Puhutko itseksesi?

Joo, puhun yksin paljon positiivisesti kannustaen itseäni päivän askareissa. Olen positiivisempi kuin muiden kanssa.

Sitten kun jokin menee pieleen, kirosanat lentelevät. Tykkään kiroilla ruotsiksi, en tiedä miksi. Ihan suomalainen olen.

Itsensä soimaaminen on hyvä asia.
"Älä nyt jumalauta tee noin, eksää ny ymmärrä?"
Tämän kun sanoo itselleen, siitä sisuuntuu ja tekee asiat piirun verran fiksummin.

Itsensä soimaaminen on jopa suotavaa, jos tuntuu, että laiskuus ottaa vallan.

Mutisen usein itsekseni. Tavallaan järjestän ajatuksia mielessäni ja keskityn olennaiseen. Kaupassa itsekeskustelu yltyy, kun käyn ostoslistaa läpi ja kiiruhdan pitkin käytäviä, varsinkin, jos joku tuote on hukassa: "Mihin se hemmetin sinappi on taas piilotettu???". Että näin!

Kyllä maailmaa pulinaa mahtuu.
Kun itsensä kanssa keskustelee, on hyvässä seurassa! 😁

Ilman muuta puhun itsekseni ja paljon. Joskus harjoittelen miten sanon jonkun vähän kiperän asian toiselle.
Tiedättehän näitä vitsiniekkoja. Osa heidän vitseistään on yksin harjoiteltu. He johdattavat keskustelun siihen että saavat sitten lohkaista vitsinsä. Kertoi sellainen joka näin toimii.

Moni nainen puhuu yksin naiset on naisii eli kuten marion lauloi naiset on el bimboi

jos ihminen kuin auto niin mikä auto kerran oli takana SUURI auto, oli lumimyrskyä, joku niin tuo Dodgen Heavy Duty Pickup, RAM series.. vähän jumissa niin että mitenkäs.. tuo niin odotti meitä aikansa kun yritimme kääntyä lumipenkassa, niin tuo:

painoi kaasua ja ohitti renkaat vinkuen sohjossa hahah.

Puhun enkeleille ja jumalille :)

Juu, paljon tulee juteltua ittekseni. Selkiyttää vähän ajatuksia, kun yleensä useita välilehtiä auki päässä. Kun joku asia harmittaa niin kirosanat kyllä lentelee.

kuiskailee itse omaan korvaansa asioita, mutta jos jostain löydät, niin tämä Helixin 1. albumi: White lace & Black leather kannattaa jos osuu silmään.

En varsinaisesti puhu, kunhan mutisen puoliääneen kappaleiden sanoja hyräilyn tahdissa. Epäselvää supinaa. - cu-

Tänään on jonkin verran noita sarvipäitä päässyt.
Joskus ei vaan suju ja sitä tuskastuu itseensä.
Vilma

Salilla aika usein ennen suoritusta. Varsinkin isoissa moninivelliikkeissä. Yleensä joko selän käyttö tai muistutan että toistojen välillä pitää hengittää.

Frisbeegolffissa usein mutisen ääneen minkälaista heittoa olen suunnitellut tai sitten muistutan itselleni tuulen suunnasta ja voimakkuudesta.

Aikanaan myös kun olin parisuhteessa niin tuntui että vaikka sanat oli osoitettu sille toiselle niin tuli vahva tunne että itsekseni siinä juttelin.

salill niin musiikkina oli oikein äkäinen rokki joku Accept, niin joku oikein bodari antoi neuojakin tekniikoihin, niin jo joku karateka-ihminenkin joskusa..

mutta niin tuo bodari: hyvää muaiikkiakin tulee adrenaliinia pintaan heavy rock, hyvin käy

tuo taisi olla: Accept - Losers nd Winners joku musiikki

Tosinaan. Yleensä tsemppaan itseäni tai rauhoittelen.

- Sheena

Ainoastaan päästelen kirosanoja. Useimmiten kukaan ei ole kuulemassa, mutta jos vahingossa kuulee, ei se minua haittaa.

Puhun aina kun voin itsekseni....

Se konkretisoi ajatukseni...kuulrn ne itse ääneen. 🙂

Parasta "itsesuggestointia". Rehellistä. 🙂

No ainakin töissä pitää puhua itsekseen, että muistaa asiat. Esim mittoja, ne täytyy aina sanoo ääneen. Muuten unohtaa tai muistaa väärin.

Puhun aika paljonkin..

Minä vaan huutelen tuuleen...

>simiti<

Kyllä, erityisesti palstalla :), varmaan olisi aika taas pistää stoppi tällekin