- Unohtui vielä: Sukunimi Pohjola voi olla otettu vaikka joskus 1920-luvulla, kun sellainen viimeistään piti uuden lain mukaan ottaa. Arvo voi siis olla Matinpoika, Juhonpoika tms. Nimet muuttuivat suomenkielisiksi vasta 1880-luvulla, Multiasta on HISKI-hakemistossa syntyneet vuoteen 1905 asti ja vihityt vuoteen 1894 asti. Vuosina 1900-05 syntyneitä Arvoja on 8 kpl; ne voi myös tarkastaa; ei ole Pohjolaa, mutta sukunimet on voineet vaihtua. Tiimalasista vasemmalla pääsee alkuperäisen syntyneiden luettelon kuvaan. http://hiski.genealogia.fi/hiski/8x9ouk
- Multian kirkkoherranvirstosta voi pyytää sukuselvitystä. Ne vaan yleensä kestää... Noin uudet kirkonkirjat eivät vielä näy netissä, mutta henkikirjat ovat nyt netissä vuoteen 1917 asti. Selvitä, mihin lääniin Multia kuului 1900-luvun alussa. Googlaa Digihakemisto henkikirjat ja valitse sieltä ao. lääni ja eikun vaan etsimään Multiaa ja ao. kylää. Viiteen tai 10:een päättyviltä vuosilta (1905, 1910 ja 1915) on usein hakemistot jo pitkälle tehtyjä; voit hakea Multiaa Cotr F -haulla, kun oikea henkikirja on esillä.
- Kun tilaa, niin testipaketti tulee parissa vikossa ja tulokset sitten parin kuukauden päästä.
Joulukuun alen tulokset tulivat nyt vasta maaliskuussa, minulle tuli lisää näitä "serkkuja" sadan kappaleen viikkovauhtia. Monilla oli sukupuuta hyvin laitettuna, otin muutamaan yhteyttä ja ilokseni yksi ennestään tuntematon pikkuserkku löytyi.
KIT-numero ja salasana tulevat sp:ssa, ne visusti talteen. Sivulle laitetaan (My Profile) vanhimmat tiedetyt suoran linjan äiti-äiti-äiti ja isä-isä-isä jne ja näiden syntymäpaikkakunnat sekä mitä sukunimiä suvusssa on ollut. Sukupuuta laitetaan My Family Tree- kohtaan (elossa olevilta lupa siihen sp:lla). Sen voi tuoda siihen eri sukututkimusohjelmista Gedcomilla.
Omalla Family Tree DNA-sivullaan (jonne pääsee tuolla KIT-numerolla ja salasanalla) on kohta Order History, josta voi seurata, missä mennään (Kit received /batched, sent, completed). Säilyttävät näytettä 25 v ja tuosta samasta näytteestä voi myöhemmin tilata noita haplorymätestejä, jos ne kiinnostavat/ sukulaiset maksavat kimpassa tms.
Kuulin, että huhtikuun kolmannella viikolla tulisi taas aletarjouksia (Kansainvälinen DNA-päivä 25.4.)
Jos suvussa on paljon rapakon taakse muuttaneita, voi Ancestryn testi olla parempi, saa sitten osumia sieltä, muttei niinkään Suomesta. - Nyt juuri Family Tree DNA:lla on Pyhän Patrikin päivän tarjous Family Finder eli etäserkkutestistä, 59 taalaa. Testi sisältää myös tiedon etnisyydestä. Tarjous on voimassa sunnuntaihin 18.3.2018 asti. Tilataan Finland Dna projektin kautta: https://www.familytreedna.com/groups/finland/about/background Jos on ottanut saman testin My Heritagen kautta, voi sen raakadatan siirtää tuohon projektiin. Siellä on jo 11 600 jäsentä, saa jo hyviä osumia.
- Hesarin artikkeli löytyy kaikille luettavana netistä: http://dynamic.hs.fi/2018/dna/
- Tänään ilmestyneessä Helsingin Sanomien maaliskuun kuukausiliitteessä on artikkeli Suomen asutushistoriasta ja suomalaisten dna-tutkimustuloksista. "Myytti Volgan mutkasta on harha - HS:n erikoisartikkeli kertoo, keitä me suomalaiset oikeasti olemme." Artikkeli on myös netissä, mutten osaa sanoa, näkyykö se myös muille kuin digilehden tilaajille.
Jos kiinnostaa, nin tästä firmasta ja tätä kautta kannattaa tilata https://www.familytreedna.com/groups/finland/about/background . Family Finder - eli etäserkkutesti maksaa nykyään 79 taalaa. Siitä saa geenisukulaisuusosumia sekä isän että äidin puolelta, ei noita haploryhmätuloksia. Jo yli 11 000 tutkittua Suomesta. - Savolaisyntyinen kaskenpolttajakansa, jolla oli sukunimet, asutti Kainuun 1600-luvulla. Siellä oli entuudestaan lappalaisia.
Kainulaisia on vanhastaan ollut paljon Itä-Suomessa. Kokeile tästä Hiski-hakua: http://hiski.genealogia.fi/hiski/8srk6c?fi Alhaalta "Kaikista", sitten vaikka "Haudatut", ja sitten
laita kohtaan Sukunimi" Kainulain" ja rajaa ylhäältä vuodet, esim oikeanpuoleiseen kohtaan v. 1750, niin saat kaikki ennen vuotta 1750 kuolleet Kainulaiset pitäjittäin (niistä pitäjistä, joista on säilynyt haudattujen luetteloita). - Sukujutut on ainoa kotimainen ohjelma. jota edelleen kehitetään. Ammattisukututkijat käyttävät sitä. Siinä tiedot pysyvät vain omassa käytössäsi, eivät mene pilvipalveluun "matcheille" tai nettiin koko maailman katseltaviksi ja lainattaviksi. Voit toki ottaa siitä tulosteita ja laittaa niitä tiedoksi vaikka sukulaisillesi tai toisille tutkijoille. Vaikuttaa ensin kankealta, mutta sen oppii helposti. Demoversiota voi kokeilla ilmaiseksi http://www.sukujutut.fi/sukujut/index.htm
- Niin todellakin, kun on jonkin aikaa tutkinut sukuaan, tulee yhteyksiä Ruotsiin ja sikäläisiä tutkijoita sekoittavat nämä suomennetut etunimet, joita ei ole kirkonkirjoissa tai muissa lähteissä...
Itse olen kuljettanut mukana sekä suomen- että ruotsinkielisiä nimiä. Vasta kun/jos sukutarinaa julkaisee netissä, niin siinä voisi käyttää vain näitä sovittuja suomenkielisiä nimiä ja selittäää asian sitten jossain lopussa/alussa. Kursseilla suositellaan yleensä käyttämään suomenkielisiä nimiä (ainakin ennen muinoin).
Kaikki maailman kielet ovat suhteellisen nuoria ja muuttuvat koko ajan. Ks. esim. kielitieteilijä Jaakko Häkkisen sivustoa: http://www.elisanet.fi/alkupera/ Kielet Suomessa kautta aikain (2014). Tieteen päivien luennot 12.1.2017 (löytyvät YouTubesta haulla Suomalaisuuden alkuperä) on parituntisen esityksen lopussa ihan uutta tietoa suomenkielen synnystä. Saamenkieltä puhuttiin Etelä- ja Keski-Suomessa vielä 1500-luvulla (ns. metsälappalaiset, jotka sulautuivat muihin eivätkä liikkuvina perheinä näy maata omistavien verotusluetteloissa). Tämä eteläinen saamenkielen versio on kuitenkin hävinnyt. - Juuan Larinsaarella noin 1699 syntynyt Juho Pakarinen (kuoli 1777) on DNA-testein todistettu Simon Affleckin (Simo Hurtta) jälkeläiseksi. Kahdesta eri Juho Pakarisen suoran linjan miespuoisesta jälkeläisestä otetut testit täsmäävät Simo Hurtan yhden laillisen jälkeläisen testitulokseen. Olen itsekin tämän Pakarisen jälkeläisiä (en suorta linjaa) ja minulla onkin kaukainen dna-etäserkkuosuma Affleck-sukuun. - Mutta kyllä näitä muitakin löytyy, kun testaus yleistyy.....
- Länsisuomalaiset tilannimet sukunimiksi: Käytäntö alkoi muuttua 1800-luvulla vähän eri tahtiin eri pitäjissä. Omilla sukulaisillani Hämeessä tämä tilanimi vaihtui vielä 1800-luvun loppupuolella aina kun he muuttivat palkollisiksi uuteen taloon - näkyi vielä Hiskissäkin. Kyllä sai olla tarkkana ja katsoa rippikirjoista, oliko lapsen isä talon isäntä vai palkollinen, kun tilanimi oli sama ja miehen etunimikin sattui olemaan sama.
Oman sukupuuni käsityöläiset ottivat kyllä ruotsalaiselta kuulostavan sukunimen, kun aloittivat ammatissaan, mutta usein jo heidän lapsensa luopuivat tästä nimestä (1800-luvun alkupuolella). Mutta sotilasnimiä (ruotsinkielisiä nekin) on omassa puussa pidetty ihan sukuniminä.
Muun Suomen vaimojen sukunimet: olen itse ottanut sen muodon, mikä on kuolinmerkinnässsä tai viimeisessä rippikirjassa. Henkikirjoistakin voi katsoa (ovat netissä vuoteen 1915 asti, löytyvät helpoimmin googlaamalla Digihakemisto ao. lääni).
SukuForumilla on ollut myös keskustelua tästä nimiasiasta: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=13273
Etunimien suomentaminen: parasta ehkä olisi, jos tuo kirkonkirjoissa oleva ruotsinkielinen muoto olisi vaikka Muistiinpanoissa (My Heritage) tai sitten suluissa suomennetun nimen perässä , esim. Antti Antinpoika (Anders Anderss.). Genissä sille on oma paikkakin. Ruotsinkielinen virallinen muoto auttaa tietojen hakemisessa. Kun kirkonkirjat muuttuivat suomenkielisiksi 1880-luvulla, niin niistä näkee miten Johanista tehtiin Juho ja Elinista Elli jne. Mutta sitähän ei tiedetä, mikä oli näitten nimien suomenkielinen muoto joskus 1700-luvulla; oliko käytössä vaikka vanhoja pakananimiä... - My Heritagella saa vain tämän serkkutestin eli Family Finder -testin. Siitä ei voi jatkaa ns haploryhmätesteihin. Family Tree Dna:n FF-testi on paras; siitä voi jatkaa haploryhmätesteihin (eli saa tiedon siitä, mitä kautta esivanhemmat ovat Afrikasta tänne tulleet ja osumia henkilöihin, joitten kanssa on ollut yhteinen esivanhempi) jos joskus haluaa. Hinta näkyy nyt olevan 79 taalaa. https://www.familytreedna.com/groups/finland/about/background Maksetaan luottokortilla netissä. Samalla liittyy tuohon projektiin, se ei velvoita mihinkään, saa vaan jatkuvasti lisää näitä etäserkkuosumia ( heidän sähköpostiosoitteensa ja mahd. sukupuunsa), kun testaus etenee. Itäsuomalaisia juuria omaavilla osumat ovat liian läheisiä, koska ollaan sukua keskenään, pieni alkuväestö ja kromosomit jotenkin moninkertaistuvat.
- Näkee muuten paljon netissä, että ihmiset ovat käyttäneet näitä patronyymejä eli isän etunimestä tehtyjä oman etunimen lisiä sukuniminä, tyyliin: Anna Mattson os. Johansdotter. mikä on aivan hassusti. Anna pysyi Juhontyttärenä koko elämänsä. Aviomies oli Matinpoika eli vaikka Eerikki Matinpoika, Erich Mattsson. Länsi-Suomessa ei mitään sukunimiä ollut ollut 1800-lopulle asti. Papit laittoivat noita talojen/torppien nimiä usein kirjoihinsa jonkinlaisiksi osoitteiksi (kuten edellä on sanottu), että erottaisivat samannimiset toisistaan. Talojen nimet vaihtuivat etunimen patronyymin lisänä kun osoite vaihtui. Sitten 1900-luvun alussa, kun kaikkien piti ottaa sukunimi, noita talonnimiä otettiin paljon oikeiksi sukunimiksi. Samoin noita Johanssoneja yms.
Tuo os-tyttönimi käytäntökin tuli Suomeen vasta 1900-luvun alussa; säätyläisillä joksus aikaisemmin. Vasta sukunimilaki 1930 velvoitti naiset avioituessaan ottamaan miehensä sukunimen. Tämä kumottiin 1985, mutta monet luulevat, että niin oli aina.
Lisäksi nuo ulkolaiset nettisukututkimusohjelmat (Geni, My Heritage, Family Search) muuttavat nykyään vaimojen nimiä tuohon os. -muotoon anglo-amerikkalaisen sukunimikäytännön mukaisesti (näillä on jonkinlainen yhteinen ID-projekti). Eivätkä monet suomalaiset nettiohjelmia käyttävät tätä tiedä, kun vaan kopioivat toisilta tietoja eivätkä itse selvitä tietoja kirkonkirjoista, Jos käyttää vain Hiski-hakemistoa (siellä on paljon fiboja), niin ei sielläkään ole mitään os. -nimiä. Kuolintiedoissakin on alkuperäinen, isän suvulta peritty sukunimi (siis muualla kuin Länsi-Suomessa). Netti on täynnä tällaisia os-nimiä 1700- ja 1800-luvuilta ja monet uskovat siihen, mikä on netissä.
Länsisuomalaisten kohdalla näkee usein, että talon tai torpan nimeä on käytetty useassa polvessa sukunimenä ja tyttärille on laitettu myös tätä os. talonnimeä, vaikka isä olisi ollut siellä vaikka renkipoikana muutama vuosi. Jos kyseessä on talon isännyys, joka on periytynyt vanhimmalle pojalle, niin vain silloin tämä talonnimi on "periytynyt", mutta muualle muuttaneilla nuoremmilla veljillä sitä ei enää ollut. Ilmeisesti on vaan niin vaikea uskoa, että sukunimiä ei Länsi-Suomessa kertakaikkiaan ollut ennen 1800-luvun loppua. - Family Tree DNA:n Family Finder eli etäserkkutesti on nyt joulukuussa tarjouksessa hintaan 59 dollaria, tilataan Finland Dna -projektin sivulta: https://www.familytreedna.com/groups/finland/about/background
Tätä firmaa tosiaan kannattaa käyttää, voi myöhemmin samasta näytteestä tilata noita äiti- tai isälinjan haploryhmätestejä ja saa vertailuaineistoa - Suomessa on jo yli 10 000 ottanut tämän testin. Se hakee sekä isän että äidin puolelta 10:n, jopa 20:n sukupolven päästä yhteyksiä testin ottaneiden kesken. Sen takia itäsuomalaisten tuloksissa (voi tulla 4000) näkyy paljon tuloksia rapakon takaa, koska siellä on otettu paljon näitä testejä ja savolaisia kaskenkaatajia on jo 1500-luvulta alkaen muuttanut myös Ruotsiin ja sieltä USAan. Lisäksi alkuperäinen väestö on ollut aika pieni ja "kaikki" ovat sukua keskenään; nämä koromodomitulokset jotenkin moninkertaistuvat. Ohjelman arvioima 2-3. serkkuus voi olla peräisin 1700-luvulta, mutta useaa eri reittiä.
Kun tilaa, pikku pakettia saa odottaa muutaman viikon, postin tulee KIT-numero ja salasana (talteen) ja kun sitten näyte on otettu ja postitettu, saa tuloksia taas odottaa pari kuukautta.
Lisätietoa: https://www.kurrinsuku.net/ FT Marja Pirttivaaralta ilmestyi nyt syksyllä opaskirja "Juuresi näkyvät" - Ottakaa yhteyttä Espoon poliisiin, jotta saisitte rahojanne takaisin. Asia on käsittelyssä. Ao. rouvalla on asunto, huvila, auto ym, eli rahaa kyllä löytyy. Siellä on aika lista ihmisiä... nimet eivät tule julkisuuteen, jos sitä pelkäätte.
Koko juttu on ikävä; pilaa dna-tutkimuksen mainetta. - Tuo on aika keskeneräinen, Contr F -toiminnolla löytyi Pusosta Anders Nuutinen mor (äiti) Helena Turuin, dr Brita, Helga, hustru (vaimo) Anna Lamain/ Lamatar, syst. Elin Lamain. Sitten Lieksasta löytyi Helga Nuutinen Lasse Tenhusen vaimona. Koko tiedosto löytyy helpoimmin kun googlaa Digihakemisto ja Pielisjärvi ja sitten valitsee Pää- ja rippikirjat ja sitten ensimmäisen vuosilta 1723-45.
Dna-testin kautta löytyi toinen mokoma sukua Kuhmon puolelta lieksalaisten lisäksi. Kuhmossa ja Sotkamossa onkin otettu paljon testejä, Pohjois-Karjalassa suhteessa aika vähän. Tämän firman serkkutesti maksaa normaalisti jotain 89 dollaria. Olisi kiva, jos Lieksasta tulisi lisää testituloksia. . Lieksalaiset miehet ovat useimmiten N-haploryhmää. Näitä kalliita haploryhmätestejä ottavat yleensä sukuseurat. Serkkutesti hakee sekä isän että äidin puolelta. - Hei! Netissä on eri läänien henkikirjat vuoteen 1915 asti. Googlaa "henkikirjat digihakemisto" ja valitse sitten lääni. Esimerkkinä Kuopion lääni 1809 alkaen: https://digihakemisto.appspot.com/index_sarja?sartun=227123.KA&atun=316375.KA&amnimeke=Kuopion läänin henkikirjat&sarnimi=Henkikirjat
Uudempiakin pääsee lukemaan, kun menee jonnekin Kansallisarkiston toimipisteeseen (ent. maakunta-arkistot) ja allekirjoittaa sitoumuksen tietojen käytöstä sukututkimusta varten.
Mitä henkikirjoihin on kirjattu, vaihtelee ajan mittaan; mutta on parempi kuin ei mitään. Teksti on ammattikirjaajien tekoa ja yleensä kaunista ja selvää.
Kirkkoherranvirastot eivät aina päästä ihmisiä tutkimaan alle 100 v vanhoja tietoja, koska rippikirjoissa ja kuolleitten luetteloissa on sairaus- ym salasssa pidettäviä tietoja (henkilötietolaki: salassapitoaika 50 v kuolemasta tai jos siitä ei ole tietoa, niin 100 v asiakirjan päiväyksestä). Samalla kun etsit sukulaisiasi, näet sivuilta myös muitten tiedot.
Muista, ettet vie elävien sukulaistesi henkilötietoja (nimiä, kuvia, aikoja, sähköpostiosoitteita, sukulaissuhteita) mihinkään nettisukututkimusohjelmaan (Geni, My Heritage ym.) ilman heidän lupaansa (esim. sp-viesti). Älä laita niihin lastesi tai sisaruksiesi tms sosiaaliturvatunnuksia. Kuolleitten henkilöitten tietoihin voisi käyttää väestötietolain 25 vuotta: "Väestökirjoissa oleva tieto on kuitenkin julkinen, kun asianomaisen henkilön kuolemasta on kulunut 25 vuotta." Jos tieto on arkaluonteista /salassa pidettävää, esim. kuolinsyy, salassapitoaika on 50 vuotta. - Osui keskusteluaihe silmään. Lieksan suvuista 1700-luvun alkupuolella löytyy listausta digihakemistosta: https://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Pielisjärven seurakunnan arkisto&sarnimi=Pää- ja rippikirjat&aynimi=Pää- ja rippikirjat 1723-1745 (I Aa:1)&ay=2509727&sartun=300660.KA&atun=212541.KA&ay2=116746 Ensimmäisenä on Simo Hurtan perhe. Papit kirjoitti nimet ruotsiksi.
Jos rupeaa sukuansa tutkimaan, niin tästä pääsee alkuun (jos tietää nimiä ja paikkoja 1800-luvulta) http://hiski.genealogia.fi/hiski/8j6m0s
Geenitesteistä ja suomalaisteen juurista oli juttu 6.12. Helsingin Sanomissa. Joulukuussa voi tilata hintaan 59 dollaria (maksetaan luotolla netissä) dna-serkkutestin (Family Finder) Family Tree Dna:sta, jossa on valtaosa suomalaisten testeistä, siitä saa vertailuaineistoa. Sitten ihmettelemään, mitä sukua olisi ja mitä kautta. Tätä kautta tilataan - ei minkään välikäden: https://www.familytreedna.com/groups/finland/about/background