Miksi meillä on VÄÄRÄ Itsenäisyyspäivä

tsenäistymisen toteuttamistavasta oli erimielisyyksiä: porvarillisten puolueiden mielestä Suomen oli julistauduttava yksipuolisesti itsenäiseksi, kun taas sosialistien mielestä itsenäistyminen olisi tullut toteuttaa yhteistyössä Venäjän uuden vallankumoushallituksen kanssa.[1] Bolševikit olivat kaapanneet vallan Venäjällä 7.–8. marraskuuta 1917 välisenä yönä. Joulukuun 4. päivänä 1917 P. E. Svinhufvudin johtama porvarillinen Svinhufvudin senaatti antoi Suomen itsenäisyysjulistuksen, minkä jälkeen eduskunta joulukuun 6. päivänä äänin 100-88 hyväksyi hallituksen toimia tukevan päätöslauselman.[2][3] Sosiaalidemokraatit äänestivät oman vastaesityksensä puolesta, jossa myös kannatettiin Suomen itsenäisyyttä, mutta edellytettiin asiasta sopimista Neuvosto-Venäjän kanssa pelkän yksipuolisen irtautumisen sijaan.[3]

Ennen kuin itsenäistymiselle voitiin saada kansainvälinen tunnustus, oli se saatava ensin Venäjältä. Venäjän valkoinen sotilashallitus, joka oli bolševikkien vallankaappauksessa kukistuneen Venäjän väliaikaishallituksen seuraaja, piti kuitenkin kiinni yhtenäisen ja jakamattoman Venäjän ajatuksesta eikä ollut valmis tunnustamaan Suomen itsenäisyyttä.[1]

Näin ollen Svinhufvudin itsenäisyyssenaatin ainoa mahdollisuus oli pyytää itsenäisyystunnustusta bolševikkihallitukselta, kansankomissaarien neuvostolta Pietarista. Vuoden 1917 viimeisenä päivänä, 31. joulukuuta, V. I. Leninin johtama kansankomissaarien neuvosto tunnusti Suomen itsenäistymisen. Tammikuun 1918 aikana Suomi sai itsenäistymiselleen tunnustukset useimmilta Euroopan mailta, mukaan lukien Pohjoismaat. Ranska ja Ruotsi tunnustivat Suomen 4. tammikuuta ja Saksa 6. tammikuuta 1918.[1]

Iso-Britannia ja Yhdysvallat antoivat tunnustuksensa vasta runsasta vuotta myöhemmin, ensimmäisen maailmansodan päätyttyä.[4]

Joulukuun 6. päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien. Asiasta päätti Valtioneuvosto, ja päivästä tuli vapaapäivä valtion virastoissa, kouluissa ja tuomioistuimissa. Vuonna 1929 päivä säädettiin lailla yleiseksi palkalliseksi vapaapäiväksi.[5] Vuonna 1937 säädettiin laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä. Sen mukaan itsenäisyyspäivän tuli olla palkallinen vapaapäivä, tai missä se ei ole mahdollista, on maksettava korotettua palkkaa kuten sunnuntaityöstä.[6]

Itsenäisyyspäivä on myös virallinen liputuspäivä. Silloin liputus päättyy muista talven liputuspäivistä poikkeavasti vasta klo 20.[7]

-----joten se ei ollut Suomen kansan tahdon ilmaus.---

Niinkö, en tiennytkään, että 6.12.17 pidettiiin kansanäänestys asiasta. Kerro lisää.

----Joten ei ole mitään syytä juhlia heinäkuun 4. itsenäisyyspäivänä----

Ei olekaan koska se on USAn itsenäisyyspäivä, ei Suomen.

-----Venäjän väliaikaisen hallituksen pääministeri Kerenski ei sitä vahvistanut---

Oli porvarien ajatus hakea siihen Kerenskin vahvistusta. Sitä ei olisi tarvittu eikä pitänyt mennä hakemaan. Mutta siitä porvaristo sai keppihevosen itsenäisyyden torppaamiseen ja tekosyyn pysytellä Venäjän vallan alla.

tässä ikitotuus kirjoitti:

-----joten se ei ollut Suomen kansan tahdon ilmaus.---

Niinkö, en tiennytkään, että 6.12.17 pidettiiin kansanäänestys asiasta. Kerro lisää.

----Joten ei ole mitään syytä juhlia heinäkuun 4. itsenäisyyspäivänä----

Ei olekaan koska se on USAn itsenäisyyspäivä, ei Suomen.

-----Venäjän väliaikaisen hallituksen pääministeri Kerenski ei sitä vahvistanut---

Oli porvarien ajatus hakea siihen Kerenskin vahvistusta. Sitä ei olisi tarvittu eikä pitänyt mennä hakemaan. Mutta siitä porvaristo sai keppihevosen itsenäisyyden torppaamiseen ja tekosyyn pysytellä Venäjän vallan alla.

Lue lisää

"Mutta siitä porvaristo sai keppihevosen itsenäisyyden torppaamiseen ja tekosyyn pysytellä Venäjän vallan alla."

Juuri porvaristo ajoi itsenäisyyttä. Valtalaki merkitsi vain autonomian jatkumista.
Itsenäisyys julistettiin 4.12. porvarisenaatin toimin ja hyväksyttiin 6.12. 17 eduskunnassa porvarien äänin.

Mikään punikkien valehtelu ei muuta historian tosiasioita.