Kuka tietäisi kertoa jotain Lieksa-Pielisjärven vanhoista suvuista. Harva hallitsee sukututkimusta ja vielä harvemmalla on siihen mahdollisuutta.
Täällä on joitain sukuja paljon ja niitäkin joita ei ole paljon ovat tuntuu hyvin vanhoja sukuja tällä. En nyt hae mitään erikoista sukua enkä mitään salaisuuksia ongi, mutta näin vanhemmiten on alkanut kiinnostaa. Itse ole Turunen.
Olisiko kenellä tietoa olisi kiva keskustella vanhoista suvuista.
Täällä on joitain sukuja paljon ja niitäkin joita ei ole paljon ovat tuntuu hyvin vanhoja sukuja tällä. En nyt hae mitään erikoista sukua enkä mitään salaisuuksia ongi, mutta näin vanhemmiten on alkanut kiinnostaa. Itse ole Turunen.
Olisiko kenellä tietoa olisi kiva keskustella vanhoista suvuista.
Vastaukset 157
Vanhimmat
Aika hyvään alkuun pääset hankkimalla kirjan PIELISJÄRVEN HISTORIA, osa 1. Siellä on runsaasti sukuja 1500-luvun puolivälistä saakka nimineen ja tilanumeroineen. Turusia on muuttanut Pielisjärvelle Rantasalmen suunnalta, Säämingistä, Mikkelin seudulta sekä Jääskestä 1550 vuoden tienoilla.
Aiheeseen liittymätön, asiaton kommentti on poistettu.
Hyvä.
joopa
Niin Lieksahan vilisee Turpeisia, Turusia, Honkasia, Nevalaisia, Utriaisia ja muutamia muita sukuja jotka taitaa muodostaa 75% väestöstä. Nyt olisi historian tietäjille tialisuus
Onpa hieno oivallus suurin osa on nen-päätteiset sukunimet
Nämä kun ovat karjalaisia sukuja. Alunperin lähtöisin luovutetun karjalan alueelta. Utriaiset ovat kotoisin Jääsken alueelta Vienan Karjalasta
Sieltä aikoinaan tullut savon alueelle. Siirtymisen syynä on todennäköisesti olleet ruuan hankinta. Nämä suvut ovat olleet kaskenpolttajia ja kun maa ei ole tuottanut viljaa tapeeksi on siirrytty uusille alueille. Verot olivat pienemmät niille jotka lähtivät uusille alueille korpeen raivaamaan peltoja. Näin olen historian kirjoituksista lukenut. Suomi on ollut ruotsin vallan alla kun nämä asiat on tehty. Utriainen suku on levittäytynyt itä - suomen alueelle Pieksämäki jäppila sekä rautalampi sitten Pohjois-savo Keitele Pielavesi alueelle. Eivät kaikki ehkä suoraan sukua toisilleen
Tässä on Lieksan sukunimien kymmenen kärki ja henkilömäärä:
Turunen 482
Nevalainen 405
Oinonen 297
Kärkkäinen 249
Kiiskinen 200
Ikonen 175
Muikku 171
Honkanen 166
Heikkinen 155
Pyykkö 140
Turpeinen on sijalla 22 ja Utriainen ei ole vielä kolmenkymmenen suosituimman joukossa.
Muistan Turunen-nimestä lukeneeni, että se suku olisi hyvin vanhaa maa-aatelia...
Seuraavina ovat:
Ryynänen 140
Mikkonen 128
Saarelainen 125
Pehkonen 123
Räsänen 119
Saastamoinen 114
Toivanen 114
Meriläinen 114
Tolvanen 106
Korhonen 102
Tilasto on muutaman vuoden takaa, joten joidenkin järjestys on saattanut muuttua.
Mä olen Saarelaisten suvusta, jossa on myös paljon Turusia, Muikkuja, Martikaisia ja muitakin. Ihan mielenkiinnolla olen lukenut omaa sukupuutani.
Sama täällä, vaikka itse en olekaan Saarelainen sukunimeltäni.
Edellä mainitut kaksikymmentä sukua edustaa 30 % Lieksan väestöstä.
Yleisimmät sukunimet Suomessa 3.11.2014
Sukunimi Miehet Naiset Yhteensä
Korhonen 11861 11501 23362
Virtanen 11992 11102 23094
Mäkinen 10618 10450 21068
Nieminen 10680 10333 21013
Mäkelä 9881 9680 19561
Hämäläinen 9680 9487 19167
Laine 9339 9450 18789
Heikkinen 9075 8902 17977
Koskinen 8971 8823 17794
Järvinen 8480 8381 16861
Seuraavat Lieksan suvut sijoilla 21 - 30 ovat:
Hiltunen 99
Turpeinen 98
Kärki 97
Vallius 96
Kortelainen 89
Härkönen 88
Timonen 87
Leinonen 86
Martikainen 84
Mustonen 81
Ei ole ketään Lieksalainen nimeltään
Aito Lieksalainen tai Tosi Lieksalainen
Ei näkynyt myös ketään Ruotsalaista tai Venäläistä ellei Virolaistakaan.
Kyllä oli mitäänsanomattomia vastauksia
Onneksi lopuksi tulit sinä ja pelastit tilanteen monipuolisella ja hyvin asiallisella kertomuksellasi. Jopa nimimerkkisi oli osuva kyseiseen aiheeseen. Arvostamme tällaista historian asiantuntemusta palstalla. Kiitoksia vielä paljon sinulle tietoniekka!
loputon kumarrus ja poskisuudelma
Tuossa alun kolmen kärjessä on suku, joka on viikinkien jälkeläisiä!
Geenitestit on tutkittu jo ajat sitten eri haploryhmineen-.
Viikinki Oinoset kun ovat vieläkin mahtisuku Lieksassa.
Simo Hurtan suku on edustettuna melkein jokaisessa sukuhaarassa Lieksassa.
Laitahan esimerkkejä ja perusteita väitteesi tueksi, ettet joudu perättömistä lausunnoistasi käpälälautaan. Linkki kyseiseen tutkimukseen riittää, niin voimme muutkin lukea tietolähteitäsi.
Simmo Hurtta oli verovirkamiehenä Lieksassa 50 vuotta. Hurtta tykkäsi viinasta ja vaihtuvista naisista. Isännillä. talolla kuin talolla oli ajoittain maksuvaikeuksia katovuosien vuoksi veroissa. Hurtta oli kuitenkin ymmärtäväinen mies ja osasi ottaa maksun luonnossa talojen tyttäriltä tai emänniltä. Näin verovelat oli kuitattu ja isäntä pystyi kuin pystyikin jatkamaan elinkeinonsa kanssa.
Simo Hurttaa vastaan oli kapinaliikkeitä mutta Hurtta tukahdutti ne joko yksin häijyllä luonteellaan tai sotaväen avustuksella.
Hurtta tappoi omakätisesti niskoittelijat tai vei julkisesti mestattavaksi.
Meidän suvussa Simo Hurtan legenda ja teot ovat eläneet isältä pojalle näihin päiviin asti hyvin elävänä.
Jos Lieksassa katsoo monien sukujen etenkin miehiä, on yhdennäköisyys silmiinpistävä välillä.
Ehkäpä suurin osa Simo Hurtan teoista on totta, eihän tarinat olisi eläneet satoja vuosia elävinä.
Kenestäkään Hurtan kollegasta ei ole mainintoja kuin nimeltä.
Lieksalaiset suuttuivat SimoHurttaan ja tekivät ryöstöretkiä hänen nimissään Neuvostoliittoon eräällä ryöstöretkellä tuli aseellinen yhteenotto, Turunen ei voinut ampua kun aseen piippu oli täynnä rahaa (kolikoita) siitä on sanonta saanut alkunsa (täys kun Turusen pyssy)
Ompa näitä juttuja kylillä riittänyt. Ja on tullu matkan varrella puolet lisää. Jokainen puhuu ja lisää aina juttuun omiasn. Et en kyllä kaikki juttuja usko. Ennen vanhaan tarinoitiin eikä jutuissa ollut aina oikeita tietoa. Tiedetään nää entisajan puhelujen yhdistäjät kuuntelivat linjoilla ja jourusivat senkin ehtivät. Osa jutuissa oli perää osa täyttä potaskaa.
Kuka tietää oliko joskus Lieksan Kauppa OY:ssä joku Turunen töissä. En tiedä missä hommassa, mutta isä kertoi ukin joskus olleen. Nyt on isä ja äitikin kuollut joten en voi kysyä missä tehtävässä. Voiko joku auttaa.
Siellä on varmaan ollut montakin Turusta töissä. Pitäisi tietää vaikka etunimi. Minunkin ukkini oli siellä 60-70-luvuilla.
Kalevi
Vanhoista asiakirjoista löytyy Kalevi Turunen.
Hän asui Sikovaarassa.
Kulki moottoripyörällä joka päivä töihin ja ajoi Renault Estafette pakettiautolla tavaraa maakuntaan.
Hiljainen rauhallinen ja erittäin tunnollinen.
Aina holkki suussa.
On nykyään Mähkön kankaassa, ei kovin lähellä kappelia.
60 luvun alussa oli ainakin turunen autokuskina ,näinkin hänet olin keittiöapulaisena siellä silloin ruokalassa
Lieksassa on aikoinaan asunut todella paljon romaneja sekä jonkin verran saamelaisia. Tummahipiäiset ja ihoiset lieksalaiset muistuttavat kieltämättä aika paljon romaneja.
Lieksassa on asunut Viitasia tai Wiitasia. Onko näistä tietoa?
Romanit naivat romaneja, eivät valtaväestöä.
Lieksalaiset eivät voi muistuttaa romaneja, tumma hipiä ei tartu.
Varmaan Viitasia tai Wiitasia on Lieksassakin jossakin vaiheessa ollut ja asunut, mutta kyseiset suvut eivät esiinny vuosien 1545, 1617 ja 1685 sukuluetteloissa. Tälläkin hetkellä Viitanen on harvinainen suku Lieksan alueella.
Kyseessä olevat Viitaset muuttivat Kuopioon ja edelleen Valkealaan. Isoisäni isä, Antti Tanelinpoika Viitanen, oli luultavasti Taneli Antinpojan jälkeläisiä. Asuivat Pielisjärvellä. Onko sinulla näistä tietoa? Antti oli Johanna Henrika (Hanna) Mustosen kanssa aviossa.
Koetan tarkistella huomenna asiaa, mutta en mene takuuseen, löydänkö tietoja..
Tuo viimeisin varmistettu henkilö on siis Antti Tanelinpoika Viitanen (Wiitanen) s. 12.3.1870 Lieksan Pielisjärvellä ja k. 5.2.1920 Kouvolan Kuusankoskella. Puoliso Johanna Henrika Mustonen s. 23.4.1884 Kaavissa ja k. 5.2.1920. Pari vihittiin 30.11.1902.
Antti Taneli Viitasen isäksi epäilen Taneli Antinpoika Viitasta (Daniel Andersson) ja äidiksi Margareta Paulintytär Kainulaista s. n. 1841. Näistä ei tarkempaa tietoa lukuun ottamatta vihkitietoa 12.5.1867, Pielisjärvi.
Valitettavasti en löytänyt Pielisjärven aineistostani mainittuja henkilöitä. Minun aineistoni käsittävät lähinnä kyseisen kunnan hallintoelimien ja kansakouluverkoston henkilöitä 1800-luvun lopulta 1900-luvulle.
Seurakuntien kirkonkirjoista löytyy lisätietoa, koska syntymäajat ovat tiedossa. Minä olen saanut seurakunnilta kirjallisia vastauksia kaukaisia sukulaisiani koskeviin kysymyksiini.
Hei,
kiitos vaivannäöstä. Tässä välissä minulle on auennut muutama uusi linja, jotka vahvistavat käsitystäni siitä, että minulla on Viitasten kautta sukulaisia Lieksan ja Pielisjärven alueella suvuista: Sastamatar, Saarelainen, Punkkinen, Pulkkinen, Piirainen, Partanen, Parkkinen, Oinonen, Meriläinen, Korhonen, Koljonen, Kainulainen, Hakkarainen, Mustonen jne.
Taidamme sitten olla aivan selvästi kaukaista sukua.
Kamuttaja paljasti vahingossa sukunimensä VIITANEN. nyt hierokaa älynystyröitä niin selviää loputkin.
Tai sitten Pulkkinen, Saarelainen, Punkkinen, Piirainen, Partanen, Parkkinen, Oinonen, Meriläinen, Korhonen, Koljonen, Kainulainen, Hakkarainen, Mustonen jne.
Helppo tehtävä. Saattaa hän olla joku noista tai sitten ei.
Hyvää työtä salapolisi Saikkonen.
Olen ehkä joku noista tai sitten en kuten "arvaillaan" sanoi osuvasti.
olet mustonen se on selvää
Mustosia ainakin löytyy melko paljon.
Mustosen mökki oli Yrjölän tien varressa ainakin.
Heillä oli yksi poika tyttöjä 10vuotta vanhempi ja hän on kamuttaja
Aivan vaan tiedoksi, lapsia oli vain kaksi ja molemmat tyttöjä.
Nimestä ei mitään tietoa.
Eikun vain uudestaan arvailemaan.
Katsotaanko Kolin suvut Lieksan suvuiksi vai minkä.
Ne alueet katsotaan, jotka ovat kuuluneet ja kuuluvat Lieksaan. vuonna 1639 perustettiin Pielisjärven kirkkopitäjä, johon kuuluivat Pielisjärven lisäksi Nurmes, Juuka ja Rautavaara. Pielisjärven kyliä olivat ja ovat edelleenkin mm. Hattusaari, Hattuvaara, Höntönvaara, Jaakonvaara, Kitsinvaara, Koli, Kontiovaara, Kuorajärvi, Kylänlahti, Lieksa, Louhivaara, Nurmijärvi, Ohtavaara, Pankajärvi, Puso, Romppala, Ruunaa, Savijärvi, Siikavaara, Sikovaara, Sokojärvi, Uusikylä, Varpanen, Vieki, Viensuu, Vuonislahti. Puso taitaa kuulua osittain myös Kontiolahden kuntaan.
Kuuluukos Romppala Lieksaan enää nykyään, muistelen ettei kuulu.
kuuluu kontiolahteen
Koli ei kuulu Lieksaan muuten kun paperilla. Kolilla ollaan jo kauan puuhattu irtaantumista Lieksasta.
Voihan sitä mielessänsä kaikenlaista puuhastella. Missä on Kolin päättävä elin, joka päättäisi irtaantumisesta. Onko se Kolin Martat vai Kolin eläkeläiset? Vai olisiko se Kolin kristillinen yhdistys vai Hattusaaren kalastuskunta? Köyhä Koli on nyt ja ikuisesti osa rikasta Lieksan kaupunkia.
Sitä irtaantumista on Kolilla puuhattu jo ainakin 50 vuotta.
Tai paremminkin liittymistä Kontiolahteen, josta aiheesta kerätyn nimilistan he lähettivät ministeriöön 1967.
Aikaisemmat listat he olivat lähettäneet Pielisjärven kunnanvaltuustolle.
Kirja joka kertoo hyvin Pielisjärven suvuista on ehdottomasti paras Pentti Oinosen kirja Oinosen suku. Oinosen suku on niin laaja että sieltä löytää lähes kaikki suvut jollakin lailla. Jopa minäkin. Kannattaa tutustua siihen kirjaan jos ei muuten niin kirjastosta löytyy ainakin. Suosittelen.
Itse olen mummoni kautta jotenkin Oinonen. Siis en itse ole Oinonen mutta mummoni oli joskus Oinonen. Mummoni toinen mies. Heikki Oinonen Seppä Ville Oinosen veli.
Sittenhän meitäkin "heimottaa".
Lieksalaisena tietänet mitä ilmaisu tarkoittaa, jos et muista niin kysy - selitän sitten.
Saamaa sukua. Mummo oli 7 polvi
Oletko sinä kamuttajan sukua sittenhän tiedät kuka hän on kerro KERRO.
Siis asialliset ihmiset. Tämä on teille.
Joistakin Pielisjärven Lieksan puoleisista suvuista on tietoa 1500-luvulta Venäjälle kuuluneen Käkisalmen verotiedoissa. Näitä sukuja ei sitten 1656-58 ruptuurisodan jälkeen paikalle jäänyt, vaan ne karjalaisina ja ortodokseina luterilaisten savolaisten eli "ruotshien" vainoa pakenivat mm. Tverin Karjalaan.
Tilalle tuli savolaissukuja Kuopion, Juvan ja Säämingin suunnasta. Rantasalmikin oli monelle lähtöpaikka. Monet näistä pakenivat Ruotsin armeijan sotaväenottoja ja koronneita veroja, monet myös hakivat uusia kaski- ja kalastusmaita loppuun poltettujen ja varattujen paikkojen tilalle.
Yksi varhainen suku oli Lehikoiset Juvalta Juuan kautta ja Hirvoset Säämingistä. Kokkoset ja Kalliset tulivat Juvalta Kuopion seudun kautta kiertäen. Tuonoset oli vanha karjalaissuku, joka hiljalleen luterilaistui.
Savolaiset ovat kovasti vähemmistöä
Alkuperältään savolaiset, 1600-luvulla saapuneet luterilaiset suvut ovat enemmistönä koko Pohjois-Karjalassa. Alkuperäisasukkaita olivat ortodoksiuskoiset karjalaiset. Näistä valtaosa pakeni ruptuurisodan 1656-58 jälkeen nykyisen Tverin alueelle Venäjälle. Joitakin jäi ja luterilaistui. Juuan puolen Tuonoset ovat alunperin ortodoksikarjalaissuku.
Monelle suvulle Pohjois-Karjala jäi läpikulkupaikaksi, kun Ruotsin valtaamalle Inkerinmaalle kaivattiin uudisasuttajia. Sen viljavat maat olivat Pielisjärven kivisiä hallanarkoja tilkkuja houkuttelevampia.
Samaa porukkaa savolaiset ja karjalaiset sieltä on Vienan Karjalasta aikoinaan tänne tulleet. Sen kertoo historian kirjat
Tänään yksi Tverin karjalainen nimeltään Vladimir Putin johtaa kokonaista Venäjää, vaikka joskus oli asunut jopa Pielisen järvellä ja koko maailmaa tuntee hänet.
Putinin oli tarkoitus kehittää koko Pohjoista Ulottuvuutta mutta ei päästy siihen, koska piti sotia Ukrainassa.
Toiset suomalaiset eivät ymmärtäneet, että Putin on karjalaisia ja lähtivät vastustamaan hänet Avdeevkaan, mutta onneksi heitä ei ollut pajon ja yksi on sotinut koko ajan päinvastaisesti selin, eikä tullut vahingoittuneeksi.
Juualta eräs pitkä lihava mies, joka eli Australiassa viisi vuotta ja palasi takaisin eikä enää pitänyt Suomen maahanmuuttajista. Aika paska jätkä muuten. Ei mitään hyvää.
Puhutaan siis Pääkaupunkiseudun itäsuomalaisista. Sitten toinen Kiteeltä oli yhtä huono mies. Mietin, että mitä niitä Helsingin itäsuomalaisia vaivaa. Tekisi jo mieli tavata hyvän kaverin.
Onko kaikki turuset tummia sekopäisiä hakajia haluan tietää ?????????
kuinka kehtaa hakee sukua kun lapset on kaistoja ei käydä koulua ja sossun rahalla ollaan sieniä käytetään ym,ym aineita .
Turunen kuulostaa tulleen Turusta, eikä siitä toisesta paikkakunnasta
Tietäjät eivät tainneet huomata tätä joten nostan.
Ei taida ketään kiinnostaa.
Tuohon Kauppayhtiön Turuseen lisään, että oli siellä myös Veikko Turunen, arvoltaan lihamestari.
Löytyi arkistostani, kun nyt sitä selailin.
Mihin noista sinä kuulut?
Lieksassa asui aikoinaan monia sukuja, jotka eivät olleet "suomalaisia" sukuja.
He eivät ilmeisesti kaipaa enemmän huomiota, joten antaa olla nimet.
Sinulla taitaa olla paljon sellaista tietoa jota ei virallisista lähteistä löydy. Minun sukuni on tullut Puolasta uskotko sen. Ainakin minulle mummo kertoi ennen kuolemaansa.
Minun suvussa on ollut huhujen mukaan jotain palkka sotilaita se taitaa olla legenda vai onko?
Koko Suomen kansa on tullut venäjän Uralin takaa sieltä alkujaan on tänne tultu. Sitte on myöhemmin asutettu eri alueet
Onko nuo muuvalta tulleet mustilaes sukuja.
Vastaan muutamaan kysymykseen.
Puolasta tulleita sukuja löytyy Lieksasta, samoin palkkasotilaiden jälkeläisiä.
Eivät ole romanisukuja.
Mikään Kamuttajan ammatti lie mutta ei noita kaikkia voi tietää pelkällä harrastus pohjalla.
Moni lieksalainen suku sammuu, kun pojista tuli periksiä.
Eipäs kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa. Moni tuhkamunaksi mainittu on yllättäen ennen päiviensä päättymistä todettu hedelmälliseksi siementäjäksi. Heteroksi. Heroksi suorastaa!
Täyspöljien on syytä pitää sammunut kynttilänsä siellä minne se kuuluu!
Ei oo ollu tuhkamunia savon ja karjalan pojat kakaroita on ollu nurkat pullollaan - 60 luvulla oli penskoja joka mökissä. Isoja oli perheet silloin.
Rautainen asia osaaminen kuuluu hymyn ja asiapilkkeen ominaispiirteisiin kamuttajan suhteen.
Toistuvasti tulee taholtaan kohteliasta aikatietoa. Omalta kohdaltani mietin jo jopa arvostuksen ja kunnioituksen määritteitä sanan varsinaisessa merkityksessään.
Arvostan kamuttajan olemuskokonaisuutta.
Kunnioitan sitten, jos tuntisin hänet paremmin.
PS. Puolikunnioitusta kyllä on olevaa jo tälläkin hetkellä.
Suvuistani, sivuistani siivekkäiltä löysin. Huomaamattoman piilon.
https://www.youtube.com/watch?v=q1FnC9vyxHE
Lystiä on olla.
Ei noita tietoja saa muualta kuin kirkonkirjoista. Onko ollut jotenkin kirkon tai väestörekisterin palveluksessa.
Minä tiijän mistä Kamuttaja suapi tietosa. Oltiin Solovetsikssä aekonnaan pitämässä NKVD:n kortisttoo. Minä tiijän kaikki kuka mitähi on tehnnä vaen se Kamuttajan riähkä varasti lähteissään ne kortistot mukkaasa ja Solovetskin luostarin kellot. Kerto upttanneesa ne johonnii lampeen ne kellot. Joutivat upottoo kun ne jätätti niin paljon ja oli iivanan aejassa.
Kamu on jo vanha mies miten se pääsee kirkonkirjoihin ja henkikirjoihin käsiksi kuka tietää.
Sata vuotta vanhoja tai vanhempia kirkonkirjoja pääsee katsomaan jokainen netissä paikkakunnittain jopa Venäjän Karjalasta. Sieltä voi tarkastella kunkin tekemiä rötöksiä.
Jo 1590/ luvulla vaikuttanut julkimo Käkisalmesta, Lieksaan ja aina Kuopioon saakka, vieläpä minne vaan siemeniään kylvänyt Luka Räsäinen, tähän sukuun kuulun minä, monen väli siitoksen kautta. Olkaamme ylpeitä siitä mitä olemme!
Monet sen suunnan vanhoista suvuista ovat hajaantuneet ympäri Suomea, ja Pohjoismaita.
Kamulla on näköjään kortistossa paljon alle sata vuotta vanhoja asioita.
Juu se näkyy tietävän ihmisten synnttyymävuoderdtkin
Se näkyy tietävän aivan liikaa se täytyy laittaa hiljaiseksi vannilla ylläpidon kautta
Sinut laitetaan hiljaiseksi sakihivutuksen kautta.
Nuorempi polvi ei usein tunne sukunsa alkuperää, koska vanhemmat tai isovanhemmat, jotka jotain tietäisivät eivät kerro.
He ovat voineet myös kuolla.
Olen vähän niin kuin harrastuksena selvitellyt joidenkin sukujen taustoja, yleensä pyydettynä.
ketä saamelaisen jälkeläistä elää Lieksassa?
Nyt en käsitä miten on mahdollista. Toisessa aloituksessa väitetään kaikkien ortodoksien karkoitetun jo Brahean aikaan. Minun sukuni on asunut täällä jo satoja vuosia ja kaikki ortodokseja.
Kyllä lieksa oli ortodoksi vapaa brahean ajoista talvisotaan asti sitten tuli evakot.
Lieksalaisten venäläinen perimä ilmenee Iljan ihannoimisena.
Pielisjärvellä ja Lieksassa ortodokseja koko ajan.
Ruotsalas sukuja ei ole yhtän se on ainakin varma eikä venäläis sukuja.
Voiko joku valottaa hieman Lampenin sukua?
Simo Hurtan sukua on aika paljon. Asiasta on vaiettu ja asiaa yritetty painaa villasella. Ruotsi-Suomen kuninkaan 1600-1700 luvulla Lieksaan sijoitttaman suuren mustalaispopulaation sukua on hyvin paljon Lieksassa.
Kaksi sukuhaaraa erottuu varmasti, jotka ovat Simo Hurtta ja mustalaiset.
Mustalaisjuurten merkit erottuvat mm. tummana ihona ja tummista hiuksista.
Osa on jopa halunnut oman romaninimen jatkuvan kuten esim. Blomqvist jne.
Juuan Larinsaarella noin 1699 syntynyt Juho Pakarinen (kuoli 1777) on DNA-testein todistettu Simon Affleckin (Simo Hurtta) jälkeläiseksi. Kahdesta eri Juho Pakarisen suoran linjan miespuoisesta jälkeläisestä otetut testit täsmäävät Simo Hurtan yhden laillisen jälkeläisen testitulokseen. Olen itsekin tämän Pakarisen jälkeläisiä (en suorta linjaa) ja minulla onkin kaukainen dna-etäserkkuosuma Affleck-sukuun. - Mutta kyllä näitä muitakin löytyy, kun testaus yleistyy.....
Kannattaa lukea Pielisjärven historia -kirjat. Lieksa, entinen Brahea oli vilkas paikka, jossa asusti pääosin ennen ruotsalaisten ja savolaisten tuloa mm. venäjän karjalaisia. Heitä ennen saamelaiset. Mustalaisia oli vain muutama. Kaikille avointen kirkonkirjojen kätköistä voi kuka tahansa hieman ammentaa alueen historiaa, ja huomata että mustalaiset merkittiin kirkonkirjoihin Shwartseina, siis mustina. Sivuhuomautuksena voi sanoa, että ruotsinkieliset sukunimet tulivat mustalaisten käyttöön vasta 1900-luvulla, koska he halusivat olla ¨herraskaisia¨.
Sen sijaan Lieksan nykyiset ruotsinkielisen sukunimen omaavat voivat olla jopa olla ns. alkuperäisasukkaiden jälkeläisiä 1600-luvulta. Nämä suvut tulivat joko varsinais-suomesta tai suoraan Ruotsista. Osa tietenkin tullut vasta myöhemmin, syystä tai toisesta. Ruotsinkielinen sukunimi ei ole edelleenkään harvinaisuus muualla Suomessa, jos se sinusta siltä tuntuu.
Ruotsin vallan aikainen järjestelmä toi Lieksaankin paljon ruotsinkielistä virkamiehistöä. Edelleenkin on kiinnostavaa huomata muutamiakin ruotsinkielisiä nimiä, joiden esi-isät ja -äidit ovat olleet paikkakunnalla merkittävissä tehtävissä. Aleneva säätykierto tosin on pudottanut aste asteelta nämä entiset herrasväet tavallisiksi duunareiksi, mikä sinällään ei ole varmaankaan huono asia.
Pohjanmaalla tummatukkaisia ihmisiä on paljonkin, tämä johtuu alueen vilkkaasta elinkeinotoiminnasta jo 1500-luvulta lähtien. Laivaliikenne, tapulikaupungit jne. toivat mukanaan alueelle osaavia erikoisalan työntekijöitä ( lasinpuhaltajia, kelloseppiä jne. ja kauppiaita niin Saksasta, Ruotsista ja Alankomaista. Osittain tämä liikkuvuus koskee myös Lieksan seutua, moni kauppasaksa ja suku on siirtynyt aikojen kuluessa sisemmälle Suomeen, itä-rajalla kulki kauppareitti Pietariin ja siksipä liikenne ja väestö oli moninaista myös Brahean seutuvilla.
Yhtälaillla ison- ja pikkuvihan aika myllersi seutukunnan väestöä, mutta ei niin paljon kuin rintamalinjan eteläpuolella. Lieksalaisia vietiin orjiksi Venäjälle, ja muutama pääsi vielä takaisinkin.
Lieksan seutuja asuttaneet Venäjän karjalaiset ortodoksit vastustivat pakkokäännyttämistä luterilaiseen uskoon, ja lähtivät maanpakoon Venäjälle, tarpeeksi kauas luterilaisista. Osa jäi sinnittelemään korpitaipaleiden taakse, ja osa tuli evakkona myöhemmin. Ortodoksit ovat pitäneet sitkeästi kiinni uskostaa ja perinteistään, ja sieltäkin sekoittunee mielenkiintoista perimää tähän ¨lieksalaiseen¨geenistöön.
Kaiken kaikkiaan Lieksalla on hyvin mielenkiintoinen historia ja suosittelisin jokaisen lieksalaisen siihen tutustuvan.
Kuka Lieksan suvuista on pahiksen maineessa ja kuka hyviksen?
Mitkä ovat vahvat sukujen karmat?
Kamuttaja kerro mikä on inkeriläes shiku
Joko taas pomppasi pomppija tällekin palstalle kirjoitusvirheilemään.
Jos suku on Inkeristä niin se on inkeriläis suku.
Lampenin Eemelin tunsin.
Romanisukuja ei sekaantunut silloin Pielisjärveläisiin.
He asuivat siellä enintäin puoli vuotta.
Ehkä eräs "sukututkija", jonka nimikirjaimet on U ja V, voisi kertoa enemmän Lieksa-Pielisjärven suvuista.
Niin ketä tarkoita?????????
Osui keskusteluaihe silmään. Lieksan suvuista 1700-luvun alkupuolella löytyy listausta digihakemistosta: https://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Pielisjärven seurakunnan arkisto&sarnimi=Pää- ja rippikirjat&aynimi=Pää- ja rippikirjat 1723-1745 (I Aa:1)&ay=2509727&sartun=300660.KA&atun=212541.KA&ay2=116746 Ensimmäisenä on Simo Hurtan perhe. Papit kirjoitti nimet ruotsiksi.
Jos rupeaa sukuansa tutkimaan, niin tästä pääsee alkuun (jos tietää nimiä ja paikkoja 1800-luvulta) http://hiski.genealogia.fi/hiski/8j6m0s
Geenitesteistä ja suomalaisteen juurista oli juttu 6.12. Helsingin Sanomissa. Joulukuussa voi tilata hintaan 59 dollaria (maksetaan luotolla netissä) dna-serkkutestin (Family Finder) Family Tree Dna:sta, jossa on valtaosa suomalaisten testeistä, siitä saa vertailuaineistoa. Sitten ihmettelemään, mitä sukua olisi ja mitä kautta. Tätä kautta tilataan - ei minkään välikäden: https://www.familytreedna.com/groups/finland/about/background
Dna- testi kannattaa teettää, minäkin teetin ja paljastui että olen aivan muuta kuin perilieksalainen.
antaako sosiaalitoimisto tukea dna testiin
Onko Knuutisia/Nuutisia Pusosta tai lähiseuduilta
Tuo on aika keskeneräinen, Contr F -toiminnolla löytyi Pusosta Anders Nuutinen mor (äiti) Helena Turuin, dr Brita, Helga, hustru (vaimo) Anna Lamain/ Lamatar, syst. Elin Lamain. Sitten Lieksasta löytyi Helga Nuutinen Lasse Tenhusen vaimona. Koko tiedosto löytyy helpoimmin kun googlaa Digihakemisto ja Pielisjärvi ja sitten valitsee Pää- ja rippikirjat ja sitten ensimmäisen vuosilta 1723-45.
Dna-testin kautta löytyi toinen mokoma sukua Kuhmon puolelta lieksalaisten lisäksi. Kuhmossa ja Sotkamossa onkin otettu paljon testejä, Pohjois-Karjalassa suhteessa aika vähän. Tämän firman serkkutesti maksaa normaalisti jotain 89 dollaria. Olisi kiva, jos Lieksasta tulisi lisää testituloksia. . Lieksalaiset miehet ovat useimmiten N-haploryhmää. Näitä kalliita haploryhmätestejä ottavat yleensä sukuseurat. Serkkutesti hakee sekä isän että äidin puolelta.
Hei,
Kai siellä vielä on Laamasiakin ??
T: Laamanen
Ei ole enää montaa, taitaa olla kymmenkunta vanhoja ihmisiä kaikki; naiset avioituneet ja/tai muuttaneet muualle, monta suvut olleet tyttövoittoisia jostain kumman syystä ja vanhukset pääosin kuolleet. Sukuhan asutti Vuonislahtea jo vuonna 1675, mutta näköjään sammumassa muuttoliikkeen yms. vuoksi.
Hei,
Kai siellä vielä on Laamasiakin ??
T: Laamanen
Todennäköisesti Lieksastakin joku löytyy. Yhteensä Suomessa on nyt 958 mies Laamasta ja 989 nais Laamasta.
Nimipalvelussa etu- ja sukunimitietojen lukumäärät löytyvät kaikista henkilöistä, jotka on rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään. Rekisteröinnin yhteydessä he ovat saaneet suomalaisen henkilötunnuksen. Henkilötunnukset annettiin elossa oleville henkilöille vuosien 1964-1968 välisenä aikana. Tämän ajankohdan jälkeen henkilötunnus on annettu lapselle syntymäilmoituksen perusteella ja ulkomaalaiselle erillisen rekisteröinnin perusteella.
Todennäköisesti Lieksastakin joku löytyy. Yhteensä Suomessa on nyt 958 mies Laamasta ja 989 nais Laamasta.
Nimipalvelussa etu- ja sukunimitietojen lukumäärät löytyvät kaikista henkilöistä, jotka on rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään. Rekisteröinnin yhteydessä he ovat saaneet suomalaisen henkilötunnuksen. Henkilötunnukset annettiin elossa oleville henkilöille vuosien 1964-1968 välisenä aikana. Tämän ajankohdan jälkeen henkilötunnus on annettu lapselle syntymäilmoituksen perusteella ja ulkomaalaiselle erillisen rekisteröinnin perusteella.
Todennäköisesti Lieksastakin joku löytyy. Yhteensä Suomessa on nyt 958 mies Laamasta ja 989 nais Laamasta.
Nimipalvelussa etu- ja sukunimitietojen lukumäärät löytyvät kaikista henkilöistä, jotka on rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään. Rekisteröinnin yhteydessä he ovat saaneet suomalaisen henkilötunnuksen. Henkilötunnukset annettiin elossa oleville henkilöille vuosien 1964-1968 välisenä aikana. Tämän ajankohdan jälkeen henkilötunnus on annettu lapselle syntymäilmoituksen perusteella ja ulkomaalaiselle erillisen rekisteröinnin perusteella.
Nokitin yhdellä. Joko katsotaan kortit?
Katsotaan vaan. Olen mukana. Suomessa on 13526 Turusta.
Tuo nyt on ihan tavallista suomi24 sivuilla. Ei täällä tietyn suojelun takia oikein mikään toimi kunnolla, kun ohjelmointi ja osaajat ovat toistaitoisia ja hajalleen levitettyjä, amatöörimäisiä palstan ylläpidon taidoissa. Ei ole operaattorin mainostamista nopeuksista kyse jos joku ei tällä palstalla toimi terveen ymmärrettävällä logiikalla. Kyse on turhista robotiikan kiemuroista. Eivät ne kuulu rehelliseen keskusteluun ja ajatuksen vaihtoon. Sama kun pestausta ilmentävä posti vaiennetaan ensin pari kertaa näkymättömälle tunkiolle, ja sitten kaivetaan se monesti sieltä ns. haisemattoman haisevana esille. Siten ollaan niin olevinaan, että ollaan jotain palstavalvojia. Syy on tietenkin meidän kirjoittelijoiden, että teimme jotain väärin. Tämä on muutenkin aika nykytrendi. Ei saa sanoa kohta edes prinsessaa. Kohta kielletään varmaan pönttöön laskeminenkin. Se saastuttaa luontoa. Pelkkiä ajattelemattomia koneita, tietokoneita, joilla ei ole kykyä ensinkään ajatella lyhyttäkään matematiikkaa, saati pitkää.
Hävettää kaikkien puolesta, kun tämänkaltainen alkaa päästä valloilleen.
Jatkakaa, tai poistakaa.
Tuo nyt on ihan tavallista suomi24 sivuilla. Ei täällä tietyn suojelun takia oikein mikään toimi kunnolla, kun ohjelmointi ja osaajat ovat toistaitoisia ja hajalleen levitettyjä, amatöörimäisiä palstan ylläpidon taidoissa. Ei ole operaattorin mainostamista nopeuksista kyse jos joku ei tällä palstalla toimi terveen ymmärrettävällä logiikalla. Kyse on turhista robotiikan kiemuroista. Eivät ne kuulu rehelliseen keskusteluun ja ajatuksen vaihtoon. Sama kun pestausta ilmentävä posti vaiennetaan ensin pari kertaa näkymättömälle tunkiolle, ja sitten kaivetaan se monesti sieltä ns. haisemattoman haisevana esille. Siten ollaan niin olevinaan, että ollaan jotain palstavalvojia. Syy on tietenkin meidän kirjoittelijoiden, että teimme jotain väärin. Tämä on muutenkin aika nykytrendi. Ei saa sanoa kohta edes prinsessaa. Kohta kielletään varmaan pönttöön laskeminenkin. Se saastuttaa luontoa. Pelkkiä ajattelemattomia koneita, tietokoneita, joilla ei ole kykyä ensinkään ajatella lyhyttäkään matematiikkaa, saati pitkää.
Hävettää kaikkien puolesta, kun tämänkaltainen alkaa päästä valloilleen.
Jatkakaa, tai poistakaa.
Hah, hah. Nyt kirjautuneena ilmoitti palvelinvirhettä, ja silti tuli tänne anonyyminä läpi, läpi! Harmailla kehyksillä. Joko olen Supon listoilla?
Ja nyt sitten uusi lataus ja toimii. On tämä melokosta hassutusta!
Kuka osaisi kertoa tätä suomalaisten sukunimihistoriaa? Kiinnostaisi kovasti, että miten, missä ja milloin tuli käyttöön sukunimet. Varmaan tietoa löytyisi kaukaisista historian syövereistä, mutta en jaksa etsiä..
Minäpä tiedän sukunimeni historian, 180 vuotta sitten otettu torpan nimeksi Etelä-Pohjanmaalla. Sieltä kulkeutunut Itä-Suomeen, aika harvinainen nimi.
Suomessa sukunimet tulivat pakollisiksi vasta tammikuun 1 päivänä 1921 eli noin 100 vuotta sitten. Sukunimiä käytettiin tietenkin jo ennen tuota lakia. Vuosisatoja sitten itäsuomalaiset sukunimet saattoivat olla esimerkiksi Jussinpoika. Suomessa sukunimiä käytettiin tiettävästi jo 1200-luvulla. Länsi-Suomessa sukunimet olivat usein talojen nimiä kuten Antti Isotalo. Eläimiä käytettiin myös paljon niminä: Karhu, Jänis, Härkä, jne.
Minulle dna toi melkoisia yllätyksiä niin isän kuin äidin puolelta.
Minä olen päässyt sukututkimuksessani 1700-luvulle. Esi-isäni Johanin ja minun välillä on seitsemän sukupolvea. Johan eli vuosina 1711-1786 ja hänen vaimonsa Agneta vuosina 1724-1760. Heille syntyi seitsemän lasta: Påhl, Olaus, Thomas, Clements, Erik, Göran ja Johan.
Sukunimeni muutettiin suomalaiseen muotoon 1940-luvulla. Esi-isäni eivät asuneet Suomessa. Omat, jo edesmenneet vanhempani olivat syntyneet Suomessa.
Minä sain paljon tietoa kun otin dna näytteen.
Yllätyin niin isän, kuin äidin puolen suvusta.
Oliko molemmissa samat geenit?
Luka Räsäinen oli se kuuluisa Karjalainen velho ja tietäjä,joka kävi Boris Godunovia varoittamassa,holhokkinsa Dimidrin surmaamisen tuottamista vaaroista.
Samalla Moskovan reissulla Luka pyysi Godunovilta apuvoimia, ruotsalaisia vastaan käydyssä kamppailussa,saikin mukaansa viisisataa kasakkaa.
Luka Räsäistä voidaankin pitää ensimäisenä suomalaisena ja karjalaisena itsenäisyysmiehenä, koska hän ymmärsi vaaran, mitä ruotsalaistaminen merkitsi suomalaiselle ja karjalaiselle kultuurille ja heimolle.
Lukan poika Matvei jatkoi ruotsalaisvastaista kapinointia,siten ettei Karjalan pohjoisosista pitkilleen hurrit kyenneet keräämään veroja,vasta kuuluisa hurtta kykeni alistamaan karjalaiset metsänvieräjät.
Lienenkö täällä joskus maininnut Kotilaisen suvusta josta löytyy netistä aika paljon tietoa. Muun muassa hevoskäyttöisen pärehöylän keksijä on pielisjärveläisiä.
Yleensä sukututkimus loppuu siihen paikkaan, kun eteen tulee mustalainen.
Siihenkö sinulla loppui?
Onhan näitä sukuja ovat tulleet Vienan Karjalasta. Levittäytyneet ympäri itä-suomea. Minunkin suvussa on sieltä tulleita. Leivän perässä on lähteneet verot on ollu yks syy.Et siellä on sukuja joka lähtöön
homous ja lespous tökittää kans,olutta pitää olla
Taitaa Mohammed olla Lieksan suurin suku
somalit eivät sekoitu edes helsingissä suomalaisiin
mitä oikein ajattelevat kuinka maahanmuutto loppuu?
suureen paluumuuttoon suomesta?
toisin arabit, jotka saattavat sekoittua
Sukututkimusta kun tekee vastaan voi tulla mitä vaan. Mutta mitäpä sille voi olipa ne mitä tahansa.
Mistä päin lie lähtöisin tuo Jatkuvasyyttelyiden suku?
Alunperin reisjärven karvalammelta. Kantaisä on muinaisbemaristin ja savolaishoron jälkeläinen.
Joopa joo sukua riittää on sitä ulkomaita myöden. Eikä sillä oo mitään merkitystä mistä on kotoisin.
Ompa karmee ilmaus horo. Törkeää puhua ihmisistä rumasti.
Kannattaa pitää turpa kiinni jos ei osaa puhua asiallisesti ihmisistä
Ahmed, Mohammad
Yamalin kerrostalon asukkaiden suvuissa sitä vasta selvittämistä onkin, kun on poikia tullut bemaribussilasteittain ympäri maapalloa.
Melkoisen baabelintornin se Jatkis sinne on rakentanutkin...
Nyt sitten vain selvittelemään, Syytimuin, Pakanjauhan, Sisäsiitosen ja Kauppareisin sukuja, siinäpä sitä hommaa riittää.
Ööööö
Lieksan suvuissa Simo Hurtta ja Mustalaisveri kertautuvat. Hurtta siitti taloihin jälkeläisiä kun talonpojat eivät pystyneet maksamaan verovelkojaan. Ruotsi-Suomen kuningas siirsi Ruotsista useiden satojen mustalaisten populaation Lieksaan 1700 luvulla, valtakunnan äärilaidalle, pois silmistä ja pois mielestä. Mustalaisveri näkyy lieksalaisissa enemmän tai vähemmän. Yleensä enemmän. Tummahiuksisia, hieman tummaihoisia tapaa Lieksan raitilla vähän väliä. Osa on säilyttänyt ruotsinkielisen nimen kuten esim. Blomqvist.
Lieksalaiset ovatkin vahvasti kulttuurihenkilöitä tuollaisen perimän kautta ja lisäksi varustettuna ruotsalaisella sukunimellä! Mielestäni myös Hagert olisi sopiva paikalliselle väestölle. Kannattaa siis olla erityisen ylpeä esivanhemmistaan ja olenkin ilokseni huomannut suuren osan lieksalaisistaa toimivan kuten nimi ja sen perinne velvoittaa!
Kärkkäinen ja Pyykkö. Siinä niin sisäsiittoista sukua ettei kummoista sukupuuta saa.