suomalainen2

Vapaa kuvaus

Aloituksia

44

Kommenttia

753

  1. Minä en usko, mutta Suomi on vapaa maa. Jokainen uskokoon mihin haluaa.
  2. Selvitä ensin itsellesi mitä haluat kertoa ja miten. Suomi oli kyllä Venäjän alaien v.1809-1917 kun keisari oli hallitsijana, mutta muodosti kuitenkin autonomisen suurruhtinaskunna eli sisäisesti itsenäisen valtion.

    Ruotsin vallan aika: Ruotsin kuningas oli silloin samalla myös suomalaisten kuningas ja lait säädettiin Tukholmassa. kannataa kuitenkin mainita, että suomalaiset osallistuivat säätyjen valtiopäivillä lakien laadintaan tai ainakin hyväksyivät kuninkaan esitykset. minusta on tärkeätä ymmärtää, että suomalaisilla oli oma osuus niiden lakien säätämisessä ja voimaan saatamisessa, jotka jäivät voimaan sen jälkeen kun Suomi siirtyi Venäjän vallan alle.

    Seuraavaksi mainitse lyhyesti, että Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta ja keisari lupasi suomalaisille säilyttää ne lait ja oikeudet voimassa, jotka oli säädetty Ruotsin vallan aikana.

    Suomalaiset kokoontuivat tuolloin valtiopäiville keisarin johdolla säätämään lakeja ja säädöksiä maata varten. Voit mainita Aleksanteri II hyvänä keisarina, joka aloitti valtiopäivien säänöllisen kokoontumisen.

    Sitten Venäjän vallan loppupuolella (1899-1917) oli ajanjakso, jonka aikana Venäjä yritti otta suomalaisilta autonomian pois, mutta se ei onnistunut suomalaisten vastustuksen vuoksi ja Suomi itsenäistyi sen vuoksi.

    mielestäni tässä on lyhyesti se, mitä voi kertoa lapselle Suomen historiasta. Koulussa lapsi saa enemmän tietoa ja oppii tuntemaan menneisyyden paremmin.
  3. Pieni oikaisua: "saatiin oma senaatti eli eduskunta Venäjän vallan aikana."

    Itse asiassa senaatti vastasi nykyistä hallitusta. Älä sekoita nimitystä amerikkalaiseen senaattiin, koska kyse on eri asiasta.

    Suomalaiset käyttivät arkkikielessä senaatista nimitystä "hallitus ennen itsenäisyyttä. Myös itsenäisyysjulistuksessa mainittu "hallitus" tarkoitti silloista senaattia. Senaatti muutettiin virallisesti hallitukseksi heti v.1918 alussa.
  4. Minä kylläkin ajatelin v.1848 YYA-sopimusta. Siinäkin 1 artikla velvoitti Suomea puolustautumaan, jos Saksa tai sen liittolainen hyökkäisi Suomeen tai Suomen kauta Neuvostoliittoon. Kekkosen bondi oli, että Suomi olisi pysynyt puolueettomana NL - USA-sodassa jos viimeksi mainitu olisi pitäytynyt Suomen alueen käytämistä N-liittoa vastaan.

    NL ei tykänyt Kekkosen YYA-tulkinnasta, josta tuli sitten akateeminen kiista koko Kekkkosen loppukauden 1961-81. Mauno Koiviston aikana sellaista kiistaa ei sitten käyty ainakaan julkisesti.

    Tämän vuoksi otin pohdinnan aiheeksi kysymyksen, olisiko NL kunnioittanut Suomen toiveita v.1948-91 jos sota Naton ja Varsovan liiton välillä olisi syttynyt, vai olisiko NL käytänyt Suomen alueta läntisten kohteiten pommitamiseen, kuten se käyti Viron alueta Suomea vastaan 1939-40.
  5. Jääkärien toimintaa ei voida pitää terrorismista kahdesta syystä:

    1) Värväytyivät lailliseen (Saksan) armeijaan, jonka toiminta rajoitui iäteintmalle 1915-18.

    2) Jääkärien sotatoimi v.1918 rajoitui Suomen alueelle. Siihen ei kuulunut panttivankien otto eikä pommien heito Pietarissa.

    Tsetsenien toiminta rikkoo kaikkia sodankäynnin sääntöjä ja niiden toiminta on laajempi kuin Tsetsenian maaperällä.

    Voidaan näin ollen kysyä, millä perusteella jääkäreitä pidetäisiin tsestsenien kaltaisina terroristeina tämän päivän maailmassa?

    Mitään perusteta ei olisi.
  6. Tosin pitää muistaa, että mikään Suomen hallitus tai sotilasjohto ei antaisi tilanteen kehityä niin pitkälle, että joudutaisiin käymään sissisotaa omalla maaperällä. Ennemmin tehtäisiin samalainen rauha kuin v.1939 tai -44.
  7. Viron ja N-liiton YYA-sopimus koski tilanneta, jossa Viro tai NL olisi joutunut hyökkäyksen kohteeksi Viron alueen kauta (vrt.YYA-sopimus Duomen ja NL:n välillä). Joten siinä suhteessa Viron lentotukikohtien käytö Suomen talvisodassa rikkoi sopimusta, riipumata siitä, kuka ampui Mainilan laukaukset.

    Suomi ei ollut "euroopan suurvalta" ja lentotukikohdat oli tarkoitettu Viron alueen puolustamiseksi suurvallan hyökkäyksen tapahtuessa.

    Suomessa suuniteltiin yhden Virossa sijainenn letotukikohdan pommitamista, mutta Kannaksen tilanne vaati kaikki voimat sinne. Mikäli Suomi olisi pommitanut jotakin Virossa sijainuta neuvotokohdeta, niin se olisi varmasti pakotanut Viron sotaan Suomea vastaan samaan tapaan, kuin saksalaisten kohteiden pommitaminen v.1941 pakoti Suomen sotaan Neuvostoliitoa vastaan.

    Näin jälkeenpäin tarkastellen voitaankin pohtia, olisiko NL kunnioittanut Suomen puolueettomuuta siinä tapauksessa, että suursota kahden sotilasliittouman välillä olisi syttynyt?
  8. Suomessa on uskonnonvapaus, joka merkitsee, että jokainen saa kuulua tai olla kuulumatta haluamaansa uskonnlliseen yhdyskuntaan, pidetään sitä kristillisena tai ei. Joten kenenkään isänmaaillisuuta ei voi määritellä sen mukaan, onko luterilainen vai ei.

    Viime sodissa Suomen puolesta taisteli myös muutkin kuin luterilaiset kuten ortodoksit, katolilaiset, juutalaiset ja mulsimitataarit. Oli vielä muitakin, mutta en luetele niitä tässä.

    Sen lisäksi sotien jälkeen maan puolesta taistelleitä veteraaneja liityi vielä muiin kirkkoihin tai uskontoin ilman että niiden isänmaallisuus olisi siitä vähentynyt. Yksi tälläinen ryhmä ovat mormonit, jotka suorittavat asepalveluksen lain mukaisesti.

    PS. Eikö hän tämä kuulu uskonnonvapaus-palstalle?
  9. Hyvä Anni, että et pidä natsijärjestelmästä. Mutta kuitenkin, asian ydin on tässä:

    Anni Huttula: "....mutta oliko se järjestelmänä sen hetkisiin kokemuksiin perustuen sen pahemmin kuin Stalinin bolsevismi?"

    Tuohon saat vastata itse. Ainakaan kommunismi ei sisältänyt rotuoppia natsismin tavoin, joten siinä mielessä Hitlerin järjestelmä ja ideologia oli pahempi.

    Anni Huttula: "Oliko sitten lännessä syksyllä -39 vallalla uskomus, että Stalinin neukkula on luotettava."

    Länsimaissa (Ranska ja Englanti) ei oltu täysin varmoja asiasta, mutta toivottiin kuitenkin parasta. Sen sijaan Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Puola eivät luottaneet Stalinin Neuvostoliittoon, jonka vuoksi ne kieltäytyivät yhtymästä samaan liittoutumaan N-liiton kanssa. Tässä oli ongelman ydin.

    Anni Huttula: " Sehän (NL) oli juuri tehnyt natsien kanssa YYA-sopimuksen, jonka lisäpöytäkirjastakin jo lännessä tiedettiin."

    Saksan ja Neuvostoliiton kesken solmittu sopimus oli nimeltään hyökkäämättömyyssopimus. Joten ulkonaisesti se näytti lailliselta sopimukseslta, jossa kaksi valtiota sopi etteivät hyökkää toistensa kimppuun tai yhdy toista vastaan suunattuun liittoutumaan. Se näytti päältä katsoen yhtä viatomalta kuin Tilsitin rauhansopimus Venäjän ja Ranskan kesken v.1807. Kumpikin kuitenkin sisälsi laitoman lisäpöytäkirjan, jossa sovitiin myös etupiireistä.

    MR-sopimuksen lisäpöytäkirja oli salainen, joten saatettiin vain ensin arvailla, mitä oli sovitu ja puna-armeijan liityttyä Puolan miehitykseen asia paljastui ainakinositain.

    Etukäteen voitiin aavistaa hyökkämäättömyyssopimuksen sisältäneen jotakin Neuvotoliiton etua palvelevan lisäsopimuksen sen perusteella, mitä NL oli vaatinut länneltä neuvottelujen aikana. Ja se, mitä NL länneltä aluperin vaati, oli lupakirja mennä "kautakulun" varjolla Puolan, Baltian ja Suomen alueelle ilman näiden antamaa hyväksymistä. Siltä pohjalta voitiin ennen sodan syttymistäkin aavistaa Saksan kanssa solmitun sopimuksen sisältäneen lupakirja puna-armeijalle toimia omien rajanaapurien alueilla.

    Anni Huttula: "Näistä kahdesta roistovaltiosta toinen piti tuhottaman maan tasalle ja toinen oli ylin ystävä tässä touhussa."

    Kuten jo aikaisemmin totesin, niin jokainen valtio toimii sen mukaan, miltä taholta kokevat ensisijaisen turvallisuusuhan tulevan. Hitlerin Saksa koettiin Ranskassa ja Englannissa olevan ensisijainen uhka niiden turvallisuudelle. Saksa oli lähin valtio, joka olisi kyenyt miehittämään nämä maat ja juuri sen vuoksi pyritiin pysäyttämään Hitler.

    Sota Saksaa vastaan piti käydä loppuun saaka, koska Hitleriin ei luotettu enää, eikä Hitlerkaan ollut halukas tekemään samanlaista rauhaa, jonka Weimerin tasavalta oli tehnyt ja jota Hitler itse oli arvostellut ja lähtenyt oikomaan. Tai ainakin 1919 rauha oli Hitlerin keppihevonen valtaan pääsylle.

    NL ei ollut ainakaan Englannille mikään "ylin ystävä", mutta realismi pakotti sekä Englantia että USA:ta auttamaan siinä tilanteessa Stalinia, jotta natsismista olisi päästy. Venäläiset nauttivat nykyään - ainakin jonkinlaisesta - demokratiasta ja vapaudesta juuri siksi, että Länsi avusti venäläisiä yhteisessä sodassa. Sama pätee muihin entisiin neuvostotasavaltoihin ja sateliiteihin.

    Vaika Stalini avustaminen saatoi Itä-Euroopan lyhyellä tähtäimellä punaisen diktattuurin alaisuuteen, niin nykyisin ne saavat kuitenkin nautia vapaudesta mm. länsiavun ansiosta.

    Vaika kaikkia papereita ei ole vielä julkaistu, niin tuskin niiden julkaiseminen muutaisi sitä kokonaiskuvaa, joka meillä on ollut vuodesta 1939 lähtien.
  10. En ole väitänyt ketään natsiksi tai hyväksyneen juutalaisvainot (holocaustista nyt puhumatakaan), vaan ihmetelen sitä, että länsimaiten toimia arvostelessa unohdetaan Saksan natsi-halinon luonne mm. ihmisoikeuksien suhteen.

    merkki-erkki: "Länsivallat Englanti ja Ranska julistivat sodan Saksalle syyskuun - 39 alussa ja jo samassa kuussa valitsivat neukun liittolaisekseen Saksaa vastaan eikä päinvastoin."

    Mitenkähän tuollainen valinta mahtoi ilmetä, kun NL oli silloin Saksan kumppaani?

    merkki-erkki: "Holocausti alkoi varsinaisesti täydellä tehollaan vasta Wannseen kokouksesta tammikuussa - 42. Totta kai syksyn -39 mennessä oli jo ollut räikeiä juutalaisvainoja keskitysleireineen mutta esim. siitä mitä Puolassa tulee tapahtumaan natsien toimesta ei 3. syyskuuta voinut kukaan tietää vielä mitään."

    Sillä ei ole merkitystä, mitä tiedetiin tulevasta holocaustista 3.9.-39 vaan sillä, minkälainen järjestelmä kansallissosialismi kokonaisuutena tarkastellen oli. Myös se, että Saksa oli Hitlerin johdolla epäluotettava valtio, joka ei selvästikään kunnioittanut tehtyjä sopimuksia, oli merkitystä.

    merkki-erkki: " Syksyllä -39 oli Hitlerin uhreja enintään 10% siitä mitä oli tuolloin Stalinin uhreja. Joten jos ihmisoikeuksikka tapahtumia perustellaan niin kaiketi tuossa vaiheessa lännen vihan olisi pitänyt kohdistua Staliniin."

    Jos historiaa tarkasteltaisiin tuolla logiikalla, niin silloinhan Suomi oli edellä länsimaita, kun ei liittoutunut N-liiton kanssa syksyllä -39 vaan valitsi toisen tien.

    Jokainen valtio toimii kuitenkin sen mukaan, minkä kokee ensisijaisena uhkana itseään kohtaan. Koska Saksa sijaitsee Keski-Euroopassa, niin oli johdonmukaista olettaa että Hitler yrittäisi jossain vaiheessa vallata Ranska ja Englanti ellei sitä ennen tehtäisi jotakin. Ja se jokin oli uuden liittoutuman muodostaminen Saksan ympärille, joka olisi joko estänyt sodan syttymisen tai saatanut Saksan samanlaiseen tilanteeseen, jossa se oli v.1914-18.

    Tämän vuoksi länsimaat yrittivät liitoutua myös Stalinin johtaman Neuvostoliiton kanssa ja laski politiikansakin sen varaan, että ristiriita Saksan ja Neuvostoliiton välillä tulisi kiristymään, jolloin Hitler joutuisi kahden rintaman sotaan, kuten sitten tapahtui.

    Koska olen ymmärtänyt "merkki-erkin" kuuluvan niihin, jotka eivät hyväksy Suomen valtion johdon v.1938-44 tekemiä ratkaisuja, niin en ymmärrä sitä, miksi kyseinen nimimerkki ei hyväksy lännen liittoutumista idän kanssa.
  11. Sorto ei vältämättä merkitse joukkoteurastusta. Venäläiset talonpojat pitivät mielenosoituksen Pietarissa Talvipalatsin edustalla, vaika niitä ei oltu aikaisemmin ammuttu. Vasta kyseisessä mielenosoituksessa armeija ampui talonpoikia. Miksiköhän talonpojat tekivät niin, kun olisivat voineet välttää verenvuodatuksen?

    Mutta kuten aikaisemmin totesin, niin Nikolai II:n tarkoituksena sitoa Suomi valtiollisesti niin vahvasti Venäjään, että siitä irtaantuminen ei olisi ollut mahdollista. Se oli kaiken tarkotuksena.

    Humaani keisari olisi suhtautunut suopeasti Suomen vähitäisen irtaantumisen ja itsenäistymisen, jolloin ero emämaasta olisi tapahtunut kivutomasti. Valitettavasti mikään imperialistinen maa ei pitänyt tehtävänään valmistaa alistamiaan maita ja kansoja itsenäisyyteen. Ajatus tuli vasta I maailmansodan jälkeisenä aikana, kun sota-aikana puhuttiin kansojen itsemääräämisoikeutena. Joten sinä suhteessa venäläinen imperialismi ei ollut poikeus.

    Sitäpaitsi avaaja sanoo Suomen olleen keisarille "toinen kotimaa", joten siinäkin suhteessa Nikolai olisi voinut suhtautua suopeammin Suomen autonomiaan, jos Suomi ei ollut "samaa isänmaata" venäjän kanssa.
  12. Saksa ei ollut v.1939-1945 "edistyneintä kapitilistimaata" vaan kansallissosiallistinen diktaattuuri. Miten voi olla tietämätön juutalaisvainoista ja holcausista? Jos mikä, niin juuri natsismiin perustunt Kolmas valtakunta oli epäinhimillinen.

    Englanti ja Ranska halusivat pysäyttää Hitlerin jo v.1939 lähtien. Stalin tuli mukaan vasta sitten, kun NL oli joutunut oman sakaali-politiikan uhriksi Hitlerin taholta. Ja Hitler julisti sodan Yhdysvalloille.

    Tietnkin sotaakäyvät maat kehittivät sotateknolokiaansa, selvä sen pitäisi olla kaikille.

    Länneessä ei hyväksyty naisten raiakauksia, mikäli siitä oltiin yleensä tietoisiakaan.
  13. Aluksi suomalaiset ajatelivat ettei keisari tienyt, mitä teki julkaistessaan manifestinsa v.1899, vaan uskottiin keisarin toimineen huonojen neuvonantajien harhaanjohtamana. Sen vuoksi kerätiin kansalaisadressi, jossa vedotiin Suomen erikoisaseman pulesta. Mutta kun keisari ei ottannut kansalaislähetystä vastaan, niin silloin tajutiin keisarin toimineen tietoisesti maatamme vastaan.

    Se, että keisari vieti lomiaan Suomen maisemissa ei osoita keisarin mielenlaatusta Suomen suhteen yhtään mitään. Voisi jopa ajatella keisarin haluneen sitoa Suomen tiivimmin Venäjään juuri luonnon kauneuden vuoksi.
  14. Wilson Churchill tuomitsi Camberlainin tekemän Münchenin sopimuksen heti tuoreeltaan. Siksi Camberlainilla on huno maine Englannissa ja muissa länsimaissa.

    Tosin kyseessä oli Hitlerin lepytämisestä, koska arvon pääministeri uskoi Hitlerin vakuuteluihin, jonka mukaa Tsekkoslovakian Sudettialue piti olla viimeinen vaatimus. Mutta silti tai ehkä juuri sen vuoksi Chamberlainia ei arvosteta erityisemmin.

    Sen sijaan kukaan ei arvostellut Molotov-Ribbentropp-sopimusta Neuvostoliitossa, vaan sellaisen olemassa olo kiistettiin miltei loppuun asti. Vasta N-liiton hajotua venäjäkielinen versio etupiirisopimuksesta löytyi Moskovan arkistosta.

    Eli toisin sanoen: Britanniassa Münchenin sopimus tuomittiin heti tuoreeltaan, mutta Neuvostoliitossa kukaan ei arvostellut Stalinia etupiirisopimuksen solmimisesta v.1939 tai sen jälkeen. Joten siinä on suuri ero.

    Sen sijaan on uutta selitellä entisen N-liiton toimia jotenkin kunnialliseksi, kun sen ollessa olemassa etupiirisopimus kiellettiin kommunistien keskuudessa. Miksi kommunistit eivät puolustaneet MR-sopimusta silloin kun NL oli olemassa?
  15. Stalinilla oli tapana epäilä naurettaviakin asioita muista. Ne saatoivat olla myös tuomioiten perusteena Stalinin ajan Neuvostoliittossa. Joten miksei olisi epäilyt tai ottanut huomioon lännen mahdollisen Suomen avustamisen joukoilla?
  16. Saksalaisen historiotsijan Paul carellin mukaan puna-armeija sai tiedot saksalaisten toimista Hitlerin esikunnsta lähetettyjen radioviestien kauta. Joku läheti viestejä venäläisille Hitlerin päätöksistä. Myös Sveitsin sotilasjohto oli teitoien Saksan suunitelmista. (Poltettu maa)

    Joten voidaan sanoa että puna-armeija sai tietoa saksalaisen petturin avulla.
  17. Muistan kuitenkin itse sellaisen asian, että Kansan Uutiset vastisti 1980-luvulla siviilikäytöön tarkoitetun sukellusveneen rakentamista vedoten Pariisin rauhansopimukseen. Jälkeenpäin ilmeni, että USA painosti Suomea lupumaan sukellisveneen valmistamisesta.

    Erikoisen asian tekee se, että SKDL:n lehti tuki Amerikkaa tässä asiassa.
  18. Diplomaattisuhteiten säilytäminen ei ole sidoksissa toisen toisen tekojen hyväksymisen kanssa.
  19. Suomi oli vuoden 1809 jälkeen liitetty Venäjään, sillä Venäjän keisari oli Suomen hallitsija ja kenraalikuvernööri edusti keisaria Suomessa. Autonomia ei muuta itse asiaa toiseksi, sillä että meillä oli Vneäjän muista osista poikeava sisäinen itsehallinto ei tehnyt Suomesta Venäjästä erillistä valtiota.

    Suomen erikoisasemaa vastaan aletiin hyökäillä Venäjällä juuri siksi, että Suomen pelätiin erkaantuvan emämaasta. Sen estämiseksi Suomea yritettiin sitoa tiivimmin emämaahan ja muokata suomalaisista mieleltään ja kieleltään venäläisiä.
  20. Kyllä ne venäläiset joukot olivat miehitysjoukkoa, vaika Suomi kuuluikin Venäjälle. Vertailun vuoksi huomautetakoon, että Ruotsin vallan aikana maassa ei ollut ruotsalaisia sotilaita muutamaa upseeria lukuunottamatta, vaan Suomen puolustus lepäsi suomalaisten harteilla.

    Eikä Suomi ollut edes Venäjän "omaa aluetta" vaan sodassa valloitettu ja pakolla liitetty emämaahan.
    21. 27 / 38
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt