suomalainen2

Vapaa kuvaus

Aloituksia

44

Kommenttia

753

  1. Me saimme Ruotsilta ainakin seuraavat asiat:

    Suomen nimi Finland. Ensimmäinen ruotsalainen asiakirja, jossa nimi Finland esiintyy on vuodelta 1405. 1440-luvulla nimi vakiintui. (Ensimmäinen venäläinen vastaava asiakirja on Elisabet I:n manifesti, jossa Suomi mainitaan.

    Suomi sai suuriruhtinaskunnan arvonimen v.1577 ja sai Leijona-vaakunnan.

    Säätyvaltiopäivät (en muista vuotta), jonka mukaan toimitiin Venäjän yhteydessäv.1809-1905.

    Perustuslaki v.1772 ja yhdistys- ja vakuukirja 1789.

    Näillä eväillä sitten eleltiin suuriruhtinaskuntana Venäjän yhteydessä vuoteen 1917 jolloin maa julistautui itsenäiseksi.

    En ole maininut Micael Agricolan Uutta testamentin suomentamista ja koko Raamatun suomennosta v.1642. Suomi sai oman kirjakielen Ruotsin vallan aikana vaika sitä ei voida suoraan sanoa saadun Ruotsilta.

    On myös muistettava, että suomalaiset vaikuttivat Ruotsin lainsäädäntöön valtiopäivillä ja joissakin tapauksissa ulkopolitiikkaan. Esimerkiksi Micael Agricola oli rauhanvaltuuskunnan jäsen ellei peräti johtaja - ja kuoli paluumatkalla oltuaan neuvotelemassa Moskovassa. Vastaavaa asemaa suomalaisilla ei ollut 1809 jälkeen Venäjän yhteydessä.

    Joten paljon saimme Ruosilta, mikäli sitä ilmaisua voidaan yleensä käyttää.
  2. Minustakin ET-opetus on ongelmalinen, koska lähtökohtainen oletus on, että siihen osallistuvat oppilaat tulevat ateististisista ja uskonnottomista kodeista, eli pyritään "vahvistamaan" oppilaiten ateistista maailmankatsomusta. Eräänlaista tunnuksellista ateismia siis, jota suositellaan jopa uskovaisille lapsille.

    Jos kouluntehtävänä pidetään tiedon jakamista eri uskonnoista ja maailmankatsomuksista, niin silloin ei pitäisi asettaa mitään etusijalle, ei edes ateismia, kuten nyt tapahtuu.

    Se, että eri uskontoa oleville oppilaille pidetään oma uskontotunti johtuu siitä, että siten vahvistetaan oppilaan omaa uskonnollista identiteettiä samalla tavalla kuin ET-aineessa pyritään vahvistamaan uskonnottomista kodeista tulevien uskonnottomuuta.
  3. Ja NL hyökkäsi Saksaan v.1945 Berliiniin asti ja miehitti sen. Ei kovin puolustuksellista.
  4. Ja NL hyökkäsi Saksaan v.1945 Berliiniin asti ja miehitti sen. Ei kovin puolustuksellista.
  5. Kysymys ei ole oikesta tai väärästä vaan realismista. Venäjä pelkäsi jääkäriliikkeen suosion vain kasvavan, jos suomalaisia olisi kutsuttu rintamalle. Venäjä oli itse ajanut itsensä epäsuosioon suomalaisten keskuudessa maaliskuun manifestillä 1899 ja 1903 asevelvollisuuslailla.

    Valtiollisissa asioissa ei aina ole kyse siitä, mikä on moraalisesti oikein, vaan siitä ,mitä on realistisesti oikein. Emämaan puolelta oli typerää politiikkaa suututtaa suomalaiset juuri silloin kun oltiin ajautumassa suursotaan Euroopassa. Ilman sortotoimia itsenäisyysliikettä ei olisi syntynyt, vaan oltaisi jääty osaksi Venäjää.
  6. Venäjä oli tietoinen jääkäriliikeestä ja se oli vahva tekijä sille, että suomalaisia ei kutsuttu Venäjän armeijaan, vaikka v.1903 asevelvollisuuslaki olisi antnut siihen mahdollisuuden.

    Sen sijaan suomalaisia vapaaehtoisia liityi v.1914 puolella Venäjän armeijaan. Erityisesti Hämeessä liityttiin siinä toivossa, että se saisi keisarin lahjoittamaan maat torpareille ilmaiseksi. Usko siihen perustui v.1899 aikana levineeseen huhuun.

    Joten Venäjän jalomielisyydestä ei ollut kyse.

    Ruotsi oli puolueeton maa I mmaailmansodan aikana, enkä usko sitää sota kiinostaneen, vaikka Suomi olisi ollut osa sitä. Maailma oli muutunut niin paljon v.1809 jälkeen.
  7. Mutta olipa vuodon tarkoitus mikä tahansa, niin nimenomaan todellisuuden vastaisen mielikuvan luominen julkisuudessa sisältää suuremman riskin valtiollisissa suhteissa kuin totuuden mukainen kuva.

    Yleensä tuollaiset keskustelut pidetään salaisena juuri sen vuoksi, että suurvallan kunnia säilyisi (so. pienen Suomen presidentti taivutticsuurvallan vastahakoisen johdon hyväksymään Suomen EEC-sopimuksen).

    Kun vuodosta kuitenkin sai sellaisen kuvan, että NL:n johto suhtautui kielteisesti Suomen mahdolliseen EEC-sopimukseen ja Suomi siitä huolimatta solmi kyseisen sopimuksen, niin ulkomaailmallehan muodostui sellainen kuva, että Suomi saatoi Kekkosen johdolla tehdä jopa vastoin Neuvostoliiton toiveita, joka olisi voinut olla syy suhteiden heikentymiseen. Siksi kyselen neuvostojohdon osuuta asiaan, kun se ei tuntunut vaikutaneen valtiollisiin suhteisiin.

    Jos vielä syntyi käsitys, että kekkonen oli menetänyt naapurin johdon luottamuksen, niin silloin olisi nimenomaan jättää EEC vähäksi aikaa syrjään ja vaihtaa presidentti sellaiseen henkilöön, joka saatoi saavuttaa naapurin johdon luottamuksen ja sitten yrittää uudelleen sopimukseen EEC:n kanssa.

    Sen kaltaisessa tilanteessa pitäisi olla itsestään selvää ettei naapurin luottamuksen menetänyt henkilö ole pätevä seuraajan nimeämiseen tai suositajaksi.

    Joten kyseinen tapaus on todella merkillinen. Puolueet pyytämässä sellaisen henkilön jatkamaan presidenttinä, joka oli "menettänyt Neuvostoliiton luottamuksen". Erityisen kummaalisen asiasta tekee se, että siihen aikaan pidettiin tärkeänä nimeen omaan sitä, että valtion päämies nauttii naapurin johdon luottamusta.
  8. Ilmeisesti neuvottelujen vuotamisella väärennetyssä muodossa täytyi tapahtua Neuvostoliiton hiljaisella suostumuksella. Sillä tuskin mikään voi vahingoittaa valtiollisia suhteita enemmän, kuin väärän tiedon antaminen neuvottelukumppanista, jonka Kekkonen varmaankin tiesi. Ellei tiennyt, niin silloin mies otti suuren riskin.

    Nousee vain kysymys, miksi NL suostui kyseenalaiseen pelleilyyn.
  9. Päin vastoin, suomea puhutaisiin ilman Venäjän olemassaoloa yhä ja kieli olisi todennäköisesti pääsyt myös kehitymään paremmin. Yritys ruotsalaistaa suomalaiset johtui aika paljon Suomen kahdesta venäläismiehityksestä. Ruotsissa pelätiin suomalaisten siirtyvän joskus Venäjän puolelle ja sopeutuvan sen vallan alle.

    Joten Venäjän olemassaolo saatoi jarruttaa suomalaisen kansallis-identiteetin kehitymistä Ruotsin vallan aikana.
  10. On tietenkin oikein käyttää maavoimia lopullisen voiton saavuttamiseksi, mutta silloin kun maajoukkoja ei voi käyttää, niin silloin keskityttään vihollisen pehmittämiseen ilmavoimilla.

    NL suuntasi Suomen osalta strategisiin ilmapommituksiin v.1941-44, joka on hyvin verrattavissa lännen suorittamiin ilmapommituksiin Saksaan. Myös NL olisi pommittanut Saksaa v.1941-45 jos se olisi ollut mahdollista. Mutta se ei ollut mahdollista, koska Neuvostoliitolta puutui maa-alueita lentotukikohtia varten (silloin taisteltiin Moskovan, Leningradin ja Stalingradin alueilla). Neuvostoliitolta puutui myös pitkämatkan pommittajia, joita Englannilla oli. ADD:n lennot Helsingin yllä olivat epäilemättä koeluontoisia lentoja, jolta pohjalta ilmavoimia olisi kehitetty brittien vastaavn tasolle.

    Lännen Saksaan tehtyillä ilmapommitukilla oli merkittävä osuus Saksan luhitumisessa, jossa NL olisi epäilemättä halunut olla mukana. Sillä myös Stalin ymmärsi ilmavoimien merkityksen, kuten Suomen ilmapommitukset talvisodassa 1939-40 ja jatkosodassa 1941-44 osoittavat.

    On myös huomattava, että puna-armeijan jalkaväki epäonnituis molemmissa sodissa perustehtävissä vallata Suomi.
  11. Puhuin paasikivilaisesta historiantulkinnasta, en linjasta. Siirän nämä Paasikiven määreet 1930-40luvulle:

    a) Suomen ulkopoliittinen probleema oli Venäjä ja suhteemme siihen. Kaikki muut olivat poliittisesti toisarvoisia.

    Ennen sotaa johtaneet polittiikot eivät uskoneet sodan mahdollisuuteen, jonka vuoksi aseistus oli puutellista. Ei uskotu sitä mahdollisuutta, että suurvalta hamuaisi vanhoja rajoja.

    Toiselta puolen ellei halitus ei olisi ollut lähellä kansaa syksyn neuvottelujen aikana ( ei olisi välitänyt kansan mielipteestä) niin suomalaiset olisivat baltien tavoin epäilleet hallituksen isänmaallisuuta. kansa hyväksyi sodan jälkeisen Paasikiven-linjan juuri siksi, että se uskoi myönnytysten olevan vältämättömiä. Jopa sotakorvauksetkin hyväksyttiin murisematta. Toisissa olosuhteissa sotakorvaukset olisivat saataneet johtaa hallituksen kaatumiseen.

    b) Hyvät ja ystävälliset välit Neuvosto-Venäjään.

    Suomi pyrki parantamaan suhteita v.1938 aikana mm. ulkoministerin Holstin vierailulla. Silloin oli vain Jartsev-keskustelut haitana.

    c) Konflikteja vältettävä.

    Tämän vuoksi Suomi hyväksyi kaikki NL:n tekemät aloiteet hyökkäämättömyyssopimuksesta, rjasopimuksesta ym. Kävi vain niin, että NL itse rikkoi solmitut sopimukset, joissa se oli aloitteen tekijänä.

    d) Suoen oli kartettava Venäjän-vastaista ja Venäjälle vihamielistä politiikkaa. Suomen ulkopolitiikka ei saanut olla Venäjän-vastaista eikä Venäjälle vihamielistä.

    Juuri tämän vuoksi valittiin Pohjoismaiten puolueettomuuspolitiikka ja Kansainliitto.

    e) Tähän oli pyrittävä, huolimatta pettymykistä, joita olimme saaneet ja saimme kokea.

    Suomelle oli epäilemättä tuotanut pettymys N-Venäjän punaisille antama apu v.1918 ja sitä ennen Venäjän taholta koettu sortokausi 1899 lähtien. Mutta vanha viviha oli laantumassa, josta paras todiste oli niukka puolustuspudjetti. Ei uskottu naapurin aloitavan sodan maan valloittamiseksi.

    Tuon nämä seikat esille osoitaakseni, että Paasikiven puheet väärästä politiikasta olisivat mukamas johtanut sotiin N-liiton kanssa. On muistettava, että hyvien ja ystävällisten välien vaalimiseen vaaditaan kaksi osapuolta, jotka noudattavat myös tehtyjä sopimuksia. Muunlainen perusta johtaa huonoon tulokseen.

    Aina ei voi välttää konflikteja, jos haluaa säilyttää itsenäisyyden. Baltian kohtalo on siitä osoituksena. Esimerkiksi Viro myöntyi tukikohta-sopimuksiin NL:n kanssa syksyllä -39 ja menetti itsenäisyyden v.1940 kesällä.

    Joten nämä asiat on hyvä muistaa kun keskustelemme historiasta erityisesti II maailmansotaa edeltävältä ajalta.

    Kukaan historiantutkija ei ole pyrkinyt erityisemmin selvittämään syitä siihen, miksi Paasikivi ja Kekkonen puhuivat sotien jälkeen niin kuin puhuivat. Mitä hyötyä julkisesta jälkiviisaudesta oli? vai eikö siitä ollut valtiollisten suhteiden kannalta mitään hyötyä?

    Pyrkikö Kekkonen saada Karjalan takaisin syyllistämällä Suomea käydyistä sodista?

    Olipa niiden tarkoitus mikä tahansa, niin se loukasi kuitenkin suomalaisten tunteita. Sota-ajan sukupolvea siksi, että kansa oli syksyn -39 neuvotelujen aikana tiukan linjan kannalla (ei metriäkään). Sodan jälkeistä sukupolvea siksi, että jokainen nuori ja aikuinenkin tarvitsee tuntea kuuluvansa kansaan, jolla on kunniallinen historia.

    Yksi syy uusnazismin nousuun Saksassa lienee juuri se, että ilman Hitlerin valtakauden hyväksymistä saksalaiset eivät tunne oman maansa historiaa kunnialliseksi. sama ongelma on Venäjällä Stalinin suhteen.

    Voidaan kysyä, miksi meidän pitäisi keinotekoisesti luoda tilanne, jossa diktaattuuria pidetäisiin hyvänä asiana?
  12. Taruhenkilölle voidaan määrätä sukuhauta vaika mistä.
  13. Tässä muutamama määritelmä ihailemisistasi henkilöistä:

    Vladimir Lenin loi neuvostojärjestelmän, jota on pidetty esikuvana Itä-Aasiassa ja on yhä voimassa.

    - Mao Zedong loi kopion neuvostojärjestelmästä Kiinaan, joka on yhä pystyssä.

    - Nikita Hrustsev onnistui suistamaan koko maailman ydinsodan partaalle, josta

    - John F. Kennedy pelasti ihmiskunnan maltillisella toiminnalla.

    Näistä presidentti Kennedy on ehdottomasti suurin. Maailman saataamiseksi tuhon partaalle ei tarvita kovinkaan paljon suuruuta, jos on vain välineet. Mutta tuhon estäminen aseista huolimatta voidaan pitää suuruutena.
  14. Talvisodan jälkeen NL ei oikeastaan määränyt mistään Suomen asiasta, tai ainakin hyvin vähän:

    1) Painosti Väinö Tannerin eroamaan Suomen hallituksesta.
    Sinänsä merkityksetön asia.

    2) Tuki kommunistien toimintaa SN-Seuran muodossa toimineita kommunisteja.
    SNS lakkautettiin v.9140 loppupuolella.

    3) "Esti" Mannerheimin, Tannerin tai Svinfudin valinnan presidenttiksi nimeämällä nämä ei-toivotuiksi.
    "Ainoa vaihtoehto" oli näin ollen Risto Ryti, joka olisi todennäköisesti muutenkin tapahtunut, koska tunsi yleisen tilanteen ja oli perehtynyt presidentin viran hoittoon.

    " Tästä huolimatta Suomessa ei tapahtunut samalla tavalla kuin esimerkiksi Virossa. Ei ollut laittomia poliittisia tuomioita, terroria, vangitsemisia tai kansalaisten rahtaamista pakkotyöhön. Ei ollut virkkamiesten tai hallinnon korvaamista neuvostohenkilöillä."

    Miten näitä olisi voinut tapahtua v.10940-41 aikana, kun maa ei ollut miehitetty?

    " Mikään ei osoita, että talvisodan alla tehdyt myönnytykset aluevaihtoineen olisivat johtaneet maan miehitykseen."

    No, Molotov meni lokakuussa -40 Berliiniin vaatimaan Hitleriltä vapaita käsiä Suomen kysymyksen ratkaisemiseksi. Uhkasi sodalla ellei etupiirisopimuksen noudatamisessa päästäisi yhteisymmärrykseen.

    Hitlerin kysyessä Suomen kohtalosta, Molotov vastasi, että se piti toteuttaa samalla tavalla kuin Baltian ja Bessarabian kohdalla oli tehty. Se merkitsi Suomen liitämistä N-liittoon.

    " Ei edes hävitty sota johtanut siihen."

    Heti talvisodan alussa pystytettiin Kuusisen johtama Terijoen hallitus ja puna-armeijan tavoiteeksi oli asetettu valloittaa maa kahdessa viikossa. Kuusisen ja NL:n kanssa tehty ystävyyssopimuksen ratifointi piti tapahtua mahdollisimman pian Helsingissä.

    Sodan tavoiteet eivä toteutuneet ja siitä tuli vielä liian pitkäkin, niin että ulkovallat alkoivat kiinostua siitä. Lännessa kaavailtiin apuretkikunnan lähetämistä Suomen auttamiseksi ja Saksa uhkasi tulla mukaan. Niissä olosuhteissa Stalinille tuli tärkeämmäksi päästä tilanteesta eroon solmimalla rauhan, jonka toivoi heikentävän Suomen yhteiskuntaa sisältäpäin.

    Näin ollen kokonaisuutta katsoen talvisota pelasti Suomen Baltian kotalolta.
  15. Vaikuttaa vähän siltä kuin Suomen poliitinen johto olisi pelänyt paasikivilaisen historian tulkinnan romahtamista. Toinen syy voisi olla itse Koivistoa koskeva aineisto, kun toimi sissinä. Vaikka Koivistoa tuskin mainitaan nimeltä, niin kuitenkin sieltä saataisi löytyä jotakin Koiviston sissirykmentin toimintaa koskevaa tietoa, jota siinä mukana ollut ei halua julkisuuteen.

    Paaiskivilaisena historian tulkintana tarkoitan selitystä, jonka mukaan Suomen käymät sodat olivat turhia. Mauno Koivisto edusti ainakin valtakautensa alkuaikoina samaa tulkintaa...
  16. Maanalainen armeija iskee jälleen-sarjassa naurettiin sekä ranskalaiselle vastarintaliikkeelle että saksalaiselle vastavakoilulle.

    Miten Suomessa suhtaudutaisiin komedialle, jossa tehtäisiin pilkaa venäläisistä sota-ajan sotilaista ja suomalaisille käpykaarteille?
  17. "-miksi kirkko valitsi valkoisten puolen vaikka sillä oli omia uskovaisia punaistenkin puolella?"

    Minkä puolen kirkon olisi sitten pitänyt valita? Kumman puolen kirkon pitäisi valita pankkiryöstön tapahtuessa? Oletaisin laillisen puolen eli poliisin.

    Punakaartit olivat nousseet kapinaan laillista hallitusta vastaan, jonka vuoksi kirkko ei voinut tehdä muuta valintaa, kuin minkä teki. Olisi ollut todella outoa, jos kirkko olisi valinut "vallankumouksen" ja kannustanut kirkkoon kuuluvia uskovaisia punakaarteja sodankäynnissään.

    Minusta mikään taho ei olisi kiitänyt kirkkoa vastapuolen rinnalle asettumisesta. Myös punaisten kansanhallitus (voittaessa) olisi suhtautunut epäluuloisesti kirkkoon, joka olisi ollut sisällissodassa kapinan puolella. Saatika sitten isänmaalliset tahot, joiden tarkoituksena oli varmistaa maan itsenäisyys.
  18. Niin, jos Suomessa ei olisi uskonnonvapautta eikä mielipiteen vapautta, niin silloin sinun kirjoitustasi ei voitaisi lukea tällä palstalla.

    Eli kirjoituksesi olemassaolo kumoaa itsestään väiteesi uskonnonvapauden ja sananvapauden puutuimsesta.
  19. Minusta ei edes uskonnonopetus kuulu koululle vaan kirkolle. Myös koulujumalanpalveluksista pitäisi luopua riipumatta siitä, ovatko vapaaehtoisia vai ei.

    Yhteiskunnan ylläpitämissä kouluissa ei pitäisi olla mitään uskonnonharjoitukseen tai -opetukseen viitavaa.
  20. Onko jokin hukassa?

    "Neuvostoliittossa ja Venäjällä välirauhalla tarkoitetaan jatkosodan tulitauon ja varsinaisen aselevon välistä aikaa."

    Ensimmäiseksi, sen enempää venäjän kuin saksan tai englannin kielessä ei ole sellaista sanaa kuin "välirauha", eikä tulitauosta koskaan käytetä välirauha-nimiketä.

    Kannattaa muistaa, että v.1944 välirauhaa somitessa sopimuksen allekirjoitti Zdanov, kun Suomen puolelta allekirjoittajina olivat politiikot. Joten venäläisten kannalta katsottuna kyseessä oli aselepo.

    Välirauhasta on olemassa kaksi merkitystä: 1) Määräaikainen rauhansopimus, jonkalaisia solmitiin usen Venäjän ja Ruotsin välillä usein 1600-luvulla.

    2) Väliaikaiseksi tarkoitettu rauhansopimus, ennen varsinaisen sopimuksen solmimista. Venäjällä sellainen tunnettin esirauha-käsiteellä, joka solmittiin Venäjän ja Turkin kesken v.1877.

    Suomessa v.1940 solmittu rauhansopimusta pidettiin väliaikaisena sillä perusteella, että maailmansodan jälkeen tulisi samanlainen rauhankonferenssi kuin Pariisissa pidetty v.1919. Sodan voittajan uskottiin painostavan NL palauttamaan alueita Suomelle takaisin ja muutenkin lieventävän ehtoja, kuten Länsi oli painostanut Venäjää Turkin kohdalla. Sillä Suomi suostuteltiin tekemään rauhan talvisodan aikana, ei sillä että Saksa aloitaisi sodan ja auttaisi Suomen saamaan siten menetetyt alueet itselleen.

    NL puolestaan piti Moskovan rauhaa vain väliaikaisratkaisuna siihen asti, kunnes tulisi otollisempi aika miehittää Suomi ja liittää se N-liittoon.
    21. 25 / 38
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt