- Ahaa, siis kannattamattoman työn teettäminen on ratkaisu. Sitä yritettiin Neuvostoliitossa 70 vuotta, mutta se sama propaganda elää vahvana edelleen.
- Yleensä hallinnossa ei hylätä väärin täytettyä hakemusta suoralta kädeltä. Se palautetaan ja pyydetään täydentämäään.
- Jos Suomessa ei ole töitä, miten tekoäly olisi työpaikkoja viemässä.
- Eiköhän se nyt kannattaisi lähettää hakemukset ihan omissa nimissään. Joku se oli niitä väärällä nimellä tehtyjäkin lukenut.
- Vai että ihan suullista kiusaamista. Mahtaisiko sen sivistyneempi sanamuoto olla oraalinen haitanteko.
- Mikäköhän Suomen hallituksista mahtoi olla se, joka niin avokätisesti avusti ketjun aloittajaa, että hänellä oli oikeasti varaa käydä töissä? Mahtoiko olla pitkäkin reissu?
- Muutama huomio. Ei tarvita kolmatta lukua oikeuksien rajoituksista, koska kaikki työvelvelvollisuuden pakoilu käsitellään neljännessä luvussa. Tämä luonnollisesti kattaa kaiken lakkoilun ja hidastelun. Rangaistuksen ankaroittamisperusteena voidaan pitää työvelvollisuuspakoilun järjestäytyneisyyttä. Valtio päättää palkoista. Sitä voi jokainen protestoida, mutta omalla ajallaan.
Toisena huomiona sanoisin, ettei sosiaalitukia tarvitse lakkauttaa. Työttömyys luonnollisesti menettää merkityksensä tukiperusteena, joten se voidaan lainsäädännöstä sellaisena perusteena poistaa. Myöskään työehtosopimuksia ei tarvitse kumota, koska sellaisia ei sovelleta valtion työvelvollisiin. Perustuslakia täytyy toki muuttaa, taikka sitten kumota uudella säädöksellä perustuslaki ja asettaa sen tilalle jokin muu doktriini perustuslakia vastaavaan asemaan. Loppujen lopuksi perustuslaki on vain sanoja paperilla ja tyhjälle paperille mahtuu paljon sanoja. - Voit muuttaa työn perässä ja hakea työtä ilman, että menet sitä paikan päältä kysymään. En näe ongelmaa.
- Tekoäly ei ensinnäkään voi tehdä minkäänlaisia hallinnollisia päätöksiä, eikä oikeastaan edes esittää päätöstä tehtäväksi. Tekoälyllä ei ole vastuuta tekemisistään. Se voi tietysti ottaa vastaan ilmoituksia, vastata niihin rutiininomaisesti, luokitella, jaotella, suodattaa, karsia, mutta lopulta sen täytyy siirtää sille tulleet ilmoitukset eteenpäin ihmiselle. Jos ja kun tekoälylle annetaan jokin julkishallinon palvelu hoidettavaksi, on sitä valvomaan palkattava ihmisiä ja perustettava aivan uudenlaista byrokratiaa. Jos siis työpaikat vastaanottoluukulta vähenevät, lisääntyvät ne byrokratian jossakin muussa vaiheessa.
- "Ratkaisua talousongelmiin haetaan työntekijöiden kustannuksella". Kenen kustannuksella ratkaisu talousongelmiin tulisi hakea? Työntekemisen kannattavuus tarkoittaa kannattavaa niin työntekijän kuin työnantajankin kannalta. Siinä vaiheessa, kun työn teettäminen ei enää kannata, ei ole enää työtä mitä tarjotaan.
- Voihan niitä kanteluja tehdä. Ennen olisi sanottu, että kunnia siinä voi mennä, mutta maine toisaalta kasvaa.
- Kyllähän niitä lämpötilaennätyksiä saa mittariin, kun sijoittaa mittarit vaikkapa keskelle asfalttikenttää.
- Kyllä ihminenkin voi olla mukava. "Hänen kanssaan oli mukava olla". Tosin tarkasti ottaen edellä kuvattu ihminen ei varsinaisesti ole mukava, hänen kanssaan vain on mukava olo. Yksinkertaisuuden vuoksi voidaan kuitenkin sanoa, että ihminen, jonka kanssa on mukava olo, on mukava ihminen.
Jos ajatellaan mukavuutta ja varsinkin mukavuuksia, tekevät ne elämisen helpommaksi ja viihtyisämmäksi. Tässä mielessä jotkut ihmiset todellakin ovat mukavia. - Kärkkäisellä saattaa nähdä jopa miehiä töissä myymälässä.
- Vastaukseni ei ole suora vastaus, se on tarkoitettu luettavaksi rivien välistä. Tekoälyttömälle mahdoton tehtävä.
- "Miranda" olisi työvoimatoimistossa paljon lyhkäisempi kuin amerikassa. Se kuuluisi jotenkin, että: "Kaikkea sanomaasi voidaan käyttää sinua vastaan työvoimapoliittista lausuntoa annettaessa". Tämä siksi, että työttömällä työnhakijalla ei ole oikeutta olla lausumatta omasta tilanteestaan kysyttäessä, ja että työttömällä työnhakijalla on myös totuudessa pysymisvelvollisuus, kun hän jotain lausuu työvoimatoimiston virkailijalle. Työttömällä työnhakijalla on oikeus käyttää avustajaa ja miksei oikeudellistakin avustajaa asioidessaan työvoimatoimistossa, mutta "Mirandasta" poiketen hänellä ei kuitenkaan oikeutta saada julkisen sektorin kustantamaa avustajaa, mikäli työttömällä ei ole varaa sellaista itselleen palkata.
- Luonnollisesti, jos tuotannon lisääminen ei lisää tuottoa, on silloin ainoa tuotonkasvattamiskeino kustannusten vähentäminen.
- Jaahas: Pitääpä korjata edellä esittämäni lause tekoälyttömienkin ymmärrettäväksi: Kokemusasiantuntija esimerkiksi etniseen/seksuaaliseen/sukupuoliseen vähemmistöön kuulumisESta.
- Ei ole mitään syytä muuttaa julkaisun sisältöä aivan toisenlaiseksi. Sillä ainoastaan karkottaa entiset lukijat löytämättä tilalle ketään. On parempi perustaa uusi julkaisunimike ja markkinoida sitä kohdeyleisölle, ja joko jättää entinen julkaisu entiselleen taikka lopettaa sen julkaiseminen kokonaan.
- Sinänsä työvoimatoimisto alkoi olla turha laitos, kun työpaikkailmoituksia alettiin julkaista sähköisesti ja jokainen pääsee niitä katsomaan määrättömästi ihan kotoaankin. Aikoinaan tilanne oli toinen, jolloin työvoimatoimistossa oli ilmoitustaulu, johon työvoimatoimiston virkailijat kiinnittivät työpaikkailmoituksia. Työvoimatoimistossa oli myös ilmaisia puhelimia, joilla työnhakijat saattoivat soittaa ilmoituksissa oleviin numeroihin. Aikoinaan puhelinta ei nimittäin ollut joka taloudessa. Lisäksi työvoimatoimistossa oli lukuisa määrä lehtiä, joissa oli työpaikkailmoituksia ja joita lukemalla työtön saattoi viettää aikaansa, kun odotti pääsyä virkailijan luokse.
Kekkosen aikaiseen byroratiaan kuului, että työvoimatoimisto tutki kunkin työnhakijan tapauksen ja kirjoitti lausunnon hänen työttömyydestään. Tämä lausunto oli edellytys, että Kela maksoi työttömyyspäivärahaa. Käytännössä tämä tarkoitti, että henkilön oli täytynyt ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon ja kertonut ilmoittautuessaan, että on vailla työtä. Yleensä työttömyys todistettiin koulutuksen jälkeisellä todistuksella taikka työtodistuksella työsuhteen päättymisen jälkeen. Ilman sellaista saattoi tulla vaikeuksia.
Nykytilanne vaikuttaa siltä, että ns. työvoimaviranomainen yrittää kovasti oikeuttaa oman olemassaolonsa keksimällä kaikenlaista puuhaa työttömille työnhakijoille. Käytännössä työvoimaviranomainen voitaisiin lakkauttaa siinä roolissa, mikä sillä on työttömien asioiden hoitamisessa ja siirtää ne vastuut Kelaan, jonka vastuu on koko ajan muutoinkin laajentunut. Mitä puolestaan tulee työvoiman kouluttamiseen ja kuntouttamiseen, voitaisiin vastuu niistäkin siirtää Kelalle ja vaikka koulutusviranomaisille. Tämän jälkeen voidaan sitten miettiä, onko työvoimaviranomaiselle enää mitään tarkoitusta nykymaailmassa.