suomalainen2

Vapaa kuvaus

Aloituksia

44

Kommenttia

753

  1. Oliko Mein kampf-kirja vapaasti saatavana ja kuuluiko se sallittujen kirjojen joukkoon N-liitossa? Ainakin se kielleettin Suomessa vuodesta 1944 lähtien Valvontakomision vaatimuksesta.
  2. Tunteeko jossitelija Stalinin toimia v.1941? Stalin lamaantui Saksan hyökkäyksen johdosta, joka omalta osaltaan viivästytti tehokaan puolustuksen järjestämistä. V.1939 Stalin olisi uskonut helpommin Hitlerin hyökkäykseen ja lamaantumisen sijasta ryhdistäytynyt ja aloitanut todelliset puolustustoimet.

    Joten voidaan sanoa, että MR-sopimus koitui Stalinin turmioksi.
  3. Missä todisteet väiteellesi. Hoover on voinut vääristelläkin todisusaineistoa. Ja kaikenlaisia juoruja on voitu panna alulle myös lähimmät miehetkin kateudesta.
  4. Hitlerin Saksassa ei ilmeisesti ollut pääoman ja työn ristiriitaa, koska sen kanssa oli mahdollista saada aikaan sopimus.Mielenkiintoinen havainto.
  5. B. Örje: " On epätodennäköistä että Neuvostoliitto olisi pyrkinyt rajojen tarkistuksiin Skandinaviassa ellei hitleriläinen politiikka olisi asettanut heitä tapahtuneiten tosiasioiden eteen."

    NL ryhtyi rajojen tarkistuksiin jo vuonna 1936 eli kaksi vuotta enne Jartsevin toimintaa. Ja Jartsevin yhtenä tarkoituksena olikin saada rajasiirto Suomen lahdella.

    " Seurannut mullistus asetti kansojenvälise voimasuhteet aivan uuteen järjestykseen."

    Kuten sanotu, NL aktivoitui vain 1 vuosi hyökkäämättömyyssopimuksen uusimisen jälkeen, eikä v.1936 ollut vielä tapahtunut mitään mullistusta.

    Toinen asia on sitten, että olisiko Stalin ryhtynyt sotaan Suomea vastaan yleisen rauhan aikana. Toinen maailmansota tarjosi nimitäin hyvän suojan, kun maailman huomio oli kiinitynyt muualle. Esimerkiksi v.1944 NL aloitti oman suurhyökkäyksensä Suomea vastaan Normandian maihinnousun suojissa ja tilanteen piti olla samanlainen v.1939-40. Asian vain sotki länsirintamalla vallinut valesota, jonka vuoksi talvisota sai maailman huomion kääntymään Suomen suuntaan.
  6. Syy siihen, miksi NL:n kaukopommittajat eivät onnistuneet tehtävässään oli koulutuksen puute. Brittien RAF-lentäjät olivat koulutettuja, jonka vuoksi ne tiesivät, miten vältää saksalaisen ilmatorjunnan sulkutuli. Britit olisivat varmaan onnistuneet myös Helsingin tuhoamisessa yhtä hyvin kuin Dresdenin pommituksessa.

    Neuvostolentäjillä ei ollut myöskään mukana politrukkia koneessa (kuten jalkaväellä rintamalla), jonka vuoksi ne olivat myös vapaita tekemään omia ratkaisuja.

    Tämän lisäksi todetakoon vielä, että Stalinille suoraan vastuussa ollut ilmavoimien päällikkö valehteli Stalinille, jonka vuoksi LKV:n oli syytä hämmästellä suomalaisten kykyä jälleenrakentaa kaupunki nopeasti. Valvontakomision kauta pommitusten todellinen tulos tulikin keskuskomitean tietoon.

    Näin ollen ei ole mikään ihme, että Molotov ihmeteli suomalaisten kovapäisyytä, joille piti "iskeä moukarilla päähän". Molotovilla oli maaliskuussa-44 käytyjen neuvotelujen aikana Helsngistä mielikuva rauniokaupunkina, jonka johdosta oli syytä uskoa suomalaisten hyväksyvän Paasikivelle esiteyt mieletömät ehdot. Kun Suomen hallitus kuitenkin hylkäsi ehdot "raunioituneessa" pääkaupungissa, niin silloin oli syytä ihmetellä suomalaisten asenneta.

    Mainitakoon vielä, että hallitusta epäilyti valtuuskunnan lähetäminen Moskovaan heti maaliskuun suurpommitusten jälkeen, koska se olisi voitu tulkita heikouteksi, kuten ilmeisesti Moskovassa tehtiinkiin.
  7. Lenin ainakin otti oppia Ranskan vallankumouksessa tehdyistä murhista. Muistaakseni vain moiti yhtä ryhmää (en muista, mikä) siitä että ei ollut väkivaltaisempi. Kyseinen hallinto nimitäin hävisi uudelle vallankumoukselle, jonka vuoksi bolsevikkien vallassa pysymiseen ei uskottu.

    On kuitenkin muistettava, että kommunismin piti olla edistyksellinen aate, joten sen ei olisi pitänyt olla altis läntisille vaikuteille. Joten siinä mielessä kommunismia ei voi vapautaa vastuusta tehdyistä rikoksista.
  8. N-liitto alentui kuitenkin samaan vaatimalla Suomea vapauttamaan sodan aikana sen hyväksi toimineita vankilasta ja vaati myös Kommunistipuolueen laillistamista. Siinä mielessä jatkosodasta voisi käyttää nimitystä "kommunistisota".
  9. Asia on päinvastoin kuin "totuudenaika" antaa ymmärtää: Saksassa Hitlerin kuvia ei kannettu puolueen marssipäivänä, mutta N-liitossa Stalinin ja Leninin kuvia kanneliin kuin ikooneja ikään. Myös Pietari Suuren kuvia nähtiin Stalinin rinnalla.

    Joten voidaan sanoa, että Saksassa ei ollut samanlaista johtaja-kulttia kuten Neuvostoliitossa.
  10. Entä sitten? Kai sitä saa mennä naimisiin kenen kanssa haluaa ja missä tahansa.
  11. Avaajan johdonmukaisuus ontuu, kun samastaa saksalaisen lentäjän muistamisen Hitlerin kiitämiseen. Sillä avaajan hengenheimolaiset kiitävät Stalinia Suomen pelastajaksi v.1940 ja 1944 aivan kuin puna-armeija olisi lähtenyt ilman Stalina hyökkäilemään Suomeen ja Isä Aurinkoinen sitten pelasti Suomen pysäyttämällä luvata aloitetut hyökkäykset.

    On syytä muistaa Suomea puolustaneita saksalaisia 1941-44 sodassa, koska ilman niitä meillä ei olisi itsenäisyytä tai se olisi palautettu vasta 1990-luvulla.

    Sen sijaan on hyvä muistaa että talvisota alkoi Stalinin käskystä ja tahdosta. Ei puna-armeija olisi lähtenyt sotaan ilman pääsihteerin määräystä. Kukaan ei uskaltanut toimia N-liitossa vastoin Stalinin määräystä tai ilman johtajan tietoa edes pienissä asioissa.
  12. Venäjä oli v.1914 liittossa mm. Serbian kanssa, joten ei sen aluemenetykset täysin tapahtunueet "ilman omaa syytään".

    Toiseksi, Venäjä alisti alueillaan olevia kansoja kuten suomalaisia, jotka eivät koskaan samastuneet venäläisiin eivätkä Venäjän valtakuntaan.

    Sen sijaan Suomen menetämä Karjala oli elimellinen osa Suomen valtiota ja sen väestö oli karjalaisia, jotka samastuivat suomalaisiin ja Suomen valtioon. Ja Suomi oli v.1939 puoluuton valtio, jonka NL oli tunnustanut syksyllä -39.
  13. Miten Pohjois-Korea voi olla "vielä toiset tuhat vuotta" kun ensimmäinenkään tuhat vuotta ei ole mennyt?
  14. "Olisi ehkä kannattanut parannella suhteita kaikkiin lähinaapureihin ja myös Saksaan."

    Vaikeata parannella suhteita erityisesti suurvaltoihin jos ne suhtautuvat toisiinsa mustasukkaisesti. Sekä Saksa että NL olivat epäluuloisia, kun Suomen ulkoministeri kävi vierailulla toisessa valtiossa.

    "Ei kukaan ollut aiemmin ollut tilanteessa, joka tuli eteen 1930-luvun loppupuolella."

    No, Ruotsi oli samanlaisessa tilanteessa v.1807 solmitun Tilsitin sopimuksen jälkeen. Vaika suomalaiset eivät silloin päättäneet Ruotsin ulkopolitiikasta, niin voitanee sanoa, että ainakin epäsuorasti suomalaisilla oli historiallista kokemusta tilanteesta.

    " Ratkaisussa näkyi kokemattomuus ja ehkä myös itsepäisyys."

    Olisi mukava tietää, mihin kokemukseen Baltian maat pohjasivat omat ratkaisunsa. Nuoria valtioita nekin olivat.

    Viitaan Suomen sotaan 1808-1809 siitä syystä, että solloin Venäjä ryhtyi valtaamaan Suomen ja liittämään sen itseensä, vaika itäraja kulki Kymijokea pitkin. Jos raja Kymijoella ei ollut riitävä Pietarin turvallisuuden kannalta, niin miksi suomalaisten valtiomiesten olisi pitänyt uskoa että rajasiirto muutama kilometria Rajajoelta länteen olisi ollut riitävä v.1939?

    Olihan aseet v.1939 eri kaliperia kuin v.1808.

    Ainoa selitys molemmissa tapauksissa on, että Venäjä oli tehnyt toisen suurvallan kanssa sopimuksen, jossa Suomi kuului Venäjän etupiiriin.
  15. " Jos tietäisin että on juuri meneillään hyökkäämättömyyssopimus jonkun toisen tahon kanssa niin pitäisin sitä sotaan kohdistamisen julistuksen uhkana ja täten kiinnittäisin kaikki voimavarat ja valmiudet maan asevoimiin ja maanpuolustukseen."

    Aloite hyökkäämäättömyyssopimuksen solmimisesta tuli N-liitolta, ei Suomesta. On todella ikävä asia, että et ollut eduskunnassa v.1933-39, jolloin olisit voinut kiinnittää päättäjien huomion tähän seikaan ja siten omalta osaltasi vaikuttaa Suomen maanpuolustuksen kehittämiseen.

    Suomessa nimitäin luotettiin hyökkämäättömyyssopimuksen pitävyyteen.
  16. Suomen ulkopolitiikka v.1933-39 nojautui ensin Kansainliittoon ja sen jälkeen Pohjoismaitten puolueettomuuteen. Pohjoismaisella puolueettomuudella toivottiin saatavan yhteinen puolusutussopimus Ruotsin kanssa samalla kun suurvallat olisivat jättäneet Suomen pois omilta laskemilta.

    Puolueettomuus oli niin tiukka että sen vuoksi ei edes ostettu ajanmukaisia pommikoneita Saksasta, jotta toiset eivät olisi pitäneet Suomea saksaan sitoutuneena. Suomi hylkäsi myös hyökkämäättömys-sopimuksen v.1939.

    Neuvostoliittoon nämä seikat vaikutaneet millään lailla, vaan aloitti kaikesta huolimatta sodan v.1939.
  17. Minä luulin aikaisemmin, että otsake tarkoittaa kommunismia, jonka vuoksi en ole tuntenut tarvetta osallistua keskusteluun. Mutta nähtyäni nyt tekstin sisällön ja luetuani sen kokonaan saanen vastata.

    "Tänne kirjoittaa vuodesta vuoteen sellainen typerysten sakki, jonka mukaan Stalinin olisi kesällä 1944 pitänyt pysähtyä ns vanhalle rajalle ja jäädä odottamaan uutta suomalais-saksalaista hyökkäystä."

    Kukaan ei ole kirjoittanut tuollaista. Sen sijaan Paasikivi yritti 1944 maaliskuun neuvoteluissa saada N-liitto palauttamaan Karjala takaisin Suomelle, koska sillä ei ollut enää merkitystä Leningraadin turvallisuuden suhteen. Kukaan ei myöskään halunut suostua sellaiseen ehtoon.

    Pysähtyminen vanhalle rajalle olisi ollut näin ollen ollut ainakin hyvän tahdon ele, mikäli hyökkäyksen tarkoituksena oli saada vain Suomi hyväksymään rauhan. Mutta tavoiteet olivat pitemmällä.

    "Ei vihollista vain ajeta hieman alueeltaan pois!"

    Hyvä bondi kun ajatelee Suomen hyökkäystä kesällä 1941. jostain syystä johtajat vain tuomitiin sotasyyllisinä sen vuoksi 1946.

    "Se joko lannistetaan rauhaan, tai tuhotaan ja ajetaan pesäänsä saakka antautumaan, kuten Berliini."

    Tämä oli nimenomaan puna-armeijan tavoite: Tuhota Suomen armeija ja ajaa se Helsinkiin saaka, ja lannistaa siten antautumaan.

    Suomen saavutama torjuntavoitto on juuri siinä, että Helsingistä ei tullut Pohjolan "Berliiniä".

    Sanotakoon kuitenkin vielä, että mitään uutta "suomalais-saksalaista hyökkäystä ei olisi enää tullut 1944 kesällä yksistään siitäkin syystä, että Saksa oli jo häviöllä, joten Suomesta ei mitään hyökkäystä olisi tullut, vaika vihollinen olisikin hyvän tahdon eleenä pysähtynyt vanhalle rajalle.
  18. "Ei Stalinin olisi tarvinnut sotaa aloittaa, kun se olisi alkanut ihan itsekseen."

    Stalin kuitenkin aloitti talvisodan ja yhtyi Puolan valtaukseen Saksan kanssa.

    "Hitlerin seuraava haavehan oli Baltia..."

    Voitko todistaa, että Hitler yleensä haaveili Baltian valtauksesta? Siihenhan sinulle on mahdollisuus, koska Berliinin arkistot ovat avoinna tuolta ajalta.

    "Vaadit mahdottomia. N-liiton olisi ollut henkensä pitimiksi pakko aloittaa sota (Suomea vataan?!) viimeistään Wehrmactin saavuttua itärajalle mutta tosiasiassa jo paljon ennen sitä."

    Ei Neuvostoliiton ollut missään vaiheessa aloittaa sotaa Suomea vastaan.

    "Tämän Stalin halusi välttää varmistamalla Wehrmachtin jäämisen satoja km lännemmäksi kuin ilman sopimusta."

    Ainakin Suomesta katsottuna Saksan armeija olisi pysynyt satoja kilometrejä lännempänä ilman sopimustakin ja talvisotaa.

    "Tämä varmisti lopulta Puna-armeijan voiton natseista ja pelasti koko Euroopan jopa Suomen."

    Milenkiintoinen näkemys: Natsien lupakirja hyökätä Suomeen pelasti suomalaiset natseista. Sillä lupakirja etupiirisopimus kiistämättä oli...
  19. " kertokaa miksi Stalinin olisi pitäny aloittaa sota Saksaa vastaan tuona syksynä."

    Kuka on sanonut, että Stalinin olisi pitänyt aloiittaa sota syksyllä-39?

    " jos Stalin olisi sen tehnyt niin eipä häntä siitä nytkään kiitettäisi vaan pidettäisi tätä Neuvostoliiton hyökkäystä vain sen harjoittaman imperialismin todisteena..."

    Stalini aloitti sodan Suomea vastaan syksyllä-39 (30.11.-39) ja sitä voidaan todella pitää todisteena N-liiton harjoitamasta imperialismista. Suomi ei ollut silloin millään tavoin osallinen Puolan sodassa, vaan oli julistautunut puolueettomaksi.

    Samoin NL painosti kolmea Baltian maata solmimaan sopimuksen, jota se käytti hyväkseen liitäessään ne itseensä. Siinä sinulle todisteet imperialismista.
  20. Korovljin hehkutusta voi tulkita myös niin päin, että Jumala pelasti Suomen miehitykseltä. Siinä asiassa Koroljov on tosin myöhässä, koska uskovat suomalaiset ovat kiitäneet Jumalaa itsenäisyyden säilymisestä miltei 70v.

    Joten ei pidä ajatella, että Koroljov pitäisi Stalinia Jumalan miehenä....
    21. 30 / 38
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt