- Työnantajalle kuuluu työnjohto ja jos työnantaja katsoo, että työ tulee tehdä vaitiollen, silloin työ tehdään vaiti. Kannattaa aina työhaastattelussa kysyä, että onko työn suorittamiselle jotain erityisiä vaatimuksia, kuten vaikkapa oleminen vaiti työn tekemisen aikana.
Voisi kuitenkin olla syytä ottaa asia esiin työntekijöiden ja työnantajan välisissä keskusteluissa. - Ei minua ainakaan haittaa. Työttömät ovat raaka-ainetta työttömyysteollisuudelle ja jotkut sekin teollisuus työllistää.
- Väitettiin, ettei Neuvostoliitossa ollut työttömyyttä, mutta totuus oli toinen. Edes Pohjois-Korea ei ole ilman työttömyyttä. Vähintään 2-3% työvoimasta oli ja on työttöminä, joten turha hinkua sosialismia ja kommunismia pelastamaan työttömyydeltä. Sitä ne eivät tosiaankaan tee.
Työttömiä ei suinkaan vihata. Kuuluu talouteen ja yhteiskuntaan, että osa väestä on työttöminä, koska sillä tavalla työmarkkinat toimivat. Työttömyyden syyt vaihtelevat. Osa on työttömiä työsuhteiden välillä eli he etsivät uutta työtä ja saavat sellaisen nopeahkosti. Osa on työttömiä siksi, ettei heidän taidoillaan ole kysyntää ja osa siksi, ettei heitä kiinnosta tehdä työtä elatuksensa eteen.
Jokaisella on vapaus tehdä ajallaan mitä haluaa, vaikka olisi jouten kaiket päivät. Minä vain en pidä ajatuksesta, että maksan omalla työlläni elämäntapalaiskan elämäntavan.
On selvää, että Suomessa on paljon tekemätöntä työtä, jota jokseenkin jokainen työtön pystyy tekemään. Jostain syystä työttömälle ei kuitenkaan voida osoittaa työtä ja tarjota sitä hänelle tehtäväksi sosiaalietuja vastaavalla palkalla. Vaihtoehtona olisi elämä ilman tukia. - Et siis lukenut perintökaaren toista lukua? Ei tämä muuta vaadi.
- Ensin oli naistenhaku, mutta kukaan ei tullut hakemaan. Sitten oli miesten haku, eikä kukaan lähtenyt mukaan. Lopulta hakivat poliisit, ja siinä sitä sitten mentiin niskaperseotteessa maijaan.
- Kaikenvastustajia on aina, varsinkin jos siitä maksetaan.
- Jos insinööri-ekonomistilla on tietotaitoa ja halua saada aikaiseksi muutakin kuin tutkintopapereita, hän varmaan keksii keinon elättää itsensä muullakin kuin Kelan tuella. Itseasiassa koko juttu haiskahti siltä, että insinööri-ekonomisti päätti viettää lomaa ansiosidonnaisella vuoden verran, kun siihen tuli tilaisuus.
- Niin, kuten sanoin, asia on sinun ja työnantajasi välinen. Jos työaikasi päättyy samalla sekunnilla kuin myymälä menee kiinni, on sinun asiasi hoitaa myymälä siihen kuntoon, että voit poistua sieltä sillä hetkellä kuin työaikasi päättyy. Se ei kuulu asiakkaalle.
Tietenkään asiakkaalle ei ole mitään oikeutta jäädä myymälätiloihin sulkemisajan jälkeen, minkä vuoksi asiakasta onkin kehotettava poistumaan sieltä ajoissa ja huolehdittava, että asiakas oikeasti poistuu.
Sinänsä ihmettelen sellaista liikettä, missä ei voisi asioida sulkemisaikaan asti. Mitä järkeä sellaisissa liikkeen aukioloajoissa on, jos liikkeen henkilökunta karkottaa asiakkaan ulos jo puoli tuntia ennen sulkemisaikaa, että voivat laskea kassan ja tehdä muut tarpeelliset työt ennen myymälän sulkemista ja ovien lukitsemista?
Toistan ja korostan edelleen, että asia on työnantajan ja työntekijöiden välinen, eikä se kuulu asiakkaalle. - Missä kohtaa perintökaarta sanotaan, että sijaantulo ei koskaan katkea, varsinkin kun perintökaaren 2:5 säädetään, että "Muut kuin tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä"?
Luvulla tarkoitetaan perintökaaren toista lukua, jossa maintaan rintaperilliset, vainajan isä ja äiti, vainajan sisarukset ja näiden lapset, puolisisarukset ja heidän jälkeläisensä, isovanhemmat ja heidän lapsensa (eli vainajan sedät, tädit, enot). Näiden lisäksi mainitaan avioliiton ulkopuolella syntynyt ja tunnustettu lapsi ja hänen jälkeläisensä sekä kihlakumpanien lapsi ja tämän jälkeläiset. Viimeksi mainitaan, että väkisin maaten siitetty lapsi perii isänsä ja isänpuoleiset sukulaiset.
Missä siis sanotaan, että sijaantulo on rajoittamaton? Perintökaaren toinen luku ei mainitse setien, tätien eikä enojen lapsia eli vainajan serkkuja eli vainajan isovanhempien lastenlapsia. Pitäisi olla tarpeeksi yksinkertaista ilman tekoälyäkin. - Kenties lisäisivät edelleen tulleja, joita heillä on ollut USAn tuotteille aina?
- Se perustuu sosialistien ihannoimaan periaatteeseen, että jokseenkin kaikki rahat suoritetaan ensin valtiolle, jonka jälkeen niistä jaetaan tukea niille, jotka sitä tarvitsevat. Sen tarpeen päättää tietysti aina valtio.
- Sehän on sinun ja työnantajasi välinen asia. Ei se asiakkaalle kuulu, miten olette työt järjestäneet. Jos liikkeen ovet ovat auki, liike on auki ja sillä sipuli.
- Itseasiassa veronpalautuksille maksetaan korkoa, mikä on yleensä parempi kuin pankeista saatava korko. Veronpalautukselle maksettavasta korosta ei myöskään makseta veroa, toisin kuin talletusten koroista.
Jos rahalle ei siis ole mitään konkreettista sijoituspaikkaa, kannattaa se laittaa valtionkassaan (liikaa) maksetun veron muodossa. Sille saa siten paremman koron kuin yleensä mistään. - Vaihtoehtona on olla antamatta suostumustaan.
Joka tapauksessa henkilötietodirektiiviä on noudatettava kuitenkin. - Mitä järkeä on antaa rahojaan jollekin järjestölle, joka laittaa antamasi rahat niiden palkkaamiseen, jotka pyytävät lisää rahaa. Sehän on pyramidiperusteista taloudenpitoa. Se ilmeisesti sallitaan ainoastaan sillä verukkeella, ettei lahjoittajille luvata mitään, paitsi hyvää omaatuntoa, koska antavat "hyvään tarkoitukseen".
- Niinpä niin. Perintörahojako syöt vai käytkö ihan surutta niiden jääkaapilla, jotka täyttävät sen omalla työllään?
- Tämän vuoksi kannattaa aina allekirjoittaa kirjallinen työsopimus, ennen kuin ryhtyy varsinaiseen työntekoon.
- Miten ihmeessä minimipalkka olisi riistoa? Alakohtaiset minimipalkat hyväksytään työehtosopimuksissa.
- Niin no, mitä korkeammin koulutetun ja erityisemmän osaamisen alueella ollaan, sitä vähemmän työpaikkoja on tarjolla. Ekonomisteista ja insinööreistä ei aina ole huutava pula, sen uutisjutun henkilökin varmaan tajusi, kun sai potkut YT-neuvottelujen jälkeen.
- Eihän kenelläkään ole mitään maahanmuuttoa vastaan. Tietysti edellytetään, että tulijoista on enemmän hyötyä kuin haittaa. Tällä hetkellä kaivattaisiin kiivaasti rikkaita amerikkalaisia ja saksalaisia teollisuusmaahanmuuttajia investoimaan ja polkaisemaan pystyyn toimivia teknologia-alan yrityksiä. Kukaan ei kaipaa käsiojossa tulevia tyhjäntoimittajia, paimentolaisia, pitsanpaistajia eikä varsinkaan mamuja, jotka kertovat meille miten meidän tulisi elää ja kuinka voisimme sopeutua heihin. Vielä vähemmän täällä kaivataan rikollisia, joita tulijoiden harventuneessa joukossa riittää suhteellisesti enemmän kuin mitä heitä on suomalaisten joukossa.