Veneiden nopeudet

Eikä ehdi, koska aikaa kuluu tankkauksissa ja ennenkaikkea sinne menemisessä.
Useilla plaanaavilla ei edes pääse itämeren yli, jos yrittää pääsee vain soittamaan apua veneen hinaamiseen kun tankki tyhjenee kesken reissun.
Vene kokoluokan aluksista suurin osa nopeista valtameren ylittäjistä on tästä syystä purjeveneitä. On todella vaikeaa suunnitella plaanaavaan pieneen moottoriveneeseen niin suurta tankkia että sillä voisi plaanata atlantin yli.

Nyt kyllä puhuu tietämättömyys, esimerkiksi Targa 27 toimintasäde on 350mpk ja monella muulla plaanaavalla matkaveneellä samaa luokkaa. Oman moottoriveneen toimitasäde on 800mpk mutta nopeus ei sitten paljoa purjeveneestä poikkeakkaan. Harvinaisissa valtamerikelpoisissa moottoriveneissä toimintasäde on luokkaa 3000mpk ja nopeutta enemmän kuin purjeveneissä. Tankkaukseen ei loppujen lopuksi paljoa aikaa mene ja omalla kohdalla on yksi tankkaus kesässä riittänyt.
Jos ketjun aloittajan pointti on se, että veneellä pitää päästä nopeasti perille olisi syytä harkita plaanaavaa matkavenettä. En tosin ymmärrä mikä tuossa nopeasti perillä olemisessa on sitten se juttu, mitä siellä perillä on sellaista että sinne pitää nopeasti päästä kun toiset on vielä merellä. Oman kokemukseni mukaan siellä perillä on tylsää, joku betoninen laituri ja rupunen rantakuppila.

Juuri näin kuten Sspss asian ilmaisi. Lisään vielä sen, että max. nopeutta pääsee harvoin hyödyntämään koko matkaa Maarianhaminaan tai Itämeren yli. Kesäisten korkeapaineiden aikana vauhti voi yhtä hyvin olla 2 tai 3 kn. Ehkä pienessä veneessä spinnu nousee helpommin kuin isossa veneessä perhemiehistöllä. Jos on kiire, voi tietysti käynnistää koneen, jos matka ei etene…
Matkapurjehdusvauhdin realistisempi yksikkö kuin solmu olisi oikeastaan mpk/24 t tai vielä paremmin mpk/viikko siksi, että se huomioi satamapysähdyksiin käytetyn ajan. Mitä useammin ja pitempään olet satamissa sitä hitaammin matkasi edistyy. LYS:llä tai max boat speedillä ei ole niin suurta merkitystä, kun luulisi. Mukavasti käyttäytyvällä veneellä (jossa mikään moottori ei aiheuta äänisaastetta) on kiva purjehtia vaikkapa 24 h/vrk ;-)

vanha purjetijalle tiedoksi ... kyllä se nopeampi vene kulkee tuon mainitsemasi 3 solmua nopeammin ,istui siellä veneen kyydissä kuka tahansa!En oikein tajua miten sulla on pokkaa väittää muuta.Oletkohan purjehtinut koskaan??

JHLJHLKJSHJK kirjoitti:

vanha purjetijalle tiedoksi ... kyllä se nopeampi vene kulkee tuon mainitsemasi 3 solmua nopeammin ,istui siellä veneen kyydissä kuka tahansa!En oikein tajua miten sulla on pokkaa väittää muuta.Oletkohan purjehtinut koskaan??

Lue lisää

Satuin huomaamaan kommenttisi ja vastaan siihen, mitä viestilläni tarkoitin. Kun itse purjehdin 3 vuodessa pallon ympäri NZ:n, Etelä-Afrikan ja Etelä-Amerikan kautta, GPS-lokiini kertyi 42.000 mpk vuodessa. Se tekee 14.000 mpk/v eli 1166 mpk/kk eli 39mpk/vrk. Keskivauhti oli siis aika vaatimaton, alle 2 solmua. Paras vrk-matkani oli silti 220 mpk.

Jos tekisin saman retken hitaammalla veneellä, aikaa pallon kiertoon menisi siltikin kolme vuotta. Hirmumyrskykaudet säätelevät sen, milloin eri valtameret voi ylittää turvallisesti.
Veneen vauhti ei riipu pelkästään vauhtiresursseista (mittaluvuista/polaareista) vaan siitä miten veneellä jaksaa purjehtia pitkiä matkoja.
Kilpapurjehdus on tietysti eri asia.

Eiköhän keskivertopurjehtijakin seilaa kesälomalla kuukaudessa suunnilleen saman mailimäärän, 1000-1200? Silloinkin keskinopeus koko loma-ajalta on vain parin solmun luokkaa. Tietysti nopeammalla veneellä menee esim. Hanko-Visby-etappi lyhyemmässä ajassa kuin hitaammalla, mutta kummallakin ehtii perille. Jos tekee pieniä päiväretkiä, koko loman mailimäärä jää tietysti pienemmäksi hiukan nopeammallakin veneellä. Maarianhaminaan on yhtä pitkä matka veneellä kuin veneellä.
Jos vauhti on tärkein ominaisuus, hankitaan vauhdikas raaseri. Se ei välttämättä ole paras valinta pitkille avomeriretkille. Jos vene käyttäytyy rauhallisesti ja on helppo/vakaa purjehdittava avomerellä, sillä tulee ajaneeksi pitempiä etappeja.
Nykyinen veneeni on seitsemäs. Olen omistanut sekä nopeita että hitaita. Nykyinen on "hidas". Maksimi on ollut 170mpk/24 h. Avomerellä vauhti on keskimäärin 100mpk/24h. Silläkin ehtii.

Ei muuta kuin popparit mikroon, mukava asento tuolissa ja sivua päivittämään.

trolololoo kirjoitti:

Ei muuta kuin popparit mikroon, mukava asento tuolissa ja sivua päivittämään.

Popparit syöty eikä yhtään Bavariaa mainittu, mitä ihmettä?

Jatkakaa!

Sulla ei vaan oo varaa Bavaan ja oot kateelinen niille joilla on.

Ja vaihda vaippasi. Ja mene sitten ihan oikeasti purjehtimaan.
Palataan asiaan 5 vuoden päästä, mielipiteesi on varmaan silloin jo muuttunut kokemuksen myötä.

Vaikka oletkin kateellinen nopeampien veneiden omistajille, eivät ne sillä muutu yhtään sen hitaammiksi.

Jo50vPurjehtinut kirjoitti:

Vaikka oletkin kateellinen nopeampien veneiden omistajille, eivät ne sillä muutu yhtään sen hitaammiksi.

Tää oli siis nimimerkille Kuivaa-korvantauksesi, vaikka foorumin softa jättääkin sisennykset tekemättä.

Jo50vPurjehtinut kirjoitti:

Tää oli siis nimimerkille Kuivaa-korvantauksesi, vaikka foorumin softa jättääkin sisennykset tekemättä.

Vaikka jollain olisi nopeampi vene, niin ei se tee venettäni hitaammaksi. Veneeni nopeus on juuri sopiva.

Kun 100m:n matkalla ensi kerran alitettiin 10 sekunnin haamuraja (Armin Hari, 9,98?) niin kiinalainen viisas kysyi: mihin hän käytti säästämänsä ajan?. Jos olet reissussa ja päivän ahkeroinnin jälkeen olet 14 mailia pidemmällä kuin joku hitaampi vene- niin mitä sitten?. Minua ei ainakaan häiritse olla siinä hitaammassa veneessä.
Jos kyse oli kilpailusta ja tasoitusluvut ovat oikein, voit hävitä hitaammalle. Itse ymmärrän venenopeuden henkilö- ja venekohtaisena haasteena. Ei ole tarkoitus lähteä kellumaan tai ajelehtimaan vaan kukin vahtivuoron aikana pyrkii optimoimaam venenopeuden oman ja veneen kykyjen mukaan, vaikkei ketään näkyisi horisontissakaan. Kamppailua käydään itseään vastaan. Jos joku nopeampi vene menee ohi, niin seurataan katseella ihaillen eikä harmita. Tietenkin nopealla veneellä jokainen purjehtii mieluummin kuin hitaalla. Mutta nopealla veneellä vajaata nopeutta purjehtiminen...hmmm, sekin on sallittua mutta silloin ei purjehdita matkaa tai kilpailua.

Jo50vPurjehtinut kirjoitti:

Vaikka oletkin kateellinen nopeampien veneiden omistajille, eivät ne sillä muutu yhtään sen hitaammiksi.

Luuletko että sinulla on nopein vene? Harhaa. Luuletko että sinulla on vahva itsetunto? Harhaa sekin.

Kyllä vanhan homeskandin omistajaa tuo kommentti lämmittää, kiitos!

Ohlson29forewer kirjoitti:

Kyllä vanhan homeskandin omistajaa tuo kommentti lämmittää, kiitos!

Oleppa hyvä!
Kommenttisi sai minut hymyilemään ääneen :)

Missasit pointin, vaikka osasit kertolaskun.

seppomartti kirjoitti:

Missasit pointin, vaikka osasit kertolaskun.

Seppomartti...ei vaan seppokyllikki....laita hame päälle:-$

Tästälähteetaas nimimerkki osallistuu keskusteluun epämääräisillä termeillä jotka eivät liity aloittajan puheenvuoroon,eikä kirjoittajalla ole mitään annettavaa keskustelulle!

hgfrooioiu kirjoitti:

Tästälähteetaas nimimerkki osallistuu keskusteluun epämääräisillä termeillä jotka eivät liity aloittajan puheenvuoroon,eikä kirjoittajalla ole mitään annettavaa keskustelulle!

Lue lisää

Osu ja uppos?

Ei siinä oikeastaan mitään hassua ole, että laskee satama-ajan purjehdusajan. Katsos kun monelle meistä KAIKKI veneellä ja siihen liittyen vietetty aika on sitä samaa laatuaikaa, ei vain merellä kulussa vietetty aika.

Samasta syystä se veneen nopeus ei ole kovin suurimerkityksinen asia monellekaan. Joillekin ja se heille suotakoon, mutta heille ehkä sittenkin se nopea moottorivene olisi enemmän omiaan. OIi vähän epätoivoinen veto aloittajalta (?) vetää Atlantinylitykset keskusteluun. Tuntuu, että se on muutenkin kovin monelle se keino, kun huomaa puhuneensa hulluja: ikään kuin vaihdetaan aihetta "mutta valtamerillä..."

Minulla on ollut sekä moottoriveneitä että purjeveneitä ja purkkariin vaihdon sitten, kun Itämeri oli moottoriveneellä koluttu eikä enää ole niin väliä, miten pitkälle ehtii tai miten nopeasti.

Kolmas juttu oli se jonkun vaatima "eloisuus". Taas suotakoon se sitä haluaville, mutta hyvin moni, luullakseni useimmat meistä, tykkäävät enemmän sellaisesta leppoisasta purjehduksesta, jossa voi vaikka lukea kirjaa välillä.

back.to.reality kirjoitti:

Ei siinä oikeastaan mitään hassua ole, että laskee satama-ajan purjehdusajan. Katsos kun monelle meistä KAIKKI veneellä ja siihen liittyen vietetty aika on sitä samaa laatuaikaa, ei vain merellä kulussa vietetty aika.

Samasta syystä se veneen nopeus ei ole kovin suurimerkityksinen asia monellekaan. Joillekin ja se heille suotakoon, mutta heille ehkä sittenkin se nopea moottorivene olisi enemmän omiaan. OIi vähän epätoivoinen veto aloittajalta (?) vetää Atlantinylitykset keskusteluun. Tuntuu, että se on muutenkin kovin monelle se keino, kun huomaa puhuneensa hulluja: ikään kuin vaihdetaan aihetta "mutta valtamerillä..."

Minulla on ollut sekä moottoriveneitä että purjeveneitä ja purkkariin vaihdon sitten, kun Itämeri oli moottoriveneellä koluttu eikä enää ole niin väliä, miten pitkälle ehtii tai miten nopeasti.

Kolmas juttu oli se jonkun vaatima "eloisuus". Taas suotakoon se sitä haluaville, mutta hyvin moni, luullakseni useimmat meistä, tykkäävät enemmän sellaisesta leppoisasta purjehduksesta, jossa voi vaikka lukea kirjaa välillä.

Lue lisää

No nyt kyllä pudottiin todellisuudesta pohjaan asti

"Samasta syystä se veneen nopeus ei ole kovin suurimerkityksinen asia monellekaan. Joillekin ja se heille suotakoon, mutta heille ehkä sittenkin se nopea moottorivene olisi enemmän omiaan."

Kärjistetyn tulkinnan mukaan kilpapurjehdus pitäisi ampua alas ja hankkia moottoriveneet tilalle, koska nopeat purjeveneet eivät massoja kiinnosta.

No jos pysytään kuitenkin todellisuudessa, eikä tartuta tuohon sen tarkemmin niin kyllä laituriparlamenteissa lähes aina puidaan veneiden purjehdusominaisuuksia, nopeuksia ja "paremmuutta".

Veneseurojen pappaseilorit varmasti pohtivat rannassa rommia ryystäen, millaisessa asennossa pystyy vielä tekonivelineen kirjaa lukemaan, samalla kun muistellaan nuoruuden purjehduksia aikansa nopeilla veneillä.

Katsohan huviksesi Nettiveneen haetuimpien purjeveneiden top-10, jos vaikka pääsisit "back to reality".

back.to.reality kirjoitti:

Ei siinä oikeastaan mitään hassua ole, että laskee satama-ajan purjehdusajan. Katsos kun monelle meistä KAIKKI veneellä ja siihen liittyen vietetty aika on sitä samaa laatuaikaa, ei vain merellä kulussa vietetty aika.

Samasta syystä se veneen nopeus ei ole kovin suurimerkityksinen asia monellekaan. Joillekin ja se heille suotakoon, mutta heille ehkä sittenkin se nopea moottorivene olisi enemmän omiaan. OIi vähän epätoivoinen veto aloittajalta (?) vetää Atlantinylitykset keskusteluun. Tuntuu, että se on muutenkin kovin monelle se keino, kun huomaa puhuneensa hulluja: ikään kuin vaihdetaan aihetta "mutta valtamerillä..."

Minulla on ollut sekä moottoriveneitä että purjeveneitä ja purkkariin vaihdon sitten, kun Itämeri oli moottoriveneellä koluttu eikä enää ole niin väliä, miten pitkälle ehtii tai miten nopeasti.

Kolmas juttu oli se jonkun vaatima "eloisuus". Taas suotakoon se sitä haluaville, mutta hyvin moni, luullakseni useimmat meistä, tykkäävät enemmän sellaisesta leppoisasta purjehduksesta, jossa voi vaikka lukea kirjaa välillä.

Lue lisää

Matkalla ja veneessa asuen olen kevaan 2014 lahdon jalkeen ollut 14400 tuntia ja merimatkatunteja on kertynyt noin 1400. Matkapursi on jatkuvassa kaytossakin siten vain 10% ajasta merella ja silloinkin siina asutaan. Siksi juuri asuttavuus on olennainen asia, paljon vauhtia tarkeampi.

Sillipurkki kirjoitti:

No nyt kyllä pudottiin todellisuudesta pohjaan asti

"Samasta syystä se veneen nopeus ei ole kovin suurimerkityksinen asia monellekaan. Joillekin ja se heille suotakoon, mutta heille ehkä sittenkin se nopea moottorivene olisi enemmän omiaan."

Kärjistetyn tulkinnan mukaan kilpapurjehdus pitäisi ampua alas ja hankkia moottoriveneet tilalle, koska nopeat purjeveneet eivät massoja kiinnosta.

No jos pysytään kuitenkin todellisuudessa, eikä tartuta tuohon sen tarkemmin niin kyllä laituriparlamenteissa lähes aina puidaan veneiden purjehdusominaisuuksia, nopeuksia ja "paremmuutta".

Veneseurojen pappaseilorit varmasti pohtivat rannassa rommia ryystäen, millaisessa asennossa pystyy vielä tekonivelineen kirjaa lukemaan, samalla kun muistellaan nuoruuden purjehduksia aikansa nopeilla veneillä.

Katsohan huviksesi Nettiveneen haetuimpien purjeveneiden top-10, jos vaikka pääsisit "back to reality".

Lue lisää

Back to reality pyysi katsomaan Nettiveneen haetuimpien top-10.
Tässä se on (veneet, millä pääsee eteenpäin purjeilla):
1. Dufour 34 E Performance
2. SeaFinn 45
3. Hanse 342
4. Murena 30
5. Dufour Gib Sea 43
6. Lovene 32
7. Jenneau Sun Odyssey 32
8. Bavaria 37
9. Nauticat 43
10. Elan 33

Mikäs näistä vie minut back to reality ja nostaa nopeuden tärkeimmäksi kriteeriksi?

Sillipurkki kirjoitti:

No nyt kyllä pudottiin todellisuudesta pohjaan asti

"Samasta syystä se veneen nopeus ei ole kovin suurimerkityksinen asia monellekaan. Joillekin ja se heille suotakoon, mutta heille ehkä sittenkin se nopea moottorivene olisi enemmän omiaan."

Kärjistetyn tulkinnan mukaan kilpapurjehdus pitäisi ampua alas ja hankkia moottoriveneet tilalle, koska nopeat purjeveneet eivät massoja kiinnosta.

No jos pysytään kuitenkin todellisuudessa, eikä tartuta tuohon sen tarkemmin niin kyllä laituriparlamenteissa lähes aina puidaan veneiden purjehdusominaisuuksia, nopeuksia ja "paremmuutta".

Veneseurojen pappaseilorit varmasti pohtivat rannassa rommia ryystäen, millaisessa asennossa pystyy vielä tekonivelineen kirjaa lukemaan, samalla kun muistellaan nuoruuden purjehduksia aikansa nopeilla veneillä.

Katsohan huviksesi Nettiveneen haetuimpien purjeveneiden top-10, jos vaikka pääsisit "back to reality".

Lue lisää

Mä olen laituriparlamenteissa hyvin harvoin puhunut veneiden nopeuksista, vaikken vielä vanha olekaan. Mutta purjehtijoita on monia porukoita. Yhdet viettää yönsä Helsinki-Maarianhamina-reitin suosituissa satamissa, toiset taas Houtskärin pienissä kyläsatamissa. Niissä satamissa on erilaiset veneet ja erilaiset purjehtijat noin niinkun keskimäärin, ja jututkin on eri.

Listatarkastettu kirjoitti:

Back to reality pyysi katsomaan Nettiveneen haetuimpien top-10.
Tässä se on (veneet, millä pääsee eteenpäin purjeilla):
1. Dufour 34 E Performance
2. SeaFinn 45
3. Hanse 342
4. Murena 30
5. Dufour Gib Sea 43
6. Lovene 32
7. Jenneau Sun Odyssey 32
8. Bavaria 37
9. Nauticat 43
10. Elan 33

Mikäs näistä vie minut back to reality ja nostaa nopeuden tärkeimmäksi kriteeriksi?

Lue lisää

Haehan nyt kuitenkin ne HAETUIMMAT, ei katsotuimmat

siikalaa kirjoitti:

Haehan nyt kuitenkin ne HAETUIMMAT, ei katsotuimmat

Hakutoiminnolla niitä katsotaan

siikalaa kirjoitti:

Haehan nyt kuitenkin ne HAETUIMMAT, ei katsotuimmat

Ihan kuriositeetin vuoksi, mistähän siellä löytää tuollaisen "haetuimmat"? "Katsotuimmat" on kyllä valmiina valikkotoimintona.

Ei sillä, että edes näkisin noilla mitään eroa olevan.

10-14 kirjoitti:

Ihan kuriositeetin vuoksi, mistähän siellä löytää tuollaisen "haetuimmat"? "Katsotuimmat" on kyllä valmiina valikkotoimintona.

Ei sillä, että edes näkisin noilla mitään eroa olevan.

Lue lisää

Tai no, onhan siinä tietysti ero, että jos hakee vaikkapa "Bavaria", niin se on yksi haku, jolle tulee 32 osumaa ja ne kaikki katsomalla tulee sitten 32 hittiä "katsotuimpien" listaan. Jos hakee vaikkapa "Arcona", tulee 1 haku mutta 2 osumaa. Eli Arcona ja Bavaria olisivat yhtä monta kertaa haettuja mutta Bavaria katsottu 32 kertaa, Arcona kahdesti.

Edelleenkään en tosin ymmärrä, miksi "haetuimmat" silti kertoisi enemmän mielenkiinnosta kuin "katsotuimmat".

10-14 kirjoitti:

Ihan kuriositeetin vuoksi, mistähän siellä löytää tuollaisen "haetuimmat"? "Katsotuimmat" on kyllä valmiina valikkotoimintona.

Ei sillä, että edes näkisin noilla mitään eroa olevan.

Lue lisää

Valitsee pikahakuun "purjevene" ja painaa "merkki" niin palkin alkuun tulee "haetuimmat". Katsotuimmissa veneet ovat yksilöitä.

Okei, olenhan minä tuon huomannut aiemminkin, mutten tullut ajatelleeksi sitä tässä asiayhteydessä. Lista näkyy olevan aakkosjärjestyksessä, joten siitä ei voi päätellä suosituimmuusjärjestystä. Tämänhetkinen lista näkyy olevan:
Albin, Avance, Bavaria, Beneteau, Finn, Finn Express, Jeanneau, Maxi, puuvene, Sunwind.

Olit näköjään ollut sitä mieltä, että ko. lista todistaisi nopeuden olevan kaikkia tai useimpia kiinnostava kriteeri. Minusta tuo lista ei nyt suoranaisesti todista sen väitteen puolesta.

Sitäpaitsi: voisi väittää, että "katsotuimmat" kertoo enemmän todellisesta kiinnostuksesta.

10-14 kirjoitti:

Okei, olenhan minä tuon huomannut aiemminkin, mutten tullut ajatelleeksi sitä tässä asiayhteydessä. Lista näkyy olevan aakkosjärjestyksessä, joten siitä ei voi päätellä suosituimmuusjärjestystä. Tämänhetkinen lista näkyy olevan:
Albin, Avance, Bavaria, Beneteau, Finn, Finn Express, Jeanneau, Maxi, puuvene, Sunwind.

Olit näköjään ollut sitä mieltä, että ko. lista todistaisi nopeuden olevan kaikkia tai useimpia kiinnostava kriteeri. Minusta tuo lista ei nyt suoranaisesti todista sen väitteen puolesta.

Sitäpaitsi: voisi väittää, että "katsotuimmat" kertoo enemmän todellisesta kiinnostuksesta.

Lue lisää

Kirjoittamani tarkoituksena oli vastata edellisen kirjoittajan väitteeseen, jossa sanottiin, että veneen nopeudella ei monellekaan olisi merkitystä.

Listalla on veneitä aivan laidasta laitaan, hitaasta "mökkiveneestä" nopeaan veneeseen. Ei siis tarkoitukseni ollut väittää, että kaikki veneilijät hakisivat nopeita veneitä, vaan että kiinnostus kulkee hitaasta nopeaan - tasapuolisesti.

Sillipurkki kirjoitti:

Kirjoittamani tarkoituksena oli vastata edellisen kirjoittajan väitteeseen, jossa sanottiin, että veneen nopeudella ei monellekaan olisi merkitystä.

Listalla on veneitä aivan laidasta laitaan, hitaasta "mökkiveneestä" nopeaan veneeseen. Ei siis tarkoitukseni ollut väittää, että kaikki veneilijät hakisivat nopeita veneitä, vaan että kiinnostus kulkee hitaasta nopeaan - tasapuolisesti.

Lue lisää

Okei, hyväksytään täsmennys :) Alkuperäisestä tekstistäsi saa kyllä toisen kuvan, mutta menköön. Ei sillä, en minkään ensin lukenut sitä tekstiä vaan osuin huomaamaan sen "katso haetuimmat, ei katsotuimmat" -kommentin.

Samaa mieltä. Edellisen veneeni marssivauhti oli 5 solmua, nykyisen 7. On siinä merkittävä ero, vaikkei kumpikaan ole mikään kilpavene. Nimenomaan se päivämatka pitenee jopa parikymmentä mailia ja vuorokausimatka jopa 40 mailia. Kivahan se on, kun vene kulkee, ei sitä voi kiistää.

Joo, LYS 1,12 / 1,18 on merkitsevä ero.
Kuuden tunnin purjehduksessa nopeampi 18 minuutia aiemmin satamassa kuin hitaampi.
Ja reviiri laajenee: Helsingistä Maarainhaminaan on noin 160 mpk. 1,18 vene on 8 mpk:tä pidemmällä kun 1,12 vene on Maarainhaminassa. Että niin paljon se reviiri laajenee.

LysVaikuttaa kirjoitti:

Samaa mieltä. Edellisen veneeni marssivauhti oli 5 solmua, nykyisen 7. On siinä merkittävä ero, vaikkei kumpikaan ole mikään kilpavene. Nimenomaan se päivämatka pitenee jopa parikymmentä mailia ja vuorokausimatka jopa 40 mailia. Kivahan se on, kun vene kulkee, ei sitä voi kiistää.

Lue lisää

Siis vanhan veneen LYS oli 1,00 ja uuden 1,40. On siinä iso ero. (7/5=1,4).
Kerro vielä mitkä veneet oli kyseessä....

gggg_z kirjoitti:

Joo, LYS 1,12 / 1,18 on merkitsevä ero.
Kuuden tunnin purjehduksessa nopeampi 18 minuutia aiemmin satamassa kuin hitaampi.
Ja reviiri laajenee: Helsingistä Maarainhaminaan on noin 160 mpk. 1,18 vene on 8 mpk:tä pidemmällä kun 1,12 vene on Maarainhaminassa. Että niin paljon se reviiri laajenee.

Lue lisää

Mielenkiintoinen tieto. Mitenkähän mahdoit sen laskea? Aivan erityisesti kiinnostaa, miten muutit aikakertoimen matkaksi Maarianhaminaan mennessä.

haluun.tietää kirjoitti:

Mielenkiintoinen tieto. Mitenkähän mahdoit sen laskea? Aivan erityisesti kiinnostaa, miten muutit aikakertoimen matkaksi Maarianhaminaan mennessä.

No minä en laskenut enkä muuttanut, mutta LYS-luvun ideahan on, että saman matkan purjehtineille purjehdittu aika * LYS on sama, jos purjehditaan yhtä taitavasti. Tuosta seuraa, että keskinopeus pitää toisella olla LYS2/LYS1 * LYS1:n keskinopeus. Sama aika purjehdittaessa siis LYS2 pääsee LYS2/LYS1 * LYS1:n matka. 160*1,18/1,12=168,6 eli 1,18 veneellä pääsee 8,6 M pidemmälle, jos 1,12:lle purjehditaan samassa ajassa 160 M.

Tuo muunnos menee siis helposti. Vaikeampaa on laskea kuinka paljon aikaa säästyy samalla matkalla, koska se riippuu aikakerrointa käytettäessä keskinopeudesta eli kelistä.

Joakim1 kirjoitti:

No minä en laskenut enkä muuttanut, mutta LYS-luvun ideahan on, että saman matkan purjehtineille purjehdittu aika * LYS on sama, jos purjehditaan yhtä taitavasti. Tuosta seuraa, että keskinopeus pitää toisella olla LYS2/LYS1 * LYS1:n keskinopeus. Sama aika purjehdittaessa siis LYS2 pääsee LYS2/LYS1 * LYS1:n matka. 160*1,18/1,12=168,6 eli 1,18 veneellä pääsee 8,6 M pidemmälle, jos 1,12:lle purjehditaan samassa ajassa 160 M.

Tuo muunnos menee siis helposti. Vaikeampaa on laskea kuinka paljon aikaa säästyy samalla matkalla, koska se riippuu aikakerrointa käytettäessä keskinopeudesta eli kelistä.

Lue lisää

Juuri samoin kuin Joakim1 minäkin laskin, tietenkin :).

Aikaerossakin nopeampi voittaa lys-lukujen suhteessa eli noin 5%.

Absoluuttinen aikaero on vaikeampi, niinkuin Joakim totesi, koska riippuu nopeudesta. Mutta senkin voi aika hyvin arvioida, koska matkan keskinopeus on veneillä 4-6 solmun välillä. Tällöin nopeampi vene on teoriassa puolitoista - 2 tuntia hitaampaa ennen Maarianhaminassa:
Jos hitaamman veneen keskinopeus on 5 solmua, niin nopeampi voittaa koko matkassa 98 minuuttia, 6 solmulla voittaa 81 min ja 4 solmulla voittaa 122 minuuttia.

Käytännössä päiväpurjehduksia tehden nopeampi vene voittaa noin 2-3 mailia/ puolisen tuntia per päivä. Joka tarkoittaa, että veneet yöpyvät samoissa satamissa, koska satamia ei ole 2 mailin välein. Eli nopeampi on puolisen tuntia aiemmin joka satamassa, myös Maarianhaminassa.

Selvää on myös, että purjehdustaidot ja päivän viettotavat (kiunka aikaiseen/myöhään purjehditaan yms.) vaikuttavat paljon enemmän kuin veneiden nopeusero. Mutta jos miehistöt ovat yhtä taitavia ja purjehtivat saman verran / päivä, niin sitten tuo ylläoleva teorisointi pätee. Ja olettaen vielä, että LYS-luvut ovat realistiset.

gggg_z kirjoitti:

Juuri samoin kuin Joakim1 minäkin laskin, tietenkin :).

Aikaerossakin nopeampi voittaa lys-lukujen suhteessa eli noin 5%.

Absoluuttinen aikaero on vaikeampi, niinkuin Joakim totesi, koska riippuu nopeudesta. Mutta senkin voi aika hyvin arvioida, koska matkan keskinopeus on veneillä 4-6 solmun välillä. Tällöin nopeampi vene on teoriassa puolitoista - 2 tuntia hitaampaa ennen Maarianhaminassa:
Jos hitaamman veneen keskinopeus on 5 solmua, niin nopeampi voittaa koko matkassa 98 minuuttia, 6 solmulla voittaa 81 min ja 4 solmulla voittaa 122 minuuttia.

Käytännössä päiväpurjehduksia tehden nopeampi vene voittaa noin 2-3 mailia/ puolisen tuntia per päivä. Joka tarkoittaa, että veneet yöpyvät samoissa satamissa, koska satamia ei ole 2 mailin välein. Eli nopeampi on puolisen tuntia aiemmin joka satamassa, myös Maarianhaminassa.

Selvää on myös, että purjehdustaidot ja päivän viettotavat (kiunka aikaiseen/myöhään purjehditaan yms.) vaikuttavat paljon enemmän kuin veneiden nopeusero. Mutta jos miehistöt ovat yhtä taitavia ja purjehtivat saman verran / päivä, niin sitten tuo ylläoleva teorisointi pätee. Ja olettaen vielä, että LYS-luvut ovat realistiset.

Lue lisää

Todellisen aikaeron päälle tulee täysin subjektiivinen tuntemus. Paitsi omasta, myös vaimon mielestä matka saaritukikohtaan lyheni merkittävästi, kun vene vaihtui 5 % nopeampaan.

Siitä, miten nopeusero vaikuttaisi kahden samankokoisen veneen välillä, ei kovinkaan monella ole kokemusta. Isompi vene on keskimäärin nopeampi ja isommassa veneessä matkanteko on myös keskimäärin helpompaa. On helpompi keitellä kahvit tai laittaa ruokaa kulussa, autopilottikin on usein järeämpi. Siksi purjehduspäivät voivat olla pidempiä ja reviiri laajenee kahdella tavalla pidentynein päivämatkoin. Helposti kaikki menee mielessä vain kasvaneen nopeuden piikkiin.

toinen.tekijä kirjoitti:

Todellisen aikaeron päälle tulee täysin subjektiivinen tuntemus. Paitsi omasta, myös vaimon mielestä matka saaritukikohtaan lyheni merkittävästi, kun vene vaihtui 5 % nopeampaan.

Siitä, miten nopeusero vaikuttaisi kahden samankokoisen veneen välillä, ei kovinkaan monella ole kokemusta. Isompi vene on keskimäärin nopeampi ja isommassa veneessä matkanteko on myös keskimäärin helpompaa. On helpompi keitellä kahvit tai laittaa ruokaa kulussa, autopilottikin on usein järeämpi. Siksi purjehduspäivät voivat olla pidempiä ja reviiri laajenee kahdella tavalla pidentynein päivämatkoin. Helposti kaikki menee mielessä vain kasvaneen nopeuden piikkiin.

Lue lisää

>>Todellisen aikaeron päälle tulee täysin subjektiivinen tuntemus.

Näinhän se on.
Tuo nopeuden subjektiivinen kokemus onkin metka juttu purjehtiessa. Kumma miten joku 6-7 solmua tuntuu tosi kovalta vauhdilta, vaikka se oikeasti on niin hidasta, että kohtuu hyväkuntoiset eläkemummot menisivät polkupyörälla reippaasti ohi jos vain veden päälle voisi fillaroida... ;)
[jokunen vuosi tein kanavaveneilyretken Keski-Euroopassa. Siellä tuon fillarin ohituksen sai kokea ihan käytännössä :) ].

Itseä myös aina kiehtoo täysin päinvastainen vauhti: se ei huomaa minkäänlaista tuulenvirettä, mutta vene silti vääjäämättä menee hiljaa eteenpäin, aivan aallottomalla veden pinnalla lipuen kuin näkymättömän käden työntämänä.... toki vain silloin kuin ei ole kiire mihinkään.

gggg_z kirjoitti:

>>Todellisen aikaeron päälle tulee täysin subjektiivinen tuntemus.

Näinhän se on.
Tuo nopeuden subjektiivinen kokemus onkin metka juttu purjehtiessa. Kumma miten joku 6-7 solmua tuntuu tosi kovalta vauhdilta, vaikka se oikeasti on niin hidasta, että kohtuu hyväkuntoiset eläkemummot menisivät polkupyörälla reippaasti ohi jos vain veden päälle voisi fillaroida... ;)
[jokunen vuosi tein kanavaveneilyretken Keski-Euroopassa. Siellä tuon fillarin ohituksen sai kokea ihan käytännössä :) ].

Itseä myös aina kiehtoo täysin päinvastainen vauhti: se ei huomaa minkäänlaista tuulenvirettä, mutta vene silti vääjäämättä menee hiljaa eteenpäin, aivan aallottomalla veden pinnalla lipuen kuin näkymättömän käden työntämänä.... toki vain silloin kuin ei ole kiire mihinkään.

Lue lisää

Purjeveneen nopeus onkin lähes täydellisen suhteellinen käsite. Useimmille se 6-7 solmua on lähellä maksiminopeutta, kovempaa pääsee vain jyrkässä alamäessä. Kun tuuli heikkenee, se maksimikin tulee alaspäin ja siinä nollatuulessa 3 solmua onkin jo tosi kova juttu. Siis aina verrataan sillä veneellä ja niissä oloissa saavutettavissa olevaan nopeuteen. Ja jos lähelle sitä maksimia pääsee, näyttävät lähes kaikki muut hitailta.

Kiehtovin tuuli, mitä itse tiedän on nattnord. Aivan peilityyni vedenpinta, lämmin henkäys kannen tasolla ja 5 solmua lokissa.

gggg_z kirjoitti:

Juuri samoin kuin Joakim1 minäkin laskin, tietenkin :).

Aikaerossakin nopeampi voittaa lys-lukujen suhteessa eli noin 5%.

Absoluuttinen aikaero on vaikeampi, niinkuin Joakim totesi, koska riippuu nopeudesta. Mutta senkin voi aika hyvin arvioida, koska matkan keskinopeus on veneillä 4-6 solmun välillä. Tällöin nopeampi vene on teoriassa puolitoista - 2 tuntia hitaampaa ennen Maarianhaminassa:
Jos hitaamman veneen keskinopeus on 5 solmua, niin nopeampi voittaa koko matkassa 98 minuuttia, 6 solmulla voittaa 81 min ja 4 solmulla voittaa 122 minuuttia.

Käytännössä päiväpurjehduksia tehden nopeampi vene voittaa noin 2-3 mailia/ puolisen tuntia per päivä. Joka tarkoittaa, että veneet yöpyvät samoissa satamissa, koska satamia ei ole 2 mailin välein. Eli nopeampi on puolisen tuntia aiemmin joka satamassa, myös Maarianhaminassa.

Selvää on myös, että purjehdustaidot ja päivän viettotavat (kiunka aikaiseen/myöhään purjehditaan yms.) vaikuttavat paljon enemmän kuin veneiden nopeusero. Mutta jos miehistöt ovat yhtä taitavia ja purjehtivat saman verran / päivä, niin sitten tuo ylläoleva teorisointi pätee. Ja olettaen vielä, että LYS-luvut ovat realistiset.

Lue lisää

Reunahuomautus asiasta, jonka pitäisi olla itsestäänselvyys mutta ei ilmeisesti ole, kun kerran kinataan: LYS-luvullahan on merkitystä vain purjeilla kulkiessa. Mutta jos voisimme seurata ja tilastoida esimerkiksi jokaisen vuonna X Manner-Suomesta Maarianhaminaan kulkeneen purjeveneen kulun, joutuisimme toteamaan, että matka-ajat eivät natsaa kovinkaan hyvin LYS-lukujen ja tuuliolosuhteiden perusteella syntyvään teoreettiseen tilastoon. Hyvin suuri osa kun ajaa osan matkasta koneella.

10-14 kirjoitti:

Reunahuomautus asiasta, jonka pitäisi olla itsestäänselvyys mutta ei ilmeisesti ole, kun kerran kinataan: LYS-luvullahan on merkitystä vain purjeilla kulkiessa. Mutta jos voisimme seurata ja tilastoida esimerkiksi jokaisen vuonna X Manner-Suomesta Maarianhaminaan kulkeneen purjeveneen kulun, joutuisimme toteamaan, että matka-ajat eivät natsaa kovinkaan hyvin LYS-lukujen ja tuuliolosuhteiden perusteella syntyvään teoreettiseen tilastoon. Hyvin suuri osa kun ajaa osan matkasta koneella.

Lue lisää

Paitsi että LYS luvun ja veneen vesilinjapituuden ja sitä kautta runkonopeuden välillä on voimakas korrelaatio. Täten myös konejonopeudella ja lyssillä on selvä yhteys...

lysynsysy kirjoitti:

Paitsi että LYS luvun ja veneen vesilinjapituuden ja sitä kautta runkonopeuden välillä on voimakas korrelaatio. Täten myös konejonopeudella ja lyssillä on selvä yhteys...

Veneen kokoon on voimakas korrelaatio, muttei välttämättä LYS-lukuun, joka tietysti riippuu voimakkaasti veneen koosta.

Esimerkkinä vaikkapa Vene 5/2003:ssa vertaillut Bavaria ja Dehler 36. Molemmissa oli VP 2030S, Bavarian huippunopeus koneella 7,8 solmua ja Dehlerin 7,7 solmua. LYS-luvut ovat 1,17 ja 1,29, mutta Bavaria on ilman spinnua, joten vertailukelpoiset luvut 1,17 ja 1,26 (tai 1,20 ja 1,29). Dehler on siis 8% nopeampi purjeilla ja Bavaria reilun prosentin koneella.

Käytännössä sitten tietysti matkanopeus on paljon alempi koneella. Veneessä mainittiin Bavarialle 7,1 solmua/2550 rpm ja Dehlerille 7,3 solmua/3000rpm. Itse ajaisin kyllä molemmilla selvästi hitaampaa, enintään 6,5 solmua, jolloin melua on vähemmän, dieseliä kuluu paljon vähemmän ja peräaallot pienenevät merkittävästi.

Joakim1 kirjoitti:

Veneen kokoon on voimakas korrelaatio, muttei välttämättä LYS-lukuun, joka tietysti riippuu voimakkaasti veneen koosta.

Esimerkkinä vaikkapa Vene 5/2003:ssa vertaillut Bavaria ja Dehler 36. Molemmissa oli VP 2030S, Bavarian huippunopeus koneella 7,8 solmua ja Dehlerin 7,7 solmua. LYS-luvut ovat 1,17 ja 1,29, mutta Bavaria on ilman spinnua, joten vertailukelpoiset luvut 1,17 ja 1,26 (tai 1,20 ja 1,29). Dehler on siis 8% nopeampi purjeilla ja Bavaria reilun prosentin koneella.

Käytännössä sitten tietysti matkanopeus on paljon alempi koneella. Veneessä mainittiin Bavarialle 7,1 solmua/2550 rpm ja Dehlerille 7,3 solmua/3000rpm. Itse ajaisin kyllä molemmilla selvästi hitaampaa, enintään 6,5 solmua, jolloin melua on vähemmän, dieseliä kuluu paljon vähemmän ja peräaallot pienenevät merkittävästi.

Lue lisää

Jos vielä hiukan laajentaa skaalaa ko. kokoluokassa:
Maestro 35 LYS 1,16, nopeus koneella 7,4 solmua
X-35 LYS 1,33, nopeus koneella 7,6 solmua

Hyvin sanottu Pröötillä!

Olisit pitänyt sen Ohlsonin...onko siinä lys 1,06?Tuo 34 jalkainen josta puhut lys 1,18 ,ei kokoluokkaansa nähden ole edes nopea!!!!

"Uppotukki" mainittu. Nimim: Pröötillä.
Koskas heitetään: "ei kulje" kehiin, ja kenen toimesta?

jhhghfgdfd kirjoitti:

Olisit pitänyt sen Ohlsonin...onko siinä lys 1,06?Tuo 34 jalkainen josta puhut lys 1,18 ,ei kokoluokkaansa nähden ole edes nopea!!!!

Noh, tulin aikoinaan vaihtaneeksi jotta oli tuplapunkat perä- ja keulakajuutoissa. Vaikka lys ei suuresti kasvanut, niin purjeiden kanssa repiminen lisääntyi suhteessa enemmän, ohlsonissa iso genua rullalla ja pienikokoinen isopurje, nykyisessä fokka ja isokokoinen isopurje, revaaminen kelin koventuessa pitää tehdä riittävän ajoissa ettei mene painimiseksi. Nämä nyt on minun ajatuksia tästä asiasta ja omista kokemuksista, sekä tulevaisuudensuunnitelmista. Enkä mielestäni kirjoittanut että lys 1,18 olisi 34 jalkaiselle minunkaan mielestä nopea?! Millaiset kokemukset jhhghjne:llä on omistamiensa veneiden lysseistä suhteessa veneen pituuteen tai työläyteen, olisi kiva kuulla? Siis jos omistaa tai on omistanut veneen tai veneitä?

Noinhan se on, että täältä rakkaalta saaristomereltä poistuessa alkaa varmasti kaipaamaan vähän muita juttuja kuin kevyen tuulen raaserin ominaisuuksia.

Niin pitkään, kun työt haittaavat harrastuksia ja purjehdukset pääsääntöisesti tapahtuvat saaristomerellä, tuolla LYS-luvulla on jotain merkitystä. Useimmille purjehdus on sesonkiaikainen harrastus ja juurikin silloin on vähätuulisin aika, joten mielestäni on perusteltua hankkia nopeahko kevyen tuulen vene.

Ja kuten liikenteessäkin, ennakointi on isossa roolissa merellä liikkuessa.
Ei sitä reiviä hävetä tarvitse

Ja ja...kyllä ne reivaavat purjeita ne verkkaisemminkin kulkevat veneet,kun keli kovenee.Samat fysiikanlait pätevät myös niihin!

Seppomartti...voisitko ystävällisesti kertoa kaikki paikat,missä olet käynyt ,ettei se jää kenellekkään epäselväksi

"Lys 1.25:llä pääsin Norjaan ja Shetlantiin."

Minäkin olen "päässyt" useita kertoja Norjaan ja Shetlantiin erikokoisilla veneilläni. Myös nykyisellä veneelläni olen käynyt muutaman kerran Norjassa ja Shetlannissa, vaikka sillä ole lainkaan LYS lukua (ehkä LYS olisi 1.1 tasoa?). En myöskään tiedä kaikkien aikaisempienkaan veneitteni LYS-lukuja. Matkapurjehduksissa niillä ei ole merkitystä, vaikka monet täällä väittävät toisin.

Kun itse purjehdin pallon ympäri, siihen meni 3 vuotta (NZ:n ja Etelä-Afrikan kautta). Aivan sama aika menee useimmilta samaa reittiä käyttäviltä pallonkiertäjiltä - veneestä riippumatta. Reitin varrella tapasin toistamiseen samoja veneitä riippumatta siitä oliko vene 30- tai 65-jalkainen. Avomerietapit tietenkin menevät vauhdikkaammilta veneiltä nopeammin, mutta "so what"? Yleinen havainto oli, että mitä kalliimpi ja isompi nopeampi vene, sitä enemmän sillä oli huolia ja matkaa hidastavia korjauksia.

Avomerikisat tai kilpapurjehjukset Atlantin yli (Mini Transat yms.) tai maapallon ympäri (VOR, Global Challenge ym.) ovat asia erikseen. Niillä ei ole mitään tavallisten matkapurjehdusten kanssa. Kotivesien purjehtija ehtii 3-4 viikon lomansa aikana käydä vaikkapa LYS 1.0 veneellään (esim. folkkarilla) Maarianhaminassa ja nauttia kesäisestä saaristosta.

Ei tässä keskustelussa puhutakaan matkapurjehduksista vaan veneen nopeuksista...lue kysymykset ennen kuin vastaat ..."vanha purjehtija"!!!!

oiiuuyuyytytyttry kirjoitti:

Ei tässä keskustelussa puhutakaan matkapurjehduksista vaan veneen nopeuksista...lue kysymykset ennen kuin vastaat ..."vanha purjehtija"!!!!

Aloittajahan jo puhui matkapurjehduksesta (Ahvenanmaan reissusta, matkapurjehdusta sekin on).

oiiuuyuyytytyttry kirjoitti:

Ei tässä keskustelussa puhutakaan matkapurjehduksista vaan veneen nopeuksista...lue kysymykset ennen kuin vastaat ..."vanha purjehtija"!!!!

Minäkin luulin, että aloittaja tarkoitti matakapurjehdusta kysyessään Ahvenanmaalle purjehtimisesta.
Pahoittelen, jos kommentini ärsyttivät. Se ei ollut tarkoitus!

Jos kysymys olikin pelkästään veneiden nopeuksista, eikö silloin olisi keskusteltava eri veneiden mittaluvuista ja polaareista?

Nyt pitää ymmärtää ero pallon kierron ja Ahvenanmaan kierron välillä. Pallonkierron ottama aika on lähinnä kokonaisluku vuosia johtuen tuulioloista ja pitkien ylitysten aikaikkunoista. Nopeallakin kierroksella veneessä asutaan suurin osa ajasta ja purjehdus on eräänlainen pakollinen "paha" oleskelupaikkojen välillä. Kun kuitenkin joutuu sitä oikeaa aikaa katsomaan kalenterista, ei veneen nopeudella ole senkään takia suurta merkitystä.

Lomapurjehduksella purjehditaan melkein joka päivä. Itse purjehdus on aivan toisenlaisessa asemassa. Silloin on paljonkin merkitystä sillä, että purjehdus miellyttää itseä. Joku mielellään selviää siitä nappia painamalla, toinen haluaa matkan olevan aktiivista ja silloin nopeus nousee väistämättä merkittäväksi tekijäksi. Ei nopeus toisiin veneisiin nähden ole ollenkaan niin tärkeää kuin se, että nopeus tuo purjehdukseen hauskuuden itsessään. Silläkin on tietenkin merkitystä, ehtiikö vain piipahtamaan Mariksen itäsatamassa, vai ehtiikö viettää aikaa myös Tukholmassa. Kohteet voi hyvin vaihtaa saaristokohteisiin, jos niistä pitää enemmän.

kaksi.eri.asiaa kirjoitti:

Nyt pitää ymmärtää ero pallon kierron ja Ahvenanmaan kierron välillä. Pallonkierron ottama aika on lähinnä kokonaisluku vuosia johtuen tuulioloista ja pitkien ylitysten aikaikkunoista. Nopeallakin kierroksella veneessä asutaan suurin osa ajasta ja purjehdus on eräänlainen pakollinen "paha" oleskelupaikkojen välillä. Kun kuitenkin joutuu sitä oikeaa aikaa katsomaan kalenterista, ei veneen nopeudella ole senkään takia suurta merkitystä.

Lomapurjehduksella purjehditaan melkein joka päivä. Itse purjehdus on aivan toisenlaisessa asemassa. Silloin on paljonkin merkitystä sillä, että purjehdus miellyttää itseä. Joku mielellään selviää siitä nappia painamalla, toinen haluaa matkan olevan aktiivista ja silloin nopeus nousee väistämättä merkittäväksi tekijäksi. Ei nopeus toisiin veneisiin nähden ole ollenkaan niin tärkeää kuin se, että nopeus tuo purjehdukseen hauskuuden itsessään. Silläkin on tietenkin merkitystä, ehtiikö vain piipahtamaan Mariksen itäsatamassa, vai ehtiikö viettää aikaa myös Tukholmassa. Kohteet voi hyvin vaihtaa saaristokohteisiin, jos niistä pitää enemmän.

Lue lisää

En kiellä, etteikö ole hauskempaa päästä kovempaa, mutta nopeaa venettä täytyy yleensä myös purjehtia aktiivisemmin. Itse en ole trimmaamisesta kovinkaan kiinnostunut, joten ei se nopea vene ole sikälikään kiinnostava. Oma veneeni on hidas, mutta vakaa menijä, pitkäkölinen ketsi. Arvostan sellaisia juttuja, kuten että saan veneen helposti kulkemaan mukavasti vielä kun tuulta on 15 m/s. Se on minun veneessäni helppoa, vaikka olenkin usein yksin vastuussa purjehdusmanöövereistä.

Bossu kirjoitti:

En kiellä, etteikö ole hauskempaa päästä kovempaa, mutta nopeaa venettä täytyy yleensä myös purjehtia aktiivisemmin. Itse en ole trimmaamisesta kovinkaan kiinnostunut, joten ei se nopea vene ole sikälikään kiinnostava. Oma veneeni on hidas, mutta vakaa menijä, pitkäkölinen ketsi. Arvostan sellaisia juttuja, kuten että saan veneen helposti kulkemaan mukavasti vielä kun tuulta on 15 m/s. Se on minun veneessäni helppoa, vaikka olenkin usein yksin vastuussa purjehdusmanöövereistä.

Lue lisää

Eli olet hieman lähempänä sitä, joka tykkäisi vain painaa nappia. Ei siinä sen kummempaa ole. Viimeisen päälle virittäjän ja napinpainajan väliin mahtuu koko purjehtijoiden kirjo.

kaksi.eri.asiaa kirjoitti:

Eli olet hieman lähempänä sitä, joka tykkäisi vain painaa nappia. Ei siinä sen kummempaa ole. Viimeisen päälle virittäjän ja napinpainajan väliin mahtuu koko purjehtijoiden kirjo.

Lue lisää

Näin on. Toisaalta minä asun Etelä-Airiston alueella, ja hitaalla veneelläkin pääsen jonnekin Brännskäriin kotiovelta kolmessa tunnissa. Jos olisi aina päivän parin sama tylsä siirtymä reissun alkuun, niin sen pätkän haluaisi tietysti mennä nopeammin. Mutta jos tietää, että aikoo viettää aikaa Kasnäs-Maarianhamina-Uusikaupunki-alueella, niin se on sama, onko yön tuossa vai tässä saaressa.

Sillipurkki kirjoitti:

Noinhan se on, että täältä rakkaalta saaristomereltä poistuessa alkaa varmasti kaipaamaan vähän muita juttuja kuin kevyen tuulen raaserin ominaisuuksia.

Niin pitkään, kun työt haittaavat harrastuksia ja purjehdukset pääsääntöisesti tapahtuvat saaristomerellä, tuolla LYS-luvulla on jotain merkitystä. Useimmille purjehdus on sesonkiaikainen harrastus ja juurikin silloin on vähätuulisin aika, joten mielestäni on perusteltua hankkia nopeahko kevyen tuulen vene.

Ja kuten liikenteessäkin, ennakointi on isossa roolissa merellä liikkuessa.
Ei sitä reiviä hävetä tarvitse

Lue lisää

Minä haluaisin valtamerenylitykseen luonnollisesti nopean veneen ,ennen kuin hitaan.Eikä syytä luulis tarviivan selitellä:On niin hemputin pitkä matka...järjetöntähän se on purjehtia hitaimmalla mahdollisella veneellä!!!!!!

Veneellä harvemmin lähdetään ylittämään valtamerta sen vuoksi että olisi kiire päästä toiselle mantereelle, sellaiseen matkustamiseen käytetään muita kulkuneuvoja. Matkapurjehtijat useimmiten myös viihtyvät veneissään ja merellä.

Veneen kuljettaminen toiselle mantereelle on sen verran kallista puuhaa, ettei useimmilla ole siihen varaa. Niinpä pitää tyytyä siihen yli viikon reissuun purjehtimalla, mitä ei todellakaan halua pidentää yhtään pitemmäksi kuin on pakko. Kannattaa siis olla nopea vene alla. Lisäksi nopealla purjehtiminen nyt vaan on paljon hauskempaa kuin hitaammalla!

motiivit kirjoitti:

Veneellä harvemmin lähdetään ylittämään valtamerta sen vuoksi että olisi kiire päästä toiselle mantereelle, sellaiseen matkustamiseen käytetään muita kulkuneuvoja. Matkapurjehtijat useimmiten myös viihtyvät veneissään ja merellä.

Lue lisää

Purjeveneellä harvemmin lähdetään yhtään mihinkään sen vuoksi että on kiire päästä jonnekin. Ei edes - eikä etenkään - lähisaareen.

Jos taas ainoa tavoite on päästä purjehtimaan valtameren toisella rannalla, niin usein kannattaisi lentää sinne ja vuokrata vene sieltä. Niinkuin useimmat suomi-purjehtijat tekevät, jos haluavat purjehtia Kreikan saaristossa.

Miksipä ei maistuisi, mutta ei ole niin tärkeää, että se ohjaisi veneen valintaa.

Kaikista nopeiten rantaan pääsee kun ei lähde lainkaan merelle. Jos kuitenkin purjehtii, voisin suositella näitä hevosen näkökenttää rajoittavia lappuja. Kun ei näe muiden purjehdusnopeutta niin oma nopeus tuntuu ihan sopivalta:
http://www.hevari.fi/product_catalog.php?c=148

22 -jalkaisella 1200 - 1500 mpk/kausi Suomessa.
33 -jalkaisella 2300-2700 mpk/kausi Suomessa ja Ruotsissa, tyoelama haittasi.
37 -jalkaisella samat vapailla ja lomilla Itamerella ja sittemmin ilman tyoesteita tuplat muualla.

Pikkuveneessa asumisen karuus vaan jarruttaa intoa, vaikka merenkulullisia esteita ei olisikaan. Karummat olosuhteet kayvat eniten perhegastien paalle.

Hyvallakin veneella purjehdukseen kyllastyy ajoittain. Viime talvistopin aikana en ajanut muuten kuin kahdesti naftanhakuun Webastoa varten.

Joskus olen katsonut seurojen eniten maileja keranneiden listoja ja kovin vahan tunnutaan purjehtivan, alle 1500 mpk useimmat.

Ariel37 kirjoitti:

22 -jalkaisella 1200 - 1500 mpk/kausi Suomessa.
33 -jalkaisella 2300-2700 mpk/kausi Suomessa ja Ruotsissa, tyoelama haittasi.
37 -jalkaisella samat vapailla ja lomilla Itamerella ja sittemmin ilman tyoesteita tuplat muualla.

Pikkuveneessa asumisen karuus vaan jarruttaa intoa, vaikka merenkulullisia esteita ei olisikaan. Karummat olosuhteet kayvat eniten perhegastien paalle.

Hyvallakin veneella purjehdukseen kyllastyy ajoittain. Viime talvistopin aikana en ajanut muuten kuin kahdesti naftanhakuun Webastoa varten.

Joskus olen katsonut seurojen eniten maileja keranneiden listoja ja kovin vahan tunnutaan purjehtivan, alle 1500 mpk useimmat.

Lue lisää

Väittäisin, että kaikkein yleisin "laji" purjehtivia venekuntia on sellainen, joka reissaa 2-3 vkoa kesälomalla sekä useimmat kesäloman ulkopuoliset viikonloput kesä-elokuu -ajalla. Jo toukokuussa ja syyskuussa veneilemällä alkaa kuulua vähemmistöön. Toisin sanoen kovin monelle ei kerry kolmeakymmentä purjehduspäivää enempää vuodessa ja kun päivämatka on tavanomaisemmin alle kuin yli 30 mpk, niin vähemmistöön jäämme me, joille kertyy tuhat mailia tai yli vuodessa.

Minun veneeni on joka vuosi ollut seuran ensimmäisiä veteen meneviä ja viimeisiä nousevia. Usein jopa viimeinen nouseva, keväälläkin joka tapauksessa kymmenen ensimmäisen joukossa. Liikkeellä useimpina vuosina koko kesäloman ja kaikki viikonloput vapulta syyskuun loppuun, satunnaisesti lokakuussa. Silti ei taida olla kuin yksi vuosi, että olisi tullut kahtatuhatta mailia. Tavanomainen on välillä 1000-1500. Ja vakaa käsitykseni on, että se sijoittaa minut aktiivisimmin seilaavaan kymmeneen prosenttiin suomalaisista purjeveneilijöistä.

Meidän veneilyt parin viime vuoden aikana:

2014 yhteensä 2600 mpk, veneessä 88 yötä, lomareissu 1600 mpk 10 viikkoa

2015 yhteensä 2500 mpk, veneessä 92 yötä, lomareissu 1700 mpk 11 viikkoa

Pisimmät legit reissulla tyypillisesti "yön yli" 100-150 mpk jos sää sallii ja on tarve siirtyä eteenpäin tai ylittää avoimempi osuus. Paikasta toiseen siirrytään vajaan viikon etappeja yöpyen luonnonsatamissa tai ankkurissa. Kohteissa leikitään pari päivää turstia ja ollaan vierassatamissa.

Miehistö ml. kippari tavallisesti 2 henkeä, joskus 4. Perhemiehistö peruskouluikäisillä lapsilla tyypillisin.

Tuohon tyyliin veneillessä arvostaa rauhallista menoa. Pienemmät purjeet, reivi aikaisemmin jne. Matka etenee hitaammin mutta pinnamiehen/naisen ei tarvitse olla koko ajan skarppina. Siispä iso LYS on yhdentekevä, joku collinarcher tyyppinen itse itsensä hoitava uppotukki olisi paras jos sellaiseen olisi varaa.

Itämeren nopeimman ja hitaimman purkkarin keskinopeusero on yli kymmenen solmua, ei 2...3 solmua. Hidas < 5 solmua, ja nopein > 15 solmua.

Faktaa kirjoitti:

Itämeren nopeimman ja hitaimman purkkarin keskinopeusero on yli kymmenen solmua, ei 2...3 solmua. Hidas < 5 solmua, ja nopein > 15 solmua.

Mikä sitten on Itämeren nopein? Yksirunkoisista varmaankin VOR70, jos sellaista Itämerellä enää on. Sen LYS-luku on kutakuinkin 2. Maailman nopeimpien yksirunkoisten IRC-luku on 2 eli LYS olisi n. 2,5. LYS-luvulla 1 pääsee ehkä 5 solmun keskinopeuteen keskituulessa, joten maailman nopeimmalla 1-runkoisella pitäisi päästä 12,5 solmun keskinopeuteen ja VOR70 10 solmun keskinopeuteen.

Onko Itämerellä tuota nopeampia monirunkoisiakaan?

LYS-taulukon nopein on Farr 40 (1,48) ja hitain Giggen (0,76) eli noiden 5 solmua/LYS-nopeudet 7,4 ja 3,8 solmua. Alle 0,9:n veneitä ei taida kuitenkaan juuri avomerellä olla? LYS-taulukon hitaimpien 40-jalkaisten LYS-luvut taitavat olla 1,19 eli 5,95 solmua eli alle 1,5 solmun ero nopeimpaan.

33ft veneellä 2700mailia? 100mpk/24h olisi 27 ympärivuorokautista purjehdusta. Satamapäiviä kertyy yleensä 50%, muutoin perhe lopettaa purjehduksen. Mainittu mailimäärä merkitsee 2 kk lomapurjehdusta, mikä palkansaajalle on hankala järjestely. Palkkatyöläisenä ollessani lomapurjehdusreviirin ulkoraja oli Jyllanti- etelä Norja noin Stavangeriin asti. Asiaan ei käytännössa paljoa vaikuttanut, olinko liikkeellä 27 vai 33 ft veneellä. Ammatinharjoittajana vapausaste on ollut suurempi mutta käynyt rutosti kukkarolle kun vene jää 1-3 kk jonnekin marinaan ja lentelee kotimaahan edes takaisin.

Eihän tuossa sanottu, että koko matka olisi tullut kesälomalla. Itselle on tullut useana vuonna 2000 M/kausi, vaikka viikonloppureissuja ei tule harrastettua oikeastaan lainkaan. Ahkera viikonluppureissaaja saa kauden viikonlopuista yhtä paljon päiviä kuin kesälomasta.

Käyttämäsi 100 mpk/24 h eli 4,16 solmun keskinopeus kuulostaa kovin konservatiiviseltä. Katsoin oman pisimmän yhtenäisen kesälomareissun arvot. Koko matkan keskinopeus 5,05 solmua laskettuna köydet irti-kiinni ajalle. Tuossa on mukana Göteborg-Itämeri, jona aikana keskinopeus oli vain 3,2 solmua suluissa vietetyn ajan ja 5 solmun nopeusrajoituksen takia. Muut pätkät hiukan yli 5,8 solmua. LYS-luku 1,27 ja 35 jalkaa.

Joakim1 kirjoitti:

Eihän tuossa sanottu, että koko matka olisi tullut kesälomalla. Itselle on tullut useana vuonna 2000 M/kausi, vaikka viikonloppureissuja ei tule harrastettua oikeastaan lainkaan. Ahkera viikonluppureissaaja saa kauden viikonlopuista yhtä paljon päiviä kuin kesälomasta.

Käyttämäsi 100 mpk/24 h eli 4,16 solmun keskinopeus kuulostaa kovin konservatiiviseltä. Katsoin oman pisimmän yhtenäisen kesälomareissun arvot. Koko matkan keskinopeus 5,05 solmua laskettuna köydet irti-kiinni ajalle. Tuossa on mukana Göteborg-Itämeri, jona aikana keskinopeus oli vain 3,2 solmua suluissa vietetyn ajan ja 5 solmun nopeusrajoituksen takia. Muut pätkät hiukan yli 5,8 solmua. LYS-luku 1,27 ja 35 jalkaa.

Lue lisää

Tuskin olet keskiverto lomapurjehtija. Tyypillinen kesälomalainen ei purjehdi 100mpk/24h putkeen vaikka onkin konservatiivista 33 ft veneelle ja yläkanttiin 27 ft veneelle. Siirtopurjehdukset äijäporukassa tai yksin on eri asia. Oletan 2016 päivämatkoiksi 150-200 mpk ja reissuksi n 5000mpk. Vaimoväkeä, lapsia, lapsenlapsia on turha kysellä mukaan

Se 2700mpk oli koko viime purjehduskauden saldo. Vene vesille ennen vappua ja nosto lokakuun lopulla. Lapset sen verran isoja etteivät läheskään jokaiseen reissuun tulleet, eikä vaimokaan. Kesäloma purjehdus suuntautui Kielin kanavan kautta pohjanmerelle pojan kanssa. takaisin tulin kavereiden kanssa. Kesäloma oli normaalia pidempi, ja viikonloppureissulle päästiin monesti lähtemään jo pe päivällä.

Olen ymmärtänyt että ahkerilla kisaajilla tulee monesti n.3000mpk/ kausi mukaan lukien lomapurjehdukset

seppomartti kirjoitti:

Tuskin olet keskiverto lomapurjehtija. Tyypillinen kesälomalainen ei purjehdi 100mpk/24h putkeen vaikka onkin konservatiivista 33 ft veneelle ja yläkanttiin 27 ft veneelle. Siirtopurjehdukset äijäporukassa tai yksin on eri asia. Oletan 2016 päivämatkoiksi 150-200 mpk ja reissuksi n 5000mpk. Vaimoväkeä, lapsia, lapsenlapsia on turha kysellä mukaan

Lue lisää

En varmaankaan ole, toisaalta lomamatkat on aina tehty neljän hengen perheen voimin. Aika harvoin 24 h putkeen, mutta aina on kyllä silloin menty paljon yli 100 M/24 h. Useamman kerran on menty suoraan Visby-PKS jompaan kumpaan suuntaan. Hitain kesti 49 tuntia ja tuolloin lokiin tuli 283 M eli 139 M/24 H ja linnuntietä olisi ollut 248 M eli 121 M/24 H. Eipä ole kertaakaan osunut nopeaa keliä, joten alle 40 tunnin ei olla päästy.

Aika järkevä arvio voisi olla LYS*100 M/24 h lyhyimmällä matkalle laskettuna, jonka mukaan ei siis olisi yläkanttiin 27 jalkaisella, joiden LYS-luvut 1,0-1,2. Itämerellä tietysi auttaa se, että voi ajaa koko matkankin koneella, jos ei tuule tarpeeksi tai sopivasta suunnasta.

33 jalkaisen LYS-luku voisi olla suuruusluokkaa 1,2, jolloin siis 120 M/24 h tai 5 solmun keskinopeus. Kun vielä huomioi lokiin kryssisstä jne tulevan lisämatkan, vaikkapa 15%. 2700 M vaatii 470 tuntia liikkeelläoloa. 10 h purjehduspäiviä 47 kpl. Noista reilut puolet kesälomalla (sisältäen pari yöpurjehdusta) ja loput viikonloppuina. Ei mahdoton, mutta todella paljon yli keskimääräisen. En tunne ketään, jolle tulisi toistuvasti merkittävästi yli 2000 M Suomesta käsin purjehdittuna ja työssä käymällä.

Ei näitä tosiaankaan toistuvasti tule. n2000mpk on tullut edelliskesänä ja normaalisti 1500- 2000. Mutta jos Kieliin menet kolmella pysähdyksellä (viimisin 3h Kalmarissa) 6vrk saaristomereltä. Viimiset 100mpk moottorilla pläkässä, niin pienemmälläkin veneellä saa maileja nopeesti. Itämerta takaisin onkin sitten Genaaggeripurjehdusta aika pitkälti. Ja kaveriporukassa jossa kaikki purjehtijoita ilman venettä, suorastaan kisaavat kuka saa ohjata. Veneen lys 1.13.

seppomartti kirjoitti:

Tuskin olet keskiverto lomapurjehtija. Tyypillinen kesälomalainen ei purjehdi 100mpk/24h putkeen vaikka onkin konservatiivista 33 ft veneelle ja yläkanttiin 27 ft veneelle. Siirtopurjehdukset äijäporukassa tai yksin on eri asia. Oletan 2016 päivämatkoiksi 150-200 mpk ja reissuksi n 5000mpk. Vaimoväkeä, lapsia, lapsenlapsia on turha kysellä mukaan

Lue lisää

En ole koskaan laskenut maileja, vaan purjehdin sen mitä huvittaa. Alueena on ollut koko Suomenlahti, Viro, saaristomeri, Ahvenanmaa.

Seppomartti ei sanonut niin. Minulla ei ole aavistustakaan kuinka monta mailia olen kaikkiaan tai vaikka viime kesänä purjehtinut, miksi pitäisi olla? Riittää että tiedän suunnilleen kuinka pitkä matka on seuraavaan aikomaani paikkaan, ja jos en aina ehdikään sinne asti niin voin useimmiten jäädä yöksi ankkuriin jonnekin muuallekin.

No en todellakaan sanonut maileista tai laskutoimituksista kaikkea, mitä jotkut haluavat väittää minun sanoneen. En tiedä mailien määriä tai nopeuksia tarkkaan, enkä sesongin lopussa laske niitä laisinkaan. Joskus merkkaan muistiin, kun liikun haamurajani 200mpk/24h tuntumassa. Yllä mainitsemani lukukin oli väärä, jopa 6500 mailiakin 2016 voi olla alakanttiin. Seuraava vene on tekeillä, enkä aio hukata ajatustakaan lys-luvulle. Vesi- ja dieseltankin koko on merkitsevämpi, esimerkiksi.
Pointtini yllä oli, ettei ainakaan minulla lys-luku dramaattisesti vaikuttanut purjehdusreviisiin suuruuteen (aloittajan kysymys). Käytettävissä oleva vapaa-aika kylläkin.

Minun on pakko kertoa omastani puolesta, että ei minullakaan ole aavistustakaan miten monta mailia viime kesällä purjehdin. Kaikki viikonloput ja kesälomalla kävin Etelä-Ruotsissa. Mitäköhän siitä yhteensä tulee? 2000 mailia? En pidä mitään lokikirjaa, joten mahdotonta tarkastaa jälkikäteen.

Ostin uuden veneen kymmenisen vuotta sitten ja täysin rehellisesti vannoen: ei minulla ollut aavistustakaan veneen LYS:stä. Täysin turha tieto venettä ostaessa. Nyt sen olen pari vuotta tiennyt ja se on 1,16.

LYSeikiinnosta kirjoitti:

Minun on pakko kertoa omastani puolesta, että ei minullakaan ole aavistustakaan miten monta mailia viime kesällä purjehdin. Kaikki viikonloput ja kesälomalla kävin Etelä-Ruotsissa. Mitäköhän siitä yhteensä tulee? 2000 mailia? En pidä mitään lokikirjaa, joten mahdotonta tarkastaa jälkikäteen.

Ostin uuden veneen kymmenisen vuotta sitten ja täysin rehellisesti vannoen: ei minulla ollut aavistustakaan veneen LYS:stä. Täysin turha tieto venettä ostaessa. Nyt sen olen pari vuotta tiennyt ja se on 1,16.

Lue lisää

Oletko ottanut selville onko sinulla veneessä purjeet?Vai onko se sittenkin moottorivene...???? ...kannattaa ehkä vähän tutustua ??

ääkjdhljhdghgfjf kirjoitti:

Oletko ottanut selville onko sinulla veneessä purjeet?Vai onko se sittenkin moottorivene...???? ...kannattaa ehkä vähän tutustua ??

Kerropa, miksi LYS olisi veneen omistajalle välttämätön tieto tuntea? Vaikka sinulle ehkä nopeus on tärkeä, niin läheskään jokaiselle ei ole, kuten tämäkin keskustelu osoittaa.

Jatkan vielä: minusta tuo LYS on verrattavissa auton moottorin hevosvoimiin. Minulla on ollut nimissäni (joko oma tai työsuhdeauto) vuosien aikana kymmenkunta autoa enkä ole yhdestäkään tiennyt, paljonko moottorista pitäisi luupäitä löytyä. En nykyisestäkään. Kuutiotilavuuden olen tiennyt joistain, en kaikista. Ei vain ole tärkeä tieto itselleni.

ääkjdhljhdghgfjf kirjoitti:

Oletko ottanut selville onko sinulla veneessä purjeet?Vai onko se sittenkin moottorivene...???? ...kannattaa ehkä vähän tutustua ??

Oletko sitä mieltä, että venettä hankkiessa tulisi rajoittua ainoastaan niihin venemalleihin, jotka on mainittu LYS-luetteloissa?
Mittaluku, muukin kuin sinulle tärkeä LYS, on tietysti oleellinen kisapurjehdusta harrastaville. Kun itse kisasin, IOR oli tärkein sääntö. Enää mikään mittasääntö ei ole itselleni tärkeä, koska kilpaurani on takana ja teen pitkiä reissupurjehduksia samoin kuin joku muukin tällä foorumilla kirjoitteleva tekee.

Joillekin veneen muut ominaisuudet ovat oleellisempia kuin pienet erot mittaluvuissa tai mittaluvun puuttuminen kokonaan. En ymmärrä LYSistä syntynyttä kiihkoilua ja pottuilua.

ääkjdhljhdghgfjf kirjoitti:

Oletko ottanut selville onko sinulla veneessä purjeet?Vai onko se sittenkin moottorivene...???? ...kannattaa ehkä vähän tutustua ??

Nopeutuuko vai hidastuuko veneesi, kun saat tietää sen LYS-luvun?

Minuakaan, kuten "LYSeikiinnosta", ei LYS kiinnosta yhtään. Olen satavarma, että purjehtiessamme kanssasi samanlaisilla veneillä, jäät katselemaan peräpeiliäni.

10-14 kirjoitti:

Jatkan vielä: minusta tuo LYS on verrattavissa auton moottorin hevosvoimiin. Minulla on ollut nimissäni (joko oma tai työsuhdeauto) vuosien aikana kymmenkunta autoa enkä ole yhdestäkään tiennyt, paljonko moottorista pitäisi luupäitä löytyä. En nykyisestäkään. Kuutiotilavuuden olen tiennyt joistain, en kaikista. Ei vain ole tärkeä tieto itselleni.

Lue lisää

Jos olet itse ostanut autosi tai olet päässyt valitsemaan työsuhdeautosi mallin, en todellakaan usko, ettet siinä tilanteessa oli sitä tehoakin tiennyt. Se on toinen asia, että vaikka itsekin vuosi sitten ostin auton, en enää muista sen moottorista muuta kuin iskutilavuuden. Sitä tietoa kun tarvitsee aina, kun pitää jotain muutakin kertoa kuin mallinimi.

Samalla tavalla olet venettä ostaessasi tiennyt, miten se sijoittuu venemallien välisessä suorituskykymaastossa. Jos lys-luvun numeroarvo ei sinulle kerro sitä, olet tietenkin voinut sen jättää huomiotta. Olet silti tiennyt nopeudenkin suhteen, mitä olet ostamassa. Autovertauksiin palaten lys-luvun voisi verrastaa vääntömomenttiin. Monelle ensiarvoisen tärkeä luku, toiselle se on vain luku, jonka käytännön vaikutusta ei tiedä.

kyse.ymmärtämisestä kirjoitti:

Jos olet itse ostanut autosi tai olet päässyt valitsemaan työsuhdeautosi mallin, en todellakaan usko, ettet siinä tilanteessa oli sitä tehoakin tiennyt. Se on toinen asia, että vaikka itsekin vuosi sitten ostin auton, en enää muista sen moottorista muuta kuin iskutilavuuden. Sitä tietoa kun tarvitsee aina, kun pitää jotain muutakin kertoa kuin mallinimi.

Samalla tavalla olet venettä ostaessasi tiennyt, miten se sijoittuu venemallien välisessä suorituskykymaastossa. Jos lys-luvun numeroarvo ei sinulle kerro sitä, olet tietenkin voinut sen jättää huomiotta. Olet silti tiennyt nopeudenkin suhteen, mitä olet ostamassa. Autovertauksiin palaten lys-luvun voisi verrastaa vääntömomenttiin. Monelle ensiarvoisen tärkeä luku, toiselle se on vain luku, jonka käytännön vaikutusta ei tiedä.

Lue lisää

Kylläpä sinä olet luja uskossasi siitä, että tiedät, mitä kaikki muut ajattelevat. Uskoisin kuitenkin tietäväni ITSE paremmin, mitä ajattelen tai tiedän tai olen ajatellut tai tiennyt joskus menneisyydessä. Ja jokaisen noista autoista olen itse valinnut enkä ole tiennyt konetehoa, koska se ei ole kiinnostanut niin paljoa, että olisin sitä riviä esitteistäkään ikinä lukenut. Moottorin tiedoista kiinnostavin on aina ollut kulutus, mutta valinta on kyllä aina tapahtunut muilla kuin moottoriin liittyvillä perusteilla.
Samalla tavoin EN ole tiennyt yhtään mitään siitä, miten ostamani veneet ovat "sijoittuneet" suorituskykymielessä. Muut asiat ovat ratkaisevia, ennen kaikkea kunto ja sisätilat eli asuttavuus. Kun vene on koti useamman kuukauden vuodessa, niin näin se vaan menee.

10-14 kirjoitti:

Kylläpä sinä olet luja uskossasi siitä, että tiedät, mitä kaikki muut ajattelevat. Uskoisin kuitenkin tietäväni ITSE paremmin, mitä ajattelen tai tiedän tai olen ajatellut tai tiennyt joskus menneisyydessä. Ja jokaisen noista autoista olen itse valinnut enkä ole tiennyt konetehoa, koska se ei ole kiinnostanut niin paljoa, että olisin sitä riviä esitteistäkään ikinä lukenut. Moottorin tiedoista kiinnostavin on aina ollut kulutus, mutta valinta on kyllä aina tapahtunut muilla kuin moottoriin liittyvillä perusteilla.
Samalla tavoin EN ole tiennyt yhtään mitään siitä, miten ostamani veneet ovat "sijoittuneet" suorituskykymielessä. Muut asiat ovat ratkaisevia, ennen kaikkea kunto ja sisätilat eli asuttavuus. Kun vene on koti useamman kuukauden vuodessa, niin näin se vaan menee.

Lue lisää

Aina se poikkeus vahvistaa säännön. Joku toinen varmasti valitsee veneensä täysin patjojen värin mukaan. Miksi purjevenettä ei voisi ostaa täysin välittämättä siitä, millainen se on purjehtia. Sopii varmaan erityisen hyvin sille, joka ei niitä solmujakaan osaa.

Autoa valitessa piti kyllä valita mallin lisäksi myös moottori, jotta kaupat saisi tehtyä. Varmaankin yllätys, kun isommassa moottorissa oli enemmän hevosvoimiakin ja vastaavasti isompi kulutus. Hintakin vaihteli moottorin mukaan melkoisesti.

10-14 kirjoitti:

Kylläpä sinä olet luja uskossasi siitä, että tiedät, mitä kaikki muut ajattelevat. Uskoisin kuitenkin tietäväni ITSE paremmin, mitä ajattelen tai tiedän tai olen ajatellut tai tiennyt joskus menneisyydessä. Ja jokaisen noista autoista olen itse valinnut enkä ole tiennyt konetehoa, koska se ei ole kiinnostanut niin paljoa, että olisin sitä riviä esitteistäkään ikinä lukenut. Moottorin tiedoista kiinnostavin on aina ollut kulutus, mutta valinta on kyllä aina tapahtunut muilla kuin moottoriin liittyvillä perusteilla.
Samalla tavoin EN ole tiennyt yhtään mitään siitä, miten ostamani veneet ovat "sijoittuneet" suorituskykymielessä. Muut asiat ovat ratkaisevia, ennen kaikkea kunto ja sisätilat eli asuttavuus. Kun vene on koti useamman kuukauden vuodessa, niin näin se vaan menee.

Lue lisää

Asuttavuus vaati etupäässä seisomakorkeuden ,keittiön ja sisä wc:n!!!!Ne ominaisuudet löytyy poikkeuksetta kaikista yli 26 jalkaisista veneistä!Ja hei 10-14 ,ja kun vene kulkee hyvin,pääset aikaisemmin määräsatamaan nauttimaan asuttavuudesta!!!

Viisaskiinalainen kirjoitti:

Asuttavuus vaati etupäässä seisomakorkeuden ,keittiön ja sisä wc:n!!!!Ne ominaisuudet löytyy poikkeuksetta kaikista yli 26 jalkaisista veneistä!Ja hei 10-14 ,ja kun vene kulkee hyvin,pääset aikaisemmin määräsatamaan nauttimaan asuttavuudesta!!!

Lue lisää

Kyllä se asuttavuus vaatii muutakin, viihtyisyyttä lähinnä. Se tietystikin on makuasia, joku voi pitää viimeisilleen kilpakäyttöä varten rakennetun ja sisustetun raaserinkin sisätiloja viihtyisinä. Aika moni meistä taas haluaa mm. seinillä ja ovilla eroteltuja hyttejä jne.

Tuolle toiselle viisastelijalle: aika montaa automallia myydään vain yhdellä moottorivaihtoehdolla. Ja käytettyä ostettaessa ei tietysti muutenkaan tarvitse mitään moottoritoiveita esittää.

10-14 kirjoitti:

Kyllä se asuttavuus vaatii muutakin, viihtyisyyttä lähinnä. Se tietystikin on makuasia, joku voi pitää viimeisilleen kilpakäyttöä varten rakennetun ja sisustetun raaserinkin sisätiloja viihtyisinä. Aika moni meistä taas haluaa mm. seinillä ja ovilla eroteltuja hyttejä jne.

Tuolle toiselle viisastelijalle: aika montaa automallia myydään vain yhdellä moottorivaihtoehdolla. Ja käytettyä ostettaessa ei tietysti muutenkaan tarvitse mitään moottoritoiveita esittää.

Lue lisää

Elämä kun on kompromisseja, niin aina ei saa sitä mitä haluaa. Kyllä minäkin haluaisin hirmu ison, nopean ja sisätiloiltaan suuren veneen.

Mutta jos vaihtoehtoina olisi JOKO purjehtia veneellä jossa on tosi ahtaat sisätilat TAI jäädä kokonaan purjehtimatta, niin kyllä minä purjehtisin silti. Viettäisin sitten aikaa rantakallioilla auringonlaskua katsellen, laittaisin ruuat ja söisin myös siellä kallioilla ja kömyäisin veneeseen vain nukkumaan.
Kaksi ensimmäistä purjehduskesääni tein matkaa veneessä jossa ei ollut kajuuttaa ollenkaan, nukuttiin teltassa. Kolmas kesä oli kajuutta, mutta vain ahdas kyykkykorkeus (vanha puuvene, 22 neliön saaristoristeilijä vm. 1936). Silti nuo kesät olivat kaikkein hauskimmat, kolme-neljä viikkoa joka kesä.

Mutta tämä on nyt vain minun mielipiteeni. Joku toinen toisella tavalla. :)

olennaisin kirjoitti:

Elämä kun on kompromisseja, niin aina ei saa sitä mitä haluaa. Kyllä minäkin haluaisin hirmu ison, nopean ja sisätiloiltaan suuren veneen.

Mutta jos vaihtoehtoina olisi JOKO purjehtia veneellä jossa on tosi ahtaat sisätilat TAI jäädä kokonaan purjehtimatta, niin kyllä minä purjehtisin silti. Viettäisin sitten aikaa rantakallioilla auringonlaskua katsellen, laittaisin ruuat ja söisin myös siellä kallioilla ja kömyäisin veneeseen vain nukkumaan.
Kaksi ensimmäistä purjehduskesääni tein matkaa veneessä jossa ei ollut kajuuttaa ollenkaan, nukuttiin teltassa. Kolmas kesä oli kajuutta, mutta vain ahdas kyykkykorkeus (vanha puuvene, 22 neliön saaristoristeilijä vm. 1936). Silti nuo kesät olivat kaikkein hauskimmat, kolme-neljä viikkoa joka kesä.

Mutta tämä on nyt vain minun mielipiteeni. Joku toinen toisella tavalla. :)

Lue lisää

Ei siihen aikaan osannut kaivata veneessä seisomakorkeutta, painevettä lämpimästä puhumattakaan, ei lämmitintä tai uuniliettä. Aluksi oli airot eikä perämoottoriakaan. Mutta mukavia muistoja...

olennaisin kirjoitti:

Elämä kun on kompromisseja, niin aina ei saa sitä mitä haluaa. Kyllä minäkin haluaisin hirmu ison, nopean ja sisätiloiltaan suuren veneen.

Mutta jos vaihtoehtoina olisi JOKO purjehtia veneellä jossa on tosi ahtaat sisätilat TAI jäädä kokonaan purjehtimatta, niin kyllä minä purjehtisin silti. Viettäisin sitten aikaa rantakallioilla auringonlaskua katsellen, laittaisin ruuat ja söisin myös siellä kallioilla ja kömyäisin veneeseen vain nukkumaan.
Kaksi ensimmäistä purjehduskesääni tein matkaa veneessä jossa ei ollut kajuuttaa ollenkaan, nukuttiin teltassa. Kolmas kesä oli kajuutta, mutta vain ahdas kyykkykorkeus (vanha puuvene, 22 neliön saaristoristeilijä vm. 1936). Silti nuo kesät olivat kaikkein hauskimmat, kolme-neljä viikkoa joka kesä.

Mutta tämä on nyt vain minun mielipiteeni. Joku toinen toisella tavalla. :)

Lue lisää

Kukin tavallaan :) Minä en ole koskaan tykännyt masokismista ja tarkoituksella pidättäydyin ostamasta omaa venettä ennen kuin oli varaa hankkia niin iso, ettei sisällä ahdistanut. Mutta tiedän taas joidenkin toisten viihtyvän hyvinkin karuissa veneissä. Ei se minulta ole pois, vaikken osaakaan moista ymmärtää. Tosin sitten hiukan kärsivällisyys loppuu, kun joku alkaa hehkuttaa tuota extremetouhua "ainoaksi oikeaksi" (heitäkin on, samoin kuin niitä, joiden mielestä vain urheilupurjehdus on oikeaa purjehdusta).

10-14 kirjoitti:

Kukin tavallaan :) Minä en ole koskaan tykännyt masokismista ja tarkoituksella pidättäydyin ostamasta omaa venettä ennen kuin oli varaa hankkia niin iso, ettei sisällä ahdistanut. Mutta tiedän taas joidenkin toisten viihtyvän hyvinkin karuissa veneissä. Ei se minulta ole pois, vaikken osaakaan moista ymmärtää. Tosin sitten hiukan kärsivällisyys loppuu, kun joku alkaa hehkuttaa tuota extremetouhua "ainoaksi oikeaksi" (heitäkin on, samoin kuin niitä, joiden mielestä vain urheilupurjehdus on oikeaa purjehdusta).

Lue lisää

Seisomakorkeus on vähän hankala asia, koska ihmiset on eri pituisia. En ole itse osannut sellaista pitää niin tärkeänä, koska ei purjehdusuraani aloittaessa 80-luvulla ollut kovinkaan suuria seisomakorkeuksia. Nykyisin messuilla yleensä mahdun suorana seisomaan yli 35-jalkaisissa veneissä, mutta omassa veneessäni en ihan mahdu.

Bossu kirjoitti:

Seisomakorkeus on vähän hankala asia, koska ihmiset on eri pituisia. En ole itse osannut sellaista pitää niin tärkeänä, koska ei purjehdusuraani aloittaessa 80-luvulla ollut kovinkaan suuria seisomakorkeuksia. Nykyisin messuilla yleensä mahdun suorana seisomaan yli 35-jalkaisissa veneissä, mutta omassa veneessäni en ihan mahdu.

Lue lisää

Se on täysin totta, että seisomakorkeus ei ole yksiselitteinen käsite. Siksi sama vene voi olla toisen mielestä mukava ja toisen mielestä mahdoton. Tai sitten voi käydä, kuten sinun kohdallasi, ettei välitä. Minun ensimmäinen veneeni oli matkamoottorivene 70-luvun lopulta ja siinä heti ensimmäisenä kiinnitin huomiota tilavuuteen: sisällä oli seisomakorkeus, vessaan ei tarvinnut peruuttaa ja pentterin edessä puuhailevan mahtui ongelmitta ohittamaan. Oli se hyvä ajettavakin, mutta sitähän ei telakalta ostaessa kyennyt arvioimaan muuten kuin venemallin maineen perusteella, käytännössä sitten havaitsi myöhemmin tehneensä tässäkin mielessä hyvän päätöksen.

Katsastajana olen päässyt tutustumaan hyvin moniin venemalleihin ja yleisnäkemykseni on, että 1900-luvulla valmistetut alle 30-jalkaiset ovat järjettömän ahtaita ja osa pidemmistäkin. Niissä menisi hermot, jos joutuisi sadepäivää viettämään.

on kiihtyvyyden yksikkö.

Jos veneen kiihtyminen viiteen solmuun tosiaan kestää tunnin, on se niin surkea ettei sellainen kiinnosta yhtään. Toki jos sama kiihtyvyys löytyisi vaikkapa 24 tunnin ajan saavutettaisiin jo 120 solmun nopeus, eli aika nopea vene kyseessä, muttei sillä silti hieveästi käyttöä olisi surkeasta kiihtyvyydestä johtuen. En kuitenkaan usko että noin surkeasti kiihtyviä veneitä edes on.

Eihän se noin mene kun kiihtyvyyvs on aikayksikkö toiseen potenssiin. Ja kirjoittaja käyttää narulokia ensimmäisessä potenssissa. Silloin sormien välistä menee vain kolme solmua tunnin aikana kun pläkässä odottelee tuulen virettä.

Solmuxsolmu kirjoitti:

Eihän se noin mene kun kiihtyvyyvs on aikayksikkö toiseen potenssiin. Ja kirjoittaja käyttää narulokia ensimmäisessä potenssissa. Silloin sormien välistä menee vain kolme solmua tunnin aikana kun pläkässä odottelee tuulen virettä.

Lue lisää

Solmua tunnissa =(mpk/h)/(h/1)=(mpk/h)*(1/h)=mpk/h^2, eli se on tosiaan kiihtyvyyden yksikkö.

Mutta kun tyvenessä naru kädessä on olematta kiihtynyt. Laskee vain solmuja sormissa tunnissa

Solmuxsolmu kirjoitti:

Mutta kun tyvenessä naru kädessä on olematta kiihtynyt. Laskee vain solmuja sormissa tunnissa

Silloin mittaat nopeutta.

Bossu kirjoitti:

Silloin mittaat nopeutta.

Melkein nopeutta, muttei ihan. Sitä juuri tarkoitin, kun itseään kiihdyttämättä laskee solmuja tunnissa, niin mittaa vauhtia muttei nopeutta tai liihtyvyyttäkään

Solmuxsolmu kirjoitti:

Mutta kun tyvenessä naru kädessä on olematta kiihtynyt. Laskee vain solmuja sormissa tunnissa

Eikö kulje?
purjehdus on urheilulaji, veneily ei ole.

Jodlari24_365 kirjoitti:

Eikö kulje?
purjehdus on urheilulaji, veneily ei ole.

Purjekauppalaivatkaan eivät urheilleet, purjehdus ei ole sen enempää urheilulaji kuin soutu.

jvejhb kirjoitti:

Purjekauppalaivatkaan eivät urheilleet, purjehdus ei ole sen enempää urheilulaji kuin soutu.

Itse asiassa niillä purjelaivoilla oli tiukka kisa joka vuosi vehnäreitillä Australiasta Englantiin. Heti kun ihmiset sai ekat haapiot vesille alkoi kova kisa, kuka meloi nopeiten.

Soutaessani kilpailen yhtä vähän kuin purjehtiessanikin.

Bossu kirjoitti:

Itse asiassa niillä purjelaivoilla oli tiukka kisa joka vuosi vehnäreitillä Australiasta Englantiin. Heti kun ihmiset sai ekat haapiot vesille alkoi kova kisa, kuka meloi nopeiten.

Lue lisää

Ja muutenkin, kun toinen purje havaittiin horisontissa, alkoi kisa. Hyvä kuvaus urheilullisuudetsa ja kilpailuhenkisyydestä on Danan kirjassa "Kaksi vuotta keulan puolella".

Nykyiset purjelaivat kilpailevat vuosittain Tall Ship Racensa. Voisi sanoa, että annettu määritelmä, purjehdus on urheilua, veneily ei ole, oli oikeaan osuva. Purjeveneily on sitä veneilyä.

soutuvene.purjevene kirjoitti:

Soutaessani kilpailen yhtä vähän kuin purjehtiessanikin.

Soutu on urheilulaji kuten purjehduskin, aivan siitä riippumatta kilpailetko urheillessasi vai et.
Sinulle käsite kuntourheilu lienee täysin tuntematon käsite.

jvejhb kirjoitti:

Purjekauppalaivatkaan eivät urheilleet, purjehdus ei ole sen enempää urheilulaji kuin soutu.

Aivan, mikään eloton väline ei todellakaan urheile, ei purjekauppalaiva, ei jääkiekkomaila, ei purjevene, eikä lenkkitossu. Mutta niiden käyttäjät pääosin urheilevat.

Ps eikö vieläkään kulje?
Jodlailemisiin 24/365

Jodlari24_365 kirjoitti:

Soutu on urheilulaji kuten purjehduskin, aivan siitä riippumatta kilpailetko urheillessasi vai et.
Sinulle käsite kuntourheilu lienee täysin tuntematon käsite.

Soutaminen on minulle paikasta toiseen liikkumista vedessä jollalla ja soutuveneellä. Kuntourheilu ei suinkaan ole minulle tuntematon käsite, juoksin myös eilen 10 km lenkin nostin painoja kuntosalissa.

Jodlari24_365 kirjoitti:

Soutu on urheilulaji kuten purjehduskin, aivan siitä riippumatta kilpailetko urheillessasi vai et.
Sinulle käsite kuntourheilu lienee täysin tuntematon käsite.

En myöskään rasitu soutaessani tai purjehtiessani, mutta kun kuntoilen niin rasitan itseäni. Kuntoilen myös usein. Soutaminen ja purjehtiminen ei ole minulle urheilua eikä kilpailua.

soutuvene.purjevene kirjoitti:

En myöskään rasitu soutaessani tai purjehtiessani, mutta kun kuntoilen niin rasitan itseäni. Kuntoilen myös usein. Soutaminen ja purjehtiminen ei ole minulle urheilua eikä kilpailua.

Lue lisää

Määritelmän mukaan siis purjehtiessasi purjeveneilet.

as.simple.as.that kirjoitti:

Määritelmän mukaan siis purjehtiessasi purjeveneilet.

Purjehdin ja soudan, en purjeveneile enkä soutuveneile.

Täsmälleen näin. Jotkut vain eivät kertakaikkiaan suostu millään uskomaan sitä, että läheskään kaikki eivät suhtaudu veneilyyn suorituksena.

Minäkin mittaan, sikäli kuin viitsin yleensä mitata, veneilyni aktiivisuutta veneessä nukuttujen öiden määrällä. Ne kertovat sen, paljonko olen viettänyt veneessä aikaa kesän kuluessa eli paljonko olen veneillyt. Mailimäärissä voi olla isokin vaihtelu sen mukaan, onko kesälomaan kuulunut pitkä Itämeren kierros vai enemmän Suomenlahden satamia ja välillä seuran saarimestassa laiskottelua.

10-14 kirjoitti:

Täsmälleen näin. Jotkut vain eivät kertakaikkiaan suostu millään uskomaan sitä, että läheskään kaikki eivät suhtaudu veneilyyn suorituksena.

Minäkin mittaan, sikäli kuin viitsin yleensä mitata, veneilyni aktiivisuutta veneessä nukuttujen öiden määrällä. Ne kertovat sen, paljonko olen viettänyt veneessä aikaa kesän kuluessa eli paljonko olen veneillyt. Mailimäärissä voi olla isokin vaihtelu sen mukaan, onko kesälomaan kuulunut pitkä Itämeren kierros vai enemmän Suomenlahden satamia ja välillä seuran saarimestassa laiskottelua.

Lue lisää

Minulle ylivoimaisesti tärkein mittari on minun ja miehistön/naisiston/lapsiston hyvä olo, onnellisuus. Sekä retken aikana että sen jälkeen. Mutta sitä on tietysti vaikea mitata millään numeroarvoilla.
:)

10-14 kirjoitti:

Täsmälleen näin. Jotkut vain eivät kertakaikkiaan suostu millään uskomaan sitä, että läheskään kaikki eivät suhtaudu veneilyyn suorituksena.

Minäkin mittaan, sikäli kuin viitsin yleensä mitata, veneilyni aktiivisuutta veneessä nukuttujen öiden määrällä. Ne kertovat sen, paljonko olen viettänyt veneessä aikaa kesän kuluessa eli paljonko olen veneillyt. Mailimäärissä voi olla isokin vaihtelu sen mukaan, onko kesälomaan kuulunut pitkä Itämeren kierros vai enemmän Suomenlahden satamia ja välillä seuran saarimestassa laiskottelua.

Lue lisää

Sinulle se veneessä nukuttu yö on suorite. Joku toinen ehkä laskee kisastartteja. Miksi jonkun muun suoriteyksikkö olisi omaasi huonompi?

ihtuf kirjoitti:

Sinulle se veneessä nukuttu yö on suorite. Joku toinen ehkä laskee kisastartteja. Miksi jonkun muun suoriteyksikkö olisi omaasi huonompi?

Ei se ole suorite, kaikki ei ole suoritetta ollakseen jotain hyvää.

suoritepimeys kirjoitti:

Ei se ole suorite, kaikki ei ole suoritetta ollakseen jotain hyvää.

Niin tietenkin, minä en suorita, minä vain teen huvikseni. Muut suorittaa. Monta veneessä nukuttua yötä tarkoittaa montaa töistä pois pysyttyä päivää. Tottakai se on suoritus sekin.

Yöpyy veneessä satamassa. Työmatka jopa lyhyempi kuin kotoa. Helteillä vesi luo viileyttä. Monet nukuuvat veneessä oaremmin kuin kotona. Veneisdä aivan samat mukavuudet kuin kotona.

Kyllä tulisi aika pitkäksi jos vaikka Helsingin jostain satamasta purjehdus kestäisi esim Elisaareen kolme päivää lillutellen hitaalla purkilla. Ei muuta kun purjeet ylös ja tukka hulmuten vauhdikkaasti perille suorittaen tai suorittamatta. Mutta purjehduksen ja vauhdin hurmasta nauttien!!!!

Tukkahulmuten kirjoitti:

Kyllä tulisi aika pitkäksi jos vaikka Helsingin jostain satamasta purjehdus kestäisi esim Elisaareen kolme päivää lillutellen hitaalla purkilla. Ei muuta kun purjeet ylös ja tukka hulmuten vauhdikkaasti perille suorittaen tai suorittamatta. Mutta purjehduksen ja vauhdin hurmasta nauttien!!!!

Lue lisää

Aikaero ei ole päiviä. Aikaero on pieni, joten monelle se ei ole tärkeä asia vaan joku muu asia on tärkeä. On täällä tyhmää inttämistä :D

Nautin purjehduksesta kun tuulee kovaa, meri kuohuu ja ryskyy. Kovan tuulen ominaisuuksista on hyötyä. Rauhallisena yönä nukun rauhallisesti ankkurissa.

samajatkuu kirjoitti:

Nautin purjehduksesta kun tuulee kovaa, meri kuohuu ja ryskyy. Kovan tuulen ominaisuuksista on hyötyä. Rauhallisena yönä nukun rauhallisesti ankkurissa.

"Nautin purjehduksesta kun tuulee kovaa, meri kuohuu ja ryskyy." Silloin netissä nauttii, joskus myös jälkikäteen.
Sitten kun pääset kovaan tuuleen huomaat, että tuulessa on märkää, kylmää, pimeää, jotain hajoaa ja joku voi pahoin, ei voi keittää tai syödä, nukkuminenkaan ei oikein onnistu ja väsyttää. Rannan lähellä on jopa vaarallista. Se niistä nautinnoista paikan päällä kun miettii milloinka tuuli hellittää. Mutta siis netissä voi nauttia.

seppomartti kirjoitti:

"Nautin purjehduksesta kun tuulee kovaa, meri kuohuu ja ryskyy." Silloin netissä nauttii, joskus myös jälkikäteen.
Sitten kun pääset kovaan tuuleen huomaat, että tuulessa on märkää, kylmää, pimeää, jotain hajoaa ja joku voi pahoin, ei voi keittää tai syödä, nukkuminenkaan ei oikein onnistu ja väsyttää. Rannan lähellä on jopa vaarallista. Se niistä nautinnoista paikan päällä kun miettii milloinka tuuli hellittää. Mutta siis netissä voi nauttia.

Lue lisää

En kirjoittanut tuota aiempaa kommenttia, mutta yhdyn siihen osittain.

Tutuille vesille on tullut lähdettyä räntäsateeseen kovallakin tuulella. Kylmyys ja märkyys on ollut tiedossa, kun yötä vasten on lähdetty "extremepurjehdukselle", joten siihen on osattu varautua.

Nuo seppomartin mainitsemat asiat tulevat jokaiselle vastaan viimeistään vuorokauden kuluttua, jos keli ei yksinkertaisesti salli nukkua eikä syödä. Vaikka olisi hyväkin miehistö, alkavat unenpuute ja verensokerien lasku aiheuttamaan vaaratilanteita sekä kitkaa miehistön välillä. Tähän kun lisätään muuttuvat stressitekiät, on katastrofin ainekset valmiit.

seppomartti kirjoitti:

"Nautin purjehduksesta kun tuulee kovaa, meri kuohuu ja ryskyy." Silloin netissä nauttii, joskus myös jälkikäteen.
Sitten kun pääset kovaan tuuleen huomaat, että tuulessa on märkää, kylmää, pimeää, jotain hajoaa ja joku voi pahoin, ei voi keittää tai syödä, nukkuminenkaan ei oikein onnistu ja väsyttää. Rannan lähellä on jopa vaarallista. Se niistä nautinnoista paikan päällä kun miettii milloinka tuuli hellittää. Mutta siis netissä voi nauttia.

Lue lisää

Eihän sitä nyt netissä voi nauttia jos ei se edes kulje. Ei vaikka tuulis.
Tarvii nopeamman purjeveneen alle, vaikka sitten netissä ...

Sillipurkki kirjoitti:

En kirjoittanut tuota aiempaa kommenttia, mutta yhdyn siihen osittain.

Tutuille vesille on tullut lähdettyä räntäsateeseen kovallakin tuulella. Kylmyys ja märkyys on ollut tiedossa, kun yötä vasten on lähdetty "extremepurjehdukselle", joten siihen on osattu varautua.

Nuo seppomartin mainitsemat asiat tulevat jokaiselle vastaan viimeistään vuorokauden kuluttua, jos keli ei yksinkertaisesti salli nukkua eikä syödä. Vaikka olisi hyväkin miehistö, alkavat unenpuute ja verensokerien lasku aiheuttamaan vaaratilanteita sekä kitkaa miehistön välillä. Tähän kun lisätään muuttuvat stressitekiät, on katastrofin ainekset valmiit.

Lue lisää

Ja kun lisää adrenaliinit on nautinto suurempi. Kovan tulen reissut jää paremmin mieleen, ja onhan se hyvä välillä treenata sitäkin, että miten valmistaudutaan kovaan tuuleen, miten veneen varustus toimii, millä purjeilla kannattaa tätä venettä ajaa, mitkä eväät mukaan jne.

Hyvä että sanoit!