rytmimunat

Vapaa kuvaus

Aloituksia

135

Kommenttia

5211

  1. Tuskinpa mikään parisuhde voi kovin pitkään rakentua asetelmaan, jossa yksi osapuoli palvoo toista ja tekee mitä vain tämän eteen samalla kun tämä toinen osapuoli ainoastaan halveksuu kaikkea, millä toinen itseään nöyryyttää.

    Parisuhde on jo ihastumisvaiheessa vastavuoroisuutta johon siis molemmat osapuolet osallistuvat parhaan kykynsä mukaan. Mikäli näin ei ole, ei silloin kyse ole parisuhteesta vaan hyväksikäyttösuhteesta.

    Yleensä ihminen aistii nopeastikin, jos toinen ei ole samalla asteella sitoutunut yhdessä olemiseen kuin itse on. Tietysti tätä "aistia" sumentaa palvonta-asteelle edennyt ihastus, josta ei ikävä kyllä pääse eroon muuten kuin oppimalla kantapään kautta. Yleensä tämä oppiminen tapahtuu viimeistään 1-20 vuotta nöyryytyksiä kärsimällä, mutta kaikki eivät opi silloinkaan.
  2. Uudesta työpaikasta kannattaa neuvotella kertoen, että on parhaillaan töissä. Työsopimuksen voi allekirjoittaa ennen kuin irtisanoutuu edellisestä työpaikasta, eikä ole mitenkään suositeltavaa irtisanoa itseään ennenkuin uusi sopimus on allekirjoitettu. Työn alkaminen uudessa paikassa sovitaan alkavaksi, kun edellisen työn irtisanomisaika (ja muut mahdolliset esteet) on päättynyt.
  3. Voinet tehdä töitä epäpätevänä, mutta pätevä syrjäyttänee sinut aina.
  4. Se vaatii vähintään positroniaivot, että löytää sopivan työpaikan ihmiselle, jolle jo työn hakeminen on liian uuvuttavaa.
  5. Eiväthän mamut olisi Suomeen tulleet, jos heillä olisi ollut mitään kiinnostusta mennä armeijaan saati sitten sotimaan maansa puolesta.
  6. Ammattikoulutuksen tai oikeastaan ammattikoulujen ongelma alkoi parikymmentä vuotta sitten, jolloin opetukseen piti jostain syystä alkaa "integroimaan" oppilasainesta, jolla ei suoraan sanottuna ollut mitään mahdollisuuksia oppia ammattiin tarvittavaa tietotaitomäärää.

    Tätä ennen ammattikoulussa arvosteltiin melko tiukastikin oppilaan taidot ja tekemiset, mikä tarkoitti, että ammattikoulun tutkintotodistus numeroineen kertoi melko hyvin valmistuneen perustaidot ammattiin.

    Muutoksen jälkeen ala-arvoisia numeroita saaneita roikutettiin opetuksessa mukana ja heitä jätettiin luokalle. Pian kuitenkin uudistettiin arvostelu, jonka jälkeen numeroita annettiin hyvin harvoin ja luokalle jäämisestä tuli harvinaista. Uudistuksen jälkeen ammattikouluista on "valmistunut" kymmeniä tuhansia "ammattilaisia", joilla tuskin pysyvät edes työkalut kädessä.

    Kun yhteiskunta on näin varmistanut kaikille niille ammattitutkinnon, joita kukaan tasettaan arvostava yrittäjä ei kuuna päivänä palkkaa, pitänee yhteiskunnan pian järjestää näille "ammattilaisille" työpaikka, jossa he voivat katsella piirrettyjä puhelimestaan kaiket päivät ja kuitata palkan ansaituksi.
  7. Aloittajakin varmasti ymmärtää, ettei mikään yritys palkkaa työntekijää periaatteella "kuka ensimmäisenä ilmoitukseen vastaa". Sen sijaan yrityksellä on tarve tietynlaiselle työsuoritukselle, jota tekemään se palkkaa sopivan henkilön.

    Työpaikkailmoituksessa on lueteltuna ominaisuuksia, joita yritys odottaa hakijalla olevan, mutta edelleenkään yritys ei palkkaa ensimmäistä, joka kokee täyttävänsä kaikki odotukset. Yritys luultavasti etsii jotakuta, joka ymmärtää kyseessä olevan työn kannalta keskeisimmät seikat, joka kommunikoi kielellä, jolla yrityksessä kommunikoidaan, joka ymmärtää työpaikan ja oleskelupaikan eron ja joka sekä jaksaa että kykenee tekemään tarvittavan työsuorituksen.

    Seikka, ettei hakijalla ole vuosien työkokemusta alalta, ei tarkoita ettei hakijaa voitaisi palkata kyseiseen työhön. Kaikki riippuu ihan siitä, millä tavalla hakija vastaa laajemmassa mielessä yrityksen odotuksiin tulevasta työntekijästä. Luultavasti vuosikymmenen tai parin kokemus astioiden tiskaamisesta ja yllättävä kesätyön tarve eivät välttämättä ole se yhdistelmä, jota yritys tosiasiassa on hakemassa.

    On kuitenkin huomattava, että jos jo pelkkä yrityksen julkaisema työpaikkailmoitus koetaan jonkun mahdollisen hakijan puolelta nöyryyttävänä, syrjivien työkulttuuri- ja yhteiskuntarakenteiden ylläpitona sekä keinona riistää nuorilta näiden tarvitsema työkokemuksen hankkiminen, kyseinen paikka ei välttämättä ole häntä varten.

    Suomessa on kuulemma raivoava työvoimapula, joten ei luulisi vaikeallakaan asenteella olevan mitään hankaluutta löytää itselleen juuri sellainen työpaikka, joka täyttää niin työnhakijan kuin työntekijän etsijänkin kaikki mahdolliset odotukset.
  8. Minkä ihmeen takia jonkun poliittisen puolueen pitäisi tukea jonkun ammattiryhmän/-liiton lakkoa? Mitä se tuki tarkkaan ottaen pitäisi olla? Menisikö koko puolue myötätuntolakkoon leipurien vuoksi?
  9. No, ainakin omavalmentaja on onnistunut työllistymään, toisin kuin valmennettava.
  10. Kuka murhasi intiaanit?
  11. Perustuslain 2:18 §:

    Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.

    Millä työllä sinä hankit toimeentulosi, jos olet työtön?

    Mitä tulee työtarjouksen saamiseen työpaikasta, jossa "tiedetään olevan työpaikkakiusaamista", niin tottakai haet työtä ja otat työn vastaan, jos sinut siihen valitaan. työpaikkakiusaaminen hoidetaan esimiesten ja työsuojelun kautta. Dokumentoit kaiken ja tienaat sillä korvauksia.

    Mitä asiaan muutoin tulee, niin huhut taikka itsekeksityt tarinat eivät vähennä työnhakuvelvollisuutta.
  12. Eiköhän siinä tapauksessa kannata mennä esittämään ne palkkakuitit työnantajalle ja pyytää palkankorotusta.
  13. Jaahas. On olemassa peruspäiväraha ja työmarkkinatuki sekä ansiopäiväraha, mitkä eivät ole sama asia kuin toimeentulotuki.

    Peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa maksetaan pääomatuloista riippumatta. Työmarkkinatuen maksamisessa otetaan huomioon hakijan taikka saajan pääomatulot, muutoin varallisuus ei vaikuta työmarkkinatuen saamiseen.

    Toimeentulotuen määrää laskettaessa otetaaan huomioon kaikki hakijan tulot ja varallisuus, pankkitalletukset yms.

    Peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella oleva työtön työnhakija ei siis välttämättä ole toimeentulotuen saaja.
  14. Kyllähän se varmasti ahdistaa, kun ei osaa muuta kuin odottaa suu auki, että joku heittää paskaa päälle.
  15. Ei ole mitään syytä verottaa perintöä ja lahjaa erikseen. Verotettakoon perintöä ja lahjaa samalla tavoin ja samalla asteikolla kuin muutakin tuloa.
  16. Jos saat toimeentulotukea, voit ilmoittaa lääkärikulut Kelaan, jolloin ne oletettavasti otetaan huomioon toimeentulotukea maksettaessa. Yleensä mihin tahansa työhön mentäessä vaaditaan lääkärintodistus siitä, että työhön valittu kykenee terveydentilansa puolesta kyseiseen työhön. Kaikki työnantajat eivät suinkaan tarjoa työhöntulotarkastusta työterveyshuollosta, vaan työhön valitun on silloin haettava lääkärintodistus jostakin muualta.
  17. Pitäisi ensin olla joitain taitoja, joita sitten myy työnantajalle. Pelkkä olemassaolo ei nykyään välttämättä enää riitä.
  18. Suomessa ei varsinaisesti ole pulaa oikeustieteen maistereista, pikemminkin päinvastoin. Ei siis ole mitenkään erikoista, ettei ulkomailla tutkintonsa suorittanut, ja luultavasti suomalaista oikeusjärjestystä tuntematon henkilö tule palkatuksi työhön, johon haetaan oikeustieteen maisteria. Tutkintonimikkeellä "oikeustieteen maisteri" tarkoitetaan yleisesti ottaen suomessa suoritettua oikeustieteen maisterin tutkintoa. Tämä siksi, että käytännössä vain Suomessa koulutetaan tuntemaan Suomen oikeusjärjestys. Kaiken lisäksi edellytetään yleensä jonkun tietyn oikeusalan tuntemista. Ei ole mielekästä palkata esimerkiksi esineoikeuden asiantuntijaa tehtävään, jossa tulee olla vaikkapa henkilöoikeuden asiantuntija.
  19. Paluumatka asiakkaan luota toimistolle on myös työajoa.
  20. Yhteistyötaidot ovat tietenkin tärkeät, mutta ihan rehellisesti ryhmätyöt koulussa ovat sitä varten, ettei opettajan tarvitse tarkastaa 30 työtä, vaan ainoastaan 6. Jos työskentelyn optimointi ryhmässä olisi opetuksen pääasia, silloin opetus painottuisi toimimiseen ryhmänä ja ohjaisi sitä. Nythän asia ei ole näin, vaan "ryhmät" heitetään altaan syvään päähän ja niiden vain odotetaan jotenkin räpiköivän sinne, missä jalat yltävät pohjaan. Projektin hallinnasta, suunnittelusta ja aikataulutuksesta ei ole tietoakaan.

    En muista saaneeni ryhmätöihin minkäänlaista ohjaamista ikinä ala-/yläasteelta alkaen. Ilmeisesti aina luotetaan siihen, että ryhmä opettaa toimimaan ryhmässä. Tämä ei tietenkään ole totta, koska kouluryhmätehtävissä harvoin osataan tai edes pystytään auktoriteettipuutteen vuoksi jakamaan töitä tasapuolisesti ryhmän kesken, tai jakamaan millään tavalla. Kouluryhmätehtävät eivät siten juuri millään tavalla harjoita toimimaan osana työyhteisöä taikka ryhmässä tehtävää oikeaa työtä. Työelämässä nimittäin ei ole vapaamatkustajia, ainakaan kovin pitkään. Sen sijaan kouluryhmätöissä vapaamatkustajat ja sivuunjätetyt ovat pääsääntö.

    Jos kouluryhmätöiden tarkoituksena on ainoastaan saada oppilaat toimimaan yhdessä, ei siihen tarvitse käyttää koulun opetusresursseja. Lapset toimivat hiekkalaatikolla ihan sujuvasti keskenään, vaikka kukaan ei ole heille tehtäviä antamassa. Sen sijaan hiekkalaatikolla ei optimoida ryhmätyöskentelyn tuomia etuja yhteiseen päämäärän saavuttamiseksi. Projektit eivät ole vain yhdessä tekemistä, ne ovat suunnitelmallista ja johdettua toimintaa alusta loppuun saakka. Sitä ryhmätyötharjoitukset eivät opeta millään tavalla, siis johdettua suunnitelmallisuutta, aikataulutusta ja hyväksyttävään lopputulokseen pääsemistä annetuilla resursseilla. Kouluryhmätehtävissä on vain annettu tehtävä ja ryhmän kokoonpano, josta jotkut ehkä haluavat tehdä jotain, mutta ilman johtoa, kontrollia ja vastuuta.
    21. 6 / 261
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt