Nälkäkurkiainen

Vapaa kuvaus

Aloituksia

103

Kommenttia

118

  1. Vesi on myös liuotin. Eli se vähentää mineraaleja ihmisen kehosta. Myös juomaveden mangaanipitoisuudet ovat monin eri paikoin ongelma, joka on alkanut muodostua. Lisäksi juomaveden trihalometaanit, klooratut furanonit ja halogenoiduit etikkahapot ovat tunnettuja ongelmia. Samoin köyhyyden kannalta ongelma on veden vähäinen mineraali, hivenaine, kivennäisaine, suolo ja vitaminipitoisuus. Ehkä mineraali ja kivennäisvesiä lukuunottamatta. Kun kuitenkin köyhyys on pohjimmiltaan ravinto gastronimiaa ja oppia, missä vähäisestä ravinnosta pyritään saamaan kaikkein sopivin määrä elämiselle olennaisen merkityksellisiä ravintoaineita.
    Vettä ja leipää on niiden pahaa aiheuttavan olon tähden aiemmin käytetty mm. vapausrangaistuksen kovennuksena.
  2. Hyvä tipsi. Ei meinannu muistaa tota lemon tee settiä. Pitää koleilla kesällä.
  3. Tosi hyviä vinkkejä kaikilta makkaralle. Tänään n-kurkiainen kokeili sellaista komboa, jossa ensiksi pestiin 3-4 perunaa (spaanian uudet), jotka laitettiin kiehumaan noppina. Sitten paistettiin 4kpl alenakkeja, jotka paistinrasvoineen lisättiin noppaveteen. Lisäksi noppaveteen oltiin lisätty pakasteiden pussista, jossa oli herne, porkkana, purjo ja oli siinä jotakin muutakin sälää.
    Jokerina suolaa korvattiin heiman fermentoituneella soijalla. Ja varsinaiset suolaropseet. jotka eivät olleet kovin runsaita. Ja niitä, kuten soijaa ensiksi lisätään vasta lautaselle. (suola oli hollantilaisten jodioidusta sarjasta). Lautasmaustamisen etuina voi olla ehkä joissain tapauksissa se, että samaa baassista voidaan hyödyntää moneksi erilaiseksi makumatkaksi taittuvaksi tuotteeksi. Ellei sitten ole aivan varma, että tahtoo tietyntyyppisen, vaikka esim. suolakurkkimaustetun ruoan.
    Juomana meni ale cola, dr pepper ja jääkaapin jäätävän kylmä vesi.
    Leipinä meni riisikakut ale juustolla, ale valkosipuli tuorejuustolla ja kuivalla ale ohuen ohuella kalkkuna leikkeellä. Perusrasvana riisikakuilla oli L-kaupan hyvä voi. (voi olla että, osa muista voin nimellä myytävistä tuotteista on mahdollisesti emulgoituja tuotteita, koska niiden kermaa ollaa kuorittu siinämäärin, että tuote ei ehkä pysyisi muuten koossa?).
    Ensi epäilyt voin emulgoinnista tulivat esille, kun paistoprosessin aikana pohdittiin miksi pannulla rätisee ja voi pomppii. Kun astianpesuaineen mahdollisuus rasvan "pomppimisprosessiin" oli eliminoitu huolellisilla huuhteluilla. Ei jäljelle jäänyt enää kovinmonta muuta vaihtoehtoa, kuin se, että on mahdollista, että ellei voikaupassa ole erittäin tarkkana, on mahdollista saada siten prosessoitua voita, että se ei ole samaa, kuin perinteinen kunnon kermavoi.
  4. Tehosekoitin on kieltämättä iso investointi. Tuossa olisi juuri sellainen ohje, jota voisi kokeilla, jos olisi tehosekoitin.
    Voisiko arkijugurtin tilalle laittaa bulgarian jogurttia, turkkilaista jogurttia tai kreikkalaista jogurttia. Mutta jättää esim. kalliit helokit pois? Jos olisi joitain vaikkapa pähkinäisiä ruokaöljyjä, esim. wok tuotteiden puolella, joissa itsessään olisi sinkki ja magnesium?
    Myös marjoja voisi syksyisin jauhaa ja sekoittaa niitä vaikka sopivan maukkaaseen limonaadiin.
    Ongelmanahan blenderissä on sen käyttöön tarvittava aika. Koska köyhyys vaatii jatkuvia kunnostustoimenpiteitä kaikkien asioiden suhteen. Ja sitten on vielä työ, joka vie köyhillä todella paljon aikaa, koska ei ole olemassa ns. toimistoaikaa, vaan työ tehdään silloin, kun sitä saadaan ja voidaan tehdä.
    Myös kunnon ylläpitämien vaatii liikuntatasoisia toimenpiteitä. Ja kehno ravinto, sekä vähäinen uni voivat monesti lyödä varsinkin pimeään ja kylmään vuodenaikaan korville, kun kuntosali kuitenkin vaatisi riittävän ravinnon, levon ja vapaa-ajan kombinaation. Ja rahoitusta, että siellä voisi käydä,. Kesäisin oleminen on hieman helpompaa, kun voi mennä ulos. Ja, jos on perusvaatteita, niin voi liikuttaa itseään eri nopeuksilla.
  5. Kiitos vinkistä. Olen yrittänyt kovasti säästää, että löytäisin kirppikseltä tehoseikoittimen. Mutta aina on ollut joku muutaman kympin menoerä lisää, yllättäen ja pyytämättä.
    Tätä ohjetta aion varmasti kokeilla, jos pystyn.
    Mitkä lisukkeet sopisi parhaiten tähän? Pippuriahan siinä jo olikin itsessään. Mutta, entä esim. kaprikset? Sopisivatko ne valmiin tuotteen kanssa syötäviksi?
  6. N. 2-3 lämmintä ateriaa kuukaudessa.
  7. N-kurkiainen ajattelee asiaan niin, että maan voimavara on sen flexiibeli ja järkevästi ajatteleva kansa. Myös ulkomailla töitä tehdessä voi kartuttaa eläkettä Suomessa tai säilyttää itsellään kotimaisen sosiaalipuolen turvan. Tai ottaa pienen "nötön" eläkettä jostain muualta itselleen tai mahdollisia sosiaalisia etuja eläkeläisenä. Ne vaihtoehdot ovat kaikille avoimia. Eikä niissä ole paljon ongelmaa, jos vain pääsee jossain sen tiedon ääreen, miten tulee toimia.
    Ongelma on se miten jokainen kansalainen Suomessa voi olla tilanteessa, jossa kaikissa tilanteissa, jotka ovat mahdollisia ihmisillä on oikeus saada ravintoa.
    En ymmärrä miten saat byrokraatin mahtumaan kuvaan, jos ihminen palauttaa kansalaistyökorttinsa jonkinlaiseen laitokseen, joka olisi keskitetty asiaosaamisen keskus, joka kuittaisi kansalaispalkan tehdystä kansalaistyöstä.
    Ihmisen psyyken syväluotaaminen on hyvä harrastus. On hyvä harkita asioita myös siltä kannalta mitkä asiat minkäkin "toimalan" "ratkaisuvallassa" ovat, että erilaiset asiat voidaan hoitaa siten ja sellaisten prinsiippien vallitessa kuin ne kuuluvatkin. Parasta psyykelle on, ettei ole niitä tekijöitä, jotka sille mahdollista erikoishoitoa aiheuttavat. Ja ravinnonpuute on, kellä lyhyemmässä, kellä pitemmässä juoksussa yksi niistä merkittävistä tekijöistä, jotka monimuotoisuullaan vaikuttavat myös ihmisen hermostoon asti. Saaden aikaiseksi pitkäaikaisesti vaikuttavia vaurioita, ellei ongelmia tunnisteta ravinnon puutteeseen ja niukkuuteen liittyviksi. Asioiden tutkimisessa on myös mahdollista ehkä perehtyä 20-30 lukujen tietouteen asiasta, kun ravinnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnissa olettiin ymmärtää ja aikalaiskuvauksia asiasta on olemassa.
    Elintarvikeoikeudenmukaisuus kansalaistyöstä saatavalla kansalaisrahalla tai ruokasitoomuksella on ehkä yksi parhaita tapoja auttaa ihmisiä auttamaan itseään.
    Sen päälle voi olla olemassa lisäbyrokratiaa muissa asioissa, jos kansalaisten poliittinen tahto sellaista tahtoo olevaksi. Mutta elintarvikeoikeudenmukaisuusasiassa on oltava suora ja mutkaton, mahdollistaen ihmiselle terveellisen ravinnon.
  8. En osaa ajatella asiaa miten sen ajattelet. Vaikka on automaatiota tai robotiikkaa, niin jossain on se ihminen, joka jotain tekee asian eteen. Yksi ohjelmoi automaatiojärjestelemiä (ja joku on automaatijärjestelmän kortitkin tehnyt ja sähkökaapit rakentanut), toinen vetää piuhoja, kolmas hitsaa putkia ja joku ne putketkin on valssannut. Ja siellä tehdään mistä halvimmalla saadaan, vaikka kyseessä olisi asiantuntijatehtävät, suunnittelut yms. Asiat on nähtävä työsuoritteina ja niinä kokonaisuuksina, jotka yksi sellainen työn "perusyksikkö" pitää sisällään, vaikka erilaiset työt eroavatkin toisistaan. Jotkut voi ajatella, ettei asioita voida kellottaa ja kopioida? Ja yrityksiä sen toteuttamiseksi voidaan estää tai hankaloittaa. Mutta voi ehkä olla, että sellainenkin kuvitelma on vain pelkkää haihattelua?
    Niin tai näin. Olennaista asiassa on kuitenkin aiemmin mainittu elintarvikeoikeudenmukaisuus. Ja se, että jokaisella on mahdollisuus tehdä saamaansa rahaa vastaan työtä. Tai saamattoman rahan tilanteessa töitä, joilla voidaan hankkia niitä elintarvikkeita. joilla eläminen ilman suurempia ravinnon puutteesta johtuvia vahinkoja on mahdollista.
  9. Mielestäni asioita ei voi ulkoistaa. Ja, kun joillekin kansalaisryhmille suunnitellaan joitain asioita joidenkin toimesta. Tulisi kutakin kansalaisryhmää konsultoida sen erilaisista ajatuksista sen suhteen, mitkä he näkevät parhaiksi keinoiksi parantaa mahdollista asiaansa, jos sellaisia on olemassa.
    Kansalaistyön etuna olisi selkeät mahdollisuudet elintarvikkeisiin, sekä se, että ihmisten aktiivisuus palkittaisiin. Jokaisella olisi oikeus tehdä töitä ja kehittyä siinä ajattelussa, joka on olennaista esim. työelämässä. Sekä, jokainen voisi ja saisi pitää omaa osaamistaan ja aktiviteettiaan yllä. Vaikka kuten todettua olennaisinta olisi, että ihmisillä olisi oikeus tehdä töitä. Ja saada elintarvikkeita sitä vastaan.
  10. En voi ymmärtää mitä tarkoitat? Mihin väliin siihen voi kuvitella byrokraatin, jos ihminen menee aamulla tai illalla töihin? Ja vaikka muutaman viikon välein lähettää kansalaistyökorttinsa, joko sähköisesti tai manuaalisesti johonkin Kelan ja sosiaalitston yhdistettyyn hybridilaitokseen. Ja tehtyä työtä vastaan ihminen saa rahaa, joko elintarvikkeisiin tai elintarvikekortteja niiden hankkimiseen.
    On toinen kysymys onko kenenkään pakko tehdä jotain? Itse en osaa ottaa siihen kantaa. Mutta siihen osaan ottaa, että on väärin, jos kaikki halukkaat eivät saa tehdä työtä rahaansa vastaan.
    Elintarvikeoikeudenmukaisuutta Marx ei ole käsitellyt, kuten ei jälkiteollisen yhteiskunnan mahdollisia toimintamalleja ihmisten mahdollisuuksista ja oikeudesta hankkia elintarvikkeita.
    Mitä taas muuten tulee yhteiskuntaan, niin voi vain todeta, että on kummallista, kun yhteiskunta panostaa suuria summia sen yksilöihin koulutuksen, terveydenhuollon, infrastruktuurin jne. muodossa. Mutta sen yksilöt eivät saa tehdä mitään sen eteen, että he omalta osaltaan saisivat ottaa vastuuta kansalaistyön muodossa.
  11. Noinhan sen pitäisi olla, että he ketkä eivät saa riittävän suurta palkkaa voisivat kansalaistyötä tekemällä saada mahdollisuuden riittävän monipuoliseen elintarvikevalikoimaan. Eli järjestelmä toimisi siten, että ihminen, joka esim. itse tekee työtä, jonka palkka ei riitä. Voisi saada varmuuden siitä, että kansalaistöitä tekemällä voisi ainakin saada elintarvikkeet riittämään. Kansalaistyöt voisi siis tehdä työn päälle.
    Kansalaistöinä voisi olla järkevät opiskeluprojektit, ympäristön hoito (talvella lumityöt, kesäisin nurmikon leikkaus, risusavotat, roskien kerääminen jne.) eli sellaisia järkeviä asioita, joita itse kukin näkee tarpeeliseksi tehdä.
    Kansalaistyö olisi ihmisten omatoimista tekemistä. Ja siinä voisi olla sellainen lappunen käytettävissä kuin työttömyydessä. Mutta vain siten, että siihen listattaisiin ne kansalaistyöt, jotka itse kukin yksilö olisi suorittanut. Ja kyseistä työtä vastaan voisi saada elintarvikkeita tai jonkin pienehkönkin summan rahaa, että olisi oikeus ostaa elintarvikkeita.
    Kansalaistyö kuuluisi heille, ketkä ovat syrjäytettyjä tulottomuuteen, asunnottomille, pienituloissille, työttömille, pienituloisille eläkeläisille jne. joiden elintarvikeoikeudenmukaisuudessaan on kaikkein suurimman vääryydet mahdollista toteuttaa. Työlle tulisi olla järkevä seuranta. Mutta ei oikeutta rajoittaa sen tekemistä ravinnon puuttesta kärsivien kansalaisten osalta.
    Myös kansalaisille suunnattua hätämajoitusta vok toiminnan tyyppisesti tulisi olla heille tarjolla, jotka ovat kaikkein pahiten syrjäytettyjä yhteiskunnallisentoimintamallin toimesta. Ja sitäkin tulisi voida saada kansalaistyötä vastaan.
    Tässä kuitenkin huomioiden sen, että alkoholistien, mielenterveyden ongelmista kärsivien, päihteiden käyttäjien jne. toiminnot tulisi eriyttää asiasta. Eikä leimata nälkäistä tai syrjäytettyä. Vaan tarjota jokaiselle mahdollisuus toimia. Koska nykyisellään, alkoholi, päihde ja mielenterveyden ongelmista kärsiville on erilaista toimintaa jo riittävästi. Eikä köyhän tai nälkäisten ohjaaminen noihin palveluihin ole tarkoituksen mukaista. Vaan heille on oltava omat mahdollisuudet toimia kansalaistyön kautta elintarvikeasioissaan.
    Miten asia sitten kuuluu Tampereeseen, sitä en osaa sanoa. Mutta valtakunnan tasolla ajatusta kansalaisten kansalaistyöstä tulisi harkita käyttöönotettavaksi mitä pikimmiten.
  12. "Se EI tue ns. tavallisia kansalaisia, vaan vain ja ainoastaan byrokraatteja "
    Miten se, että ihmisllä olisi oikeus tehdä töitä ravintonsa eteen voisi tukea byrokraatteja?
    Eikö se olisi pikemminkin pois yhteiskunnallisenväkivaltakoneiston toimintamahdollisuuksista, jos ravinnonsaantia ei olisi kenelläkään oikeus kieltää?
    Ja kenenkään ei tarvitsisi jättää töitä tekemättä.
  13. Kuinka voidaan varmistaa, että saatua rahaa vastaan on voitu tehdä jotain hyödyllistä? Siksi kansalaistyö mahdollistaisi ihmisten omatoimisen ja aktiivisen otteen silloin, kun on kyseessä heidän elintarvikeoikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset. On toki olemassa majailukysymys, vaatetusesinekysymys jne. Mutta ne ovat kuitenkin liian suuria kysymyksiä, että valtio tai kunnat voisivat niitä ratkaista.
    Siksi olisi syytä keskittyä ja panostaa siihen, että elintarvikeoikeudenmukaisuus voisi toteutua. Ja sitä myötä ihmisten fysiikat voisivat olla siinä kunnossa, ettei aliravitsemus tai ravintoköyhä ravinto olisi rasittanut niitä pitkäaikaisiin häiriöihin. Joiden kuntoutus vaatii niihin sairastuneilta todella kovia ponnisteluja, että häiriintyneet elintoiminnot ja ravintoaineiden puutostaudit saadaan korjattua. Koska ko. oireita ei enää osata tunnistaa. Ja ihmisten kärsimys sitä kautta on erittäin rankkaa.
    Ja kuten todettua voidaan kansalaistyöllä varmistaa niiden ihmisten elintarvikeoikeudenmukaisuus, joiden mahdollisuudet selvitä erilaista papereista ovat nolla. Parempi on käyttää aikaa siihen, että voi olla varma elintarvikkeiden saannista.
    Kansalaistyöhön tulisi olla mahdollisuudet heillä, keiden palkkatulot eivät riitä elämiseen, he ketkä ovat syrjäytettyjä tulottomuuteen, ja yleensäkin kaikki joiden oikeudet elintarvikkeiden virtoihin on syystä tai toisesta eliminoitu.
    Kuka olisi se vääryydenkärsijä ryhmä, jos kaikki maan kansalaiset voisivat saada niukankin, mutta terveellisen ravinnon käytettäväkseen?
  14. "Ei tarvitse kuin lukea ihmisten kokemuksia TYP:stä niin on välittömästi selkeää kuinka vähän ihmiset oikeasti viihtyvät näissä yhteiskunnan hetkellisissä hoivakodeissa, miten nöyryyttävinä he kokevat tämänkaltaiset tilanteet."
    Kysymyksessä on se, että osa ihmisistä osaa täyttää lippuja ja lappuja. Sitten on he, ketkä eivät osaa. Heille erityisesti ruokaa työtä vastaan ohjelma tarjoaisi tasavertaiset mahdollisuudet elintarvikkeisiin. On aivan poliittisesti päätettävissä annetaanko jokaiselle ihmiselle mahdollisuudet elintarvikkeiden hankintaan vai ei?
  15. "Kyllähän se jokin vastikkeellisuus olisi hyvästä, mutta että tyyliin leipä, perunapussi ja tupakkiaski päivässä. Sehän johtaisi siihen että minulla olisi kohta kaksi leipää ja toisella ei yhtään. Eli taas olisi nälkäisiä"
    Ihmisten tekemää työtä vastaan, ihmisille olisi mahdollisuudet saada riittävän monipuolisesti elintarvikkeita. Jokainen, joka pystyisi tekemään saisi elintarikkeita. Ja, netkä eivät pystyisi tekemään voisivat aterioida heidän kanssaan yhdessä, ketkä olisivat pystyneet tekemään. Paitsi alkoholisti, päihdeongelmainen tai mielenterveysongelmainen, joilla jo nykyiset palvelut mahdollistavat toimeentulon ja paikat, joissa viettää aikaa.
    On tärkeää, että asioille annetaan niiden oikeat nimet. Ja, että palvelut ovat sen mukaiset. Työkykyiselle työllä mahdollisuus saada elintarvikkeita. Ja keillä ei kykyä ole, veronsiirroilla mahdollisuus hankkia elintarvikkeita.
  16. N-kurkiaisen malli olisi sellainen, että olisi olemassa kansalaistyötä. Tällöin ihminen voisi niin halutessaan, tehdä kansalaistyötä, joko elintarvikkeita tai niiden hankkimiseen tarvittavien vaihdonvälineiden hankkimiseen. Kansalaistöinä kävisivät monenlaiset erilaiset projektit, kuten opiskelut, kadun siivoaminen, ympäristön puhdistaminen, pien yritystoiminnan aloittaminen jne. Joita osoitetusti tekemällä ihminen olisi oikeutettu, joko elintarvikkeisiin tai jonkinmoiseen elintarvikkeisiin suunnattuun rahasummaan.
    Tulisi myös olla omille kotimaan kansalaisille suunnattua vokki toimintaa, jossa ihmiset voisivat saada työtä vastaan mahdollisuuden nukkumiseen ja tiettyyn määrän elintarvikkeita per vuorokausi.
    Tämä tällainen toiminta olisi elintärkeää, että ihmisten elintarvikeoikeudet voitaisiin turvata, samoin kuin ihmisten viikkolepo ja esim. vaatetusesinehuollon mahdollistaminen.
    Palvelut olisivat ennenkaikkea suunnattu heille, ketkä ovat köyhiä. Mielenterveyden potilaat ja päihdekäytöstä ongelmia kärsivät tulisi suunata heille suunnatuille momenteille varattujen valuuttavirtojen avulla tapahtuvien toimien kohteiksi. Eikä siten, että köyhyyden uhrit joutuvat hakemaan palvelujaan sellaisilta momenteilta, jotka eivät ole heidän tilanteeseensa suunnitellut. Vaikka kaikki ihmisiä ovatkin. Mutta ihmisten ongelmakentät ovat erilaiset. Ja silloin, ei porkkanan tarvitsijaa voi auttaa kepillä, eikä nälkäistä päihde tai mielenterveyspalveluilla.
    Tällöin, jokaisella olisi mahdollisuus tulla työllään toimeen ja vaikuttaa itse aktiivisesti siihen, että voisi saada elintarvikkeita ravintotarpeensa täyttämiseksi. Sekä esim. syrjäytys ja katuasumisjaksojen aikana ihmiset voisi peseytyä ja levätä.
  17. Ylhäisten näkkileipä on uusi tuttavuus. Vaikka sellaisen paketin olen kalliimpien elintarvikkeiden hyllystössä nähnytkin. Miten tahtoisit kuvata tuotetta sen suutuntuman ja ravintoarvojen osalta? Tai muuten yleisesti? Jos sellainen vaihtoehto joskus tulisi edullisten ruokien tai alennettujen ruokien hyllystä vastaan vaihtoehtona. Piimä on aika hapan tuote. Voisiko sitä korvata viilillä, siinäkin on vettä, mutta se on myös hapanmakumuodossa? Sellaisia vanhan ajan lohkeavia viilejä ei enää ole, vaan viilit ovat enemmänkin sellaisia roikkuviilejä jollain keinotekoisella hedelmäesanssi baassiksella. No ehkä, joku suolahapan kermaviili voisi olla sellainen klassinen suun-napakka tuntumaltaan? Onkohan sellaista punaista viiliä enää olemassa? Muistaakseni ennen tuotteet oli jaettu värien mukaan. Punainen oli monesti se suun-napakka tuntumaltaan. Sininen oli sellaista hieman lirumpaa, josta oltiin joitain ravintoaineita otettu elintarvikejalostuksen keinoilla pois. Ja vaalensininen oli sellaista, joka oli lähinnä vedenomaista.
  18. Onko L-kaupan hapankaali etikkabaassiksessa? Kun sen joutuu huuhtelemaan. Paistinhapankaali ja ale braatwurstit tai chili napakkamakkarat siihen kylkeen, paistettuna pekonien jälkirasvassa. Siinä kyllä on suun makeaa, napakkaa makutuntumaa ja voimakasta raikkautta ihmisen koko keholle ja mielelle. + vielä klassiset suolakurkut suun raikastajaksi ja makuhyväksi.
    Kotikaljakin on hyvää ja raikasta, jos joku osaa sitä tehdä. Myös sima on tuotteena ihan bueno, sen voi osata tehdä, jos löytää reseptin. Sima on raikas juoma pitkin koko kesää. Ohraa kannattaa siis, välttää, ettei tarvitse jatkuvasti leikata kynsiä ja olla omaa päätään kynimässä hiuksista?
    Itse en muista kovin tarkkaan, mutta jostain muistuu mieleen, että valkkarilla ja hapankaalilla on todellakin olemassa kombo, jopa ruoka/ juomatasolla. Tahtoisitko kertoa siitä, olisi ihan mielenkiintoinen suunta suunnata ravintoon käytettävissä olevien kolikoiden investointeja jälleen kerran siihenkin suuntaan.
  19. On kuitenkin myös huomioitava, että esim. vankeinhoitolaitoksessa on ollut aiemmin käytössä "vesi ja leipä" kovennettuna rangaistuksena. Ja, koska suurimmalla osalla köyhyyttä kärsivillä on ongelmia ravinnon saannin suhteen. Niin on siksi tärkeää, että ruokailussa saa myös juoman mukana, niin flavonoideja, kuin sopivasti vitamiineja. On toki huomioitava, että ihminen ei saa käyttää liikaa viljatuotteita ja kuituja, jotka ovat suomalaisten ruokasuosituksien pullonkaula. Aiheuttaen ihmisille runsaasti pahoinvointia. Itsekin olen havainnut, että light tuotteita välttämällä olo on kokoajan hyvä. Pienillä arjen teoilla, pyöräilyllä, kävelemisellä, kiireettömyyteen pyrkimisellä, (joka köyhälle on vaikeaa, koska työpäivät ovat monesti todella pitkiä), terveellisesti alelaarista ravintoa valitsemalla ja ulkona olemisella ihminen saa jotain aavistusta siitä, miltä tuntuisi, jos saisi monipuolista ravintoa ja voisi käydä kuntosalilla (myös siten, että olisi niin monipuolinen ja terveellinen ravinto, että se olisi mahdollista). Köyhän pitää kuitenkin tehdä runsaasti työtä, että saa arkeensa mahtumaan kaikki ne terveelliset asiat, jotka esim. normaalipalkkaisilla ihmisillä olisivat mahdollisia. Ja aikaa terveyteen ei oikein ole.
  20. Vanha homealtistus on aktivoitunut. Jos joku tarvitsisi hometalon ilmaisijaa. Niin sopisin siihen (1-3kk toipumisajalla). Jatkuva yskä hieman rasittaa ympäristöä. Ite on tottunut jo siihen, että apua ei tule. Siksi kirjoittelin kinkeri jaskan ohjeetkin, että millä keuhkoja voi helliä.
    21. 4 / 6
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt