Aikaisempina vuosina mulle on vessan seiniin ilmaantunut hiukan homepilkkuja. Ne on olleet kovalla pinnalla ja helppo pyyhkiä pois. Tänä syksynä laitoin vessaan sellaisen suolaan perustuvan ilmankuivatusastian. Homepilkkuja ei ollut yhtään, vaikka oli kostea syksy. Vettä oli astiassa n. 4 dl. Näyttäisi siis toimivan.
Muut lukivat myös
Luetuimmat keskustelut
- Tekisin SINUT ONNELLISEKSI NAINENMutta EHKÄ onni EI OLE mitä HALUAT.
- Mitähän sitä...Tsuumailin vähän muuallekin välillä ja törmäsin ajatuksiin, että miehen tulee suojella naista kaikelta pahalta. Mutta yhtään ei oltu eritelty mitä se kaikki paha on, jolta suojella. Jotenpas kysynkin kyselyikäni kyselyn…
- Hävettävä käytösHävettääkö sinua jokin?
- Kuka murtautu illalla kipparilleJotaki hampuusia kannettu ambulanssiin ja kipparin iso ikkuna palasina..Mitä tapahtunu??
- Kuvittelin että oltiin läheisempiäYstäviä, tavallaan. Mutta ei sitten oltukaan sun näkökulmasta. Pettymys, mutta totun kyllä asiaan vähitellen.
- Susilauma KorkatissaKahdeksan suden lauma käynyt repimässä Hankosen Antin lampaat Korkatissa torstain vastaisena yönä. Mahtavaa luonnon Monimuotoisuutta. ViherVasemmisto ja Greenpeace kiittää.
- Myönnä poisLoukkaannuit mulle silloin aikoinaan? Ne viestit, väärinymmärrykset, kaikki. Miehelle
- Omapahan on vikasi jos jää loppuelämän romanssi välistä kun haluat olla itsepäinen jääräJa tuomita, jotain mitä et kykene ymmärtämään, antamatta edes mahdollisuutta, vaikka olen tehnyt parhaani elämäni edistämiseksi ja oikeasti yrittänyt!! Itken tyynyyn... tuskin edes yhtä vuotta ilman itsetuhoisia ajatuks…
- Tule sunnuntaina juna-asemalleKello kymmenen aikaan, tavataan siellä. Ainoa ja viimeinen tilaisuus tavata. Jos et tule niin et enää koskaan näe minua. En halua kirjoitella mitään, en halua kuulla selityksiä. Haluan tavata.
- Onko se sinun mielestäsiminun syyni, että tilanne on se mikä se on? En tiedä. Toisaalta, en pysty uskomaan että millään minun tekemisilläni olisi ollut juurikaan merkitystä.
- kunnioitan tahtoasiEn tule sinua enää lähestymään.
- Eiköhän tämä ole jo tässäParivuotta hukkaan heitetty.
- Onko tarkoitus ottaa ihmisten eläkevarat valtion käyttöön?Vai mistä tässä eläkeiän nostossa hamaan tappiin on kyse? Eihän moni sitten saisi käytännössä eläkettä koskaan vaikka eläkemaksuja koko elämänsä olisi maksellutkin.
- Mitä enää haluat??Tätä on kestänyt liian kauan!
- Perjantai jälleen bläähViikonloppuna sataa, mitä meinaatte tehdä? Pian on syyslomakin, suunnitelmia tähän säähän? Mulla olis pihahommaa vielä, mutta en helvetissä mene sateeseen kastumaan. Kasvoi vähän kyr*äkin otsaan kelin takia. Eikö nyt vo…
- Tiedätkö yhtäkään näistä "julkkiksista"? Elämäni biisi vieraslista la 10.10. hämmästyttääElämäni Biisissä on totuttu näkemään suomalaisia julkisuuden henkilöitä, jotka ovat koko kansalle tuttuja. Vieraita on ollut mm. viihteen, taiteen, tieteen, urheilun, politiikan ja kulttuurin saralta. Jos on ollut koko …
- Paras paikka asua?Mikä olisi paras paikka asua Suomussalmella,kun ulkopaikkakuntalainen sinne muuttaa. Suomussalmen kk viehättää, mutta olisiko Ämmänsaari parempi ja mikä alue siellä? Nyt saa kehua ja haukkua, mutta apuja päätöksentekoon…
- Haluan sanoa sulle miesEttä pysytään molemmat pois täältä palstalta. Maltetaan olla pois, koska olosi on silloin parempi. Minä en kirjoittele enää, joten voit unohtaa tämän. Ottaisitko minuun yhteyttä muuta kautta, jos haluat. Olisin onnessan…
- Vappu Pimiä lataa suorat sanat MasterChef-kritiikistä: "Tee niin tai näin, niin se on aina..."Vappu Pimiä liittyi viime MasterChef Suomi -kaudella arvovaltaiseen tuomaristoon. Pimiän rinnalla tuomaroivat Helena Puolakka ja Henri Alén. Pimiä toi tuomarikolmikkoon näkemystä ja kulmaa huippuravintoloiden keittiöide…
- Oon haaveillut vaan susta...Sinkku oon ollut kokoajan...
Vastaukset 37
Vanhimmat
Toimiihan se. Aine on kalsiumkloridia. Sitä on käytetty pölyn sitomiseen hiekkateillä. Rautakaupoissa tuota myydään säkeittäin eikä ole edes hinnan kiroissa. Tuostahan voisi rakennella vaikka vähän isommankin kerääjän.
Joo, joskus mulla on ollut kaliumkloridiakin, jossa on se etu, että se ei itse kulu, mutta sen saatavuus on heikompaa.
Kaliumkloridia taidettiin aikanaan käyttaa teloituksissa, koska verenkiertoon ruiskutettu kalium pysäyttää sydämen. Pieniä määriä KCl on muistaakseni pan-suolassa ja joissakin elintarvikkeissa. Onko kaliumkloridi tehokkaampi imemään vettä kuin kalsiumkloridi? Mitä tarkoitat kuivatussuolojen kulumisella? Eikö kaikki hygroskooppiset suolat ime itseensä vettä, miten ne kuluvat?
Toinen kysymys on se, että tietenkin suola imee kosteutta ympäröivästä ilmasta ja siksi suola-astiaan kertyy vettä. Onko se sama asia kuin homeen esto? Jos venettä ei ole umpioitu, suola kerää vettä aina kostealla säällä. Pakkasella ilman kosteus on vähäinen ja suolakuppi pysyy kuivana.
Home ei viihdy, jos veneessä on hyvä tuuletus. Se ei myöskään lisäänny pakkasella. Tarvitaan lämpöä, kosteutta, ravintoa (likaa, huokoisia materiaaleja) ja huonoa tuuletusta, jotta homeen kasvulle on otolliset olosuhteet. Eikö vain?
Yleensä on ollut vaikea tietää, onko suolalla tehoa vai ei. Nyt oli selkeä testi, kun oli kosteina syksyinä sama paikka ilman suolaa ja suolan kanssa. Oma uskoni suolan tehoon sai tästä sen verran vahvistusta, että laitan sellaisen keräimen vessaan ensi talvenakin. Kulumisella tarkoitan sitä, että ne suolapussit tyhjenevät, kun ne imevät suolaa, ja suolavesi kerääntyy alusastiaan. Kaliumkloridin kanssa vesi pisaroi suolan pinnalla ja tippuu astiaan, mutta suolan määrä ei vähene, joten kaliumkloridi kestää kauemmin.
Oliko wc:n ovi ja ilmastointi kiinni ? Oliko aikaisempinakin vuosina tilanne täsmälleen sama?
Suolakuivatuksen tehohan häviää, jos tila on tuulettuva.
Ovi oli auki, kuten ennenkin. Vessan katossa on dorade-venttiili, joka on aina auki.
Ja sitä kauttahan ilman kosteutta kyllä kulkeutuu vessaasi!
Eikö mutu-tietoa parempi mittaus olisi laittaa kosteusmittari vessaan ja toinen vessan ulkopuolelle?
Oman veneeni vessassa ei ole hometta eikä suolaa. Vessan dorade-venttiili on niinikään aina auki ja pressun alla on hyvä tuuletus. Vessan ovi on tietysti auki. Turkkilevyt on nostettu pystyyn ja lokianturi vedetty pois. Anturin reiästä käy puhallus, jonka tuntee käden iholla.
Sen suolakupin voi yhtä hyvin laittaa istuinlaatikkoon hyvin tuuletetusta vessasta. Kerää se sielläkin ulkoilman kosteteutta ja "toimii".
Minulla on veneessä itsetehdyt kuivausjutut: sukkahousuun rautakaupan kalsiumkloridia, roikkumaan kajuutan katosta ja ämpäri alle. Luukut kiinni. Tosi suolaista vettä on tullut ämpäriin reilusti.
Idea ei ole minun, vaan täältä tai joltain toiselta (vanha sfnet.harrastus.veneet?) nettiforumilta opittu.
Osaako joku sanoa, kuinka suolaista tuo ämpäriin kertyvä vesi on?
En luottaisi pelkkään kosteusmittaukseen, paitsi jos sen lisäksi käytössä on tarkka teoria homeen kasvuolosuhteista. Voihan kosteudessa pienikin ero olla tärkeä. Tietysti koe pitäisi toistaa monta kertaa, jotta saataisiin selville homeiden kosteudesta riippuvan ilmenemistodennäköisyysjakauman muoto ja parametrit.
Suola varmaan menee kaikki ämpäriin, joten siitäpä sen voi laskea.
Et varmaankaan hoksannut kosteusmittarien ideaa. Ei mittauksilla ollut muuta tarkoitusta kuin osoittaa onko tuuletetun suolapussivessan ilmankosteus sama vai pienempi kuin vessan ulkopuolella olevan ilman kosteus. Jos kosteuksissa ei ole selvää eroa, onko suolapussin hyödystä mitään muuta näyttöä uskomuksellinen luulo? Siihen päättelyyn ei tarvita termeillä viisastelua ;-)
Kuivapallot ja muut suolakikkailut näyttävät olevan foorumin vakioaiheita. Jotkut aina todistavat veden kertymisellä, että apua oli.
Puhtaus ja tuuletus on omissa veneissäni riittänyt.
Ymmärsin kyllä, mutta onko se riittävä mittaus? Varmasti on jotain eroja ja mikä on merkitsevä ero? Ja eikö pitäisi tehdä kahdessa samanlaisessa vessassa, joissa toisessa on suolat ja toisessa ei? Kuinka kauas suolan vaikutus ulottuu, kun ovi on auli?
Eiköhän sulla se avonainen vessanovi ja sen poikkipinta-ala suhteessa koko venen ilmamäärään tarkoita, että olet tehnyt tilanteen helpoksi termodynamiikan toiselle pääsäännölle. Varsinkin kun ainakin yksi dorade on auki todennäköisesti useampikin = kaikki?
Mun on erittäin vaikea kuvitella, että tuolla järjestelyllä veneesi vessa oli tilastollisesti merkittävästi kuivempi kuin muut veneen sisätilat - toki fysikaalisen kemian sekä lämmön- ja aineensiirron opintoni eivät ole tältä vuosituhannelta.
Ja doradet ovat kyllä ilmanvaihtajina sen verta tehokkaita, ettätuskin se kuivatusastia ehtii tehdä ilmaa merkittävästi kuivemmaksi kuin ilman sitä astiaa. Ehkä olet vai pessyt pinnat paremmin kuin ennen?
No eipä sitä varmaksi tiedä, koe pitäisi toistaa monta kertas. Voi olla niinkin, että ilma vaihtuu hitaasti, kun veneessä ei asuta ja se on tuulensuojaisessa paikassa.
Sulla on siellä veneessä sisällä melkoisella varmuudella lämpimämpää kuin pressun ulkopuolella jos nyt ulkolämpötila ei ole just loikannut ylöspäin. Lisäksi veneen kyljet eivät ole pressun suojassa joten ne pinnat ovat venessä kylmempiä kuin pressun alla olevat pinnat. On erittäin epätodennäköistä, että veneessä olisi sisällä sama lämpötila kuin ulkona.
Yhdessä aukiolevien venttiilien kanssa nuo kyllä riittää siihen että ilma ja kosteus kulkevat veneen sisällä. Ja kosteuden tasaantuminen veneen sisällä tapahtuu vaikka ilma ei "kulkisikaan"
No, ilman mittauksia tästä ei saada lopullista selkoa. Ja kenties tieteellinen testi olisi helpointa tehdä mittaamalla homemassan määrä koepinnoilla ilman suolakuivatusta ja sen kanssa, kuten minä tässä tein. Kosteus- ja lämpötilamittauksiin perustuvat tutkimukset antavat tuloksiin toisen näkökulman, mutta tutkimuksessa olisi suuri riski, ettei niistä osattaisi tarkasti päätellä, väheneekö homeen määrä vai ei, esimerkiksi lämpötilan heiluessa kastepisteen ympäristössä. Onhan lisäksi muita hämäriä vaikutuksia esim. sillä, että ilman hieman kuivuessa sen paino muuttuu, joka vaikuttaa tuuletukseen. Tällaisten vaikutusten merkitystä voisi olla vaikea mallintaa.
Bossun ajatukset tuntuvat keskittyneen vain yhteen asiaa eli ilman kosteuteen.
Kuivuus ei tuhoa homeitiöitä, jotka kestävät myös äärimmäisiä lämpötiloja.
Homeen kasvuun vaikuttavia tekijöitä kosteuden lisäksi ovat:
-Lämpötila: home voi lisäänty 5-35°C lämpötilassa Optimi homeen kasvulle on 20-35°
-Ilman liike: ilmavirtaus rajoittaa useimpien mikrobien kasvua. Home kasvaa parhaiten, jos ilma ei liiku.
-Hyvä tuuletus on oleellinen homeen estossa! (Rakenteiden huono tuuletus -> hometalot)
-Ravinteet: puu, paperi, huokoiset materiaalit, lika, pöly
Jotta suolapussit ja kuivapallot poistaisivat kosteutta mahdollisimman tehokkaasti, veneen tuuletuksen täytyisi olla mahdollisimman pieni. Umpio kai olisi paras, mutta on hankala toteuttaa. Huono tuuletus edistää homeen kasvua!
Mitenköhän tuo tuuletus vaikuttaa. Voisi veikata sen vaikutuksen yleisesti olevan siinä, että se alentaa kosteutta etenkin taloissa. Asunnoissa on kosteuslähteitä, kuten suihku ja sauna, joten siellä kosteutta jää ilmaan enemmän jos ilmanvaihto on huonoa. Vanhoissa puutaloissa ottaa ison riskin, jos laittaa saunan, suihkun ja vaatteiden pesun ja kuivatuksen tiloihin, joissa niitä ei ole ennen ollut eikä paranna samalla ilmanvaihtoa. Veneessä talvella ei ole kosteuslähteitä, joten on ainakin minulle epäselvää, mikä on suuremman ilmanvirtauksen vaikutus homeisiin.
Taas keskityt pelkkään ilman kosteuteen. Sisätilojen hiukkaspitoisuus (myös homeitiöiden pitoisuus) lisääntyy, jos ilma ei vaihdu. Vaikka kosteus pysyisi muuttumattomana, ilman virtauksella on mikrobikasvua estävä vaikutus. Jos haluat, löydät faktatietoa vaikkapa netistä.
Ilman virtauksilla ei voi olla kovin suurta vaikutusta. Tästä on todisteena Bavaria, joka ei homehdu. IV-venttiileillä varustetuissa skandeisssa home on tavaramerkki.
Se, että Bavariasta ja monesta muustakin massatuotantoveneestä puuttuu ilmanvaihtoventtiilit, johtuu kustannuskilpailusta. Tuotteen hinta saadaan alhaisemmaksi tinkimällä varustelusta: mahdollisimman pienet vinssit, ei ilmanvaihtoventtiileitä, halvat purjeet jne.
Miten suoritit bavan ja skandin homevertailun? Oliko vertailusi veneet saman ikäisiä ja samalla tavalla telakoituja? Minkä merkkisiä skandeja vertailusi koski? Eikö skandeja ole Baltic, Swan, Sweden Yachts, Arcona, X-yachts, FG, HR, Najad, ym? Mikä niistä on erityisen herkkä homehtumaan siksi, että on ilmanvaihtoventtiilit?
Löysin tosiaan jotain. Tässä todetaan, että ilman liikkumisella ei ollut vaikutusta ainakaan tasolla 0,15 m/s. Tutkimuksessa tutkittiin ilmanvaihtolaitteiden suodattimien hometta. Vaikutusta oli sillä, jos kosteus välillä aleni esim. 43%:iin, vaikka se olikin muutoin 97%. Tällöin homeen kasvu selvästi hidastui myös korkeamman kosteuden ajaksi. Tämä pikemminkin vahvistaa suolahypoteesia: kun tuulee ilma vaihtuu ja kosteus nousee. Kun ei tuule, ilma ei vaihdu ja kosteus alenee, mikä on homeelle myrkkyä. No, tarkempia mittauksia vaaditaan ennen kuin saadaan selvyys.
https://books.google.fi/books?id=LNwzBhYSAVQC&pg=PA114&lpg=PA114&dq=Effects+of+Temperature,+Humidity+and+Air+Flow+on+Fungal+Growth+Rate+on+Loaded+Ventilation+Filters.&source=bl&ots=i8n7HwwZK1&sig=mYfxFDLcsyRd9hfKdZKMhSOVDSQ&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwj5m4GN_93KAhUGbRQKHfdvAXQQ6AEIIzAC#v=onepage&q=Effects of Temperature%2C Humidity and Air Flow on Fungal Growth Rate on Loaded Ventilation Filters.&f=false
Oli miten oli, ainakin jopa skandivene pysyy homeettomana ainakin 30 v ulkona telakoituna hyvin tuuletetun pressun alla luukut auki. Saa olla patjatkin veneessä. Pentrin ympäristössä olisi takuulla hyvää kasvualustaa homeelle, mutta ei sitä vain ilmesty.
Tammikuun loppuun mennessä oli keulapiikkiin ilmestynyt ensimmäistä kertaa pientä harsoa joka lähti helposti nihkeällä Tolu-pyyhkinnällä. Veneen venttiilit olivat auki, mutta talvi oli poikkeuksellisen kostea. Laitoin venttiilit kiinni ja kaksi suolapanosta sisään. Toinen näistä oli narusta roikkuva "megapanos" jonka alle laitoin ämpärin. Vettä kertyi lopputalven aikana n. 5 litraa, mutta paatti vaikutti kuivalta, kaapin ovet kävivät hyvin eikä pienintäkään merkkiä homepilkuista. Johtopäätös: kostean talven kohdatessa toimii.
Suolan ei tarvitse poistaa kaikkea vettä ilmasta. Riittää, että se laskee ilman kosteuden alle kastepisteen niin, ettei vesi tiivisty muihin pintoihin kuin suolaan. Silloin paras tulos saavutetaan mahdollisimman pienellä ilmanvaihdolla.
Tarkoitatko, että home kasvaa vain jos pintojen lämpötila on kastepisteessä ja höyry tiivistyy vedeksi, joka vieläpä pakkasella kait sitten jäätyy kaiken järjen mukaan?
Ei homeet pakkasella kasva. Lämmöt oli etelässä pitkään reilusti plussalla, jolloin olosuhteet homeen kasvulle oli ihan hyvät.
Tarkoitan sitä, että jos kosteus pysyy sen verran alkaisena ettei neste tiivisty pinnoille lämpötilan vaihtuessa, osa homeista jää kasvamatta. Homeita on kuitenkin pilvin pimein ja osa niistä ottaa kosteuden suoraan ilmasta ilman, että sen tarvitsee tiivistyä pisaraksi.
Home ei tarvitse kasvaakseen montaa päivää. Jokaisena kautena on hometta varten tarpeeksi sekä kosteutta että lämpöä. Home ei tarvitse kuin +5 asteen lämpötilan kasvaakseen ja suhteellisen kosteuden 70% nurkilla.
Varoitus, pitkä ja teoreettinen.
Noin äkkiseltään vilkaisten 0 C suhteellinen kosteus 100% tarkoittaa noin 5 grammaa vettä kuutiossa
http://www.sarlin.com/fi/Paineilma/Paineilma---tyokalupakki/Kastepistetaulukko
Useassa lähteessä sanotaan että optmikosteus homeille on yli 75% suhteellista eli tollaset 1,25 grammaa vettä pitäs siidä saada jokaista vaihtuvaa ilmakuutiota kohti pois ilmasta.
http://www.ym.fi/download/noname/%7B307AE74E-24C6-4412-ACA8-CF26555FE9BA%7D/111282
http://www.sulinoy.fi/ep/tiedostot/Keim%20Mycal%20esite.pdf
Paljos purkkarissa on sisällä kuutioita? 25 m3? Eli tollaset 30 grammaa? Kuinka usein hyvin tuuletun veneen ilma vaihtuu? Kerran päivässä? Mitäs se tekisi virtausnopeudeksi 0,3 l/s? Onko se paljon vai vähän, en tiedä mutta jos on paljon venttiilejä auki niin ei kait mikään mahdoton ja veneen tilavuus saattaa olla alakanttiin.
Eli Suolan pitäisi poistaa 30 grammaa päivässä - ei puututa nyt niin tylsään juttuun kuin suolan kosteuden imemisen nopeuteen. Eli tollanen litra kuussa. Puoli litraa jos märkiä päiviä on vain puolet mutta kaipa syksyllä kosteus on aina yli 75% suhteellinen kosteus joten hommia riittää.
Ei mikään mahdoton. Tosin sinun pussiin oli kertynyt vain neljä desiä syksyn aikana. Tietty suhteellinen kosteus ei ole ollut koko aikaa 100% mutta toisaalta syksyllä oli pitkään lämpimämpää eli ilmassa oli vettä enemmin. 10 asteiseen ilman menee jo tuplamäärä vettä.
Se mitä yritän sanoa, että on että sillä suolalla on tuuletetussa veneessä helkkarinmoinen homma pitää suhteellinen kosteus alle 75%. Minä iskisin panokset pintojen hyvään pesuun ehkä happamalla pesuaineella ja puupinnoissa homemyrkkyjä sisältävien öljyjen käyttöön ja hyvään tuiletukseen.
Homeen kasvu koskee vain skandinaaviassa valmistettuja veneitä. Bavaria ei yleensä homehdu. Homeen saamiseen liittyy vahvasti tuuletusventtiilien läsnäolo. M.O.T.
Massiiviset rakenteet, joiden lämpö vaihtuu hitaammin edistää homehtumista. Höttöön ei mikään tiivisty koska se on saman lämpöinen kuin ympäröivä ilma.
Höpö höpö. Jos ilman suhteellinen kosteus on 100% eli kastepistelämpö on saavutettu, niin silloin vesi tiivistyy ilmasta kaikkiin pintoihin, koska ilma ei voi enää pitää vettä "sisällään". Sama juttu kuin että sumussa kaikki kastuu.
Jos joku rakenne on kylmempi kuin ilma, niin kyllähän siihen tiivistyy kosteus ekana, kuten huurre kylmään kaljatuoppiin. Jos veneen sisällä on sellainen kosteus, että se tiivistyy kaikkiin pintoihin, niin sitten on siellä veneen sisällä joku sumutin käynnissä.
Onko Höpö sekä etunimesi, että sukunimesi? Mainiota :D
Aineilla on erilainen ominaislämpökapasitetti. Se tarkoittaa sitä, että niiden lämpeneminen ja jäähtyminen vaatii massaa kohden erilaisen määrän energiaa. Kun ilman lämpötila muuttuu, niin vaikka joku oppimaton voisi kuvitella, niin kaikkien asioiden lämpötila ei muutu samaan aikaan.
Seurauksena on, että on kylmempiä ja lämpimämpiä pintoja. Lämpötilan laskiessa kosteus tiivistyy kylmiin pintoihin. Höttö vaihtaa lämpöä nopeammin kuin tiivis rakenne. Siksi skandit homehtuvat Bavariaa helpommin.
sitten ostin veneen syksyllä. Omistaja oli telakoinut ja sisällä oli monenlaisia suolapanoksia ja etikkaämpäreitä. Luukut kiinni ja väljässä teltassa talven. Keväällä hometta vähän joka paikassa. Kesän jälkeen pestiin kunnolla pinnat ja telakoitiin pelkän pressun alle mutta kaikki luukut auki. Ei hometta yhtään missään .
Munkin vene oli ennen todellinen homepesä. porasin kattoon reikiä ja laitoin niihin doradeja. Pressun alla ja paikallaan olevassa veneessä dorade ei auta juuri mitään. lisäksi laitoin suoraan akkuun kytketyn tietokoneen tuulettimen poistamaan ilmaa vessan electrolux-venttiilin kautta. Se toi huomattavaa helpotusta satamassa seisovassa veneessä. Doradet vaihtavat ilmaa veneen liikkuessa tai ankkurissa todella tehokkaasti. Talveksi laitoin vielä tuloilmatuulettimen ja vedin iv-letkun pressun alta ulos. vene on pysynyt raikkaana. Homeen hajusta pääsin eroon vasta, kun maalasin vanhat ryvettyneet pinnat uudelleen.