suomalainen2

Vapaa kuvaus

Aloituksia

44

Kommenttia

753

  1. Länsirintaman tapahtumilla oli kuitenkin sodan lopputuloksen kannalta suurempi merkitys. vaikka Saksa eteni itärintamalla ja voitti Venäjän B-L-rauhassa, niin siitä ei ollut Saksalle mitään hyötyä, koska Länsi löi Saksan.
  2. Millä konstein Saksa olisi Venäjältä mitään korvauksia perinyt, kun länsimaatkaan eivät onnistunet perimään Saksalta omia saatavia? Venäjä on sen verran iso maa ettei sinne nin vain olisi menty ilman sotaa.
  3. Kerro, minkälainen oli Saksan sotakorvausvaatimus Venäjälle B-L rauhassa v.1918? Miten sotakorvausmaksut toteutettiin? Minulle kun ovat uutta tietoa.
  4. Totuus on tämä: Japani ilmoitti Neuvostoliitolle välitettäväksi Amerikalle antautumisehdoksi keisarin koskemattomuuden takaamisen. NL ei kuitenkaan välittänyt viestiä eteenpäin vaan panttasi sen itsellään.

    Amerikkalaiset olivat avanneet Japanin diplomaattisähkeen ja tiesivät sitä kautta Japanin ehdot, mutta ei voinut vastata, koska se olisi paljastanut viholliselle, että sen koodit olivat amerikkalaisten tiedossa.

    Tämän vuoksi USA:n oli saatava Japanin antamaan julkisen ilmoituksen ehdoitta antautumisesta. NL otti kunnian itselle keisarin koskemattomuudesta, vaika ei ollut tehnyt mitään asian eteen.
  5. Kyllä on taas valheita päästetty liikkeelle. Minkälaista mielihyvää saate tuollaisesta kirjoittelusta?
  6. Tietoisku ei vastaa esittämääni kysymykseen, miten YYA-sopimus "turvasi Suomen itsenäisyyden". Sen sijaan latelee tekstiä kuin liukuhihnalta.

    Aloitan alkeista. Yhteinen puolustusliitto perustuu yhteiselle näkemykselle uhkaavasta viholliskuvasta. Sellaista viholliskuvaa ei ollut, koska YYA-sopimuksessa mainittu Saksa oli lyöty v.1945 ("Neuvostoliitto murskasi fasismin"). Kuitenkin kommunistit osoittivat kiihkeätä kannatusta sellaista sopimusta kohtaan, joka ei sovi yhteen "sodan vastustamisen" kanssa. Joten se siitä.

    Työläisten oikeudet oli jo tunnustettu aikaisemmin. SDP oli toiminut poliittisena työväenpuolueena 1919 lähtien osallistumalla kaikkiin eduskuntavaaleihin. Tammikuun kihlaus, jossa työmarkkinaosapuolet tunnustivat toisensa, oli solmittu v.1940. Joten käteen jää ainoastaan kommunistien pääsy julkiseen toimintaan.

    Sotasyyllisinä tuomittuja presidentti Risto Rytiä ja Väinö Tanneria tuskin voidaan pitää "pahimpina sotakiihkoilijoina", koska ne olivat 1930-luvulla vastustivat määrärahojen antamista armeijalle sillä perusteella, että "sotaa ei tule". Miten sellaisia voidaan pitää sotakiihkoilijoina, jotka eivät usko sodan syttymiseen?

    Jatkosodan osalta ei voida sanoa, että Suomea olisi "viety sotaan". Päinvastoin, siihen jouduttiin, koska puolueettomuus ei ollut silloin mahdollista. Sen oli Stalin sanonut v.1939 syksyn neuvotteluissa. Sen sijaan sotasyyllisyysoikeudenkäynnit ja -tuomiot olivat poliittisia, jotka YK:n ihmisoikeuksien julistus kieltää.

    Joten jäljelle jää vain kysymys: Miten YYA-sopimus turvasi Suomen itsenäisyyden? Mitä vastaan? Missä oli vihollinen?
  7. Mitenkähän YYA-sopimus mahtoi taata Suomen itsenäisyyden, kun lännessä ei ollut vihollisia uhkaamassa? Toisaalta NL ei hyväksynyt Suomen puolueettomuutta nootti-kriisin jälkeen.

    Kauppasuhteet olisi voitu järjestää ilman YYA-sopimustakin kuten oli länsimaitten kanssa. Samoin puolueettomuus olisi ollut mahdollista jos NL olisi kunnioittanut sitä v.1939 lähtien.
  8. Ainakaan Hitlerin lause ei pidä paikkansa riippumatta siitä, oliko lausunut ne vai ei.

    Mainilan laukauksista neuvostoversiota oli asetettu kyseenalaiseksi 50v. ainakin Suomessa. Nykyään jokainen tietää, että kyseessä oli lavastettu provokaatio. Joten NL:n kohdalla ei pidä paikkansa.

    Churchillin kohdalla ei myöskään pidä oma lausahdus paikkansa. Kyllä pääministerin toimia ja tekemiä ratkaisuja on ruodittu. Ei erityisen lempeästi ole kirjoitettu.
  9. m-e: "...henkilö, joka vaarantaa vakavasti maan suhteet ulospäin samalla vaarantaen maan turvallisuuden on syyllinen maanpetokseen."

    Tosiasiassa asian salassa pysyminen ei olisi vaarantanut mitään. Asekätkentä paljastui, kun armeija ryhtyi purkamaan hajasijoitetut asevarastot. Joten ne, jotka merkki-erkin kriteerein arvioituna syyllistyivät maanpetokseen, olivat kommunistit ja punainen Valpo. Jos armeijan olisi annettu hoitaa purun rauhassa, niin kaikki asevarastot olisi tyhjennetty. Nyt kun asekätkennästä tehtiin "rikos" eli peruste tuomioille, asevarastojen purku jäi kesken.

    e-k: "Toisaalta, olipa vasemmistolainen tehnyt ennen sotia mitä tahansa niin ei ollut mitään ongelmaa löytää "sopiva" laki minkä nojalla vangita."

    Useat kommunistit syyllistyivät ennen sotia vakoiluun luovuttamalla maanpuolustusta koskevaa tietoa Neuvostoliiton puna-armeijalle. Kirja "Puna-armeijan marssiopas" on hyvä näyttö siitä, mitä tietoja naapurille oli annettu.

    Lisäksi e-k:n katkeruutta henkivä kirjoitus osoittaa myös todellisen motiivin, miksi upseerit halutiin tuomita. Kosto on huono motiivi eikä sillä ole mitään tekemistä isänmaallisuuden kanssa.
  10. Onhan tuo uusi näkemys, kun aikaisemmin asekätkentää on pidetty sotilasvallankaappaus-uhkana. tosiasia kuitenkin on että silloin oli syytä varautua miehitykseen seuraavista syistä:

    1) NL ei yhtynyt sovittuun tulitaukoon Suomen kanssa samana päivänä.

    2) NL provosoi kohtuuttomilla vaatimuksilla sodan Saksan ja Suomen välillä.

    3) Puna-armeijalla oli avoin selusta vapaana kun suomalaiset joukot oli sidottu saksalaisia sotilaita vastaan.

    4) Valvontakomission vaatimus saada Suomen armeijan aseet valvontaansa ja asevoimien supistukset kesken saksalaissodan.

    5) Maanalaisen Kommunistipuolueen laillistaminen, jolloin sisäinen turvallisuus saattoi olla uhattu. Punavallankumouksen yhteydessä puna-armeijan apu v.1918 tapaan oli mahdollinen. (Huom. Paasikivi määräsi armeijan valmiustilaan juuri kommunistien vallankaappauksen varalta.)

    Näissä on riittävästi syitä aseitten hajasijoittamiselle.
  11. Abraham Lincoln olisi halunnut nimittää Robert E. Leen Unionin joukkojen päälliköksi sisällissodan alussa, mutta Lee valitsi Etelän armeijan. Leen sanotaan olleen Yhdysvaltojen paras kenraali. Tiedä sitten, olisiko Etelä välttynyt siltä tuholta, jonka Ulysses S. Grant aiheutti omilla toimillaan.

    Wikipediassa on herroista seuraavat artikkelit:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Robert.E._Lee

    ja: http://wikipedia.org/wiki/Ulysses.S._Grant

    Grant kävi Suomessa v.1878 ollen näin ensimmäinen USA:n presidenttinä joskus toimineena henkilö. Siitä:

    http://yliopistolehti.helsinki.fi/1997_7/ylart8.htm

    Voittaja ei ole aina paras kenraali tai armeija, vaan se, jolla on ylivoima. Esimerkiksi Suomen armeijan sanotaan olleen maailman parhaita (ja Mannerheim kenties parhaita sotapäälliköitä) mutta koska NL oli ylivoima, niin Suomi joutui Ii maailmansodassa sen vuoksi tappiolle. Samoin Saksan armeijassa oli maailmansodan aikana maailman parhaimpia kenraaleja, mutta Saksa hävisi, koska liittoutuneitten armeijat muodostivat ylivoiman saksalaisiin nähden. (Tosin Hitlerin taittamattomuudella oli osuutta asiaan, mutta tuskin kovin ratkaisevasti.)

    näin ollen ei voida sanoa kumpi kenraali oli parempi Yhdysvaltojen sisällissodassa.

    Erikoista on vain se, että Grand ei antanut omien joukkojen juhlia saavutettua voittoa Leen antautumisen jälkeen. Eikä Amerikassa oolla juhlittu Etelästä saatua voittoa senkään jälkeen.
  12. Luen tässä nykyisin kirjaa "Murhenäytelmän vuorosanat", joka sisältää talvisodan ajan hallituksen keskustelut. Ainakaan sen mukaan Saksaa ei pidetty hallituksen piirissä vihollisena numero 2. Päinvastoin, hallitus pohti mahdollisuuksia kääntyä Saksan puoleen rauhan välittämisessä. Yleensä ei ole tapana kääntyä kakkosvihollisen puoleen rauhan välittämiseksi ykkösvihollisen kanssa.

    Mutta asiaan: Aloituksen otsake kuuluu: "Joachim Rippentrop oli syyllinen talvisotaan 1939."

    Otsakkeesta syntyy vaikutelma, että Molotov ja Stalin olisivat olleet pikkupoikia, jotka eivät tienneet, mikä oli oikein, mikä väärin ja että Rippentropilla olisi ollut kasvattajalle kuuluva vastuu osoittaa näille rajat.

    Minä taas lähden siitä, että NL:n johtajat olivat aikuisia miehiä, jotka pohjimmiltaan tiesivät toimineensa väärin, jonka vuoksi kasvattajaa ei tarvittu, joten ne olivat itse vastuussa tekemistään ratkaisuista.

    Olen selvillä siitä, että suurvalloilla on taipumus toimia miten sattuu ilman vastavoimaa, mutta olen silti sitä mieltä, että valtiomiesten kuuluisi itse arvioida oikean ja väärän teon ja toimia sen mukaan, mikä on oikein.

    Jos vastavoimaa tarvittaisiin joka asiassa osoittamaan suurvalloille rajat, niin se johtaisi ikuiseen "kylmään sotaan", koska vastavoima muodostuu yleensä toisesta suurvallalta tai sen johtamasta liittoutumasta. Talvisodassa Suomi oli tietynlainen vastavoima, joka osoitti suurelle naapurille, että sen oli hyväksyttävä itsenäisen Suomen olemassaolo.

    Joka tapauksessa Neuvostoliiton johto oli ensisijaisesti vastuussa talvisodan syttymisestä, eikä sitä pidä siirtää muualle. Tietenkään se ei vapauta Saksan johtajia osavastuusta solmitun etupiirisopimuksen vuoksi, mutta sen toteuttamisesta Suomen osalta kantaa vastuun yksin NL.
  13. Ei unohdeta kuitenkaan todellista syyllistä talvisotaan: Josif Stalin. Vaikka talvisota käytiinkin natsien siipien suojissa, niin Stalinilla ei ollut mikään pakko aloittaa sotaa Suomea vastaan. Etupiirisopimusta ei ole aina pakko panna täytäntöön erityisesti kun toinen osapuoli ei siihen painostanut.

    V.1807 Tilsitin sopimuksen solmimisen jälkeen Ranska painosti Venäjää ryhtymään sotaan Ruotsia vastaan kysymällä: "Milloin sota alkaa?" Saksa ei osoittanut samanlaista kiinnostusta Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan syttymistä kohtaan.

    Ja eiköhän Ribbentropp toiminut Hitlerin antamilla valtuuksilla? von Ribbentroppilla tuskin olisi ollut mahdollista muuttaa sopimuksen sisältöä siitä, mitä Hitler oli luvannut.
  14. Tuskin karttaa katsomalla päästäisi mihinkään tässä keskustelussa. Väitteesi ovat nimitäin ristiriidassa keskenään:

    A) Jos Suomi sijaitsi eri painopistealueella kuin Baltia, niin miksi oli välttämätöntä ryhtyä rajasiirtoihin oikein sodan avulla.

    B) Saksa uhkasi jo talvisodan yhteydessä tulla Suomen alueelle, jos Suomi olisi kutsunut länsiliittoutuneet apuun. Siinä valossa on outoa ajatella, että Suomi olisi välttänyt sotatoimilta v.1941 jolloin NL:sta tuli Saksan vihollinen, mikäli sen vihollisjoukot olisivat olleet Suomen alueella.
    Nämä kaksi väitettä ovat todella ristiriidassa keskenään. Jos Suomi sijaitsi niin syrjässä kuin väität, niin silloin Leningradin turvallisuus ei olisi tarvinnut mitään rajamuutoksia. Jos taas Leningradin turvallisuus sitä vaati, niin se osoittaa vain, mihin asemaan Suomi olisi joutunut, jos se olisi vain passiivisesti alistunut Stalinin ehtoihin.

    " Stalin oli jo 1935 huolissaan Saksan varustautumisesta, mutta muut maat () eivät ottaneet asiaa vakavasti."

    Olisiko se johtunut rauhanliikkeistä ja vasemmistopuolueista, joita toimi Ranskassa ja Englannissa? Eikö Stalin tukenut länsimaissa asevarustelua vastustaneita liikkeitä? Oma vika.

    " Neuvostoliitolle jäi mahdollisuudeksi sitten valloitella puskureita Saksaa vastaan."

    Baltian kohdalla tuo "puskureitten" valloitustarpeen voisi ymmärtää, mutta ei Suomen, jos Suomi kerran sijaitsi eri painopistealueella. Muista kuitenkin, että Stalin ei tyytynyt Baltian kohdalla vain "puskuriin" vaan liitti ne Neuvostoliittoon. Joten se imperialismista.

    Talvisota oli selvästi imperialismia, sillä sen tarkoitus oli miehittää Suomi ja asettaa oma Kuusisen johtama nukkehallitus, sekä liittää maa Neuvostoliittoon.
  15. Mannerheim oli ainakin yhdessä asiassa samaa mieltä Stalinin kanssa: Suomi vallattaisiin heikon puolustuksen vuoksi kahdessa viikossa. Tämä yksimielisyys johtui siitä, että molemmat tiesivät Suomen armeijan heikouden, mutta eivät tunteneet puna-armeijan heikkoja kohtia.

