuli v.1941 hyökkäyksen amerikkalaista laivastoa vastaan lamaannuttavan amerikkalaisten yleisen mielipiteen sodanvastaiseksi niin että Yhdysvallat ei lähtisikään sotimaan Japania vastaan.

    Nämä kaikki olivat tietenkin väärässä:

    Ensinnäkin väestösuojelu oli kehitetty toiseen maailmansotaan mennessä niin hyvin, että väestön suojelu loi sellaisen turvallisuuden tunteen, että väestön uskollisuus omaa maata ja hallitusta kohtaan oli taattu. Myös hälytysjärjestelmä oli vuosista 1914-18 kehittynyt niin että järjestys säilyi ilmahälytyksestä huolimatta.

    Toinen syy Suomen kohdalla oli epäilemättä huonosti järjestetty hyökkäys, jonka vuoksi rintama piti helmikuuhun asti. Ja Kannaksella puna-armeijan eteneminenkin tapahtui hitaasti.

    Kolmantena syynä kansan yhtenäisyydelle pidän myös sen, että jokainen vähänkin ajattelevan suomalaisen oli helppo nähdä, mistä oli kyse. Mainilan laukaukset eivät erityisemmin hämänneet ketään ennen vuotta 1944 jolloin suomalaiset kommunistit omaksuivat neuvostoversion talvisodasta.

    Neljänneksi syyksi nimeäisin Sosialidemokraattisen puolueen hallituksessa olon. Suomi oli itse asiassa ainoa Venäjästä itsenäistynyt valtio, jossa työväenpuolue sai toimia ja oli jopa hallituksessa. Baltian maissa ja Puolassa ei ollut demokratiaa eikä minkäänlainen puoluetoiminta ollut niissä sallittua. Tämä oli nähdäkseni tekijä, joka sai työväestön pysymään yhteisessä rintamassa ulkopulista hyökkääjää vastaan.

    Tässä ovat minun esittämäni syyt Suomen selviytymiseen talvisodassa.
  14. No, etpä sinäkään näytä pelkäävän Venäjää, joka on avaajan tarkoitus. Jos pelkää suurvaltanaapuria oikeasti, niin silloin ollaan valmiita varustautumaan ja liittoutumaan luotettavan sopimuskumppanin kanssa. Venäjä ei ole luotettava sopimuskumppani, joten hyviä suhteita sen kanssa ei voi sen vuoksi pitää yllä.
  15. Toinen Tuomiojan väite: Molotov-Ribbentropp-sopimus ei aloittanut toista maailmansotaa. Uskotko myös sen?

    Kun ottaa huomioon sen, että Hitler-Stalin-pakti nimenomaan antoi Hitlerille vapaat kädet käydä sotaa lännessä, niin kyseistä sopimusta voidaan pitää II maailmansodan aloituksena. Samoin sopimus antoi Stalinille vapauden toimia Baltian ja Suomen suhteen haluamallaan tavalla, jolla perusteella sopimusta voidaan pitää myös talvisodan lähtölaukauksena.

    Puna-armeijalla oli kyllä valmiit suunnitelmat Suomen valtaamiseksi ja Stalin oli niistä tietoinen. Joten ei diktaattori aivan tyhjän päällä istunut sodasta päätettäessä.

    Eri asia on sitten, oliko Stalinin nimenomaisena tarkoituksena ajaa neuvottelut siihen pisteeseen, että sota oli "pakko aloittaa", vai oliko se vain yksi vaihtoehto Suomen saamiseksi NL:n valtapiiriin. Olipa vaihtoehtona kumpi vain, niin lopputulos olisi joka tapauksessa ollut Baltian valtioitten kohtalo.

    Erkki Tuomioja näyttää toimivan enemmän ulkoministerin ominaisuudessa kuin historian tutkijana.
  16. Syitä siihen, miksi Hitler sieti Suomen asettumisen vastaan oli pääasiallisesti kaksi:

    A) Suomen armeija sitoi puna-armeijan joukkoja. Tämä oli tärkeätä Saksan alkumenestyksen aikana. Sodan loppupuolella painostus voimistui, kun Suomen merkitys väheni tappioksi kääntyneen sodankulun vuoksi.

    B) Suomi oli sopiva "näyteikkuna" maailmalle, jolla saatettiin osoittaa ettei Saksa pakottanut muita omaksumaan omaa järjestelmää. Suomella oli maailmalla good will -maine, jonka vuoksi ei kannattanut pilata omaa mainetta miehittämällä Suomea.

    Tässäkin asiassa Suomen asema alkoi heiketä sodan loppupuolella, mutta onneksi ei tullut saksalaismiehitystä.

    On olemassa myös se tosiasia, että Hitler ei kyennyt murtamaan Mannerheimin argumentteja, joilla Marsalkka perusteli kieltäytymistä hyökkäyksen jatkamista. (Mannerheim asetti mahdottomia ehtoja Saksalle ennen kuin jatkaisi itse etenemistä Kannaksella.)

    Tässä on pääasialliset syyt, miksi Saksa ei miehittänyt Suomea.
  17. ETY-konferenssissa ei käsitelty mitään Euroopassa käynnissä ollutta kriisiä. Konferenssin tarkoitus oli liennyttää suurvaltasuhteita ja vakiinnuttaa Euroopan tilanne. Sen mukaan rajojen piti olla myös muuttumattomia.

    Tosin rajoissa tapahtui väkisin muutoksia kun rautaesirippu repesi: Saksa yhdistyi ja entiset neuvostotasavallat itsenäistyivät, mutta tarkoitus oli kuitenkin saada valtioiden väliset rajat koskemattomiksi. Ukrainan kohdalla se ei ole toiminut.

    Mutta asian ydin on kuitenkin, että Euroopassa ei käyty mitään sotaa silloin kun ETYK:n asiakirjat allekirjoitettiin, joten sitä ei voida verrata Niinistön vierailuihin Venäjälle ja Ukrainaan.
  18. Kukaan ei ole väittänyt, että joku olisi ollut aloittamassa ydinsotaa Kuubassa. Mutta venäläisten ohjusten sijoittaminen olisi johtanut Yhdysvallat ydinpainostuksen alaiseksi, joka olisi saattanut rajoittaa USA:n poliittista toimintavapautta.

    Esimerkiksi Vietnamin sodan yhteydessä NL olisi saattanut kiristämällä estää amerikkalaisten sotilaitten lähettämisen Vietnamiin v.1966-1974. Muissakin asioissa NL olisi voinut painostaa Kuubassa olevilla ohjuksilla Yhdysvaltoja.

    Kennedy halusi estää sellaisen tilanteen uhkaavalla eleellä, joka viitasi ydinsodan mahdollisuuteen. Joten se Kuuban ohjus-kriisistä.
  19. En tiennytkään että Molotov-Ribbentrop-sopimus oli kansainvälinen tuen osoitus Neuvostoliitolle Suomen talvisodassa. Itse olen pitänyt sitä tähän asti kahden diktaattorin laittomana saalinjakona etupiirisopimuksen muodossa.

    No, aina oppii uutta.
  20. Kekkosen ja Niinistön vierailuilla on kuitenkin ero: Kekkonen ei pyrkinyt Neuvostoliitossa ja Tsekkoslovakiassa käydessään ratkaisemaan mitään kriisiä. Sauli Niinistö sen sijaan pyrkii saamaan jonkinlaista ratkaisua Ukrainan kriisille. Sitä ei voi mitenkään tulkita tuen osoitukseksi Venäjälle, koska ollaan mukana pakotteissa.
    21. 15 / 38
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt