On se kumma että juuri teini-iässä monia kiinnostaa yliluonnolliset asiat. Olin viisitoista kun aloin harrastaa spiritismiä ym. parapsykologiaa. Uskon että minun kohdalla saatana meni lankaan. En ole ollut koskaan ateisti, mutta suorannainen kohtaaminen henkimaailman todellisuuden kanssa pysäytti minun etsimään yhteyttä Jumalaan. Kun näin miten henkimaailma on totta niin en enää voinut ohittaa ohimennen näitä juttuja. Jos vihollinen olisi tiennyt, että hän sysää minut etsimään Jumalaan, niin en usko että olisi antanut demonihenkien toimia noissa istunnoissa.
Moni on menettänyt mielenterveyden pelatessaan spiritismiä. Vaikka mitään konkreettista ei olisi h-hetkellä tapahtunut, niin pelaajalle on jäänyt pysyvä pelkotila tai lamaannuttava masennus. Koskaan ei seuraa mitään hyvää pelleilyissä saatanan kanssa. Vaikka tulin uskoon, niin kyllä melkoisen oppirahan sain maksaa tuosta hölmöilystä.
Moikka rakas uskosisar!
Kirjoituksesi on hyvin koskettava. Ensinnäkin ihanaa, että olet saanut tulla uskoon, sissä se on tärkein asia ajallisen elämän aikana. On totta, että lisääntyä ja täyttää maa on yksi Jumalan ihmiselle antamista tehtävistä. Ihminen joutuu jossain vaiheessa ottamaan kantaa tähän kysymykseen hankkiako jälkikasvua ja asia saattaa tulla kipeäksi ongelmasi, jos sitä perillistä ei ala kuulua tai asia on vain jäänyt jostain syystä taka-alalle.

Olen ollut pitkään uskossa ja olin kauan aviossa, mutta liittomme jäi lapsettomaksi. Ehkä miehelle se oli jossain vaiheessa jopa todellinen ongelma ja minä kun lähtenyt tekemään asialle mitään. En edes yrittänyt alkaa selvittämään syitä lapsettomuuteemme ja sitä, että voisinko ylipäätänsä saada lasta. Melko todennäköistä etten olisi saanut. Olen sitä mieltä, että lapsen kannalta on tärkeää jos molemmat puolisot ovat motivoituneita vanhemmuuteen ja varsinkin äiti, koska hänellä on se suurin vastuu ja tehtävä hoivaamisessa ja lisääntymisessä.
Oletko ajatellut totuutta, että maa on jo jopa ylikansoitettu ja tänäänkin miljoonat ja miljoonat lapset kärsivät ja jopa kuolevat ennen aikuisuuttaan kun sitä hoivaa, elinmahdollisuutta, koulutusta, terveydenhoitoa ei ole.
Jumala tarvitsee tänään kipeästi pariskuntia tai yksittäisiä ihmisiä pitämään huolta näistä jo syntyneistä ihmistaimista. Rakas sisareni, sinä ja minä voimme suorittaa valtavaa tehtävää ottamalla sydämellemme näitä orpoja, köyhiä, sairaita lapsia. Minulla on ollut kummilapsi Etiopiasta, Intiasta ja tällä hetkellä haluan auttaa Romanian romaanilapsia, jotka elävät suorannaisessa kurjuudessa ilman tulevaisuutta.

Kerrot jättäneesi asian Jumalan huoleksi. Jos aika ei ole enää saada lasta geeniesi kautta ikäsi, ja parisuhteen kautta, niin olisiko sinulla tehtävä olla kummiäiti, esirukoilija jollekin kovaosaiselle lapselle. Sijaislapsia et varmaan voi ottaa kotiin, jos miehesi ei ole asiaan innostunut.
Kehitysmaissa voi auttaa ja pelastaa lapsen elämä jopa muutamalla kympin euron panoksella kuukaudessa. Kummi- ja auttamisjärjestöjä on paljon. Mainitsen tässä Fida International, Patmos Lähetyssäätiö, OneWayMission, ym. jotka ovat osoittautuneet luotettaviksi ja pitkällä jo aikavälillä.
Kannustan työhön ja kyselemään Jumalan edessä, mitä tehtäviä Hänellä on sinulle tarjolla.
Toivottavasti kirjoituksesta on sinulle lohtua!
[email protected]