Valikko
Aloita keskustelu
Hae sivustolta
Kirjaudu sisään
Keskustelu
Viihde
Alennuskoodit
Lainaa
Treffit
Säännöt
Chat
Keskustelu24
profiilit
Bossu
profiilit
Bossu
Bossu
Vapaa kuvaus
Aloituksia
22
Kommenttia
3525
Uusimmat aloitukset
Suosituimmat aloitukset
Uusimmat kommentit
Olen sellaisella viitisen kesää purjehtinut. Ahvenanmeren ylitys oli pisin avomerimatka. Kovin keli oli kihdin ylityksessä 16 m/s vastatuuli, luovimalla mentiin yli kihdin hankalan lyhyessä ja korkeassa aallokossa. Mielestäni on merikelpoinen vene. Aika kuivakin, en saanut koskaan laitaa veden alle. Ahvenanmerellä kerran kaatui aalto istumalaatikkoon, kun luovittiin 12 m/s vastatuulessa yli. En epäröisi mitään itämeren reissuja suorittaa tuolla. Purjealan sai tarpeeksi pieneksi kovaan keliin. Omassa veneessäni oli paljon varusteita, jonka takia vesilinja oli varmaan 10 cm ylempänä alkuperäistä. Kilpailukykyisin se oli myötäiseen spinnun kanssa, muuten hidas verrattuna uudempiin. Siinä on iso spinnu maston huippuun. Sähköjä siinä ei alun perin ollut kuin ajovalot, joten uudemmat viritykset voi olla sekavat, ellei ole panostettu katkaisinpaneeliin. Sisätilat on tosiaan hyvät. Lyssi on parempi ilman sisäkonetta, minulla oli sisäkone kiinteälapaisella potkurilla, eli lys oli varmaan 1,02.
04.02.2016 22:09
Jos ampeereja oli vähän ja laski koko ajan, niin akut on sitten täynnä.
04.02.2016 14:02
Jos vähän isommassa veneessä on keulapotkuri ja sähköankkurivinssi niin se voi olla helpompi käsitellä kuin vähän pienempi. Muuten ottaisin pienemmän ja parempikuntoisen, se helpottaa vähän kaikkea. Ne halvimmat yli 40-jalkaiset saattaa olla huonossa kunnossa.
04.02.2016 13:42
Löysin tosiaan jotain. Tässä todetaan, että ilman liikkumisella ei ollut vaikutusta ainakaan tasolla 0,15 m/s. Tutkimuksessa tutkittiin ilmanvaihtolaitteiden suodattimien hometta. Vaikutusta oli sillä, jos kosteus välillä aleni esim. 43%:iin, vaikka se olikin muutoin 97%. Tällöin homeen kasvu selvästi hidastui myös korkeamman kosteuden ajaksi. Tämä pikemminkin vahvistaa suolahypoteesia: kun tuulee ilma vaihtuu ja kosteus nousee. Kun ei tuule, ilma ei vaihdu ja kosteus alenee, mikä on homeelle myrkkyä. No, tarkempia mittauksia vaaditaan ennen kuin saadaan selvyys.
https://books.google.fi/books?id=LNwzBhYSAVQC&pg=PA114&lpg=PA114&dq=Effects+of+Temperature,+Humidity+and+Air+Flow+on+Fungal+Growth+Rate+on+Loaded+Ventilation+Filters.&source=bl&ots=i8n7HwwZK1&sig=mYfxFDLcsyRd9hfKdZKMhSOVDSQ&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwj5m4GN_93KAhUGbRQKHfdvAXQQ6AEIIzAC#v=onepage&q=Effects of Temperature%2C Humidity and Air Flow on Fungal Growth Rate on Loaded Ventilation Filters.&f=false
04.02.2016 13:30
Jos joku rakenne on kylmempi kuin ilma, niin kyllähän siihen tiivistyy kosteus ekana, kuten huurre kylmään kaljatuoppiin. Jos veneen sisällä on sellainen kosteus, että se tiivistyy kaikkiin pintoihin, niin sitten on siellä veneen sisällä joku sumutin käynnissä.
03.02.2016 17:09
Ne heittelee yhdessä paikassa 5-10 min, sitten ne ajaa 30 solmua seuraavaan paikkaan. Kyllä se vähän alkaa ärsyttämään, kun vene nostetaan plaaniin aina juuri siinä missä halutaan, eikä katsella ympärille ollenkaan. Kapeammassa salmessa lasketaan vene puoliplaaniin ja ajetaan vaikka metrin päässä laiturissa olevista veneistä. Olen niitä sen verran tarkkaillut, että selkeä kuva on muodostunut.
03.02.2016 13:19
Mitenköhän tuo tuuletus vaikuttaa. Voisi veikata sen vaikutuksen yleisesti olevan siinä, että se alentaa kosteutta etenkin taloissa. Asunnoissa on kosteuslähteitä, kuten suihku ja sauna, joten siellä kosteutta jää ilmaan enemmän jos ilmanvaihto on huonoa. Vanhoissa puutaloissa ottaa ison riskin, jos laittaa saunan, suihkun ja vaatteiden pesun ja kuivatuksen tiloihin, joissa niitä ei ole ennen ollut eikä paranna samalla ilmanvaihtoa. Veneessä talvella ei ole kosteuslähteitä, joten on ainakin minulle epäselvää, mikä on suuremman ilmanvirtauksen vaikutus homeisiin.
03.02.2016 13:01
No, ilman mittauksia tästä ei saada lopullista selkoa. Ja kenties tieteellinen testi olisi helpointa tehdä mittaamalla homemassan määrä koepinnoilla ilman suolakuivatusta ja sen kanssa, kuten minä tässä tein. Kosteus- ja lämpötilamittauksiin perustuvat tutkimukset antavat tuloksiin toisen näkökulman, mutta tutkimuksessa olisi suuri riski, ettei niistä osattaisi tarkasti päätellä, väheneekö homeen määrä vai ei, esimerkiksi lämpötilan heiluessa kastepisteen ympäristössä. Onhan lisäksi muita hämäriä vaikutuksia esim. sillä, että ilman hieman kuivuessa sen paino muuttuu, joka vaikuttaa tuuletukseen. Tällaisten vaikutusten merkitystä voisi olla vaikea mallintaa.
03.02.2016 09:56
Itse asiassa se on kyllä totta, että heittokalastajat on kyllä huonoimpia veneilijöitä. Ne ei taakseen katsele, mitä vahinkoja aaltonsa tekevät. Nykyisin ne on kyllä niin huippuvarustautuneita ja elektroniikkaa on vene täynnä, että ei siinä varmaan pysty kaljaa juomaan, kun painaisi väärää nappia.
03.02.2016 09:31
Ei homeet pakkasella kasva. Lämmöt oli etelässä pitkään reilusti plussalla, jolloin olosuhteet homeen kasvulle oli ihan hyvät.
02.02.2016 23:03
Onpa kallista. Kyllä tuohon hintaan tekijä löytyy. 50 euroa/tunti ja kyllä tuollainen 8 tunnissa syntyy=400 euroa. Ja sitten voi sovittaa ja korjata.
02.02.2016 21:27
Ja kun lisää adrenaliinit on nautinto suurempi. Kovan tulen reissut jää paremmin mieleen, ja onhan se hyvä välillä treenata sitäkin, että miten valmistaudutaan kovaan tuuleen, miten veneen varustus toimii, millä purjeilla kannattaa tätä venettä ajaa, mitkä eväät mukaan jne.
02.02.2016 10:13
Oli siinä vesitankit. Täytyyhän ne voida tyhjentää ja köli nostaa ennen veneen vetoa ylös trailerille. Aikoinaan en tuollaisesta välittänyt, mutta ehkä se voisi olla käypä yhteysvene moottoriveneen sijaan. Jos vaikka ajelee mökille, sitä varten täytyy olla moottorivene, jotta perille pääsee nopeammin. Tuollaisen hybridin kanssa voi sitten ajasta ja tuulesta riippuen ajaa toiseen suuntaan purjeilla. 13 solmua on kyllä riittämätön vauhti, jos tavallisella purjeveneelläkin pääsee koneella 7 solmua. Pitäisi ainakin 20 solmua olla matkanopeuden, jotta tulisi tarpeeksi hyötyä.
02.02.2016 09:45
No eipä sitä varmaksi tiedä, koe pitäisi toistaa monta kertas. Voi olla niinkin, että ilma vaihtuu hitaasti, kun veneessä ei asuta ja se on tuulensuojaisessa paikassa.
02.02.2016 07:18
Ymmärsin kyllä, mutta onko se riittävä mittaus? Varmasti on jotain eroja ja mikä on merkitsevä ero? Ja eikö pitäisi tehdä kahdessa samanlaisessa vessassa, joissa toisessa on suolat ja toisessa ei? Kuinka kauas suolan vaikutus ulottuu, kun ovi on auli?
01.02.2016 22:31
Tämmönen tyyppi varmaan osaa. Tilaa mahdollisimman pian, koska keväällä ei kenelläkään ole aikaa
www.ttpuuvenepalvelu.fi/
01.02.2016 18:06
Seisomakorkeus on vähän hankala asia, koska ihmiset on eri pituisia. En ole itse osannut sellaista pitää niin tärkeänä, koska ei purjehdusuraani aloittaessa 80-luvulla ollut kovinkaan suuria seisomakorkeuksia. Nykyisin messuilla yleensä mahdun suorana seisomaan yli 35-jalkaisissa veneissä, mutta omassa veneessäni en ihan mahdu.
01.02.2016 17:53
Suola varmaan menee kaikki ämpäriin, joten siitäpä sen voi laskea.
01.02.2016 16:57
En luottaisi pelkkään kosteusmittaukseen, paitsi jos sen lisäksi käytössä on tarkka teoria homeen kasvuolosuhteista. Voihan kosteudessa pienikin ero olla tärkeä. Tietysti koe pitäisi toistaa monta kertaa, jotta saataisiin selville homeiden kosteudesta riippuvan ilmenemistodennäköisyysjakauman muoto ja parametrit.
01.02.2016 14:49
Ovi oli auki, kuten ennenkin. Vessan katossa on dorade-venttiili, joka on aina auki.
01.02.2016 12:22
156 / 177