Vapaa kuvaus

Aloituksia

1

Kommenttia

3584

  1. Aika tavalla nuo perusohjeet täällä jo on eli minimi riittää ja itsensä huolehtiminen.
    Itsellä toki hieman lisävirtaa antoi jos pystyi johonkin ekstraan. Jos vaikka piti imuroida ja pyyhkiä tasopinnat niin sen jälkeen mietti jaksaisiko vaihtaa vaikka keittiön verhot. Jos ei jaksanut niin se oli ihan hyväksyttävää mutta jos jaksoi niin sai pientä onnistumisen iloa.

    Mitä tuohon muistamiseen tulee niin paljon kun on asioita niin jotakin jää väkisin unohduksiin. Ihan voisin suositella listojen käyttöönottoa. Tsekkilista tilanteisiin kun lapset vie tarhaan; onko vaatetus ok, reppu mukana, oliko tänään joku erikoispäivä tarhassa yms. Tuota kun käyttää pari viikkoa niin se tarkastus jää rutiiniksi eikä enää listaa tarvitse.

    Itse olen tuonut asioita työelämästä myös siviiliin ja niistä kaksi asiaa korostuvat. Ensimmäinen on 0-tapaturmaa. Vaikka aina kuitenkin elämässä sattuu niin ennakoivalla toiminnalla pyritään minimoimaan riskit.
    Toinen on psykososiaalinen kuormitus. Siinä olen miettinyt 1. Elämäni käytännön järjestelyjä. Esimerkkinä vaikka autottomuus, työpaikka, asumismuoto yms Usein selkeitä päätöksiä mutta kun kirjaa ne paperille niin itsellä ainakin avautuu vielä selkeämmin..
    2. Elämän sisältö. Mikä tällä hetkellä kuormittaa ja mikä antaa voimaa. Esim työelämä helposti tekee molempia ja siitä jos kirjaa mitkä kuormittaa ja pyrkii niitä vähentämään ja mikä antaa voimaa niin niitä vahvistamaan.
    3. Sosiaalinen toimivuus. Ystävät ja läheiset vs yksinäisyys. Miten kommunikoit; peukutatko somessa vai soitatko tai kenties ilahdutat kortilla. Kuinka usein ja onko se sopivasti kummankin näkökulmasta. Työyhteisön toimivuus jne.

    Äkkiä tietysti tuntuu melko työläältä mutta jos päivässä ottaa itselleen vartin ja kirjailee asioita niin ainakin itsellä selkeytti elämän hallinnassa

    Voimia ja jaksamista
  2. Tuskimpa vika sinussa on tai niissä miehissäkään. Tuollaisessa tapailuvaiheessa kun kummallakin on päällä vielä ne omat rutiinit ja tavat niin eivät ne välttämättä kohtaa. Sitten jos mennään enemmän " me kaksi"- linjalle niin sitten haetaan niitä kompromissejä.

    Itse pidän itseäni juuri välimallin tapauksena ja sen verran mitä treffeillä olen käynyt niin aina on tullut vastaan näitä välimallin naisia. En tiedä minkä mallin kumppanit heillä nykyään on mutta ainakin tälle välimallille on tullut näitä "kiitos, mutta ei kiitos" päätöksiä.

    Itse kuulun myös näihin putkiaivoisiin; en nyt sillä ylpeile mutta ei siinä minusta ole myöskään anteeksipyydettävää. Sen kun tiedostaa niin sellainen arkinen, tasainen ja tyydyttävä matka, jota myös elämäksi kutsutaan, on mahdollista saavuttaa.
    Tässä helposti oppii tietämään omat rajansa. Jos osaan vaihtaa auton renkaat niin vaihdan mutta jos en osaa korjata autoa muuten, vien sen korjaamoon. Toki mahdollista oppia jos joku neuvoo, mutta karkeasti tuollainen jako.

    Minun putkiaivoissa on sellainen pieni valuvika että putki joka säätelee posittivisuuden ja toivon nestemäärää on kuin pieni puro kun taas realismin puolelta neste virtaa kuin Jyrävän putouksesta kevättulvan aikaan. Sitä kun pakkeja aikanaan tuli persjalkaisuuden takia niin helpoin ratkaisu oli sitten poistaa koko ilmoitus ja hyväksyä tilanne sen sijaan että olisi muokannut vaikka ilmoitusta korostamaan muita puolia.

    Putkiaivoisuuden paras puoli on kuitenkin se että kun tietää rajallisuutensa niin helposti tulee hyvä kuuntelija. Tämä siis omalle kohdalla on ollut iso apu työelämässä ja kuntapolitiikassa. Kuten joskus olen todennut, minulla on siitä hyvä tilanne että aina saan olla itseäni fiksumpien seurassa.
  3. "Miksi korjata sellaista, mikä ei ole rikki?" Itse taas ajattelen että parisuhde tuo jotakin lisää elämään. Ei minulla aikanaan kahvinkeitinkään mennyt rikki kun hommasin perkolaattorin. Sillä tulee paremmat kahvit ja parantaa elämänlaatua.

    Tuo haastattelu nyt antoi puheenvuoron etuoikeutetulle tilanteelle jossa suurin elämän pelimerkeistä antaa mahdollisuuden valita. Tuossa kun näkee seudun nuoria miehiä niin enpä kovin helposti menisi sanomaan että onpa ihanaa kun saa valita yksinasumisen ja parisuhteen väliltä. No ihan mustavalkoinen tuo tilanne ei ole sillä käytännössä punnitset työpaikan (meillä hyvä työllisyystilanne) tai lähdet isoon kaupunkiin mahdollisen työpaikan ja mahdollisen kumppanin perään.

    Vaikka meilläkin uskonto näkyy jopa arjen toiminnassa niin kyllä on jo sopeuduttu ajatukseen että perheet ovat katoavaa kansanperinnettä ja yhä useampi asuu yksin. Käytännössä tytöt lähtee ja pojat jää koska työmahdollisuudet ovat hyvät. Väkimäärä pikkuhiljaa laskee mutta kansainvälistyy kun entisen Varsovan liiton maista saapuu metallialan osaaiia paikkaamaan työvoimapulaa.
  4. 1. Fyysinen kosketus 35%
    2. Yhteinen aika ja henkinen läsnäolo 35%
    3. Myönteiset sanat ja rakkauden sanallinen/visuaalinen osoitus 15%
    4. Palvelukset ja pyyteetön auttaminen 5%
    5. Lahjat 10%

    Jotenkin itselleni oli helpompaa hahmottaa kokonaisuutena joten annoin kaikille prosentit.

    1-kohtaan sen verran että 32% olisi sylikkäin/käsikkäin oloa ja 3% sisäkkäin oloa. Onhan liuuttelulla oma paikkansa mutta itsellä painoarvo muussa läheisyydessä.
    2-kohtaan sen verran että hahmottelin tuon ajankäytön laajempana kokonaisuutena. Yhteisen ajan lisäksi laskin sillekin arvoa että antaa toiselle myös omaa aikaa omiin menoihinsa ja tukee niitä.
    3-kohdassa minulle ei nyt ole niin tärkeä sanamuodot tai painotukset. Kunhan asioista puhutaan ja toista kuunnellaan niin se riittää.
    4-kohtaa mietin hetken että olisiko jopa nolla koska nuo nyt ovat mielestäni edellytys arjen pyörittämiseen. Laitoin kuitenkin noinkin korkeat prosentit koska tuolla voi myös paljon särkeä. Jos sanoisin kumppanilla että vaihdan autoosi renkaat ja hän toteaisi että älä vaihda sillä vien ne liikkeeseen niin itselle tulisi vähän kurja olo. Toki liikkeeseen viennille voi olla perusteet kuten tasapainotus mutta ilman tällaista perustetta niin tuollainen torjutuksi tuleminen olisi aika kova isku.
    5-kohdalla ajattelin asiaa parisuhteen tiivistymisen kannalta vähän kuin yhteisenä palkkiona. Sovitaan vaikka että kun joku remontti on saatu päätökseen niin lahjana yhteiselle uurastukselle mennään vaikka kaupunkilomalle jonnekin.