    Epäilemättä Mannerheim olisi myöntynyt presidenttinä Stalinin aluevaatimuksiin, koska uskoi sotilaana Stalinin selityksiä Leningradin turvallisuuden vahvistamisesta, mutta olisi kuitenkin kokenut saman kohtalon Viron johtajien kanssa.

    Mannerheim oli kyllä hyvä sotilas, mutta tuskin valtiomiehenä erityisen hyvä ennen v.1944. On myös muistettava ettei Mannerheim nauttinut samanlaista arvostusta Neuvostoliitossa v.1939 kuin v.1944.

    Talvisota tosiaan olisi ainakin sillä nimellä vältetty, mutta Suomesta olisi tullut kahden imperialistisen valtion taistelukenttä Viron tavoin.
  16. Kysymys avaajalle: Minkälainen Mannerheimin punavankeja koskeva päiväkäskyn olisi pitänyt olla, jotta se olisi tänä päivänä hyväksyttävissä?

    Minkälaiset ohjeet vasemmisto antaisi sellaisen kapinoitsijan kohtelusta, jonka kohtaa

    a) räjäyttämässä siltoja

    b) ampumassa virkavaltaa

    Jos nämä vasemmistolaiset esittäisivät vaihtoehtoisen toimintamallin, jonka mukaan hallituksen joukkojen olisi pitänyt toimia punaisiin nähden, niin silloin kritiikillä olisi sijaa. En ole vain kohdannut rakentavaa esitystä v.1918 tapahtumista.
  17. 18.7.-17 ei ollut itsenäisyysjulistus, vaan kyseessä oli ns. valtalaki, jossa eduskunta olisi päätänyt sisäisistä asioista, ulkopolitiikan ollessa Venäjän käsissä.

    SDP ajoi sen läpi Leninin käskystä, joten se ei ollut Suomen kansan tahdon ilmaus.

    Venäjän väliaikaisen hallituksen pääministeri Kerenski ei sitä vahvistanut, kuten olisi kuulunut valtion päämiehenä keisarin puutuessa.

    Joten ei ole mitään syytä juhlia heinäkuun 4. itsenäisyyspäivänä.

    Tarton rauhansopimuksen johdannossa mainitaan Suomen julistautuminen itsenäiseksi 6.12. ja Venäjän antama tunnustus. Oliko Tarton rauhansopimus väärässä?
  18. Operaatio oli olosuhteet huomioon ottaen onnistunut. Saksalaiset eivät havainneet sumun takia mitään ja junakin onnistuttiin lähettämään sotilaita vastaan. Ei pitäisi moittia onnistunutta operaatiota.

    Vain siinä tapauksessa, jos maihinnousu olisi jotenkin epäonnistunut, sitä voitaisiin arvostella. On myös muistettava Valvontakomitean painostus Suomea kohtaan. Jotakin oli saatava aikaan, jotta Suomea ei olisi miehitetty.
  19. Kenraali Airolla tuskin oli mitään osuutta kommunistien toiminnan kieltämisessä, joten kosto meni väärään osoitteeseen.
  20. En tunne ketään "porvaria" joka olisi "kironut" YYA-sopimusta. Päinvastoin, sitä pidettiin hyvänä Suomen ja NL:n välisen ristiriidan poistaneena ratkaisuna.

    Sen sijaan voisikin kysyä: Muutuiko talvi- ja jatkosodat hyviksi asioiksi, kun tieto Marsalkan osuudesta YYA-sopimuksen luomisessa on tullut julkisuuteen?

    Toisin sanoen, hyväksyvätkö nämä rauhan opposition hengenheimolaiset nyt sen, että suomalaiset puolustivat omaa maataan? Sitä on syytä kysyä, koska 1970-luvulla isänmaallisuuta ja YYA-sopimusta pidettiin keskenään ristiriidassa olevana asiana.

    Tosin minulle Mannerheimin osuus on ollut tiedossani ainakin 1980-luvulta alkaen.
    21. 23 / 38
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt