rytmimunat

Vapaa kuvaus

Aloituksia

133

Kommenttia

4798

  1. Suomessa on lisäännytty jo ennen kuin lapsilisiä maksettiin ollenkaan.
  2. Kun viimeinen suomalainen kuolee arabiankielisessä Fennosskandiassa ilman työtä, ilman hoitoa, ilman palveluja, ilman eläkettä, ilman että kukaan ymmärtää häntä, huutaa hän maahan sortuessaan: "Maahanmuutto on rikkaus, welcome refugees, huutava työvoimapula".
  3. Tulospalkkiot ja osingot eivät ole palkkaa.
  4. Jos ihmisiä voi jahdata kuin eläimiä, kenties aloittajan pitäisi itse koettaa jahdata Putinia.
  5. Mielenkiintoinen aihe. Kyllähän kuolema on osa elämää ja olisi luonnollista ottaa se osaksi muiden elämänvaiheiden suunnitelua. Tällaisia elämänvaiheita ovat esimerkiksi opiskelu, työura, eläkepäivät.

    Nykyään kuolema on häivytetty perheistä ja koko yhteiskunnasta kauaksi sairaaloiden, terveyskeskusten vuodeosastojen ja hoivakotien suljettujen ovien taakse. Aikoinaan sukupolvet elivät yhdessä ja kuolema oli luonnollinen osa elämää ja sen kiertoa.

    Yleensä ihmiset eivät halua sairastaa ja hidas kuoleman odottaminen ahdistaa jo ajatuksena. Koska kuolemaa ei ylipäätään haluta ajatella, haluavat useimmat kuoleman kohtaavan äkkiä ja äkkiarvaamatta kesken kaiken jotain mukavaa tekemistä. On kuitenkin syytä pohtia, että olisiko sittenkin tarvetta suoda eloon jääville mahdollisuus hyvästellä, vaikka itse niitä hyvästejä kovasti pelkääkin.

    En näe pitkäaikaistakaan sairastamista kuoleman edellä mahdottoman ikävänä asiana. Siinä on aikaa irrottaa itsensä elämästä, lakastua vähitellen, nähdä kaikki uudella tavalla ja lopulta hyväksyä kaikki tapahtuva. Toisaalta kuukahtamisella naisen reisien väliin on omat puolensa, mutta tuskinpa sitä kannattaa elämässään tavoitteeksi ottaa.
  6. Yhteiskunnassa kansalaiset rakentavat ja ylläpitävät yhteiskuntaa kukin työllään, toimillaan ja tavallaan. Yhteiskunnan jäsenet valmistavat tuotteita ja tuottavat palveluja, eivät valmistamisen taikka tuottamisen ilosta, vaan siksi että niille on kysyntää. Jotta (turhillekin) tuotteille ja palveluille olisi kysyntää, täytyy yhteiskunnan jäsenillä olla rahaa niiden hankkimiseksi. Rahaa yhteiskunnan jäsenet saavat tekemänsä työn palkkana taikka sitten verovaroista jaettavista avustuksista. Verovaroja yhteiskunta saa muun muassa yhteiskunnan jäsenten palkkatulojen verotuksesta.

    Avustuksia jaetaan eettismoraalisella perusteella sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vuoksi. On (moraalisesti/eettisesti) oikein, että yhteisesti pidetään huolta niistä yhteiskunnan jäsenistä, jotka eivät itse kykene hankkimaan toimeentuloaan työtä tekemällä. On myös luonnollista, että kutakin työntekijää saattaa kohdata työttömyys. Tämän vuoksi työttömäksi joutunutta avustetaan sen aikaa, että hän saa etsityksi itselleen uuden työpaikan.

    On vaikea keksiä mitään eettismoraalista maksuperustetta sille, että joku yhteiskunnan jäsen heittäytyy elämään avustusten varaan vain siksi, ettei halua mennä töihin. Tällä hetkellä yhteiskunnan säännöt mahdollistavat vapaamatkustamisen muiden kustannuksella, mutta kuten aloittaja on huomannut, ei sitä yleisesti edelleenkään pidetä hyväksyttävänä tapana elää ja toimia yhteiskunnan jäsenenä.

    Lisäksi on otettava huomioon, että toimettomaksi heittäytyvä, toisten työllä ja kustannuksella elävä vapaamatkustaja jättää tekemättä oman työpanoksensa yhteiskunnan rakentamiseksi. Tämä laiminlyöty työ on arvoltaan monimonikertaisesti enemmän kuin hänelle koko eliniältä maksetut avustukset ovat.
  7. Aloittajan perusteluilla suosittelen sumopainia.
  8. Jos palkkatulot ovat 100 000 euroa vuodessa, tekee se 8333,33 euroa kuukaudessa. Tästä noin puolet menee veroa, joten käteen jää noin 4500 euroa/kk. En minä nyt barrikaadeille lähtisi sen vuoksi, että joku niin ruhtinaalisia summia tienaa.

    Julkisella sektorilla kyseisiä palkkoja maksetaan hyvin harvoille. Yksityisellä jokaisen euron eteen saa tehdä tosissaan töitä. Aivan kuten joutuu tekemään jokainen yrittäjä, joka maksaa itselleen palkkaa.

    Ei palkkaa makseta sen vuoksi, että jonkun katsotaan olevan isomman palkan tarpeessa. Palkkaa maksetaan sen mukaan, mitä sitä saava työntekijä tuo arvoa.
  9. Toivottavasti naapurisi koiran perseen nuoleminen ei estänyt sinua hakemasta työtä ja olemasta työmarkkinoiden käytettävissä.
  10. Kansan saa hävitettyä helpoiten siten, että annetaan sen hävitä itsekseen yhä lisääntyvän maahanmuuton jalkoihin. Lisää maahanmuuttoa vaikka siitä olisi ongelmia, koska ratkaisu kaikkiin ongelmiin on aina lisää maahanmuuttoa.

    Kukaan ei tosiasiassa halua tänne turvaan mitään, vaaan heille maksetaan verovaroista, että ovat täällä.

    Alkaa olla korkea aika puskea ongelmat takaisin Lähi-Itään ja Afrikkaan. Jos oikeuskanslerin mielestä siinä on jokin juridinen ongelma, voidaan lainsäädäntö korjata punakansleria miellyttävämmäksi jossain vaiheessa, että muodollinen laillisuus toteutuu jälkikäteen.
  11. Suomesta lähtevät ihmiset eivät mene muualle etsimään turvapaikkaa.
  12. En ole "hävinnyt" mitään keskustelua missään, ikinä.
  13. Esiintyminen on kuin uiminen, siitä ei tarvitse pitää, mutta sen voi oppia siitä huolimatta. Ja osata ainakin sen verran, että selviää hengissä pienistä pyrähdyksistä.

    Esiintymispelko on useimmiten pelkoa siitä, miten oma keho reagoi esiintymiseen. Hikoilu lisääntyy, syke tiheentyy, kasvot punoittavat, kurkkua saattaa kuristaa, ääni katoaa pihinäksi ja esiintyjä on kiusallisen tietoinen siitä, että on arvostelevien katsojien edessä ja kokee, että ilmiselvästi kaikki näkevät kuinka peloissaan esiintyjä on.

    Verrattain samalla tavalla on tilanne uimaan opeteltaessa. Veteen meno pelottaa. Se saattaa tuntua kylmältä ja epämiellyttävältä. Oma keho ei tunnu kelluvan millään, vaan painuu pohjaan ihan itsestään.

    Tosiasia on, että tyynessä ja virtaamattomassa vedessä ihminen kelluu, kunhan keuhkoissa vain on ilmaa. Ja vettä polkemalla pysyvät kasvotkin hyvin pinnalla. Uiminen on pinnalla pysymisen seuraava vaihe, liikkumista veden pinnalla taikka sukelluksissakin.

    Uimaopetuksen suurin haaste on saada oppilaat uskomaan, että he pysyvät pinnalla, kunhan eivät ala panikoimaan ja räpiköimään, mikä on luonnollinen reaktio itselle vieraassa ympäristössä. Toisin sanoen uimaopettaja tekee kaikkensa, että oppilaat vain antaisivat itsensä olla ja antaisivat luonnon tehdä tehtävänsä.

    Sama asia koskee esiintymistäkin. Yleisön edessä oleminen on jossain määrin uhkaava ja vaaralliselta tuntuva paikka. Sen vuoksi keho reagoi, kuten se reagoi. Hikoiluttaa, sydän lyö, hengitys ei tunnu toimivan ja saattaa jopa pyörryttää tajuttomuuteen asti. Esiintymiskoulutuksessa opettajan tehtävänä on ennenkaikkea saada oppilaat tajuamaan, että esiintyjä ei ole vaarassa, että jokainen koettu kehon reaktio on luonnollinen ja johtuu kehon uhkatilanteessa erittämästä adrenaliinista. Kukaan ei siis ole saamassa sydänkohtausta.

    Esiintyessä useimmat eivät häpeä asioita joita esittävät, tai edes itseään, mutta he häpeävät, että heidät nähdään naama punaisena joukon edessä kyvyttömänä puhumaan, koska heitä pelottaa niin paljon. Tällöin pelätään ja hävetään, että oma pelko tulee esiin ja näkyy selvästi.

    On yleinen harhaluulo, että kasvojen kuumotus, lisääntynyt hikoilu, taikka jännityksestä johtuva kurkun kuristus olisi jotenkin ilmiselvästi kaikkien nähtävissä ja kuultavissa. Näin ei ole. Tämän vuoksi yleensä esiintymiskoulutuksessa videoidaan esiintymiset, jotka jokainen oppilas katsoo yksinään. Silloin huomaa, että vaikka se tuntui pahalta, ei se silti näytä ulospäin niin pahalta kuin se tuntui.

    Lopuksi esiintyminen ja uimataito ovat siinä mielessä samanlaisia, että kumpaakaan ei opetella teoriassa. Ne opitaan ainoastaan käytännössä. Syvään päätyyn ei useimpien kannata heittäytyä suinpäin, vaan vauhtia on syytä ottaa lasten altaasta ensin. Sen vuoksi esiintymistäkin harjoitellaan ensin pienellä porukalla, jossa kaikki tulevat vähitellen tutuiksi erilaisten harjoitusten myötä, jonka jälkeen tehdään kurssin lopuksi varsinainen esiintyminen/esitys oppilaan valitsemasta aiheesta. Varsinainen esiintymistaito kehittyy ja hioituu vasta lukuisten esiintymisten ja esitysten jälkeen.
  14. Eipä siitä ole mitään iloa, että kertoo olevansa liittoon kuulumaton kun hakee työtä. Liittoon voi liittyä milloin tahansa, jos tulee palkatuksi.

    Toisaalta työnantajaa ei juurikaan kiinnosta, mihin työntekijä palkkansa tuhlaa, vaikka sitten liiton jäsenmaksuihin. Työantajaa kiinnostaa saada sellainen työntekijä, jota hän on hakemassa. Yleensä haetaan hyvää työntekijää, mutta joku saattaa etsiä kaveria itselleen tms. Koskaan ei voi tietää, mitä työnantaja tarvitsee. Sen vuoksi kannattaa kertoa työhaastattelussa, että mitä lisäarvoa toisit työnantajan yritykseen, jos he sinut palkkaisivat. Liittoonkaan kuulumaton laiskuri ei tuo mitään lisäarvoa töihin tullessaan.
  15. Jaahas, no voin kertoa, että orjia on ollut kauan ennen viikinkejäkin.
  16. Niin. Ikävä kyllä työ ei ole jotain, johon vain mennään. Pitää ensin tulla valituksi työpaikkaan, jotta siellä voi alkaa käymään. Työvoimavirkailijoiksi haetaan tietyin väliajoin työntekijöitä. Kenties sinunkin kannattaa hakea työvoimavirkailijaksi, koska omasta mielestäsi siinä työssä eivät juuri tehtävät rasita ja palkkaakin saa reilusti.
  17. Jos ja kun Venäjä on turvallinen maa, voivat hakea turvapaikkaa sieltä.
  18. Luin jo yhden viestisi rivien välistä. Tätä en taida viitsiä lukea ollenkaan.
  19. En.

    Miksi ihmeessä olisin?
  20. Tarkoituksesi ja asenteesi tuli selväksi, vaikka viestisi ei sellainen ollutkaan. Joskus pitää lukea rivien välistä, eikä niin keskittyä riveillä oleviin kirjaimiin.
    21. 1 / 240
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt