Sukupuolen merkitys elämässäsi?

Anonyymi-ap

Jäin tuossa toista ketjua lukiessani miettimään seuraavaa ... Kuinka paljon koet sukupuolesi vaikuttavan/vaikuttaneen elämääsi, persoonaasi, minuuteesi, itsekuvaasi, itsetuntoosi, ajatteluusi, käytökseesi jne? Kuinka usein ylipäänsä ajattelet sukupuoltasi?

Aina toisinaan palstalla saa kuvan kuin ihmiset eläisivät jatkuvasti sukupuolensa kautta ja kokisivat sukupuolen vaikuttavan kaikkeen elämässään, omaan persoonaansa ja elämänkokemuksiinsakin. Ikään kuin heille se sukupuoli olisi heidän olemisensa keskeisin vaikuttava ja määrittävä tekijä. Tuntuu kuin monen kaikki ajattelu lähtisi sukupuolesta tai että he ainakin kuvittelevat sen lähtevän.

Olisi myös ihan mielenkiintoista tietää mitä sukupuolta oleva ja noin suurinpiirtein minkä ikäinen henkilö vastaa. Ihan vain, että onko tässä ehkä jotain erottavaa tekijää.

P.S. Laitan omat ajatukseni ja kokemukseni asiasta tuohon vähän alemmaksi, jottei aloitusviesti veny kauhean pitkäksi.

321

2163

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Sukupuoli on läsnä joka hetki vaikkei sitä ajattelisikaan. Unikorni otti minut siellä hevoshampaisiinsa. Aivan sama, tekoälyn ja robotismin myötä tämä kaikki miljardien sukupuolten meri muutetaan että on olemassa vain yksi sukupuoli jonka jälkeen virallinen linjaus kuuluu ettei sukupuolia ole mukamas ollenkaan. T: Toisen ketjun avantgaardi.

      • Anonyymi

        "Sukupuoli on läsnä joka hetki vaikkei sitä ajattelisikaan."

        Jos noin oikeasti on, niin oletko sä koskaan kokenut tai ajatellut, että se olisi vähän liiallista? Oletko sä koskaan kokenut, että annat sukupuolellesi liian suuren merkityksen omassa elämässäsi?


      • Anonyymi

        Tai oletko koskaan miettinyt sitä miksi sukupuolellasi on sinulle niin suuri merkitys? Mistä se kokemus kumpuaa?


      • Anonyymi

        Ai niin ja mitä muuta sukupuoli sinulle on, paitsi pissavehkeet ja lisääntymiselimistö? Mitä muuta sukupuoli mielestäsi käsittää paitsi nuo ominaisuudet, vai onko se vain ne?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tai oletko koskaan miettinyt sitä miksi sukupuolellasi on sinulle niin suuri merkitys? Mistä se kokemus kumpuaa?

        En ole väittänyt että määrittäisin itseni obsessiivisesti sukupuoleni mukaan. Se vain on kannettava mukanani elämäni halki. En usein edes mieti tuolla ihmisten ilmoilla miltä näytän vaikka karvani rehottavatkin. Napanöyhtääkin löytyy karvojeni ansiosta 🤗. Myytinmurtajat todistivat että napakarvat mahdollistavat nöyhdän muodostumisen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai niin ja mitä muuta sukupuoli sinulle on, paitsi pissavehkeet ja lisääntymiselimistö? Mitä muuta sukupuoli mielestäsi käsittää paitsi nuo ominaisuudet, vai onko se vain ne?

        Jos olisin nudisti niin pissavehkeiden tärkeys korostuisi, mutta kun en ole niin en ole. Sukupuoli on eri asia kuin sukupuoli-identiteetti. Tästähän se kuuluisa 💩🌪 syntyykin. Ihmisiä harvoin tutkitaan kromosomitasolla. Kyllä poikkeuksiakin löytyy, vaikkakin aniharvassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos olisin nudisti niin pissavehkeiden tärkeys korostuisi, mutta kun en ole niin en ole. Sukupuoli on eri asia kuin sukupuoli-identiteetti. Tästähän se kuuluisa 💩🌪 syntyykin. Ihmisiä harvoin tutkitaan kromosomitasolla. Kyllä poikkeuksiakin löytyy, vaikkakin aniharvassa.

        Minä kysyinkin mitä sukupuoli sinulle henkilökohtaisesti on. En kysynyt mitään yleisistä käsityksistä, vaan sinulle henkilökohtaisesti. Entä oletatko sen merkitsevän muille samaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä kysyinkin mitä sukupuoli sinulle henkilökohtaisesti on. En kysynyt mitään yleisistä käsityksistä, vaan sinulle henkilökohtaisesti. Entä oletatko sen merkitsevän muille samaa?

        Se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Yhteinen määritelmä uupuu. Minulle sukupuoli on sitä mikä ei ole subjektiivisten käsitysten alainen asia vaan objektiivisesti havaittavissa oleva ominaisuus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Yhteinen määritelmä uupuu. Minulle sukupuoli on sitä mikä ei ole subjektiivisten käsitysten alainen asia vaan objektiivisesti havaittavissa oleva ominaisuus.

        "sukupuoli on sitä mikä ei ole subjektiivisten käsitysten alainen asia vaan objektiivisesti havaittavissa oleva ominaisuus"

        Eli mitä? Yrität mitä ilmeisimmin välttää vastaamista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "sukupuoli on sitä mikä ei ole subjektiivisten käsitysten alainen asia vaan objektiivisesti havaittavissa oleva ominaisuus"

        Eli mitä? Yrität mitä ilmeisimmin välttää vastaamista.

        Fyysinen puoli on se mikä ihmisellä sattuu olemaan omasta takaa ja sukupuoli-identiteetti on henkinen juttu. Dualismin mukaan on fyysinen ja henkinen ulottuvuus. Jos sukupuolta aletaan lähestymään tältä kantilta ja jos fyysinen sukupuoli on eri kuin henkinen, niin vastaushan ei ole mitenkään itsestäänselvä. Fyysistä sukupuolta ei voi muuttaa, henkinen puoli voi muuttua.

        Jalkovälin silpomiset ovat joidenkin mukaan fyysisen sukupuolen vaihtamista mutta fyysinen sukupuoli on enemmänkin kuin vain pelkät vehkeet. Fyysinen ja henkinen puoli olisi tässä koko multisukupuolisuusasetelmassa pitänyt käsitellä erillisinä kokonaisuuksina alusta lähtien, sillä tilanne on eskaloitunut siihen pisteeseen että ihmisten päitä on sekoitettu. Sekoitettu siksi, koska nämä kaksi ulottuvuutta on sekoitettu toisiinsa toimimattomalla tavalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Fyysinen puoli on se mikä ihmisellä sattuu olemaan omasta takaa ja sukupuoli-identiteetti on henkinen juttu. Dualismin mukaan on fyysinen ja henkinen ulottuvuus. Jos sukupuolta aletaan lähestymään tältä kantilta ja jos fyysinen sukupuoli on eri kuin henkinen, niin vastaushan ei ole mitenkään itsestäänselvä. Fyysistä sukupuolta ei voi muuttaa, henkinen puoli voi muuttua.

        Jalkovälin silpomiset ovat joidenkin mukaan fyysisen sukupuolen vaihtamista mutta fyysinen sukupuoli on enemmänkin kuin vain pelkät vehkeet. Fyysinen ja henkinen puoli olisi tässä koko multisukupuolisuusasetelmassa pitänyt käsitellä erillisinä kokonaisuuksina alusta lähtien, sillä tilanne on eskaloitunut siihen pisteeseen että ihmisten päitä on sekoitettu. Sekoitettu siksi, koska nämä kaksi ulottuvuutta on sekoitettu toisiinsa toimimattomalla tavalla.

        Heitän tähän väliin vitsin kevennykseksi. Kysymys: Mikä on kuohittu mies? Vastaus: Naisena esiintyvä mies. Jos mies on aina ollut fyysisesti mies mutta hän mieltää itsensä naiseksi niin kumpi hän on? Tiedätte vastauksen itsekin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Fyysinen puoli on se mikä ihmisellä sattuu olemaan omasta takaa ja sukupuoli-identiteetti on henkinen juttu. Dualismin mukaan on fyysinen ja henkinen ulottuvuus. Jos sukupuolta aletaan lähestymään tältä kantilta ja jos fyysinen sukupuoli on eri kuin henkinen, niin vastaushan ei ole mitenkään itsestäänselvä. Fyysistä sukupuolta ei voi muuttaa, henkinen puoli voi muuttua.

        Jalkovälin silpomiset ovat joidenkin mukaan fyysisen sukupuolen vaihtamista mutta fyysinen sukupuoli on enemmänkin kuin vain pelkät vehkeet. Fyysinen ja henkinen puoli olisi tässä koko multisukupuolisuusasetelmassa pitänyt käsitellä erillisinä kokonaisuuksina alusta lähtien, sillä tilanne on eskaloitunut siihen pisteeseen että ihmisten päitä on sekoitettu. Sekoitettu siksi, koska nämä kaksi ulottuvuutta on sekoitettu toisiinsa toimimattomalla tavalla.

        Ja tämä on sinusta "objektiivesti havaittavaa" ... okei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja tämä on sinusta "objektiivesti havaittavaa" ... okei.

        Ymmärrän että ihmisen havainnointi perustuu aisteihin, joista näkökyky on yksi. Näsäviisaat väittävät että havainnointi on aina subjektiivista. Silti, jos henkilön jalkovälistä sojottaa k1kkeli niin eihän se siitä muuksi muutu. Pitääkö mun tulla havainnollistamaan tätä lähietäisyydelle naamasi eteen heilutellen jatkettani kuin innostunut koira häntäänsä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärrän että ihmisen havainnointi perustuu aisteihin, joista näkökyky on yksi. Näsäviisaat väittävät että havainnointi on aina subjektiivista. Silti, jos henkilön jalkovälistä sojottaa k1kkeli niin eihän se siitä muuksi muutu. Pitääkö mun tulla havainnollistamaan tätä lähietäisyydelle naamasi eteen heilutellen jatkettani kuin innostunut koira häntäänsä?

        Oletko nyt sama kirjoittaja kuin aiemmin, vai joku muu. Kyselin tuolla jo aiemmin, että onko sukupuoli pissavehkeet ja lisääntymiselimistö, johon hän totesi, että "Jos olisin nudisti niin pissavehkeiden tärkeys korostuisi, mutta kun en ole niin en ole. Sukupuoli on eri asia kuin sukupuoli-identiteetti. Tästähän se kuuluisa 💩🌪 syntyykin. Ihmisiä harvoin tutkitaan kromosomitasolla. Kyllä poikkeuksiakin löytyy, vaikkakin aniharvassa." Nytkö pissavehkeet ovatkin se ero? Vai oletko eri kirjoittaja?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko nyt sama kirjoittaja kuin aiemmin, vai joku muu. Kyselin tuolla jo aiemmin, että onko sukupuoli pissavehkeet ja lisääntymiselimistö, johon hän totesi, että "Jos olisin nudisti niin pissavehkeiden tärkeys korostuisi, mutta kun en ole niin en ole. Sukupuoli on eri asia kuin sukupuoli-identiteetti. Tästähän se kuuluisa 💩🌪 syntyykin. Ihmisiä harvoin tutkitaan kromosomitasolla. Kyllä poikkeuksiakin löytyy, vaikkakin aniharvassa." Nytkö pissavehkeet ovatkin se ero? Vai oletko eri kirjoittaja?

        Mitäs arvelet 😅? Keskustelu ajautuu nopeasti trollailuksi kun osapuolten välillä on vain pelkkiä eriäviä näkemyksiä. Minähän olen mitä rakentavinta dialogiaa suosiva empaatikko. Ihan sama mitä väitteitä esitän kun ne käännetään täällä mua vastaan vaikka kirjoittelisin mitä tahansa. Johtopäätös tästä kaikesta = P*rhana, olen kuin olenkin nainen 😱! Kesti peräti kymmeniä vuosia tajuta tämä realiteetti!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitäs arvelet 😅? Keskustelu ajautuu nopeasti trollailuksi kun osapuolten välillä on vain pelkkiä eriäviä näkemyksiä. Minähän olen mitä rakentavinta dialogiaa suosiva empaatikko. Ihan sama mitä väitteitä esitän kun ne käännetään täällä mua vastaan vaikka kirjoittelisin mitä tahansa. Johtopäätös tästä kaikesta = P*rhana, olen kuin olenkin nainen 😱! Kesti peräti kymmeniä vuosia tajuta tämä realiteetti!

        Enpä lähde edelleenkään arvelemaan ja arvailemaan, vaan kysyn. Vaikka olen kyllä jo ajat sitten todennut, ettet kykene vastaamaan tähän kysymykseen, jonka kuitenkin väität olevan hyvin ykinkertainen. Ei se ainakaan tähän mennessä näytä olleen yksinkertainen vastata. ☺


    • Anonyymi

      Ei mun sukupuoli vaikuta mun persoonaan enää mitenkään. Joskus nuorena vaikutti ja varmaan lähinnä siksi, etten istunut tyttö muotteihin oikein mitenkään persoonaltani ja mielenkiinnoiltani.

      Se oli teininä kivuliainta aikaa, kun kehittyi kovaa kyytiä naiseksi ja muutin huomasi sen ja korosti kaikessa millainen naisen pitää olla ja millainen ei. Sukupuoli identiteettini horjui, vaikka näin jälkeenpäin ei mulla sellaista oikeesti edes ole. Joo tiedän kyllä biologisen sukupuoleni, muttei sillä ole mulle mitään henkistä merkitystä. Ei enää kaikkien pääni prosessien jälkeen mitä oon kelannut.

      Mä oon vaan mä ja teen mitä osaan ja haluan.

      Jasu

      • Anonyymi

        Sukupuoli on mulle vain fyysinen ominaisuus, ei mun persoona ja mikään mihin perustella mitään.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sukupuoli on mulle vain fyysinen ominaisuus, ei mun persoona ja mikään mihin perustella mitään.

        Jasu

        Ja huonoksi onnekseni olen 70-luvun ikäpolvea ja kasvanut vanhoillisessa ympäristössä mikä on tehnyt olemisen välillä tosi tukalaksi. Sillä lienee vaikutusta miksi ylipäänsä on joutunut miettimään tämmöisiä.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja huonoksi onnekseni olen 70-luvun ikäpolvea ja kasvanut vanhoillisessa ympäristössä mikä on tehnyt olemisen välillä tosi tukalaksi. Sillä lienee vaikutusta miksi ylipäänsä on joutunut miettimään tämmöisiä.

        Jasu

        Sen verran olen juttujasi täällä lukenut, että osasin noin suurinpiirtein haarukoida mitä voisit sanoa. Juuri tuo identiteettisi hakeminen oli varmaan se suurin syy miksi ajattelin, että tämä aihe voisi olla ollut sinulle joskus pinnalla. Itselläni ei ole koskaan ollut tiukkaa muottia. Tai tavallaan ehkä olisi voinut olla, sillä mun äidilläni on omat näkemyksensä. Mun äitini ei vain koskaan ollut mulle siinä mielessä tärkeä mielipidevaikuttaja, että olisin niistä piitannut. Mun "pelastukseni" oli varmasti isä, jonka mielestä naisella on vapaus olla mitä tämä itse haluaa.

        "Sukupuoli on mulle vain fyysinen ominaisuus, ei mun persoona ja mikään mihin perustella mitään."

        Koen asian hyvin samalla tavalla. Sukupuoli on vain fyysinen ominaisuus, ei muuta. Tietysti se on ominaisuus, jolla on jotain vaikutusta muihinkin ominaisuuksiin, mutta niin on esimerkiksi pituudellakin. Itselläni esimerkiksi se geeni, joka tuo muutamien muiden ominaisuuksien lisäksi mukanaan hyvin vaalean ihon, vaikuttaa valtavasti paljon enemmän käytännön elämääni (ainakin kesäaikaan) kuin sukupuoleni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sen verran olen juttujasi täällä lukenut, että osasin noin suurinpiirtein haarukoida mitä voisit sanoa. Juuri tuo identiteettisi hakeminen oli varmaan se suurin syy miksi ajattelin, että tämä aihe voisi olla ollut sinulle joskus pinnalla. Itselläni ei ole koskaan ollut tiukkaa muottia. Tai tavallaan ehkä olisi voinut olla, sillä mun äidilläni on omat näkemyksensä. Mun äitini ei vain koskaan ollut mulle siinä mielessä tärkeä mielipidevaikuttaja, että olisin niistä piitannut. Mun "pelastukseni" oli varmasti isä, jonka mielestä naisella on vapaus olla mitä tämä itse haluaa.

        "Sukupuoli on mulle vain fyysinen ominaisuus, ei mun persoona ja mikään mihin perustella mitään."

        Koen asian hyvin samalla tavalla. Sukupuoli on vain fyysinen ominaisuus, ei muuta. Tietysti se on ominaisuus, jolla on jotain vaikutusta muihinkin ominaisuuksiin, mutta niin on esimerkiksi pituudellakin. Itselläni esimerkiksi se geeni, joka tuo muutamien muiden ominaisuuksien lisäksi mukanaan hyvin vaalean ihon, vaikuttaa valtavasti paljon enemmän käytännön elämääni (ainakin kesäaikaan) kuin sukupuoleni.

        Juu, tuolloin aikoinaan ennen teini-ikää olin hyvin huolettomasti itseni enkä miettinyt sen ihmeemmin sukupuolia, vaikka aina koinkin poikien jutut itselleni luontevemmiksi. Ja huomasin muitten suhtautumisessa nuivuutta asiaan. Osasin silloin vielä keskittyä olemaan lapsi, eikä muitten puheet jääny kaivelemaan kunnes teininä vasta. Herkkä ihminen ja herkkä ikä. Ei se muuta tarvitse. 😅

        Onneksi olen kasvanut läpi ja yli näistä kuristavista muotituksista ja vaikka olen ollut aikeissa joskus sukupuoleni suhteen lähteä keskustelemaan niin jokin päässäni käski olla menemättä.

        Nuo kaikki kokemukset ryöpsähti silmilleni samaan aikaan, kun päätin marssia kaapista ulos. Koko skaala tuli hyökyaaltona päin. Mutta ehkä se piti tulla ja käsitellä loppuun. 😊

        Jasu


    • Anonyymi

      Aloittajan ajatuksia...

      Olen hieman alle nelikymppinen nainen. Minä en ole koskaan, edes lapsena tai teininä, suuremmin miettinyt sukupuoltani. Olen toki tietoinen sukupuolestani, eikä minulla ole koskaan ollut sen suhteen mitään ristiriitaa. Siinä ei yksinkertaisesti ole ollut mitään ajateltavaa. Se on asia ja ominaisuus, joka kulkee mukanani siinä missä vaikkapa silmieni väri.

      Itse en koe sukupuoleni vaikuttaneen persoonaani millään tavalla. Mä olen persoonaltani hyvin samantyyppinen kuin isäni, joten minun on vaikea kuvitella miten voisin olla erilainen toisessa sukupuolessa. Sukupuoleni ei myöskään koskaan suuremmin vaikuttanut siihen mitä voin ja saan tehdä (tiedän olevani tässä mielessä etuoikeutettu tällä pallolla). Sukupuoleni ei ole vaikuttanut harrastuksiini tai opiskelu- tai uravalintoihini tmv. Minä tiedän sukupuoleni vaikuttavan jossain määrin siihen miten minut nähdään tai miten minuun suhtaudutaan, mutta se vaikuttaa hyvin minimaalisesti minuun itseeni ja miten minä itseni koen. Niissä tilanteissa sukupyoleni on minulle korkeintaan "työkalu", ominisuus, jolla voi ehkä vaikuttaa joihinkin asioihin. Karkeasti arvioiden yli 90%:ajasta minä en ole millään tasolla tietoinen sukupuolestani, eikä sitä ole olemassa missään kohta ajatuksiani. Ehdottoman valtaosan ajastani minun sukupuoleni on minulle itelleni täysin yhdentekevä asia. Minä en hahmota itseäni ti maailmaa tai mitään muutakaan sukupuoleni kautta. Tuo on minulle hyvin vieras ajattelutapa. En ymmärrä sitä lainkaan tai miten niin voisi elää.

    • Anonyymi

      Olen miettinyt tätä usein. Vastaus on, että eläisin varmasti juuri samanlaista elämää kuin nyt, vaikka olisin mies. En tekisi mitään eri tavalla.

      Noh, ehkä meikkaamiseen panostaisin vähän vähemmän. 😁 Mutta se on pintatasoa. Ulkonäkö muuten olisi varmasti samalla ylläpidon tasolla.

      Suurin ero olisi ehkä seksuaalinen suuntautuneisuus. Jos olisin nyt tällä sekunnilla miehen kehossa, olisin homoseksuaali.

      En keksi oikein muita eroja.

      En halua kertoa iästäni mitään, mutta saman sukupolven asukit osaavat sen päätellä muualta teksteistäni.

      🦄

      • Anonyymi

        Ajattelemme hyvin samankaltaisesti tästä asiasta. Meikkaamiset jne. jäisivät vähemmälle, jos olisin mies, mutta silloin kiinnittäisin muihin ulkonäöllisiin asioihin. Se on nimenomaan pintatasoa, tiettyä turhamaisuutta, joka persoonassani olisi sukupuolesta riippumatta. Keinot riippuvat siitä mitä tavoitellaan.

        Ja kyllä, jos hyppäisin tästä näin miehen kehoon, niin olisin homoseksuaali. 😀


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajattelemme hyvin samankaltaisesti tästä asiasta. Meikkaamiset jne. jäisivät vähemmälle, jos olisin mies, mutta silloin kiinnittäisin muihin ulkonäöllisiin asioihin. Se on nimenomaan pintatasoa, tiettyä turhamaisuutta, joka persoonassani olisi sukupuolesta riippumatta. Keinot riippuvat siitä mitä tavoitellaan.

        Ja kyllä, jos hyppäisin tästä näin miehen kehoon, niin olisin homoseksuaali. 😀

        Haha, kiitos! 🤗 Mukava kuulla. 😄

        Niin, jotkut kutsuivat "hevoshampaiksi" tätä ajattelutapaani, jossa sukupuolella on hyvin vähän merkitystä.

        En voisi edes kuvitella toisenlaista elämää kuin tämä. En voisi kuvitella, miltä tuntuisi koko ajan ajatella olevansa nainen... 🤔😁

        🦄


    • Anonyymi

      Olen nelikymppinen nainen ja sukupuoli on tiivis osa identiteettiäni. Tietenkään en jatkuvasti mieti tekeväni esimerkiksi valintoja sukupuolen perusteella. Kuitenkin esimerkiksi monet harrastukset, jotka minua kiinnostavat kuten tanssi, musiikki, ratsastaminen yms. mielletään usein enemmän naisten harrastuksiksi.

      Työn suhteen en ajattele, että olisi naisten ja miesten töitä vaan ennemminkin sitä, että jokaisen tulisi valita ammattinsa ja työnsä mielenkiinnon ja omien taipumusten ja lahjakkuuksiensa perusteella.

      TVaikka itselläni on vahva hetero cis-naisen identiteetti, ei miunlle tuota vakeuksia hyväksyä, jos joku tahtoo tulla identifioiduksi esimerkiksi muunsukupuoliseksi.

      Olen sitä sukupolvea, joka kasvoi keskellä arvomaailmaa, jossa naiseus ja se miltä naisen tulisi näyttää ja mikä sopii naisella, olivat hyvin tarkoin määriteltyjä. Esimerkiksi kohut naisjulkkisten painonnoususta (Britney, Jessica Simpson, Kate Winsletin nimittäminen paksuksi jne.) joten jossakin määrin teiniaikojen naiskuva on jättänyt jälkensä itsetuntoon ja minäkuvaan.

      Eniten olen kuitenkin kohdannut viime vuosina ulkoapäin asetettuja vaatimuksia siitä, että tulisi olla mahdollisimman luonnollinen eikä meikata tai värjätä hiuksia. Samoin hyvin vanhoillisia näkemyksiä siitä, että naisena minun tulisi kiinnostua hoiva-alasta jne. Tiedäpä nytmistä kyseiset ajatukset ovat kenellekin tulleet sillä entistä enemmän näen ympärilläni sitä, että enemmän painotetaan henkilökohtaista motivaatiota kuin sukupuolirooleja, siinä mitä opiskeluun ja työhön tulee ja hyvä niin.

      Eniten sukupuoli ja identiteetti vaikuttaa parisuhteen osalta ja ehkä on osittain myös biologian sanelemaa, että viehätyn miehekkäistä ja minua fyysisesti kookkaamista (pidemmistä) miehistä. Jätän tässä tarkoituksella käsittelemättä parisuhteen ja rakastumisen syvällisemmät puolet. Kuitenkin pohjimmiltaan parisuhteessa haluan kokea olevampi feminiinen suhteessa mieheen.

      • Anonyymi

        Itse tiedän paljon miehiä, jotka harrastavat hevostelua, vaikka ratsastus toki on meillä hyvin vahvasti naiselliseksi katsottu harrastus. Maailmallahan tilanne on toinen, paikoissa joissa cowboykulttuuri elää ja voi hyvin. Itse harrasti lapsena ja teininä myös hevostelua, en siis vain ratsastusta, vaan vietin muutenkin hyvin paljon aikaa hevosia hoitaen. Sen lisäksi harrastin kuitenkin moottoriurheilua, ajamista lujaa kaikella millä sain ajaa ja jopa metsästystä noin naisellisen hevosharrasteen vastapainona. Nyttemmin metsästysaseet ovat vaihtuneet paintball- ja laseraseisiin 😀. Ja sitten tuon vastapainona laulan ja piirrän ja kaikkea sellaista "naisellista".

        Me olemme eläneet saman ajan, mutta minä onnistuin jotenkin menemään yli noiden kohujen täysin niiden koskettamatta. Mä muistan kyllä kaikki nuo mainitsemasi, mutta muistan lukeneeni ne jotenken täysin ulkopuolelta ja huvittuneena miten sellaista jaksetaan jauhaa ja että ketä vattu kiinostaa.

        Hoiva-alasta taas muistan, että äitini (joka ei itsekään ko. alalla työskennellyt) sitä taisi minulle joskus mulle ehdottaa ja minä kysyin häneltä jotain siihen suuntaan, että onko hän lopullisesti seonnut ja että tunteeko hän mua yhtään. Mutta siis joo kyllä tuokin stereotypia ihan tuttu on.

        Minäkin viehätyn vain miehistä, mutta tuo mainitsemasi kookkaus taas ei viehätä minua lainkaan. Mä tykkään olla suht samalla korkeudella miehen kanssa, tosin ihan käytännön syistä. Isoa pituuseroakin on kokeiltu ja se ei ollut kivaa. Mä olen luonnostani ulkoisesti feminiininen lähes jokaiseen mieheen verrattuna, lukuunottamatta muutamaa ultranaisellista homotuttavaani, että ehkä siksikin tuo on mulle yhdentekevää. En tiedä.

        Mielenkiintoista miten samat asiat voi elää läpi niin eri tavalla ja miten periaatteessa sama mieltymys manifestoituu hyvin eri tavoin. ☺


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse tiedän paljon miehiä, jotka harrastavat hevostelua, vaikka ratsastus toki on meillä hyvin vahvasti naiselliseksi katsottu harrastus. Maailmallahan tilanne on toinen, paikoissa joissa cowboykulttuuri elää ja voi hyvin. Itse harrasti lapsena ja teininä myös hevostelua, en siis vain ratsastusta, vaan vietin muutenkin hyvin paljon aikaa hevosia hoitaen. Sen lisäksi harrastin kuitenkin moottoriurheilua, ajamista lujaa kaikella millä sain ajaa ja jopa metsästystä noin naisellisen hevosharrasteen vastapainona. Nyttemmin metsästysaseet ovat vaihtuneet paintball- ja laseraseisiin 😀. Ja sitten tuon vastapainona laulan ja piirrän ja kaikkea sellaista "naisellista".

        Me olemme eläneet saman ajan, mutta minä onnistuin jotenkin menemään yli noiden kohujen täysin niiden koskettamatta. Mä muistan kyllä kaikki nuo mainitsemasi, mutta muistan lukeneeni ne jotenken täysin ulkopuolelta ja huvittuneena miten sellaista jaksetaan jauhaa ja että ketä vattu kiinostaa.

        Hoiva-alasta taas muistan, että äitini (joka ei itsekään ko. alalla työskennellyt) sitä taisi minulle joskus mulle ehdottaa ja minä kysyin häneltä jotain siihen suuntaan, että onko hän lopullisesti seonnut ja että tunteeko hän mua yhtään. Mutta siis joo kyllä tuokin stereotypia ihan tuttu on.

        Minäkin viehätyn vain miehistä, mutta tuo mainitsemasi kookkaus taas ei viehätä minua lainkaan. Mä tykkään olla suht samalla korkeudella miehen kanssa, tosin ihan käytännön syistä. Isoa pituuseroakin on kokeiltu ja se ei ollut kivaa. Mä olen luonnostani ulkoisesti feminiininen lähes jokaiseen mieheen verrattuna, lukuunottamatta muutamaa ultranaisellista homotuttavaani, että ehkä siksikin tuo on mulle yhdentekevää. En tiedä.

        Mielenkiintoista miten samat asiat voi elää läpi niin eri tavalla ja miten periaatteessa sama mieltymys manifestoituu hyvin eri tavoin. ☺

        Tietenkin jokainen kokee eri tavoin ja paljon myös vaikutta ympäristön ja he joiden kanssa on tekemisissä sekä arvomaailma, jonka vaikutuksen alaisena on.

        Nyt pystyy kyseenalaistamaan suurimman osan saamastaan informaatiosta olipa kyse muiden sanomisista tai median kautta välitetystä tiedosta. Yläasteikäisenä oli huomattavasti enemmän ystäväpiirin mielipiteiden ja arvojen vietävissä.

        Suurin osa ns. naisellisiksi harrastuksisksi mielletyistä on loppujen lopuksi harrastuksia, joissa etenkin huipulla on voimakas miesedustus, Kyllä minäkin mielihyvin harrastaisin esimerkiksi moottoripyöräilyä, koska nautin vapauden tunteesta. Toisaalta olen opiskellut taidealoja ja musiikkia, joissa kummassakin opiskelijajakauma oli jokseenkin 50/50.

        Onneksi jokaisella on preferenssinsä myös miesmaun osalta. 😉


      • Toiseks viimesessä kappaleessa mainitsit hoiva alan. Niin se on kyllä semmonen pakkopulla, kaikkiahan sitä hoiva alalle nykyään passitetaan. Laitetaan vientialalta satoja työttömäksi ja sitten heidän pitäs kouluttautua lähihoitajiksi, sopii alalle tai ei. Sitten ihmetellään miksei rahat riitä, kun ei tulekaan viennistä tuloja vaan päinvastoin menee rahaa kun julkinen paisuu. 9

        Mä itekin hain aikoinaan hoitoalalle ja olin niissä koko päivän kestävissä sovellustesteissä. Mutta tein sen sillon omasta tahdosta. Että tän päivän kaaoksen tietäen en hoitoalaa ees harkitsisi. Mä hain siis kahteen paikkaan. Ihan oman kiinnostuksen mukaan, enkä niitä sukupuolia siinä miettinyt. Koneinssiks ja sairaanhoitajaksi. Enkä ite nää tossa mitään ristiriitaa. Samanlailla ne raksuttaa koneet kuin ihmiselimistökin. No noihin kumpaakaan en päässy ja siksi tää rakennusala. Ja oikeestaan oon tyytyväinen kone puolella ois aika yksinäinen homma ja taas hoitoala on menny kaaokseen. Raksalla ei oikeestaan oo huonoo kun palkka, mutta se riittää.


      • Anonyymi
        JeroP kirjoitti:

        Toiseks viimesessä kappaleessa mainitsit hoiva alan. Niin se on kyllä semmonen pakkopulla, kaikkiahan sitä hoiva alalle nykyään passitetaan. Laitetaan vientialalta satoja työttömäksi ja sitten heidän pitäs kouluttautua lähihoitajiksi, sopii alalle tai ei. Sitten ihmetellään miksei rahat riitä, kun ei tulekaan viennistä tuloja vaan päinvastoin menee rahaa kun julkinen paisuu. 9

        Mä itekin hain aikoinaan hoitoalalle ja olin niissä koko päivän kestävissä sovellustesteissä. Mutta tein sen sillon omasta tahdosta. Että tän päivän kaaoksen tietäen en hoitoalaa ees harkitsisi. Mä hain siis kahteen paikkaan. Ihan oman kiinnostuksen mukaan, enkä niitä sukupuolia siinä miettinyt. Koneinssiks ja sairaanhoitajaksi. Enkä ite nää tossa mitään ristiriitaa. Samanlailla ne raksuttaa koneet kuin ihmiselimistökin. No noihin kumpaakaan en päässy ja siksi tää rakennusala. Ja oikeestaan oon tyytyväinen kone puolella ois aika yksinäinen homma ja taas hoitoala on menny kaaokseen. Raksalla ei oikeestaan oo huonoo kun palkka, mutta se riittää.

        Mulle taas on ollu jotenkin aina selvää, että haluan auttaa ja tukea ihmisiä, olla läsnä. Mulle joskus opo sanoi, ettei minusta ole ikinä sosiaalialalle, vaan on musta. Ainoa haitta on ollut se, että olen herkkä imemään ympäristön ja ihmisten olotiloja ja kuormitun nopeasti. En saa niitä sanattomia aistikanaviani millään pois päältäkään.

        Että jos mun herkkyys näille on sosiaalialalla valttia, se on myös uuvuttavaa.

        Jasu


      • Anonyymi
        JeroP kirjoitti:

        Toiseks viimesessä kappaleessa mainitsit hoiva alan. Niin se on kyllä semmonen pakkopulla, kaikkiahan sitä hoiva alalle nykyään passitetaan. Laitetaan vientialalta satoja työttömäksi ja sitten heidän pitäs kouluttautua lähihoitajiksi, sopii alalle tai ei. Sitten ihmetellään miksei rahat riitä, kun ei tulekaan viennistä tuloja vaan päinvastoin menee rahaa kun julkinen paisuu. 9

        Mä itekin hain aikoinaan hoitoalalle ja olin niissä koko päivän kestävissä sovellustesteissä. Mutta tein sen sillon omasta tahdosta. Että tän päivän kaaoksen tietäen en hoitoalaa ees harkitsisi. Mä hain siis kahteen paikkaan. Ihan oman kiinnostuksen mukaan, enkä niitä sukupuolia siinä miettinyt. Koneinssiks ja sairaanhoitajaksi. Enkä ite nää tossa mitään ristiriitaa. Samanlailla ne raksuttaa koneet kuin ihmiselimistökin. No noihin kumpaakaan en päässy ja siksi tää rakennusala. Ja oikeestaan oon tyytyväinen kone puolella ois aika yksinäinen homma ja taas hoitoala on menny kaaokseen. Raksalla ei oikeestaan oo huonoo kun palkka, mutta se riittää.

        Hoitoalaa tosiaan suositellaan huolella ja tiuhaan ja ehkä siitäkin johtuen, että olen aiemmin työskennellyt hoivapuolella. En ole kuitenkaan aikeissa palata kyseisiin töihin vaikka kuinka suositeltaisiin. Enää ei tosin voi vedota siihenkään, että ala työllistäisi, sillä siinä määrin myös hoitoalalla on irtisanomisia ja hekilöstön vähentämisisä. Huonoin perustelu on kuitenkin vetoaminen sukupuoleen. Onhan tässä jo käyty läpi ehdotukset kampaajana työskentelystä, siivouksesta (on jo niin nähty), tarkoilijaksi vaihtamisesta, leipurin ammatista ja tietenkin kaupanalan työ. Kaikissa vedottu siihen, että ovat naiselle sopivia töitä. Ainoa kysymys joka tässä kohtaa herää on: Kuka vielä 2025 ajattelee edellä mainitulla tavalla ja miksi olen vetänyt puoleeni erittäin vanhanaikaisesti ja stereotyyppisesti ajattelevia ihmisiä?

        Parhaiten viihdyn sopivasti luovuutta ja teknisyyttä sekä tiimityöskentelyä edellyttävissä töissä. karuinta siinäkin on se, että useimmiten minut halutaan silloinkin lykätä jonkinlaiseen passaajan rooliin.

        Se minkä kukakin valitsee työkseen on minulle suht yhdentekevää. Kyse on heidän ratkaisuistaan, jotka eivät ole tippaakaan minun asiani. Rehellisesti ja suoraan sanottuna oikeaan suuntaan ohjaajat ja puolesta parhaan tietäjät ovat jo vuosia tehneet elämästäni puolittain helvettiä.

        Puolestani jokainen saa ilmaista itseään ja sukupuoltaan omaksi kokemallaan tavalla. Samoin tekemisensä sen mukaan mitä kokee omaksi jutukseen ja mistä nauttii.


    • Anonyymi

      Olen miehinen mies, miehen raameissa. Sen otan esille, jos sosiaalinen tilanne sitä vaatii. Vaikkapa nyt työpaikalla. Siellä käydään jatkuvaa taistelua, urokset mylvii ja ruopii maata.
      En kuitenkaan jaa miehistä arvomaailmaa, minua ei kiinnosta voittaminen.

      Arvojen suhteen olen hyvinkin naisellinen.

      Mies 50+

      • Anonyymi

        En ole varma kuulostaako tuo ikävältä vai huvittavalta työpaikalta. Tällä hetkellä kallistun huvittuneen puolelle, ihan omiin kokemuksiini nojaten 😀. Ymmärrän kyllä, että tuo voisi olla myös hyvin veemäistä.

        Millaisia mielestäsi ovat naiselliset arvot? Itse tunnen paljon hyvinkin kilpailuviettisiä naisia ja mietin onko se lopulta epänaisellista muutoin kuin kulttuurisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole varma kuulostaako tuo ikävältä vai huvittavalta työpaikalta. Tällä hetkellä kallistun huvittuneen puolelle, ihan omiin kokemuksiini nojaten 😀. Ymmärrän kyllä, että tuo voisi olla myös hyvin veemäistä.

        Millaisia mielestäsi ovat naiselliset arvot? Itse tunnen paljon hyvinkin kilpailuviettisiä naisia ja mietin onko se lopulta epänaisellista muutoin kuin kulttuurisesti.

        Jännästi koen arkuutta, kun kaivelen mielestäni naisellisia arvoja.
        On tainnut jäädä miehinen rooli päälle.

        Naisellinen arvomaailma on pehmeä, rakentava ja muita tukeva. Naisen arvomaailmaan kuuluu tunteiden tunnustaminen ja empatian korostaminen.
        Nainen hakee elämäänsä harmoniaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jännästi koen arkuutta, kun kaivelen mielestäni naisellisia arvoja.
        On tainnut jäädä miehinen rooli päälle.

        Naisellinen arvomaailma on pehmeä, rakentava ja muita tukeva. Naisen arvomaailmaan kuuluu tunteiden tunnustaminen ja empatian korostaminen.
        Nainen hakee elämäänsä harmoniaa.

        Hmm. Rakentava ja muita tukeva. Minulle tuo on miehisyyttä, olla toisen tuki ja peruskallio 😀. Mä en näe noissa pehmeyttä, vaan jämäkkyyttä. Tämä on varmaan se ongelma miksi en ole koskan näitä jaotteluita tajunnut. Itse ehkä koen sen enemmän niin, että mainitsemasi ovat viehättäviä ominisuuksia ja siksi me ehkä usein sidomme ne siihen sukupuolen, joka meitä viehättää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hmm. Rakentava ja muita tukeva. Minulle tuo on miehisyyttä, olla toisen tuki ja peruskallio 😀. Mä en näe noissa pehmeyttä, vaan jämäkkyyttä. Tämä on varmaan se ongelma miksi en ole koskan näitä jaotteluita tajunnut. Itse ehkä koen sen enemmän niin, että mainitsemasi ovat viehättäviä ominisuuksia ja siksi me ehkä usein sidomme ne siihen sukupuolen, joka meitä viehättää.

        Samoin. Koen tukemisen ja tukena olemisen olevan miehekästä. Eivät empatia ja empaattisuuskaan ole välttämättä naisellisa puolia. Olen kohdannut naisia, jotka ovat olleet huomattavasti epäempaattisempia ja empatian sääliin sekoittavampia, kuin yksikään kohtaamani mies. Toki yleisesti empaattisuus ja hoivaavuus nähdään feminiinisyyteen liitettävinä ominaisuuksina.

        Olisin erittäin järkyttynyt, jos parisuhteessa mies ei tukisi ja huomioisi sekä olisi myös empaattinen minua kohtaan. Kumpikin vuorollaan sillä samoja ominaisuuksia tarvitaan aika-ajoin sukupuoleen katsomatta.

        Pitkälti lienee kyse persoonallisuudesta ja siitä mitä piirteitä on lapsuudessa vahvistettu. sivusta


    • Anonyymi

      Sukupuolen merkityksen huomaa parhaiten, kun on paljon tekemisissä erilaisista kulttuureista ja taustoista tulevien ja olevien ihmisten kanssa.

      Sukupuoli on vaikuttanut ja vaikuttaa kaikkien elämään eniten lapsuudessa ja nuoruudessa. Riippuen siitä millaiset vanhemmat, sisarukset, suku ym läheiset ihmissuhteet + ympäristö, päiväkoti, koulu jne. ihminen kasvaa sukupuoleensa eri tavoin ja erot voivat olla hyvinkin suuria.

      Ajattelu ei lähde sukupuolesta, vaan persoonasta. Persoonaan vaikuttaa kuitenkin sukupuoli.

      Jos olisinkin syntynyt pojaksi, elämän tarinani olisi varmasti aika tavalla erilainen. Sukupuolella on vaikutusta.

      - Sheena

      • Anonyymi

        "Sukupuolen merkityksen huomaa parhaiten, kun on paljon tekemisissä erilaisista kulttuureista ja taustoista tulevien ja olevien ihmisten kanssa."

        Tuokin on jännä, etteivät kaikki jaa tuota kokemusta. Itse olen varsin monikulttuurisessa työympäristössä ja kulkenut paljon ulkomailla yksikseni, enkä mä voi täysin allekirjoittaa tuota. Mä olen aina pystynyt hyvin pitkälle omalla käytökselläni vaikuttamaan siihen kohdellaanko minua naisena vai ihmisenä. Tietysti on olemassa tapakulttuuriin liittyviä asioita, mutta minä en koe loukkaavaksi, jos minua ei kätellä. Oleellisempaa on se kaikki muu kohtelu, ei se voiko minuun koskea. Ei minuun ole yhtään mitään tarvetta koskea.


      • Anonyymi

        "Sukupuoli on vaikuttanut ja vaikuttaa kaikkien elämään eniten lapsuudessa ja nuoruudessa. Riippuen siitä millaiset vanhemmat, sisarukset, suku ym läheiset ihmissuhteet + ympäristö, päiväkoti, koulu jne. ihminen kasvaa sukupuoleensa eri tavoin ja erot voivat olla hyvinkin suuria."

        Vaan onko mikään tuossa kuvaamastasi sukupuolen vaikutusta? Eikö tuo kaikki tuossa ole kulttuurista ja asenteita, ei sukupuolen itsensä vaikutusta? Ihan samanlaisia voisi sanoa vaikkapa ihon väristä, mutta onko se se ihon väri, vai muiden asenteet?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Sukupuolen merkityksen huomaa parhaiten, kun on paljon tekemisissä erilaisista kulttuureista ja taustoista tulevien ja olevien ihmisten kanssa."

        Tuokin on jännä, etteivät kaikki jaa tuota kokemusta. Itse olen varsin monikulttuurisessa työympäristössä ja kulkenut paljon ulkomailla yksikseni, enkä mä voi täysin allekirjoittaa tuota. Mä olen aina pystynyt hyvin pitkälle omalla käytökselläni vaikuttamaan siihen kohdellaanko minua naisena vai ihmisenä. Tietysti on olemassa tapakulttuuriin liittyviä asioita, mutta minä en koe loukkaavaksi, jos minua ei kätellä. Oleellisempaa on se kaikki muu kohtelu, ei se voiko minuun koskea. Ei minuun ole yhtään mitään tarvetta koskea.

        Kuten sanoin, lapsuus ja nuoruus vaikuttaa eniten.

        "hyvin pitkälle omalla käytökselläni vaikuttamaan siihen kohdellaanko minua naisena vai ihmisenä. "

        Oletko aivan varma? Jos näin on, olet merkillisen poikkeuksellinen. Moneen kulttuuriin on iskostettu kuin puulla päähän, että ihmisiä kohdellaan sukupuolen mukaan.

        " minä en koe loukkaavaksi, jos minua ei kätellä."
        "Ei minuun ole yhtään mitään tarvetta koskea."

        Nuo meni vähän ohi, mitä tarkoitat? Minusta on itsestään selvää, ettei kukaan tule iholle. Se ei ole ongelma, ettei kätellä. Mutta miesten harjoittama kaikenlainen "lääppinen" fyysisesti ja psyykkisestikin, johtuu nimenomaan naissukupuolestani, ei minun käytöksestä.

        - Sheena


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Sukupuoli on vaikuttanut ja vaikuttaa kaikkien elämään eniten lapsuudessa ja nuoruudessa. Riippuen siitä millaiset vanhemmat, sisarukset, suku ym läheiset ihmissuhteet ympäristö, päiväkoti, koulu jne. ihminen kasvaa sukupuoleensa eri tavoin ja erot voivat olla hyvinkin suuria."

        Vaan onko mikään tuossa kuvaamastasi sukupuolen vaikutusta? Eikö tuo kaikki tuossa ole kulttuurista ja asenteita, ei sukupuolen itsensä vaikutusta? Ihan samanlaisia voisi sanoa vaikkapa ihon väristä, mutta onko se se ihon väri, vai muiden asenteet?

        Sukupuolta ei voi erottaa ympäristöstä, kulttuureista ja asenteista, ei edes ennakkoluuloista...

        Maailmanlaajuisesti tytöt/naiset ovat vähäarvoisimpia. Tyttö tuli, tyhjä tuli, sanottiin Suomessakin. Kiinassa abortoitiin tyttösikiöitä miljoonia. Seksityöläisnaisia halveksitaan ja kaupataan orjiksi. Pieniä(kin) tyttöjä raiskataan vessamatkallaan Afrikassa, Etelä-Amerikassa, Aasiassa. Kaikella tällaisella on hyvin suuri vaikutus tyttöihin/naisiin,etenkin niihin, jotka eivät voi valita parempaa.

        Lapsuuden kaverini (tyttö) äiti sanoi kerran, kun leikin heillä toisen kaverini (poika) ollessa lomalla jossain "Kiva kun Sheena olet täällä leikkimässä meidän tytön kanssa. Olen sitä mieltä, että tytöt leikkivät tyttöjen kanssa ja pojat leikkivät poikien kanssa". Olin alle kouluikäinen, mutta muistan yhä tunteen, ihmetyksen ja jopa ärsytyksen. Kiitin onneani, ettei oma äitini ollut samanlainen.

        - Sheena


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuten sanoin, lapsuus ja nuoruus vaikuttaa eniten.

        "hyvin pitkälle omalla käytökselläni vaikuttamaan siihen kohdellaanko minua naisena vai ihmisenä. "

        Oletko aivan varma? Jos näin on, olet merkillisen poikkeuksellinen. Moneen kulttuuriin on iskostettu kuin puulla päähän, että ihmisiä kohdellaan sukupuolen mukaan.

        " minä en koe loukkaavaksi, jos minua ei kätellä."
        "Ei minuun ole yhtään mitään tarvetta koskea."

        Nuo meni vähän ohi, mitä tarkoitat? Minusta on itsestään selvää, ettei kukaan tule iholle. Se ei ole ongelma, ettei kätellä. Mutta miesten harjoittama kaikenlainen "lääppinen" fyysisesti ja psyykkisestikin, johtuu nimenomaan naissukupuolestani, ei minun käytöksestä.

        - Sheena

        "Oletko aivan varma? Jos näin on, olet merkillisen poikkeuksellinen. Moneen kulttuuriin on iskostettu kuin puulla päähän, että ihmisiä kohdellaan sukupuolen mukaan."

        Kyllä olen varma ja olen tuota usein testannut miten oma käytökseni vaikuttaa. Ja meillä on monesti tuo kuvitelma joistain kulttuureista, mutta ei se oikeastaan missään kulttuurissa noin mene, että pelkän sukupuolen mukaan kohdellaan. Toki, jos menee johonkin ihan "jumalan selän taakse" ja sitten vielä käyttäytyy typerästi niin huonosti käy. Vaan niin kävisi miehellekin huonosti. Ei siinä sukupuoli suojaisi. Meillä esiintyy toisinaan sitä hullua kuvitelmaa, että mies olisi automaattisesti enemmän turvassa, mutta usein se oon ihan toisinkin päin, että miehelle se on riskialttiimpaa.

        "" minä en koe loukkaavaksi, jos minua ei kätellä."
        "Ei minuun ole yhtään mitään tarvetta koskea.""

        Monet muslimimiehet eivät halua kätellä naista. Heistä olisi epäkunnioittavaa koskea vierasta naista. Minulle on täysin ok, että koskemattomuuttani kunnioitetaan, vaikkakin meikäläisittäin hieman epäkunnioittavalla tavalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sukupuolta ei voi erottaa ympäristöstä, kulttuureista ja asenteista, ei edes ennakkoluuloista...

        Maailmanlaajuisesti tytöt/naiset ovat vähäarvoisimpia. Tyttö tuli, tyhjä tuli, sanottiin Suomessakin. Kiinassa abortoitiin tyttösikiöitä miljoonia. Seksityöläisnaisia halveksitaan ja kaupataan orjiksi. Pieniä(kin) tyttöjä raiskataan vessamatkallaan Afrikassa, Etelä-Amerikassa, Aasiassa. Kaikella tällaisella on hyvin suuri vaikutus tyttöihin/naisiin,etenkin niihin, jotka eivät voi valita parempaa.

        Lapsuuden kaverini (tyttö) äiti sanoi kerran, kun leikin heillä toisen kaverini (poika) ollessa lomalla jossain "Kiva kun Sheena olet täällä leikkimässä meidän tytön kanssa. Olen sitä mieltä, että tytöt leikkivät tyttöjen kanssa ja pojat leikkivät poikien kanssa". Olin alle kouluikäinen, mutta muistan yhä tunteen, ihmetyksen ja jopa ärsytyksen. Kiitin onneani, ettei oma äitini ollut samanlainen.

        - Sheena

        Tietysti voi. Sukupyoli on ihmisen ominaisuus. Asenteet ovat vain asenteita, kulttuurista harhaa. Eli siis, jos vaaleisiin hiuksiin liittyy bimbouden oletus, niin sitäkö ei mielestäsi voi erottaa vaaleista hiuksista? Tai kun tummaan ihoon liittyy asenteita, niin sitä ei voi tummaihoisista ihmisistä erottaa? Aika järkyttävä asenne mielestäni, mutta sinulla on tietysti oikeus ajatella noin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietysti voi. Sukupyoli on ihmisen ominaisuus. Asenteet ovat vain asenteita, kulttuurista harhaa. Eli siis, jos vaaleisiin hiuksiin liittyy bimbouden oletus, niin sitäkö ei mielestäsi voi erottaa vaaleista hiuksista? Tai kun tummaan ihoon liittyy asenteita, niin sitä ei voi tummaihoisista ihmisistä erottaa? Aika järkyttävä asenne mielestäni, mutta sinulla on tietysti oikeus ajatella noin.

        Sukupuoleen liittyy USEITA ominaisuuksia, jotka ei ole joko-tai, vaan siihen liittyy biologisia, sosiaalisia, psyykkisiä ja kulttuurisia näkökulmia. Jokaisen ihmisen kokemus sukupuolestaan on hyvin yksilöllinen. Tähän kokemukseen vaikuttaa suuresti nuo eri sukupuoleen liittyvät ominaisuudet.

        - Sheena


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Oletko aivan varma? Jos näin on, olet merkillisen poikkeuksellinen. Moneen kulttuuriin on iskostettu kuin puulla päähän, että ihmisiä kohdellaan sukupuolen mukaan."

        Kyllä olen varma ja olen tuota usein testannut miten oma käytökseni vaikuttaa. Ja meillä on monesti tuo kuvitelma joistain kulttuureista, mutta ei se oikeastaan missään kulttuurissa noin mene, että pelkän sukupuolen mukaan kohdellaan. Toki, jos menee johonkin ihan "jumalan selän taakse" ja sitten vielä käyttäytyy typerästi niin huonosti käy. Vaan niin kävisi miehellekin huonosti. Ei siinä sukupuoli suojaisi. Meillä esiintyy toisinaan sitä hullua kuvitelmaa, että mies olisi automaattisesti enemmän turvassa, mutta usein se oon ihan toisinkin päin, että miehelle se on riskialttiimpaa.

        "" minä en koe loukkaavaksi, jos minua ei kätellä."
        "Ei minuun ole yhtään mitään tarvetta koskea.""

        Monet muslimimiehet eivät halua kätellä naista. Heistä olisi epäkunnioittavaa koskea vierasta naista. Minulle on täysin ok, että koskemattomuuttani kunnioitetaan, vaikkakin meikäläisittäin hieman epäkunnioittavalla tavalla.

        Ei miehetkään ole aina turvassa, mutta pienet naiset ovat aina vähemmän turvassa kuin miehet.

        "Riskialtista" käytöstä naisella on vaikkapa kävellä kadulla, puistossa, tapahtumissa, ihan missä vaan ja mihin aikaan vaan, missä vaatetuksessa vaan. Aina joku mies katsoo asiakseen tyrkyttämällä tyrkyttää seuraansa.

        - Sheena


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei miehetkään ole aina turvassa, mutta pienet naiset ovat aina vähemmän turvassa kuin miehet.

        "Riskialtista" käytöstä naisella on vaikkapa kävellä kadulla, puistossa, tapahtumissa, ihan missä vaan ja mihin aikaan vaan, missä vaatetuksessa vaan. Aina joku mies katsoo asiakseen tyrkyttämällä tyrkyttää seuraansa.

        - Sheena

        Eli sinulle sukupuoli on naisten myymistä raiskaamista, vaarallisia katuja. Eihän mikään tuosta liity sukupuoleen millään tavalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei miehetkään ole aina turvassa, mutta pienet naiset ovat aina vähemmän turvassa kuin miehet.

        "Riskialtista" käytöstä naisella on vaikkapa kävellä kadulla, puistossa, tapahtumissa, ihan missä vaan ja mihin aikaan vaan, missä vaatetuksessa vaan. Aina joku mies katsoo asiakseen tyrkyttämällä tyrkyttää seuraansa.

        - Sheena

        Minusta on surullista, että sukupuoli on sinulle noin negatiivinen, vaarallinen ja väkivaltainen asia. En onnekseni ole itse koskaan kokenut mitään niin hirvittävää, että oma sukupuoleni olisi minulle pelkkä kauheuksien kavalkaadi, jota ei voi erottaa ihmisestä, joka on väistämätön pakko ja erottamaton osa sukupuolta. Yhden kuuluu olla hirviö ja toisen uhri, eikä mitään muuta ole. Tuo on surullinen maailmankuva ja vielä surullisempi itsekuva. Olen pahoillani puolestasi, siitä jostain mitä olet kokenut. En voi sanoa oikein muuta. Ikävä kyllä uhriuteen usein kasvetaan ja kerran uhri on aina uhri, pahuus löytää aina sen heikon ja helpon saaliin. Uhria ei tietenkään voi siitä syyllistää. Ei hän sitä tahallaan ja tietoisesti aiheuta. Vaikka tämä ilmiö tunnetaan ja tunnistetaan, niin en tiedä miten siitä pääsisi eroon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minusta on surullista, että sukupuoli on sinulle noin negatiivinen, vaarallinen ja väkivaltainen asia. En onnekseni ole itse koskaan kokenut mitään niin hirvittävää, että oma sukupuoleni olisi minulle pelkkä kauheuksien kavalkaadi, jota ei voi erottaa ihmisestä, joka on väistämätön pakko ja erottamaton osa sukupuolta. Yhden kuuluu olla hirviö ja toisen uhri, eikä mitään muuta ole. Tuo on surullinen maailmankuva ja vielä surullisempi itsekuva. Olen pahoillani puolestasi, siitä jostain mitä olet kokenut. En voi sanoa oikein muuta. Ikävä kyllä uhriuteen usein kasvetaan ja kerran uhri on aina uhri, pahuus löytää aina sen heikon ja helpon saaliin. Uhria ei tietenkään voi siitä syyllistää. Ei hän sitä tahallaan ja tietoisesti aiheuta. Vaikka tämä ilmiö tunnetaan ja tunnistetaan, niin en tiedä miten siitä pääsisi eroon.

        Sukupuoli ei ole minulle negatiivinen asia. Mutta ympäristöllä ja sen ihmisillä on suuri merkitys miten jokainen sukupuolensa kokee ja tuntee, sekä erityisesti mitä joutuu sukupuolensa vuoksi kestämään/sietämään.

        - Sheena


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli sinulle sukupuoli on naisten myymistä raiskaamista, vaarallisia katuja. Eihän mikään tuosta liity sukupuoleen millään tavalla.

        Naissukupuoleen liittyy juurikin paljon tuota. Käsittämätöntä ettet käsitä. Perheväkivalta, väkivalta, raiskaukset, prostituutio, ihmiskauppa jne liittyvät nimenomaan naissukupuoleen. Miehiä ei raiskata, eikä kaupata seksitarkoituksissa.

        - Sheena


    • Ehkä en olisi joutunut koulukiusatuksi, jos olisin ollut poikalapsi, mutta muuten en koe sukupuolella olleen merkitystä elämässä. Ihan mielelläni viihdyn naisena, koska minulla on ollut mahdollisuus saada lapsia. Ikää on 43 v.

      • Anonyymi

        Miksi koet sukupuolen vaikuttaneen kiusamiseen? Kiusaajiesi sukupuolen vuoksiko? Ei tarvitse kertoa yksityiskohtia, mutta jäin vain miettimään mitä tuo tarkoittaa. Tarkoitatko henkilökohtaisesti juuri omaa historiaasi, vai että pojat ehkä kokisivat vähemmän kiusaamista?


      • Anonyymi

        Ai niin ja saavathan miehetkin lapsia, vai tarkoitatko nimenomaan raskaana olemisen kokemusta?


      • Anonyymi

        Äitiys onkin parasta naisena olemisessa, se kun tuntee lapsen kohdussaan. Noin muuten luulen, että olisin miehenä saanut lapsia jo nuorempana, kun miehenä ei olisi endometrioosia ja pcos riesaa. Tai sitten en, ei voi tietää mutta kuvittelen, että olisin isä ihan yhtä mielelläni kun olen äitikin. Ja kumppanina yhtä sitoutunut miehenä mitä olen naisenakin.


        Jasu


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miksi koet sukupuolen vaikuttaneen kiusamiseen? Kiusaajiesi sukupuolen vuoksiko? Ei tarvitse kertoa yksityiskohtia, mutta jäin vain miettimään mitä tuo tarkoittaa. Tarkoitatko henkilökohtaisesti juuri omaa historiaasi, vai että pojat ehkä kokisivat vähemmän kiusaamista?

        Siksi koen, kun minua kiusattiin naiseuteen liittyvistä asioista.

        Pojat eivät varmaankaan koe samanlaista, koska heidän ulkoiset avut eivät näy samalla tavalla.

        Mitä tulee toiseen kommenttiisi, niin minulle on tärkeää, että olen saanut kokea raskauden.


      • Anonyymi
        Mu5tasydän kirjoitti:

        Siksi koen, kun minua kiusattiin naiseuteen liittyvistä asioista.

        Pojat eivät varmaankaan koe samanlaista, koska heidän ulkoiset avut eivät näy samalla tavalla.

        Mitä tulee toiseen kommenttiisi, niin minulle on tärkeää, että olen saanut kokea raskauden.

        Ok. Se on totta, että kiusaamisen aiheet ovat erilaisia. Tosin poikakin kuulisi luultavasti mahdollisesta naisellisuudestaan.

        Poikiin kohdistuva kiusaaminen taitaa usemmin olla käytökseen ja harvemmin suoraan ulkonäköö liittyvää. Näin olen ainakin ymmärtänyt.

        Joo, monille raskaus taitaa olla tärkeä juttu.


      • Anonyymi
        Mu5tasydän kirjoitti:

        Siksi koen, kun minua kiusattiin naiseuteen liittyvistä asioista.

        Pojat eivät varmaankaan koe samanlaista, koska heidän ulkoiset avut eivät näy samalla tavalla.

        Mitä tulee toiseen kommenttiisi, niin minulle on tärkeää, että olen saanut kokea raskauden.

        "Siksi koen, kun minua kiusattiin naiseuteen liittyvistä asioista."

        Tämän pitäisi niiiiin olla rangaistavaa, ja meidän kaikkien aikuisten vastuulla on huolehtia, ettei tällaista tapahdu ainakaan julkisissa tiloissa tai laitoksissa.

        🦄


    • Anonyymi

      Miksi aloittaja ei ole kommentoinut minun tekstiäni, vaikka muiden tekstiä hän on kommentoinut?!

      🦄

      • Anonyymi

        Pahoittelut, olin myöhässä. Sinun kommenttiasi minulle (klo 18:36) ei vielä ollut näkyvissä, kun aloitin tämän kysymyksen kirjoittamisen.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pahoittelut, olin myöhässä. Sinun kommenttiasi minulle (klo 18:36) ei vielä ollut näkyvissä, kun aloitin tämän kysymyksen kirjoittamisen.

        🦄

        Kommentoin osaa vähän hitaasti, kun mietin mitä vastaan. Toisiin viesteihin vastaus/kommentti herää hetkessä, osaa taas täytyy hieman pureskella.


    • Anonyymi

      Suhteessa parisuhteessa tulee usein mieleen että olen mies ja ihminen ja kyllä minullakin on oikeuksia mutta ei pölypunkitkin on korkeammassa asemassa omassa kodissa alistettuna kiusataan aina

      • Anonyymi

        Ilkeilyä vaan saa niin siinä on kiitos


      • Anonyymi

        Ikävä kokemus. Toivottavasti sinua ei kuitenkaan yritetä hävittää, kuten pölypunkkeja.


    • Anonyymi

      "Joskus nuorena vaikutti ja varmaan lähinnä siksi, etten istunut tyttö muotteihin oikein mitenkään persoonaltani ja mielenkiinnoiltani.

      Se oli teininä kivuliainta aikaa, kun kehittyi kovaa kyytiä naiseksi ja muutin huomasi sen ja korosti kaikessa millainen naisen pitää olla ja millainen ei."

      Tämä oli Jasun tekstistä. Kiitos Jasulle kipeän muiston jakamisesta. 🤗

      (Olisin varmaan itsekin teininä murehtinut sukupuoleni ilmentymistä, ellen olisi ollut niin aidosti innoissani koulusta ja läksyistä... 😄)

      Pidättekö muut ikinä mahdollisena sitä, että tiukkojen sukupuoliroolien vuoksi teinit haluavat vaihtaa fyysistä sukupuoltaan?

      Mielestäni koko yhteiskunnan pitäisi mennä itseensä (syvälle!) ja kysyä, miksi naisen muotti on niin kapea, että jotkut mieluummin vaihtavat miehen kehoon kuin pysyvät siinä muotissa!

      🦄

      • Anonyymi

        "Pidättekö muut ikinä mahdollisena sitä, että tiukkojen sukupuoliroolien vuoksi teinit haluavat vaihtaa fyysistä sukupuoltaan?"

        Itse luulen, että tuo on se suurin syy. Se ei ole ainoa syy, mutta luultavasti se suurin. Tämä tunne itselleni on tullut kun olen keskustellut sukupuoli-identiteettinsä kanssa kamppailevien kanssa.

        Eikä ongelma ole van naisen rooli. Miehenkin rooli on hyvin tiukka, vaikkakin eri tavalla. Omalla tavallaan miehen rooli on jopa tiukempi ja sitä on vaikeampi venyttää. Ainkin meikäläisessä yhteiskunnassa naisen on omalla tavalla helpompi todeta, että pitäkää tunkkinne minä teen näin.

        Tämä tuli aloittajalta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Pidättekö muut ikinä mahdollisena sitä, että tiukkojen sukupuoliroolien vuoksi teinit haluavat vaihtaa fyysistä sukupuoltaan?"

        Itse luulen, että tuo on se suurin syy. Se ei ole ainoa syy, mutta luultavasti se suurin. Tämä tunne itselleni on tullut kun olen keskustellut sukupuoli-identiteettinsä kanssa kamppailevien kanssa.

        Eikä ongelma ole van naisen rooli. Miehenkin rooli on hyvin tiukka, vaikkakin eri tavalla. Omalla tavallaan miehen rooli on jopa tiukempi ja sitä on vaikeampi venyttää. Ainkin meikäläisessä yhteiskunnassa naisen on omalla tavalla helpompi todeta, että pitäkää tunkkinne minä teen näin.

        Tämä tuli aloittajalta.

        Sen verran tiedän feminismistä, että miehelle sukupuoliroolin ulkopuolelle astuminen on tuomittavaa (kulttuurimme näkökulmasta), koska liike naiseuden suuntaan nähdään liikkeenä alas päin sosiaalisessa hierarkiassa.

        En itse ajattele niin. Olen aina arvostanut esimerkiksi hoivaavia miehiä. Isäni oli sellainen ja mieheni on sellainen. Minusta on käsittämätöntä, että esimerkiksi hoivaavuus voisi laskea kenenkään statusta.

        Back to the topic. Usein samat tahot, jotka vastustavat sukupuolen korjauksia, kannattavat tiukkoja sukupuolirooleja. En voi ymmärtää sitä. He ovat todennäköinen syy ongelmille mutta he eivät ymmärrä sitä. (Siinä meillä on ikiliikkuja.)

        Samat tahot yleensä vastustavat abortteja mutta eivät välitä lainkaan siitä, millaista elämää lapsiperheet elävät. 😕 Koherenssi puuttuu.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sen verran tiedän feminismistä, että miehelle sukupuoliroolin ulkopuolelle astuminen on tuomittavaa (kulttuurimme näkökulmasta), koska liike naiseuden suuntaan nähdään liikkeenä alas päin sosiaalisessa hierarkiassa.

        En itse ajattele niin. Olen aina arvostanut esimerkiksi hoivaavia miehiä. Isäni oli sellainen ja mieheni on sellainen. Minusta on käsittämätöntä, että esimerkiksi hoivaavuus voisi laskea kenenkään statusta.

        Back to the topic. Usein samat tahot, jotka vastustavat sukupuolen korjauksia, kannattavat tiukkoja sukupuolirooleja. En voi ymmärtää sitä. He ovat todennäköinen syy ongelmille mutta he eivät ymmärrä sitä. (Siinä meillä on ikiliikkuja.)

        Samat tahot yleensä vastustavat abortteja mutta eivät välitä lainkaan siitä, millaista elämää lapsiperheet elävät. 😕 Koherenssi puuttuu.

        🦄

        No tedellakin, koherenssi puuttuu. En ole oikein koskaan ymmärtänyt miten nuo henkilöt pystyvät omat ajatuksensa itselleen selittämään. Eivät he ainakaan silloin kykene oikein edes yrittämään, kun asiaa heiltä suoraan kysytään. Tosin hyvin moni noista on heitä, jotka toivovat maailmanloppua, että pääsisivät taivaaseen. En tiedä voiko silloin edes toivoa mitään loogista ajattelua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No tedellakin, koherenssi puuttuu. En ole oikein koskaan ymmärtänyt miten nuo henkilöt pystyvät omat ajatuksensa itselleen selittämään. Eivät he ainakaan silloin kykene oikein edes yrittämään, kun asiaa heiltä suoraan kysytään. Tosin hyvin moni noista on heitä, jotka toivovat maailmanloppua, että pääsisivät taivaaseen. En tiedä voiko silloin edes toivoa mitään loogista ajattelua.

        Vähintä olisi, ettei käyttäytyisi niin "perk€leellisesti" muita elollisia olentoja kohtaan.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vähintä olisi, ettei käyttäytyisi niin "perk€leellisesti" muita elollisia olentoja kohtaan.

        🦄

        Niin. En tiedä miten voi kuvitella menevänsä taivaaseen, jos käyttäytyy mainitsemallasi tavalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin. En tiedä miten voi kuvitella menevänsä taivaaseen, jos käyttäytyy mainitsemallasi tavalla.

        Haha! 😂 Niin, sekin vielä! Jumalan asialla maan päällä ja sitten kuoleman jälkeen Jumalan luo, samalla kun transtyypit ym. vääränlaiset kärvistelevät ikuisessa tulimeressä. 😁

        Tämä ei siis ole omaa ajatteluani vaan parodiaa konservatiiviuskovaisista.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Haha! 😂 Niin, sekin vielä! Jumalan asialla maan päällä ja sitten kuoleman jälkeen Jumalan luo, samalla kun transtyypit ym. vääränlaiset kärvistelevät ikuisessa tulimeressä. 😁

        Tämä ei siis ole omaa ajatteluani vaan parodiaa konservatiiviuskovaisista.

        🦄

        En tiedä törmäsitkö tuossa joku viikko takaperin, kun nuo taas uskoivat sen "ylöstempauksen" olevan tulossa. Valmistautuivat ihan tosissaan siihen, että heidät temmataan ylös taivaaseen. Mietin siinä, että jos noin kävisi, niin missäs se taivas oikeasti olisikaan, kun nuo kaikki temmattisiin täältä pois. 😀


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä törmäsitkö tuossa joku viikko takaperin, kun nuo taas uskoivat sen "ylöstempauksen" olevan tulossa. Valmistautuivat ihan tosissaan siihen, että heidät temmataan ylös taivaaseen. Mietin siinä, että jos noin kävisi, niin missäs se taivas oikeasti olisikaan, kun nuo kaikki temmattisiin täältä pois. 😀

        Niin! 🎉

        No, en nähnyt tuollaista uutista.

        Mutta tuollaisen asiaintilan toteutuessa sitten heti Erikan "Syntisten pöytä" täysillä soimaan:

        "Kun et jaksa enää esittää mitään
        Kun et suuta pysty supussa pitää
        Tule luoksemme
        Pöytä on jo katettu

        Tääl ei tarvi pelkää maailmanloppuu
        Ja silmät nopeasti hämärään tottuu
        Tänne ennenkin
        Katseilta on paettu

        Tarjolla on sitä kiellettyä hedelmää
        Se mikä tapahtuu täällä se tänne jää

        Jätettyjä, petettyjä, eronneita, karanneita
        Langenneita, ratkenneita, sisimpänsä salanneita
        Mä lupaan että on hauskempaa meil
        Jotka löytää syntisten pöytään

        Kiusattuja, tuomittuja, perintönsä juhlineita
        Kivipohjaan pudonneita, kirottuja tuhlareita
        Mä lupaan että on hauskempaa meil
        Jotka löytää syntisten pöytään

        Kun et kaipaa sääliä etkä saarnaa
        Tai et jaksa täydellisyyden taakkaa
        Tule luoksemme
        Leipä on jo murrettu

        Meit on täällä sekava seurakunta
        Ja sellaisena kun oot sun pitää tulla
        Mun viereen on
        Paikka sulle varattu

        Jos joku teistä on niin synnitön ja kunnollinen
        Heittäköön päällemme tänne sen ensimmäisen kiven

        Jätettyjä, petettyjä, eronneita, karanneita
        Langenneita, ratkenneita, sisimpänsä salanneita
        Mä lupaan että on hauskempaa meil
        Jotka löytää syntisten pöytään

        Kiusattuja, tuomittuja, perintönsä juhlineita
        Kivipohjaan pudonneita, kirottuja tuhlareita
        Mä lupaan että on hauskempaa meil
        Jotka löytää syntisten pöytään

        Jos valtasi ois
        En portiltas käännyttäis ketään pois
        Kai vastauksen saan
        Kun kerran me vielä tavataan"

        🎶🦄🎶


      • Anonyymi

        "Pidättekö muut ikinä mahdollisena sitä, että tiukkojen sukupuoliroolien vuoksi teinit haluavat vaihtaa fyysistä sukupuoltaan?"

        Kyllä pidän. Hyvin useinkin jopa, toki psyykkinen ahdistus voi olla kehonkuvankin epämiellyttävyyttä. Näkisi itsensä mielummin eri kehossa. Se voi olla pakkomielteistäkin. Ja sen myötä kehittyy dilemma." väärä sukupuoli".

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Pidättekö muut ikinä mahdollisena sitä, että tiukkojen sukupuoliroolien vuoksi teinit haluavat vaihtaa fyysistä sukupuoltaan?"

        Kyllä pidän. Hyvin useinkin jopa, toki psyykkinen ahdistus voi olla kehonkuvankin epämiellyttävyyttä. Näkisi itsensä mielummin eri kehossa. Se voi olla pakkomielteistäkin. Ja sen myötä kehittyy dilemma." väärä sukupuoli".

        Jasu

        Sukupuolta vaihdetaan useimmiten siksi, että on seksuaalisesti kiinnostunut samasta sukupuolesta, sitä ei vaan haluta, eikä saa sanoa ääneen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sukupuolta vaihdetaan useimmiten siksi, että on seksuaalisesti kiinnostunut samasta sukupuolesta, sitä ei vaan haluta, eikä saa sanoa ääneen.

        Tämä on mielestäni hyvin loukkaava väite sekä homoseksuaaleja kohtaan että sukupuoltaan korjanneita kohtaan. 😔

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sukupuolta vaihdetaan useimmiten siksi, että on seksuaalisesti kiinnostunut samasta sukupuolesta, sitä ei vaan haluta, eikä saa sanoa ääneen.

        On harmillista miten kovin ulalla moni näistä asioista on. Vielä harmillisempaa on, että asioista täysin ulalla olevat kokevat tarpeelliseksi esittää kuvitelmiaan ääneen. On ihan ok myöntää, ettet ymmärrä etkä tiedä aiheesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sukupuolta vaihdetaan useimmiten siksi, että on seksuaalisesti kiinnostunut samasta sukupuolesta, sitä ei vaan haluta, eikä saa sanoa ääneen.

        Olen eri mieltä. Liian raskas prosessi tuommosen syyn tähden. Kyllä se syy liittyy enemmän näihin muotteihin binäärin sukupuolen suhteen. Moni ihminen kun ei ole mikään muotti eläjä, eikä pysty tai edes halua olla. Iso osa ihmisistä voisi olla kumpaa vaan binääristä sukupuolta, mutta osa kokee roolit niin voimakkaan tärkeiksi, että ahdistuu. Persoona ja keho halutaan saada näyttämään yks yhteen.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen eri mieltä. Liian raskas prosessi tuommosen syyn tähden. Kyllä se syy liittyy enemmän näihin muotteihin binäärin sukupuolen suhteen. Moni ihminen kun ei ole mikään muotti eläjä, eikä pysty tai edes halua olla. Iso osa ihmisistä voisi olla kumpaa vaan binääristä sukupuolta, mutta osa kokee roolit niin voimakkaan tärkeiksi, että ahdistuu. Persoona ja keho halutaan saada näyttämään yks yhteen.

        Jasu

        Se kehonkuva on se pääsyy miksi aletaan kehoa muokkaamaan haluttuun suuntaan hoidoin, muuten riittää se keho mitä jo on.. Femiiniksi tai maskuliiniksi tai ei kumpaakaan tai liukuen.

        Jollain se on pettymystä, ettei suoraan sanoen syntynyt siihen sukupuoleen, kumpana haluaa elää. Ei sen mystisempää.

        Joillain sekin on kokeilua, liukumista.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen eri mieltä. Liian raskas prosessi tuommosen syyn tähden. Kyllä se syy liittyy enemmän näihin muotteihin binäärin sukupuolen suhteen. Moni ihminen kun ei ole mikään muotti eläjä, eikä pysty tai edes halua olla. Iso osa ihmisistä voisi olla kumpaa vaan binääristä sukupuolta, mutta osa kokee roolit niin voimakkaan tärkeiksi, että ahdistuu. Persoona ja keho halutaan saada näyttämään yks yhteen.

        Jasu

        Semminkin kun eihän tuo keino edes toimi, sillä transihmisiä kohtaan ollaan vähintään yhtä syrjiviä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Semminkin kun eihän tuo keino edes toimi, sillä transihmisiä kohtaan ollaan vähintään yhtä syrjiviä.

        Nimenomaan niin. Transihmisenä on varmasti vaikeampaa vielä tulla hyväksytyksi, mitä homona. Aina on joku joka arvostelee ja mitätöi, ei siihen ihan kevyesti vaan ryhdytä. Monen hylkää oma perhekin.


        Jasu


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Pidättekö muut ikinä mahdollisena sitä, että tiukkojen sukupuoliroolien vuoksi teinit haluavat vaihtaa fyysistä sukupuoltaan?"

        Kyllä pidän. Hyvin useinkin jopa, toki psyykkinen ahdistus voi olla kehonkuvankin epämiellyttävyyttä. Näkisi itsensä mielummin eri kehossa. Se voi olla pakkomielteistäkin. Ja sen myötä kehittyy dilemma." väärä sukupuoli".

        Jasu

        Sukupuolen vaihdos on erittäin pitkä ja yksityiskohtainen prosessi, jossa kartoitetaan ja poissuljetaan kaikki psyykkiset sairaudet, joiden vuoksi joku haluaisi vaihtaa sukupuolta. Tuo prosessi kestää viitisen vuotta. Että ihan hetken mielijohteesta tuota ei vaihdeta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimenomaan niin. Transihmisenä on varmasti vaikeampaa vielä tulla hyväksytyksi, mitä homona. Aina on joku joka arvostelee ja mitätöi, ei siihen ihan kevyesti vaan ryhdytä. Monen hylkää oma perhekin.


        Jasu

        Aivan. Ennen haukuttiin homoja, nyt transihmisiä. Aina pitää vihata jotain... Ja tuo kaikki kumpuaa lähinnä naisvihasta. Lesbot hyväksytään paremmin kuin homot, mutta heistäkin maskuliisempi saa vihat ylleen (palstallakin nähty). Transnaisia ei hyväksytä. Transmiehiä ei pidetä oikeina miehinä. Jne

        - Sheena


      • Anonyymi
        Mu5tasydän kirjoitti:

        Sukupuolen vaihdos on erittäin pitkä ja yksityiskohtainen prosessi, jossa kartoitetaan ja poissuljetaan kaikki psyykkiset sairaudet, joiden vuoksi joku haluaisi vaihtaa sukupuolta. Tuo prosessi kestää viitisen vuotta. Että ihan hetken mielijohteesta tuota ei vaihdeta.

        Ei todellakaan hetken mielijohteesta vaihdeta. Mutta vaikka olisi kartoitettu ja poissuljettu, niin ei osu välttämättä oikeaan sittenkään.

        - Sheena


      • Anonyymi
        Mu5tasydän kirjoitti:

        Sukupuolen vaihdos on erittäin pitkä ja yksityiskohtainen prosessi, jossa kartoitetaan ja poissuljetaan kaikki psyykkiset sairaudet, joiden vuoksi joku haluaisi vaihtaa sukupuolta. Tuo prosessi kestää viitisen vuotta. Että ihan hetken mielijohteesta tuota ei vaihdeta.

        Aina on sitten heitäkin, jotka tekee virheen ja identifioituu väärin. Prosessi omassa päässä voi jatkua ja lopulta ymmärtää, ettei se transsukupuolisuus ollutkaan se oikea syy olotilaan ja ahdistukseen. Sitten se purkaminen voikin olla toivotonta, jos on jo ehditty edetä hoidoissa leikkauksiin ja hormoneihin. Muutokset jää pysyviksi.
        Siinä mielessä tuossa on valtavat riskitkin, vaikka kuinka seulotaan. Niin ihmisen oma kokemus kuitenkin painaa hyvin paljon miten johdonmukaisesti etenee.

        Ei ole poissuljettu sitäkään, etteikö muotioikkuna ja itseään etsivänä lähtisi liian kepeesti identifioitumaan transihmiseksi. Ja mielenterveyden häikät luo omat haasteensa.

        Mutta noin pääasiassa olen sitä mieltä, että elämä on riskiä kaiken aikaa. Tietoisuutta pitää lisätä, vaikkei tyrkyttää eikä myydä. Mutta keskustella.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aina on sitten heitäkin, jotka tekee virheen ja identifioituu väärin. Prosessi omassa päässä voi jatkua ja lopulta ymmärtää, ettei se transsukupuolisuus ollutkaan se oikea syy olotilaan ja ahdistukseen. Sitten se purkaminen voikin olla toivotonta, jos on jo ehditty edetä hoidoissa leikkauksiin ja hormoneihin. Muutokset jää pysyviksi.
        Siinä mielessä tuossa on valtavat riskitkin, vaikka kuinka seulotaan. Niin ihmisen oma kokemus kuitenkin painaa hyvin paljon miten johdonmukaisesti etenee.

        Ei ole poissuljettu sitäkään, etteikö muotioikkuna ja itseään etsivänä lähtisi liian kepeesti identifioitumaan transihmiseksi. Ja mielenterveyden häikät luo omat haasteensa.

        Mutta noin pääasiassa olen sitä mieltä, että elämä on riskiä kaiken aikaa. Tietoisuutta pitää lisätä, vaikkei tyrkyttää eikä myydä. Mutta keskustella.

        Jasu

        Minäkin olen miettinyt pääni joskus puhki miksi minua pojitellaan ja miksi tunnen olevani enemmän maskuulini kunfemiini. Miksi maskuliinisuus tuottaa mulle parempaa oloa, kun feminiinisyys. Olen päätellyt, että se on vain mun luonteessa, minun luonne voisi sopia paremmin mieskehoon jos lokeroudaan sukupuolirooleja, kun naiskehoon. Ja se ristiriita on siinä, että lokeroidaan. Tai se syy.

        On totta, että koska viehätyn naisista voimakkaammin voisin olla seksuaalisesti onnellisempi miehenä mitä naisena, koska täydentyisi kokonaisemmin vastakkaisina sukupuolina paremmin, lisääntyisi jne. Mutta olen oppinut nauttimaan elämästäni hyväksyen kehoni ja persoonani sellaisena mitä se on.

        Ja olen saanut loppuviimein kokea raskaudet ja äitiydenkin eli lisääntyä. Ja kyllä rakastan mieskehoakin, kunhan rakastan ihmistä ensin siinä kehossa. Seksuaalisuus ehkä kallistuu enemmän sitten aseksuaaliksi, muttei sekään haittaa minua eikä tee onnettomaksi.

        Ehkä mielummin sitten kuitenkin näin, kun tuntien vajaaksi itsensä suhteessa naisen kanssa. Että jonkinlainen ettei ole mies, vaikuttaa kuitenkin miksen niin hihkuisi innosta ruveta suhteeseen naisen kanssa. Vaikka ihmisestä tykkäisinkin. Jotain silti ikään kuin jäisi puuttumaan.


        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkin olen miettinyt pääni joskus puhki miksi minua pojitellaan ja miksi tunnen olevani enemmän maskuulini kunfemiini. Miksi maskuliinisuus tuottaa mulle parempaa oloa, kun feminiinisyys. Olen päätellyt, että se on vain mun luonteessa, minun luonne voisi sopia paremmin mieskehoon jos lokeroudaan sukupuolirooleja, kun naiskehoon. Ja se ristiriita on siinä, että lokeroidaan. Tai se syy.

        On totta, että koska viehätyn naisista voimakkaammin voisin olla seksuaalisesti onnellisempi miehenä mitä naisena, koska täydentyisi kokonaisemmin vastakkaisina sukupuolina paremmin, lisääntyisi jne. Mutta olen oppinut nauttimaan elämästäni hyväksyen kehoni ja persoonani sellaisena mitä se on.

        Ja olen saanut loppuviimein kokea raskaudet ja äitiydenkin eli lisääntyä. Ja kyllä rakastan mieskehoakin, kunhan rakastan ihmistä ensin siinä kehossa. Seksuaalisuus ehkä kallistuu enemmän sitten aseksuaaliksi, muttei sekään haittaa minua eikä tee onnettomaksi.

        Ehkä mielummin sitten kuitenkin näin, kun tuntien vajaaksi itsensä suhteessa naisen kanssa. Että jonkinlainen ettei ole mies, vaikuttaa kuitenkin miksen niin hihkuisi innosta ruveta suhteeseen naisen kanssa. Vaikka ihmisestä tykkäisinkin. Jotain silti ikään kuin jäisi puuttumaan.


        Jasu

        Ja sitä jotain ei korvattaisi miehekkäällä ulkonäöllä, kun penis ei kasva jälkikäteen hormooneillakaan. Eli jäisi vajaaksi se mieskokemus kuitenkin, kärsisin vaan enemmän miehenä ilman pippeliä, kun miesmäisenä naisena ilman pippeliä. Jotenkin mulle loogisempaa olla nainen keholtani vaikka mieleni olisi miten tahansa maskuliini. Se on kuitenkin mieli jolle kokonaisuus on parempi kun osakokonaisuus.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja sitä jotain ei korvattaisi miehekkäällä ulkonäöllä, kun penis ei kasva jälkikäteen hormooneillakaan. Eli jäisi vajaaksi se mieskokemus kuitenkin, kärsisin vaan enemmän miehenä ilman pippeliä, kun miesmäisenä naisena ilman pippeliä. Jotenkin mulle loogisempaa olla nainen keholtani vaikka mieleni olisi miten tahansa maskuliini. Se on kuitenkin mieli jolle kokonaisuus on parempi kun osakokonaisuus.

        Jasu

        Myönnän kyllä, että jos olisi ollut joku taikapilleri mikä muuttaa ihan täysin koko kehon bologisen miehen kehoksi, niin olisin vaihtanut naisesta mieheksi aikoinaan. Olisin säästynyt miehenä aika monelta sairaudeltakin mitä on vain naisilla ja ollut cis persoonaltani helpommin. Helpompaa olisi ollut henkisesti kun käydä läpi kaikki sonta mitä on käyny...mutta kaikkeen tottuu kyllä kun päättää tottua.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja sitä jotain ei korvattaisi miehekkäällä ulkonäöllä, kun penis ei kasva jälkikäteen hormooneillakaan. Eli jäisi vajaaksi se mieskokemus kuitenkin, kärsisin vaan enemmän miehenä ilman pippeliä, kun miesmäisenä naisena ilman pippeliä. Jotenkin mulle loogisempaa olla nainen keholtani vaikka mieleni olisi miten tahansa maskuliini. Se on kuitenkin mieli jolle kokonaisuus on parempi kun osakokonaisuus.

        Jasu

        Aloittaja toteaa tähän vähän sivusta seuravaa.

        Tuolla alempana ketjussa esitettinn väite, että vain mieheksi muuttunut nainen voisi ymmärtää eron. Itse ajattelen ensinnäkin, että tuo logiikka ontuu, sillä kyllähän mieheksi muuttuneen naisenkin pitäisi se ero ymmärtää, jos sellainen on selvästi olemassa. Noin yleisesti en kuitenkaan usko, että noista kumpikaan tapaus voisi sitä eroa ymmärtää, sikäli mikäli sellainen biologinen ero olisi olemassa. Ei "tippaleipä" muutu "putkeksi" pelkillä hormoneilla, eivätkä aivokuvannuksella nähtävissä olevat rakenteelliset erot katoa hormoneilla. Jos ajatellaan sukupuolen olevan vain ne pissavehkeet (lisääntymiselimistöähän emme aidosti pysty muuttamaan) ja ulkoinen olemus, niin sen kokemuksen voi kokea ja tuntea. Samoin jos lisäämme tuohon kulttuurisen ja yheiskunnallisten oletusten ja oletusten kuoren, niin senkin voi kokea, ainakin sellaisten joukossa, jotka eivät tiedä henkilön kokeneen tuon muutoksen. Mitään sellaista oikeaa ja aitoa biologista ero, joka johtuisi sikiökehitysvaiheen ja varhaislapsuuden kehityksen eroista hormoneissa (jos sellaisia on) ei sukupuoltaan vaihtava ikinä aivan samalla tavalla läpikäy ja vaikka moni kokee hormonihoidon aloitusvaiheen olleen uusi teini-ikä, niin se ei silti sitä ihan samalla tavalla ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittaja toteaa tähän vähän sivusta seuravaa.

        Tuolla alempana ketjussa esitettinn väite, että vain mieheksi muuttunut nainen voisi ymmärtää eron. Itse ajattelen ensinnäkin, että tuo logiikka ontuu, sillä kyllähän mieheksi muuttuneen naisenkin pitäisi se ero ymmärtää, jos sellainen on selvästi olemassa. Noin yleisesti en kuitenkaan usko, että noista kumpikaan tapaus voisi sitä eroa ymmärtää, sikäli mikäli sellainen biologinen ero olisi olemassa. Ei "tippaleipä" muutu "putkeksi" pelkillä hormoneilla, eivätkä aivokuvannuksella nähtävissä olevat rakenteelliset erot katoa hormoneilla. Jos ajatellaan sukupuolen olevan vain ne pissavehkeet (lisääntymiselimistöähän emme aidosti pysty muuttamaan) ja ulkoinen olemus, niin sen kokemuksen voi kokea ja tuntea. Samoin jos lisäämme tuohon kulttuurisen ja yheiskunnallisten oletusten ja oletusten kuoren, niin senkin voi kokea, ainakin sellaisten joukossa, jotka eivät tiedä henkilön kokeneen tuon muutoksen. Mitään sellaista oikeaa ja aitoa biologista ero, joka johtuisi sikiökehitysvaiheen ja varhaislapsuuden kehityksen eroista hormoneissa (jos sellaisia on) ei sukupuoltaan vaihtava ikinä aivan samalla tavalla läpikäy ja vaikka moni kokee hormonihoidon aloitusvaiheen olleen uusi teini-ikä, niin se ei silti sitä ihan samalla tavalla ole.

        Anteeksi ajatusvirheeni ... siis kyllä naiseksi muuttuneen miehenkin pitäisi se ero kokea ja ymmärtää, ei vain mieheksi muutuneen naisen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkin olen miettinyt pääni joskus puhki miksi minua pojitellaan ja miksi tunnen olevani enemmän maskuulini kunfemiini. Miksi maskuliinisuus tuottaa mulle parempaa oloa, kun feminiinisyys. Olen päätellyt, että se on vain mun luonteessa, minun luonne voisi sopia paremmin mieskehoon jos lokeroudaan sukupuolirooleja, kun naiskehoon. Ja se ristiriita on siinä, että lokeroidaan. Tai se syy.

        On totta, että koska viehätyn naisista voimakkaammin voisin olla seksuaalisesti onnellisempi miehenä mitä naisena, koska täydentyisi kokonaisemmin vastakkaisina sukupuolina paremmin, lisääntyisi jne. Mutta olen oppinut nauttimaan elämästäni hyväksyen kehoni ja persoonani sellaisena mitä se on.

        Ja olen saanut loppuviimein kokea raskaudet ja äitiydenkin eli lisääntyä. Ja kyllä rakastan mieskehoakin, kunhan rakastan ihmistä ensin siinä kehossa. Seksuaalisuus ehkä kallistuu enemmän sitten aseksuaaliksi, muttei sekään haittaa minua eikä tee onnettomaksi.

        Ehkä mielummin sitten kuitenkin näin, kun tuntien vajaaksi itsensä suhteessa naisen kanssa. Että jonkinlainen ettei ole mies, vaikuttaa kuitenkin miksen niin hihkuisi innosta ruveta suhteeseen naisen kanssa. Vaikka ihmisestä tykkäisinkin. Jotain silti ikään kuin jäisi puuttumaan.


        Jasu

        "Minäkin olen miettinyt pääni joskus puhki miksi minua pojitellaan ja miksi tunnen olevani enemmän maskuulini kunfemiini. Miksi maskuliinisuus tuottaa mulle parempaa oloa, kun feminiinisyys. Olen päätellyt, että se on vain mun luonteessa, minun luonne voisi sopia paremmin mieskehoon jos lokeroudaan sukupuolirooleja, kun naiskehoon. Ja se ristiriita on siinä, että lokeroidaan. Tai se syy."

        Minua ei ole koskaan pojiteltu. Näytän hyvin perinteisellä tavalla naiselta. Mutta kaikille on aina aika äkkiä ilmiselvää, että olen aina paremmin samalla aaltopituudella miesten kuin naisten kanssa. 😄

        Ymmärsinkö Jasu oikein, että sinä olet jollain tavalla kärsinyt luonteestasi? Vai kuvittelinko vain jotain puolituskaista tunnelmaa tekstiisi?

        Minulla tämä meni niin päin, että kärsin suuresti niin kauan, kun yritin olla kuten muut naiset ja kiinnostua samoista asioista kuin he. Kun sitten vanhempana tajusin jättää sukupuoliin liittyvät rooliodotukset sivuun, aloin tehdä asioita, jotka kiinnostavat minua oikeasti, ja tavata ihmisiä, joiden seurassa viihdyn oikeasti. Siihen loppuivat minun kipuiluni. Minä vain nauran kaikille, jotka odottavat naisellisempaa kontenttia tällä ulkokuorella. 😄

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Minäkin olen miettinyt pääni joskus puhki miksi minua pojitellaan ja miksi tunnen olevani enemmän maskuulini kunfemiini. Miksi maskuliinisuus tuottaa mulle parempaa oloa, kun feminiinisyys. Olen päätellyt, että se on vain mun luonteessa, minun luonne voisi sopia paremmin mieskehoon jos lokeroudaan sukupuolirooleja, kun naiskehoon. Ja se ristiriita on siinä, että lokeroidaan. Tai se syy."

        Minua ei ole koskaan pojiteltu. Näytän hyvin perinteisellä tavalla naiselta. Mutta kaikille on aina aika äkkiä ilmiselvää, että olen aina paremmin samalla aaltopituudella miesten kuin naisten kanssa. 😄

        Ymmärsinkö Jasu oikein, että sinä olet jollain tavalla kärsinyt luonteestasi? Vai kuvittelinko vain jotain puolituskaista tunnelmaa tekstiisi?

        Minulla tämä meni niin päin, että kärsin suuresti niin kauan, kun yritin olla kuten muut naiset ja kiinnostua samoista asioista kuin he. Kun sitten vanhempana tajusin jättää sukupuoliin liittyvät rooliodotukset sivuun, aloin tehdä asioita, jotka kiinnostavat minua oikeasti, ja tavata ihmisiä, joiden seurassa viihdyn oikeasti. Siihen loppuivat minun kipuiluni. Minä vain nauran kaikille, jotka odottavat naisellisempaa kontenttia tällä ulkokuorella. 😄

        🦄

        "Ymmärsinkö Jasu oikein, että sinä olet jollain tavalla kärsinyt luonteestasi? Vai kuvittelinko vain jotain puolituskaista tunnelmaa tekstiisi?"

        Juu, kyllä mun poikamaisuutta on nostettu tikunnokkaan varsin paljon jo lapsuudessani. Ei mun vanhemmat, mutta muut ympärillä eläjät, aikuiset kuten lapsetkin. Ulkonäköä myöden on pojiteltu. Nono poika...

        Sitten kun alkoi rinnat kasvaa ja tikkuhoikassa kropassa ne oikein korostuen alkoi näkymäänkin, niin sitten alkoi se tissi kiusaaminen. Ja lantionkaari alkoi erottua, niin siitäkin louskutettiin naamaa.

        Käytös oli lopulta ihmisten ilmoilla estynyt ja olin tuppisuuna vaan hiljaa, ettei kukaan tee numeroa enempää.

        Mutta ne naiset sitä ja tätä tuputukset sitten tuli teininä jatkuvasti eteeni. Ei noin naiset ole, ei noin naiset tee, ei noin naiset ajattele jäkä jäkä. Aina jotain kritiikkiä. Yritin olla sitten niin tai nöin aina olin jotain väärin.

        Ei ihme etten niin ihmisiä pidä kovin hienoina otuksina.

        Mutta juu, niin mäkin olen aatellu että kelpaan itelleni ja vanhemmilleni muut saa suksia vaikka vittuun, jos ei kelpaa ittenään. Ei jaksa kuunnella eikä ottaa kuuleviin korviinsa.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ymmärsinkö Jasu oikein, että sinä olet jollain tavalla kärsinyt luonteestasi? Vai kuvittelinko vain jotain puolituskaista tunnelmaa tekstiisi?"

        Juu, kyllä mun poikamaisuutta on nostettu tikunnokkaan varsin paljon jo lapsuudessani. Ei mun vanhemmat, mutta muut ympärillä eläjät, aikuiset kuten lapsetkin. Ulkonäköä myöden on pojiteltu. Nono poika...

        Sitten kun alkoi rinnat kasvaa ja tikkuhoikassa kropassa ne oikein korostuen alkoi näkymäänkin, niin sitten alkoi se tissi kiusaaminen. Ja lantionkaari alkoi erottua, niin siitäkin louskutettiin naamaa.

        Käytös oli lopulta ihmisten ilmoilla estynyt ja olin tuppisuuna vaan hiljaa, ettei kukaan tee numeroa enempää.

        Mutta ne naiset sitä ja tätä tuputukset sitten tuli teininä jatkuvasti eteeni. Ei noin naiset ole, ei noin naiset tee, ei noin naiset ajattele jäkä jäkä. Aina jotain kritiikkiä. Yritin olla sitten niin tai nöin aina olin jotain väärin.

        Ei ihme etten niin ihmisiä pidä kovin hienoina otuksina.

        Mutta juu, niin mäkin olen aatellu että kelpaan itelleni ja vanhemmilleni muut saa suksia vaikka vittuun, jos ei kelpaa ittenään. Ei jaksa kuunnella eikä ottaa kuuleviin korviinsa.

        Jasu

        Huhhuh, pahalta kuulosti tuo menneisyytesi. Onneksi sain itse kasvaa aika pumpulissa.

        Tuollainen teini-ikäisen kiusaaminen kehon muutoksista on loppujen lopuksi aikuisten vastuulla. Aikuisten täytyy huolehtia, että kasvuympäristö on turvallinen, silloin kun muut teinit ovat julmia. Ellei tämä onnistu, lasten hallussa pitämisen tulisi olla kyseisiltä aikuisilta kiellettyä.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittaja toteaa tähän vähän sivusta seuravaa.

        Tuolla alempana ketjussa esitettinn väite, että vain mieheksi muuttunut nainen voisi ymmärtää eron. Itse ajattelen ensinnäkin, että tuo logiikka ontuu, sillä kyllähän mieheksi muuttuneen naisenkin pitäisi se ero ymmärtää, jos sellainen on selvästi olemassa. Noin yleisesti en kuitenkaan usko, että noista kumpikaan tapaus voisi sitä eroa ymmärtää, sikäli mikäli sellainen biologinen ero olisi olemassa. Ei "tippaleipä" muutu "putkeksi" pelkillä hormoneilla, eivätkä aivokuvannuksella nähtävissä olevat rakenteelliset erot katoa hormoneilla. Jos ajatellaan sukupuolen olevan vain ne pissavehkeet (lisääntymiselimistöähän emme aidosti pysty muuttamaan) ja ulkoinen olemus, niin sen kokemuksen voi kokea ja tuntea. Samoin jos lisäämme tuohon kulttuurisen ja yheiskunnallisten oletusten ja oletusten kuoren, niin senkin voi kokea, ainakin sellaisten joukossa, jotka eivät tiedä henkilön kokeneen tuon muutoksen. Mitään sellaista oikeaa ja aitoa biologista ero, joka johtuisi sikiökehitysvaiheen ja varhaislapsuuden kehityksen eroista hormoneissa (jos sellaisia on) ei sukupuoltaan vaihtava ikinä aivan samalla tavalla läpikäy ja vaikka moni kokee hormonihoidon aloitusvaiheen olleen uusi teini-ikä, niin se ei silti sitä ihan samalla tavalla ole.

        Eihän sitä kehityskulkua voi mitenkään samoin kokea fyysisen kulun kautta, kun partikkelit on erit. Hormoonitoiminnot aiheuttaa erilaiset muutokset tytössä ja pojassa. Tyttönä syntynyt ei voi tietää mitä poikana syntynyt on fyysisesti läpi käynyt, vaikka persoona ja psyyke olisi miten elänyt poika elämää tyttönä.

        Mitä voi sitten transition myötä ymmärtää niin hormonien vaikutuksen kehossa, psyykessä. Ne muuttaa kyllä rajustikin entiseen verrattuna fyysistä oloakin.

        Ja mitä voi ymmärtää, niin miten muut näkee ja kohtelee erilailla sen jälkeen, kun olet transitioitunut versus sitä ennen.

        Suhtautuminen on erilaista sukupuolen mukaan. Hyvin usein ja useassa asiassa. Ne stereotypiat.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän sitä kehityskulkua voi mitenkään samoin kokea fyysisen kulun kautta, kun partikkelit on erit. Hormoonitoiminnot aiheuttaa erilaiset muutokset tytössä ja pojassa. Tyttönä syntynyt ei voi tietää mitä poikana syntynyt on fyysisesti läpi käynyt, vaikka persoona ja psyyke olisi miten elänyt poika elämää tyttönä.

        Mitä voi sitten transition myötä ymmärtää niin hormonien vaikutuksen kehossa, psyykessä. Ne muuttaa kyllä rajustikin entiseen verrattuna fyysistä oloakin.

        Ja mitä voi ymmärtää, niin miten muut näkee ja kohtelee erilailla sen jälkeen, kun olet transitioitunut versus sitä ennen.

        Suhtautuminen on erilaista sukupuolen mukaan. Hyvin usein ja useassa asiassa. Ne stereotypiat.

        Jasu

        Jotkut transmiehet on kertoneet, että naiset suhtautuu heihin nyt peläten ja völtellen, kun ovat miehiä silminnähden transmiehinä. Kun olivat naisia silminnähden, silloin ei ollut samanlaista pelon ja välttelyn skaalaa.

        Ja se tuntuu heistä pahalta, kun he ei satuta ketäön eikä seuraa perässä seuratakseen jne. Mutta heihin kihdistuu ennakkoasenteet miehinä kuten cis miehiinkin. Heidän odotetaan myös kirjaavan kaiken ja kaikenlausta, koska miehet nyt korjaa kaikenlaista naisten mielestä.

        Jasu


        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotkut transmiehet on kertoneet, että naiset suhtautuu heihin nyt peläten ja völtellen, kun ovat miehiä silminnähden transmiehinä. Kun olivat naisia silminnähden, silloin ei ollut samanlaista pelon ja välttelyn skaalaa.

        Ja se tuntuu heistä pahalta, kun he ei satuta ketäön eikä seuraa perässä seuratakseen jne. Mutta heihin kihdistuu ennakkoasenteet miehinä kuten cis miehiinkin. Heidän odotetaan myös kirjaavan kaiken ja kaikenlausta, koska miehet nyt korjaa kaikenlaista naisten mielestä.

        Jasu


        Jasu

        Sori typot. Keskittyminen herpaantui multitaskatessa. 😅

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotkut transmiehet on kertoneet, että naiset suhtautuu heihin nyt peläten ja völtellen, kun ovat miehiä silminnähden transmiehinä. Kun olivat naisia silminnähden, silloin ei ollut samanlaista pelon ja välttelyn skaalaa.

        Ja se tuntuu heistä pahalta, kun he ei satuta ketäön eikä seuraa perässä seuratakseen jne. Mutta heihin kihdistuu ennakkoasenteet miehinä kuten cis miehiinkin. Heidän odotetaan myös kirjaavan kaiken ja kaikenlausta, koska miehet nyt korjaa kaikenlaista naisten mielestä.

        Jasu


        Jasu

        Olen kuullut tuota ihan samaa. Toisaalta moni on kertonut myös se julkisesti, että miehenä ei enää pelota tilanteissa, joissa naisena piti aina olla varuillaan. Sinällään he yleensä myös ymmärtävät sen, mistä se pelko heitä kohtaan kumpuaa. Ihan samalla tavalla olen kuullut transnaisten kertovan, etteivät ole osanneet pelätä tilanteissa, joissa miehen kropassa ei ole tarvinut pelätä, mutta naisena onkin tullut uhkaava tilanne eteen. Heidän kohdallaan on vielä se, että sen transstatuksen kertominen hyvinkin muuttaa tilanteen vielä vaarallisemmaksi.

        Edelleen nämä kaikki kuitenkin ovat kulttuurisia olettamia, eivät varsinaisesti sukupuoleen liittyviä. Miessukupuolihan ei esimerkiksi itsessään opeta ihmistä vaikkapa korjaamaan yhtään mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen kuullut tuota ihan samaa. Toisaalta moni on kertonut myös se julkisesti, että miehenä ei enää pelota tilanteissa, joissa naisena piti aina olla varuillaan. Sinällään he yleensä myös ymmärtävät sen, mistä se pelko heitä kohtaan kumpuaa. Ihan samalla tavalla olen kuullut transnaisten kertovan, etteivät ole osanneet pelätä tilanteissa, joissa miehen kropassa ei ole tarvinut pelätä, mutta naisena onkin tullut uhkaava tilanne eteen. Heidän kohdallaan on vielä se, että sen transstatuksen kertominen hyvinkin muuttaa tilanteen vielä vaarallisemmaksi.

        Edelleen nämä kaikki kuitenkin ovat kulttuurisia olettamia, eivät varsinaisesti sukupuoleen liittyviä. Miessukupuolihan ei esimerkiksi itsessään opeta ihmistä vaikkapa korjaamaan yhtään mitään.

        Juu, kyllä. Nimenomaan nuo kulttuurilliset olettamat ja lokerot aiheuttaa näitä ilmiöitä ja odotuksia sukupuolen mukaan.

        Ja ihmisten tarve vihata erilaisuutta se vasta järkyttävää onkin. Sairasta suorastaan.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu, kyllä. Nimenomaan nuo kulttuurilliset olettamat ja lokerot aiheuttaa näitä ilmiöitä ja odotuksia sukupuolen mukaan.

        Ja ihmisten tarve vihata erilaisuutta se vasta järkyttävää onkin. Sairasta suorastaan.

        Jasu

        Eniten minua ärsyttää ja järkyttää se kontrolloimisen tarve ja halu, mikä monissa ihmisissä on. Että yritetään väkisin puuttua toisen persoonaan ja elämään vääntäen ja kääntäen vihamielisesti vaatien. Mistä sekin tarve oikein tulee? Se on niin pimeää kun olla voi.


        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eniten minua ärsyttää ja järkyttää se kontrolloimisen tarve ja halu, mikä monissa ihmisissä on. Että yritetään väkisin puuttua toisen persoonaan ja elämään vääntäen ja kääntäen vihamielisesti vaatien. Mistä sekin tarve oikein tulee? Se on niin pimeää kun olla voi.


        Jasu

        Niin. Juuri tuo on minustakin oudointa ja surullisinta. Tässäkin ketjussa on piipahtanut muutama kirjoittaja, joilta kuulisin ihan mielelläni miksi tässä kirjoitetut kirvottavat heissä vihareaktion. Vaikka toki tässä nähdyt nyt ovat hyvin kevyttä tavaraa, johon ei oikein viitsi edes lähteä suuremmin reagoimaan. Toisaalta sekin on omalla tavallaan surullista, että nämä ovat niin tavallinen juttu, ettei niihin edes reagoi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aina on sitten heitäkin, jotka tekee virheen ja identifioituu väärin. Prosessi omassa päässä voi jatkua ja lopulta ymmärtää, ettei se transsukupuolisuus ollutkaan se oikea syy olotilaan ja ahdistukseen. Sitten se purkaminen voikin olla toivotonta, jos on jo ehditty edetä hoidoissa leikkauksiin ja hormoneihin. Muutokset jää pysyviksi.
        Siinä mielessä tuossa on valtavat riskitkin, vaikka kuinka seulotaan. Niin ihmisen oma kokemus kuitenkin painaa hyvin paljon miten johdonmukaisesti etenee.

        Ei ole poissuljettu sitäkään, etteikö muotioikkuna ja itseään etsivänä lähtisi liian kepeesti identifioitumaan transihmiseksi. Ja mielenterveyden häikät luo omat haasteensa.

        Mutta noin pääasiassa olen sitä mieltä, että elämä on riskiä kaiken aikaa. Tietoisuutta pitää lisätä, vaikkei tyrkyttää eikä myydä. Mutta keskustella.

        Jasu

        Kyllä minäkin mietin, kun suhteellisen läheltä seuraan, että tekeekö kyseinen henkilö virheen vaihtaessaan sukupuolta. Olen kuitenkin päättänyt tukea häntä, tuli mitä tuli.


      • Anonyymi
        Mu5tasydän kirjoitti:

        Kyllä minäkin mietin, kun suhteellisen läheltä seuraan, että tekeekö kyseinen henkilö virheen vaihtaessaan sukupuolta. Olen kuitenkin päättänyt tukea häntä, tuli mitä tuli.

        Juu, eipä sitä oikein voi toisen ihmisen henkilökohtaiseen asiaan sekaantua kaikkitietäväisenä, kun se on niin omakohtainen asia kyseiselle ihmiselle. Jos tekee virheen, niin sitten tekee. Ei elämässä virheiltä vältytä, se on sitten opittava elämään senkin kanssa vaan.

        Jasu


      • Anonyymi

        Neljä tykkäystä! Woohoo! Elän tällä huomion määrällä monta päivää! 😁👍🎉

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huhhuh, pahalta kuulosti tuo menneisyytesi. Onneksi sain itse kasvaa aika pumpulissa.

        Tuollainen teini-ikäisen kiusaaminen kehon muutoksista on loppujen lopuksi aikuisten vastuulla. Aikuisten täytyy huolehtia, että kasvuympäristö on turvallinen, silloin kun muut teinit ovat julmia. Ellei tämä onnistu, lasten hallussa pitämisen tulisi olla kyseisiltä aikuisilta kiellettyä.

        🦄

        Kiusaamista on aina ollut ja tulee olemaankin. Ihmiset kun ei aina edes ymmärrä tekemisiään kiusaamiseksi ja ne jotka ymmärtääkin ovat näppäriä naamioimaan kiusaamisensa piiloon.

        Mä en ikinä kertonut vanhemmilleni kiusaamisia vasta kun vuosia myöhemmin. Pidin kaikki sisälläni. Ja omana tietonani, suojelin vanhempiani ja syy siihen, heillä oli omia vaikeuksia niin paljon. En halunnu kuormittaa enempää. Oli mun migreenikin joka kuormitti meitä kaikkia kolmea.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiusaamista on aina ollut ja tulee olemaankin. Ihmiset kun ei aina edes ymmärrä tekemisiään kiusaamiseksi ja ne jotka ymmärtääkin ovat näppäriä naamioimaan kiusaamisensa piiloon.

        Mä en ikinä kertonut vanhemmilleni kiusaamisia vasta kun vuosia myöhemmin. Pidin kaikki sisälläni. Ja omana tietonani, suojelin vanhempiani ja syy siihen, heillä oli omia vaikeuksia niin paljon. En halunnu kuormittaa enempää. Oli mun migreenikin joka kuormitti meitä kaikkia kolmea.

        Jasu

        "Kiusaamista on aina ollut ja tulee olemaankin. Ihmiset kun ei aina edes ymmärrä tekemisiään kiusaamiseksi ja ne jotka ymmärtääkin ovat näppäriä naamioimaan kiusaamisensa piiloon."

        Voi olla, että kukaan ei pysty kitkemään pahuutta pois ihmisestä olentona. 😁

        Mutta vastuuta juuri NIIDEN lasten ja nuorten turvallisuudesta, jotka ovat kunkin omassa vaikutuspiirissä, ei voi luovuttaa pois sillä perusteella, että ihmisessä on potentiaalia julmuuteen.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kiusaamista on aina ollut ja tulee olemaankin. Ihmiset kun ei aina edes ymmärrä tekemisiään kiusaamiseksi ja ne jotka ymmärtääkin ovat näppäriä naamioimaan kiusaamisensa piiloon."

        Voi olla, että kukaan ei pysty kitkemään pahuutta pois ihmisestä olentona. 😁

        Mutta vastuuta juuri NIIDEN lasten ja nuorten turvallisuudesta, jotka ovat kunkin omassa vaikutuspiirissä, ei voi luovuttaa pois sillä perusteella, että ihmisessä on potentiaalia julmuuteen.

        🦄

        Niinpä. Linkitän nyt jotakin mitä voi miettiä nekin, jotka aihepiiriin ottaa julmuudella kantaa. En ole kovin toiveikas heidän suhteensa, mutta ehkä joku helmi jotain äkkää tästäkin.

        https://www.facebook.com/share/r/1CefgdJB8d/

        Jay on on siis transmies. Ja hänellä on sanottavaa.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä. Linkitän nyt jotakin mitä voi miettiä nekin, jotka aihepiiriin ottaa julmuudella kantaa. En ole kovin toiveikas heidän suhteensa, mutta ehkä joku helmi jotain äkkää tästäkin.

        https://www.facebook.com/share/r/1CefgdJB8d/

        Jay on on siis transmies. Ja hänellä on sanottavaa.

        Jasu

        Voisitko selittää, mihin "taisteluun" hän viittaa tuossa videolla?

        Mikä siis aiheuttaa hänelle tuskaa tuossa vaiheessa?

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voisitko selittää, mihin "taisteluun" hän viittaa tuossa videolla?

        Mikä siis aiheuttaa hänelle tuskaa tuossa vaiheessa?

        🦄

        Hyväksytyksi tuleminen on yhä helvetin vaikeaa erilaisena. On paljon ihmisiä jotka kieltäisi transihmisten olemassaolon. Ikään kuin se kieltämällä katoaisi.

        Sekä nuo että oma henkilökohtainen elämä voi tuntua loputtomalta sodalta.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyväksytyksi tuleminen on yhä helvetin vaikeaa erilaisena. On paljon ihmisiä jotka kieltäisi transihmisten olemassaolon. Ikään kuin se kieltämällä katoaisi.

        Sekä nuo että oma henkilökohtainen elämä voi tuntua loputtomalta sodalta.

        Jasu

        Aivan. Vaikea sanoa mitään kun en tiedä miltä tuollainen tuntuu.

        🦄


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan. Vaikea sanoa mitään kun en tiedä miltä tuollainen tuntuu.

        🦄

        Minä tiiän miltä tuntuu syrjivä käytös, kun on erilainen terveydeltään ja persoonaltaan. Mutten minäkään tiedä miltä tuntuu elää transition läpi käyneenä, mun ei ole koskaan tarvinut mennä niin pitkälle sopeutuakseni itseeni ja erilaisuuteni.

        Itse näkisin tuon transition vielä vaikeammaksi tavaksi elää, kun kehoa muovataan jotta peilikuva kelpaa, muttei kuitenkaan ole se mikä haluaa/kokee olevan biologisesti. Jotenkin nään hirveen vaikeena koko prosessin versus, että oppii vaan hyväksymään sen ettei syntynyt mieheksi tai naiseksi, vaikka se tuntuisi normaalimmalta ja itseltä enemmän.

        Joten en tiedä tuosta helvetistä kuin pintaraapaisun. Vaikka toisaalta ymmärrän sen hämmennyksen. Sen minäkin olen kokenut, kuin olisit lainakehossa.

        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä tiiän miltä tuntuu syrjivä käytös, kun on erilainen terveydeltään ja persoonaltaan. Mutten minäkään tiedä miltä tuntuu elää transition läpi käyneenä, mun ei ole koskaan tarvinut mennä niin pitkälle sopeutuakseni itseeni ja erilaisuuteni.

        Itse näkisin tuon transition vielä vaikeammaksi tavaksi elää, kun kehoa muovataan jotta peilikuva kelpaa, muttei kuitenkaan ole se mikä haluaa/kokee olevan biologisesti. Jotenkin nään hirveen vaikeena koko prosessin versus, että oppii vaan hyväksymään sen ettei syntynyt mieheksi tai naiseksi, vaikka se tuntuisi normaalimmalta ja itseltä enemmän.

        Joten en tiedä tuosta helvetistä kuin pintaraapaisun. Vaikka toisaalta ymmärrän sen hämmennyksen. Sen minäkin olen kokenut, kuin olisit lainakehossa.

        Jasu

        Tai jotenkin itselleni ei riittäisi olla näköis kopio miehestä. Kun ei ole syntynyt mieheksi niin on nainen sitten, ei sekään kamalaa ole vaikka alkuun ei tiedä miten olisi itsessään.

        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Tai jotenkin itselleni ei riittäisi olla näköis kopio miehestä. Kun ei ole syntynyt mieheksi niin on nainen sitten, ei sekään kamalaa ole vaikka alkuun ei tiedä miten olisi itsessään.

        Jasu

        Se on kevyt vertauksena tilanne, kun nukahdat kesken matkan ja sun piti olla menossa Italiaan, mutta sä päädyit jotenkin nukkuessasi Islantiin. Miten helvetissä mä tänne jouduin, eikä paluuseen ole lippua eikä kyytiä. Vaikka olis rahaakin. Peruuttamaton yks suuntainen matka, sitten vaan sopeudut sinne Islantiin.

        Jasu


    • Joo, on se vaikuttanut. Siis olen nainen, vanhempaa keski-ikää.

      Tuossa Dexille jo kommentoinkin hieman sitä, miten itselläni nuoruuteen vaikutti se, että olin tyttö. Tai nuori. En saanut opetella tai tehdä sellaisia asioita, joita olisin saattanut haluta tehdä. En saanut myönteistä vastakaikua. Ei oikein tytölle sovi. Olet liian nuori. Tiedät sitten kun tulet vanhemmaksi.

      Ensimmäisellä puolisollanikin oli hyvin feminiininen kuva, miltä naisen tulee näyttää, olla tai käyttäytyä. Ei puhettakaan että olisin pihatöissä saanut käyttää ns työtakkia- ja housuja. Eihän sitä nyt miesten vaatteissa.... Tai eihän autoa voinut viedä katsastukseen tai sitä tai tuota. Appiukko oli samanlainen, pahempi. Arveli että naisen luonto on sellainen, että haluaa automaattisesti vahtia koko kylän lapsia, kun on vaan nainen. Tai tehdä käsitöitä (en osaa vieläkään).

      Minusta tuntuu, että jäin jotain paitsi. Jäi mahdollisuus toteuttaa itseään. Ja vanhetessa se ei enää tuntunut niin tärkeältä, uuden opettelu.

      Hulluutta. Tietysti olen yrittänyt moukaroida tuota mielikuvaa naiseudesta pois. Varsinkin, jos se on jonkun toisen asettema mielikuva tai skeema tai fantasiahahmo.

      Väitän, että kyllä ihminen voi tuntea olevansa sukupuolensa vanki. Monet ovatkin.

      • Anonyymi

        Eli sinunkin kohdallasi kyse on ollut lähinnä muiden odotuksista, ei niinkään siitä että sukupuoli olisi automaattisesti tehnyt sinusta jotakin? Ymmärränkö, että sukupuoli ei ole tehnyt sinusta sitä mitä sinun olisi pitänyt olla?


      • Anonyymi

        "Väitän, että kyllä ihminen voi tuntea olevansa sukupuolensa vanki. Monet ovatkin."

        Varmasti voi. Vaan onko silloin sukupuolen vanki, vai asenteiden ja odotusten vanki. Eikö ole hyvin väärin, jos ihiminen vihaa sukupuoltaan, ominaisuutta itsessään, vain muiden asenteiden vuoksi? Sukupuoli tokikaan ei ole ainoa ominaisuus, jonka vanki voi kokea olevansa. Varmaan aika moni kokee olevansa vaikka nyt tuon aiemmin jo mainitun ihon värin vanki.

        Merkitseekö sukupuoli sinulle henkilökohtaisesti jotakin? Vai värittyykö se sinulle vain noiden muiden asenteiden ja odotusten kautta?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eli sinunkin kohdallasi kyse on ollut lähinnä muiden odotuksista, ei niinkään siitä että sukupuoli olisi automaattisesti tehnyt sinusta jotakin? Ymmärränkö, että sukupuoli ei ole tehnyt sinusta sitä mitä sinun olisi pitänyt olla?

        Joo, oletit oikein. Muiden odotukset tai tavoitteet olivat sitä minkä mukaan mentiin, kun oli pakko. Ei se tyttöys tai naiseus loulta ratkaisuut sitä, mikä minusta myöhemmin on tullut.

        Ja se tyttöys ja naiseus ei tehnyt minusta myöskään sellaista, jota minulta odotettiin. Kaikki tein sittemmin miten huvitti, ja niiden olosuhteiden mahdollisuuksissa, joita oli. Osa pidemmän tavoiteajan puitteissa.

        Tosin en vieläkään ole tehnyt kaikkea sitä, mitä on ollut mielessä. En ole käynyt esimerkiksi varusmiespalvelusta, en ole dekkari enkä toimittaja. Maailmaa en ole kiertänyt lähellekäään sitä mitä haluaisin. Eikä nämä ole mulle enää sukupuolinen ongelma. Syyt ovat muualla. Aika paljon itsessäni ja olosuhteissa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Väitän, että kyllä ihminen voi tuntea olevansa sukupuolensa vanki. Monet ovatkin."

        Varmasti voi. Vaan onko silloin sukupuolen vanki, vai asenteiden ja odotusten vanki. Eikö ole hyvin väärin, jos ihiminen vihaa sukupuoltaan, ominaisuutta itsessään, vain muiden asenteiden vuoksi? Sukupuoli tokikaan ei ole ainoa ominaisuus, jonka vanki voi kokea olevansa. Varmaan aika moni kokee olevansa vaikka nyt tuon aiemmin jo mainitun ihon värin vanki.

        Merkitseekö sukupuoli sinulle henkilökohtaisesti jotakin? Vai värittyykö se sinulle vain noiden muiden asenteiden ja odotusten kautta?

        Merkitsekö mulle sukupuoli jotain? En ole aivan varma. Arvelisin että ei. Olen paljon ihmisten kanssa tekemisissä, enkä juuri uhraa aikaani heidän sukupuolensa ajattelemiseen. Tai mikä itse olen.


      • Anonyymi
        elisakettu kirjoitti:

        Joo, oletit oikein. Muiden odotukset tai tavoitteet olivat sitä minkä mukaan mentiin, kun oli pakko. Ei se tyttöys tai naiseus loulta ratkaisuut sitä, mikä minusta myöhemmin on tullut.

        Ja se tyttöys ja naiseus ei tehnyt minusta myöskään sellaista, jota minulta odotettiin. Kaikki tein sittemmin miten huvitti, ja niiden olosuhteiden mahdollisuuksissa, joita oli. Osa pidemmän tavoiteajan puitteissa.

        Tosin en vieläkään ole tehnyt kaikkea sitä, mitä on ollut mielessä. En ole käynyt esimerkiksi varusmiespalvelusta, en ole dekkari enkä toimittaja. Maailmaa en ole kiertänyt lähellekäään sitä mitä haluaisin. Eikä nämä ole mulle enää sukupuolinen ongelma. Syyt ovat muualla. Aika paljon itsessäni ja olosuhteissa.

        Mä kävin intin. Se oli minulle itsestäänselvää, että sinne mennään ja se hoidetaan, mutta se taas liittyy sukuun ja siihen kannutettiin. Jos ei tuota taustaa olisi, niin en osaa sanoa olisinko käynyt.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mä kävin intin. Se oli minulle itsestäänselvää, että sinne mennään ja se hoidetaan, mutta se taas liittyy sukuun ja siihen kannutettiin. Jos ei tuota taustaa olisi, niin en osaa sanoa olisinko käynyt.

        Arvostan sua. Ja hieman kateellinenkin ; )


      • Anonyymi

        "Tuossa Dexille jo kommentoinkin hieman sitä, miten itselläni nuoruuteen vaikutti se, että olin tyttö. Tai nuori. En saanut opetella tai tehdä sellaisia asioita, joita olisin saattanut haluta tehdä. En saanut myönteistä vastakaikua. Ei oikein tytölle sovi. Olet liian nuori. Tiedät sitten kun tulet vanhemmaksi."

        Ihan kamalaa, että Suomessa ja länsimaissakin voi olla tuollaista. 😔

        🦄


    • Anonyymi

      Srkupuolisuus taitaapi kuulua kategoriaan joka ei kohdallani vaadi valitsemista tai jaottelua, olen mitä olen ja luontaisesti, Ei minua vaivaa ajatus mikä olen täällä, enemmänkin se miksi olen täällä 😄

      • Anonyymi

        Tuohan on hyvä juttu, että tämä ei mietitytä. Minusta ihmiset miettivät ihan liikaa kaikenlaista keinotekoista muka sukupuoleen liittyen.

        Olet täällä, koska olet syntynyt, mutta et vielä ole kuollut?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuohan on hyvä juttu, että tämä ei mietitytä. Minusta ihmiset miettivät ihan liikaa kaikenlaista keinotekoista muka sukupuoleen liittyen.

        Olet täällä, koska olet syntynyt, mutta et vielä ole kuollut?

        Matkaa teen edelleen, perille en ole vielä saapunut :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Matkaa teen edelleen, perille en ole vielä saapunut :)

        Riippuu missä on perillä 😀


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Riippuu missä on perillä 😀

        Metsänperillä lähinnä 😄


    • Anonyymi

      Veikkaan että kyllä se vaikuttaa aika paljon mm. ihan hormonitoiminnan ja fysiikan kautta.
      Pallit tuottavat jatkuvasti testosteronia ja se lisää lihasmassaa, luuston lujuutta yms.
      Tuskin olisin ilman pallejani mm. tässä ammatissa ja varmaan harrastusvalintoihinkin on vaikuttanut.
      Lisäksi jos pillu on koko ajan mielessä ja panettaa useamman kerran päivässä, niin kyllä se täytyy ihmisen mieleenkin vaikuttaa. Ehkä olisin naisena normaalimpi ihminen?

      Entäs muutamat riskinotot elämässä? Veikkaan että tuolla hormonilla on niihinkin ollut oma vaikutuksensa. Itse asiassa on pieni ihme, että selvisin nuoruudestani hengissä. Ja kyllä noilla koettelemuksilla on ollut vaikutusta minäkuvaani.

      -keinovaginamies-

      • Anonyymi

        Vaan onhan miehissäkin pienikokoisia yksilöitä. Onko tuo siis enemmän sukupuoli- vai kokokysymys? Siis tiedän kyllä miehiä, joita vatuttavat minun voimani. Itse taas ajattelen, että outoa olisi, jos en näillä harrasteilla mihinkään pystyisi.

        Oletatkos sitten, ettei naisia paneta monta kertaa päivässä? Onko siinä jotain epänormaalia? Mä tunnen kyllä sellasikin miehiä, jotka eivät mieti seksiä ikinä. Että en itse oikein näe tuossa selkeää eroa sukupuolten välillä, enemmän yksilöiden.

        Henkilönä, jolla on ollut elämässään monta luuta poikki ja useampi aivotärähdys, en lähde moittimaan muiden riskinottoa. Mietin vain, että mikä kaikki on sukupuolta ja mikä kaikki on lopulta kulttuurista, sitä miten kasvatetaan ja mitä vaaditaan. Jos meitä ei kasvateta tiettyyn muottiin, niin moniko nainen piilottaa sen, että heitäkin panettaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaan onhan miehissäkin pienikokoisia yksilöitä. Onko tuo siis enemmän sukupuoli- vai kokokysymys? Siis tiedän kyllä miehiä, joita vatuttavat minun voimani. Itse taas ajattelen, että outoa olisi, jos en näillä harrasteilla mihinkään pystyisi.

        Oletatkos sitten, ettei naisia paneta monta kertaa päivässä? Onko siinä jotain epänormaalia? Mä tunnen kyllä sellasikin miehiä, jotka eivät mieti seksiä ikinä. Että en itse oikein näe tuossa selkeää eroa sukupuolten välillä, enemmän yksilöiden.

        Henkilönä, jolla on ollut elämässään monta luuta poikki ja useampi aivotärähdys, en lähde moittimaan muiden riskinottoa. Mietin vain, että mikä kaikki on sukupuolta ja mikä kaikki on lopulta kulttuurista, sitä miten kasvatetaan ja mitä vaaditaan. Jos meitä ei kasvateta tiettyyn muottiin, niin moniko nainen piilottaa sen, että heitäkin panettaa?

        Ikäväähän se on jos pusertuu annettuun muottiin. Kyllä pitäisi panna jos panettaa :)

        Totta kai yksilölliset erot on, mutta jos puhutaan tasoilla keskimääräinen mies ja keskimääräinen nainen, niin olen sitä mieltä, että luonnollisen hormonitoiminnan vaikutukset ovat tuon suuntaisia kuin omalla kohdallani kuvailin, siis miessukupuoleen.

        On täysin mahdotonta ajatella asiaa "objektiivisesti" itsensä ja oman kokemuksensa pois sulkien. Ehkä sinä olet vaan naiseksi ns. äijämäinen ja sen vuoksi miellät keskimääräisen ihmisen toiminnankin sitä kautta?

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ikäväähän se on jos pusertuu annettuun muottiin. Kyllä pitäisi panna jos panettaa :)

        Totta kai yksilölliset erot on, mutta jos puhutaan tasoilla keskimääräinen mies ja keskimääräinen nainen, niin olen sitä mieltä, että luonnollisen hormonitoiminnan vaikutukset ovat tuon suuntaisia kuin omalla kohdallani kuvailin, siis miessukupuoleen.

        On täysin mahdotonta ajatella asiaa "objektiivisesti" itsensä ja oman kokemuksensa pois sulkien. Ehkä sinä olet vaan naiseksi ns. äijämäinen ja sen vuoksi miellät keskimääräisen ihmisen toiminnankin sitä kautta?

        -keinovaginamies-

        Täytyy todeta, että mä en juurikaan tunne tuollaisia keskimääriä. Mä en myöskään ole läheskään äijämäisimmästä päästä, vaan enemmän luonnon lapsi, teen mitä haluan, miettimättä mitä yhteiskunta siitä miettii.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ikäväähän se on jos pusertuu annettuun muottiin. Kyllä pitäisi panna jos panettaa :)

        Totta kai yksilölliset erot on, mutta jos puhutaan tasoilla keskimääräinen mies ja keskimääräinen nainen, niin olen sitä mieltä, että luonnollisen hormonitoiminnan vaikutukset ovat tuon suuntaisia kuin omalla kohdallani kuvailin, siis miessukupuoleen.

        On täysin mahdotonta ajatella asiaa "objektiivisesti" itsensä ja oman kokemuksensa pois sulkien. Ehkä sinä olet vaan naiseksi ns. äijämäinen ja sen vuoksi miellät keskimääräisen ihmisen toiminnankin sitä kautta?

        -keinovaginamies-

        "Totta kai yksilölliset erot on, mutta jos puhutaan tasoilla keskimääräinen mies ja keskimääräinen nainen, niin olen sitä mieltä, että luonnollisen hormonitoiminnan vaikutukset ovat tuon suuntaisia kuin omalla kohdallani kuvailin, siis miessukupuoleen."

        En usko tuohon lainkaan. Miehille on vain hyväksyttävämpää sanoa, että tekee mieli seksiä.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Totta kai yksilölliset erot on, mutta jos puhutaan tasoilla keskimääräinen mies ja keskimääräinen nainen, niin olen sitä mieltä, että luonnollisen hormonitoiminnan vaikutukset ovat tuon suuntaisia kuin omalla kohdallani kuvailin, siis miessukupuoleen."

        En usko tuohon lainkaan. Miehille on vain hyväksyttävämpää sanoa, että tekee mieli seksiä.

        🦄

        Aloittaja toteaa, että oma kokemukseni on täysin sama kuin sinun, mutta en halua lähteä inttämään, jos tuo on kvm:n henkilökohtainen kokemus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittaja toteaa, että oma kokemukseni on täysin sama kuin sinun, mutta en halua lähteä inttämään, jos tuo on kvm:n henkilökohtainen kokemus.

        Tuo ylempänä esitetty väite "panettamisesta" on samanlaista logiikkaa kuin se usein kulttuurissamme itsestäänselvyytenä pidetty, matemaattisesti varsin mielenkiintoinen laskelma siitä, että miehillä olisi enemmän irtoseksiä kuin naisilla. 🤔

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo ylempänä esitetty väite "panettamisesta" on samanlaista logiikkaa kuin se usein kulttuurissamme itsestäänselvyytenä pidetty, matemaattisesti varsin mielenkiintoinen laskelma siitä, että miehillä olisi enemmän irtoseksiä kuin naisilla. 🤔

        🦄

        Eihän se loogista ole, mutta eivät henkilökohtaiset kokemukset aina ole.


    • Höh.. aika pahan pistit.
      No.. persoonallisuustestien mukaan minulla on hyvin maskuliininen persoona. Erään testin mukaan sitä persoonallisuustyyppiä omaavista vain kaksi prosenttia on naisia.
      Joten kun olen syntynyt naiseksi.. niin ristiritaa siitä syntyi. Seksuaali-identiteetiltäni sanoisin olevani puhdas hetero. Mutta tuo äijämäisyys mitä persoonassani on, vaikuttaa paljolti olemiseeni.

      En mieti sukupuoltani ollenkaan. Minulle se on yksi hailee. Ensisijaisesti luen olevani ihminen. En seksualisoi ihmisiä, joten sukupuolella ei ole minulle väliä. Ystäväni tosin ovat lähes kaikki miehiä ja naiset yleisesti ottaen eivät aina oikein hyväksy tapaani olla ja toimia. En kuulu porukkaan niin sanoakseni.

      Valitettavan sukupuolittunutta tämä elämä mielestäni on. Ja aivan turhaan. Noin niin kuin mielestäni.

      • Anonyymi

        Minä taas en aikalailla sekä että, en erityisen feminiininen, en erityisen maskuliininen persoonaltani. Kun tämä jo voi joidenkin silmissä aiheuttaa ristiriitaa, niin ymmärrän hyvin, että voimakkaan maskuliininen persoona naisella varmasti hämmentää monia. Vaan se on minusta tosiaan enemmän siitä hämmentyjästä kertovaa kuin sinusta. Asioita tosiaan sukupuolitetaan aivan syyttä suotta ja vailla mitään todellisuuspohjaa.

        Mulla on muuten ihan sama juttu. Mä en seksulisoi ihmisiä. Ihmisen sukupuolella on minulle merkitys vain, jos olen hänestä seksuaalisesti kiinnostunut. Olen joskus erehtynyt muutamalle miehelle kohteliaasti toteamaan, että ei se mitään en mä ole sua koskaan miehenä ajatellut. Tarkoitukseni oli lohduttaa, mutta se ei mennyt ihan nappiin😀. Totta se kuitenkin oli. Minunkin ystävistäni suurin osa on miehiä. Se johtuu pitkälti ihan käytännön syistä, miesvaltainen koulutus, miesvaltainen ala, miesvaltaisia työpaikkoja, miesvaltaisia harrastuksia. Lisäksi naiset, jotka eivät tunne minua, voivat kokea minut uhaksi. Sekaan ei muuten auta, jos kertoo naiselle, että ole huoleti,
        en näe miestäsi miehenä 😂.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä taas en aikalailla sekä että, en erityisen feminiininen, en erityisen maskuliininen persoonaltani. Kun tämä jo voi joidenkin silmissä aiheuttaa ristiriitaa, niin ymmärrän hyvin, että voimakkaan maskuliininen persoona naisella varmasti hämmentää monia. Vaan se on minusta tosiaan enemmän siitä hämmentyjästä kertovaa kuin sinusta. Asioita tosiaan sukupuolitetaan aivan syyttä suotta ja vailla mitään todellisuuspohjaa.

        Mulla on muuten ihan sama juttu. Mä en seksulisoi ihmisiä. Ihmisen sukupuolella on minulle merkitys vain, jos olen hänestä seksuaalisesti kiinnostunut. Olen joskus erehtynyt muutamalle miehelle kohteliaasti toteamaan, että ei se mitään en mä ole sua koskaan miehenä ajatellut. Tarkoitukseni oli lohduttaa, mutta se ei mennyt ihan nappiin😀. Totta se kuitenkin oli. Minunkin ystävistäni suurin osa on miehiä. Se johtuu pitkälti ihan käytännön syistä, miesvaltainen koulutus, miesvaltainen ala, miesvaltaisia työpaikkoja, miesvaltaisia harrastuksia. Lisäksi naiset, jotka eivät tunne minua, voivat kokea minut uhaksi. Sekaan ei muuten auta, jos kertoo naiselle, että ole huoleti,
        en näe miestäsi miehenä 😂.

        Pikkupirpanasta ei taas voida sanoa samaa. Hän ei kunnioita naisten yleisesti asettamia rajoja. En haluaisi kuulua lähipiiriinsä, vaikka arvostan hänen rehellisyyttään, sillä pidän sitä mielenkiintoisena. On hyvä tietää, että ihmiset ovat erilaisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pikkupirpanasta ei taas voida sanoa samaa. Hän ei kunnioita naisten yleisesti asettamia rajoja. En haluaisi kuulua lähipiiriinsä, vaikka arvostan hänen rehellisyyttään, sillä pidän sitä mielenkiintoisena. On hyvä tietää, että ihmiset ovat erilaisia.

        Mistä "naisten yleisesti asettamista rajoista" mahdetaan nyt puhua?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä "naisten yleisesti asettamista rajoista" mahdetaan nyt puhua?

        Yleisesti siitä, ettei hän välitä mitä muut naiset sanovat, vaikka hän on ystävä heidän miestensä kanssa.

        Jos kaikki toimisivat samoin, tulisi kaaos. Poikkeus ei kuitenkaan hetkauta kokonaisuutta, sillä useimmat naiset naiset jättävät ihmissuhteen väliin, jos kokevat aiheuttavansa jonkun toisen suhteelle vahinkoa.

        Oletan näin. Voi olla, että ajat ovat muuttuneet ja olen lähes yksin tässä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yleisesti siitä, ettei hän välitä mitä muut naiset sanovat, vaikka hän on ystävä heidän miestensä kanssa.

        Jos kaikki toimisivat samoin, tulisi kaaos. Poikkeus ei kuitenkaan hetkauta kokonaisuutta, sillä useimmat naiset naiset jättävät ihmissuhteen väliin, jos kokevat aiheuttavansa jonkun toisen suhteelle vahinkoa.

        Oletan näin. Voi olla, että ajat ovat muuttuneet ja olen lähes yksin tässä.

        Jaa, no ei minuakaan kiinnosta kyseinen asia pennin vertaa. Se on miehen ja hänen kumppaninsa välinen asia, ei minun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaa, no ei minuakaan kiinnosta kyseinen asia pennin vertaa. Se on miehen ja hänen kumppaninsa välinen asia, ei minun.

        Se on sinun omaa valintasi. Itse en välitä sellaisista naisista ystävikseni ja lähelleni. Pidän sellaisia naisia ystävinä, jotka ovat samanlaisia kuin minä itse ja joilla on samatnlaiset arvot. En ole mikään ihannekuva itsestäni, mutta olen mennyt virheistäni pitkälle itseeni sisään.

        Niin, vastasin vain rehellisesti mitä itse ajattelen. Ei tämä sen kummempaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on sinun omaa valintasi. Itse en välitä sellaisista naisista ystävikseni ja lähelleni. Pidän sellaisia naisia ystävinä, jotka ovat samanlaisia kuin minä itse ja joilla on samatnlaiset arvot. En ole mikään ihannekuva itsestäni, mutta olen mennyt virheistäni pitkälle itseeni sisään.

        Niin, vastasin vain rehellisesti mitä itse ajattelen. Ei tämä sen kummempaa.

        Tietysti on. Miksi olisin kiinnostunut jonkun ystäväni vaimokkeen ystävyydestä vain siksi, että ystäväni vaimoke. Eihän siinä mitään järkeä olisikaan. Ystävä on ystävä minulle, koska hän on ystävä minulle, ei siksi että on jotakin jollekulle toiselle.

        Minä hoidan itse omat mahdolliset ongelmani kumppanini kanssa ja ystäväni hoitavat ongelmansa ihan itse, miten parhaiten asian katsovat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietysti on. Miksi olisin kiinnostunut jonkun ystäväni vaimokkeen ystävyydestä vain siksi, että ystäväni vaimoke. Eihän siinä mitään järkeä olisikaan. Ystävä on ystävä minulle, koska hän on ystävä minulle, ei siksi että on jotakin jollekulle toiselle.

        Minä hoidan itse omat mahdolliset ongelmani kumppanini kanssa ja ystäväni hoitavat ongelmansa ihan itse, miten parhaiten asian katsovat.

        Puhuin arvoista.

        Omat arvot vaativat toimimaan joskus toisin, kuin itselleen hyvä. On hyvä arvostaa koko elinympäristöään laajemmin ja tunnistaa niissä vallitsevia olosuhteita.

        Voi ottaa vastuuta niistäkin, jotka eivät tunne omaa vastuuta.

        Mutta hyvää yötä ja kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhuin arvoista.

        Omat arvot vaativat toimimaan joskus toisin, kuin itselleen hyvä. On hyvä arvostaa koko elinympäristöään laajemmin ja tunnistaa niissä vallitsevia olosuhteita.

        Voi ottaa vastuuta niistäkin, jotka eivät tunne omaa vastuuta.

        Mutta hyvää yötä ja kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta.

        Minun ystävilläni ei tarvitse olla täysin samoja arvoja kuin minulla. Voin olla hyvin vastakkaisiakin, jos persoonat ja tavat kohtaavat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhuin arvoista.

        Omat arvot vaativat toimimaan joskus toisin, kuin itselleen hyvä. On hyvä arvostaa koko elinympäristöään laajemmin ja tunnistaa niissä vallitsevia olosuhteita.

        Voi ottaa vastuuta niistäkin, jotka eivät tunne omaa vastuuta.

        Mutta hyvää yötä ja kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta.

        "Voi ottaa vastuuta niistäkin, jotka eivät tunne omaa vastuuta."

        En todellakaan ala moiseen. Minä kannan vastuun itsestäni. Jos se on jollekulle ongelma, niin saa ihan itse keksiä ratkaisun. Jos ystävät ovat kumppanille ongelma, niin suhteessa on paljon syvempiä ongelmia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Voi ottaa vastuuta niistäkin, jotka eivät tunne omaa vastuuta."

        En todellakaan ala moiseen. Minä kannan vastuun itsestäni. Jos se on jollekulle ongelma, niin saa ihan itse keksiä ratkaisun. Jos ystävät ovat kumppanille ongelma, niin suhteessa on paljon syvempiä ongelmia.

        Ihan loppujen lopuksi olemme lopulta vastuussa kaikki toinen toisistamme. Itsekkyydellä on omat hintansa ja lopulta maksat itse siitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan loppujen lopuksi olemme lopulta vastuussa kaikki toinen toisistamme. Itsekkyydellä on omat hintansa ja lopulta maksat itse siitä.

        "Itsekkyydellä on omat hintansa ja lopulta maksat itse siitä."

        Sinun kannattaisi silloin olla vähemmän itsekäs. Yrität vaatia muita miettimään sinun parisuhdettasi, vaikka ongelma on sinussa itsessäsi. Ei ole muiden työ korjata sinun vääriä valintojasi tai parannella haavojasi, kun et kykene luottamaan. Se on sinun työsi, joka sinun on tehtävä itsesi kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Itsekkyydellä on omat hintansa ja lopulta maksat itse siitä."

        Sinun kannattaisi silloin olla vähemmän itsekäs. Yrität vaatia muita miettimään sinun parisuhdettasi, vaikka ongelma on sinussa itsessäsi. Ei ole muiden työ korjata sinun vääriä valintojasi tai parannella haavojasi, kun et kykene luottamaan. Se on sinun työsi, joka sinun on tehtävä itsesi kanssa.

        Huomaan, että kävit puolustuskannoille. Nuo agressiosi jäävät valitettavasti sinulle. Käyt sotaa, johon et tarvitse minun lupaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä taas en aikalailla sekä että, en erityisen feminiininen, en erityisen maskuliininen persoonaltani. Kun tämä jo voi joidenkin silmissä aiheuttaa ristiriitaa, niin ymmärrän hyvin, että voimakkaan maskuliininen persoona naisella varmasti hämmentää monia. Vaan se on minusta tosiaan enemmän siitä hämmentyjästä kertovaa kuin sinusta. Asioita tosiaan sukupuolitetaan aivan syyttä suotta ja vailla mitään todellisuuspohjaa.

        Mulla on muuten ihan sama juttu. Mä en seksulisoi ihmisiä. Ihmisen sukupuolella on minulle merkitys vain, jos olen hänestä seksuaalisesti kiinnostunut. Olen joskus erehtynyt muutamalle miehelle kohteliaasti toteamaan, että ei se mitään en mä ole sua koskaan miehenä ajatellut. Tarkoitukseni oli lohduttaa, mutta se ei mennyt ihan nappiin😀. Totta se kuitenkin oli. Minunkin ystävistäni suurin osa on miehiä. Se johtuu pitkälti ihan käytännön syistä, miesvaltainen koulutus, miesvaltainen ala, miesvaltaisia työpaikkoja, miesvaltaisia harrastuksia. Lisäksi naiset, jotka eivät tunne minua, voivat kokea minut uhaksi. Sekaan ei muuten auta, jos kertoo naiselle, että ole huoleti,
        en näe miestäsi miehenä 😂.

        Noh, tarkoitushan on lohdutteluissa varmasti ollut hyvä, mutta en kyllä teikäläistä hautajaisiin puhujaksi ottaisi, tuskin häihinkään 😁.

        Vaikka on sitä tullut itsekin suustaan vastaavia päästeltyä ei sen puoleen...kummallista miten nopeasti pienestikin ohi puhuminen muuttaa tunnelmaa 😄
        -sivusta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noh, tarkoitushan on lohdutteluissa varmasti ollut hyvä, mutta en kyllä teikäläistä hautajaisiin puhujaksi ottaisi, tuskin häihinkään 😁.

        Vaikka on sitä tullut itsekin suustaan vastaavia päästeltyä ei sen puoleen...kummallista miten nopeasti pienestikin ohi puhuminen muuttaa tunnelmaa 😄
        -sivusta

        Mä itseasiassa joudun työssäni puhumaan aika paljon yleisönkin edessä ja olen siinä kuulemma ihan hyväkin. Vaan siis nehän ovat kaikki etukäteen mietittyjä ja valmistetuja juttuja ja vaikka siellä on tilaa spontaaniudelle, niin se kokonaisuus on silti mietitty. Kun mieli vähän muissa asioissa arkarrelleen vain nopeasti jotain jotain sanoo, voi helposti tipahdella sammakoita. Ja tiedätkö kun miespuolinen pyytelee anteeksi, että hän ei olisi saanut sanoa tai tehdä jotain, kun hän on mies ja minä nainen ja läpäti lässyn lää, niin mikä siinä olisi loogisempi kummentti kuin joo ihan ok en mä pidä sua miehenä 😂.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomaan, että kävit puolustuskannoille. Nuo agressiosi jäävät valitettavasti sinulle. Käyt sotaa, johon et tarvitse minun lupaa.

        En koe mitään tarvetta puolustella, sillä olen mielestäni yksiselitteisesti oikeassa. Muiden ihmisten parisuhdeongelmat eivät ole minun ongelmiani. Jos sinulla ja miehelläsi on luottamusongelma, niin ei se ongelma ratkea jonkun kolmannen osapuolen poistumisella. Henkilö, jolla on luottamisongelma, löytää aina uutta epäilyttävää tilalle. Teidän täytyy ratkaista se oikea ongelma, eli miksi et kykene luottamaan, tai muuten se sama touhu vain jatkuu ja jatkuu, milloin minkäkin epäilyttävän aiheen ympärillä. Tällaisen ongelman syy on aina pohjimmiltaan se, että et luota kumppaniisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En koe mitään tarvetta puolustella, sillä olen mielestäni yksiselitteisesti oikeassa. Muiden ihmisten parisuhdeongelmat eivät ole minun ongelmiani. Jos sinulla ja miehelläsi on luottamusongelma, niin ei se ongelma ratkea jonkun kolmannen osapuolen poistumisella. Henkilö, jolla on luottamisongelma, löytää aina uutta epäilyttävää tilalle. Teidän täytyy ratkaista se oikea ongelma, eli miksi et kykene luottamaan, tai muuten se sama touhu vain jatkuu ja jatkuu, milloin minkäkin epäilyttävän aiheen ympärillä. Tällaisen ongelman syy on aina pohjimmiltaan se, että et luota kumppaniisi.

        Ja kirjoitit kaiken tämän? :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja kirjoitit kaiken tämän? :)

        Tietysti. Jos ihmisillä on parisuhdeongelmia, niin täytyyhän sitä edes yrittää jelppiä, kertomalla asioita, jotka voivat oikeasti auttaa. Parisuhteesi ulkopuolisille kiukuttelusta kun ei ole mitään apua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä itseasiassa joudun työssäni puhumaan aika paljon yleisönkin edessä ja olen siinä kuulemma ihan hyväkin. Vaan siis nehän ovat kaikki etukäteen mietittyjä ja valmistetuja juttuja ja vaikka siellä on tilaa spontaaniudelle, niin se kokonaisuus on silti mietitty. Kun mieli vähän muissa asioissa arkarrelleen vain nopeasti jotain jotain sanoo, voi helposti tipahdella sammakoita. Ja tiedätkö kun miespuolinen pyytelee anteeksi, että hän ei olisi saanut sanoa tai tehdä jotain, kun hän on mies ja minä nainen ja läpäti lässyn lää, niin mikä siinä olisi loogisempi kummentti kuin joo ihan ok en mä pidä sua miehenä 😂.

        Tulee vähän itseasiassa armeija mieleen ja tahattomat komiikat siellä. Raivon partaalta komiikan kukkuloille oli aina varsin lyhyt matka 😛


    • Mies oon ja noin 50 v (monennekohan kerran kerron). Harrastukset on aina ollut miehiset rakentamista, kaikenlaista nikkarointia, auton korjausta, sillon kun ne oli vielä autoja. Ja tosta varmaan osaatte päätellä, että tietokoneita en koskaan oon harrastanu, eikä kiinnostanut. Kai sitäkin pidettiin miehisenä. Mutta tosiaan kun koulussa tavan mukaan eriydyttiin sukupuolen mukaisesti. Niin ite en kokenu mitenkään vaikeeta olla vaikka ryhmätöissä tyttöjen ryhmässä. Samaten koulunäytelmässä, tosin poikaystävän rooli oli miehinen.

      Myöhemmässä opinnoissa, ei sitä sukupuolta miettiny, vaikka olikin naisvaltainen ala. Sitä vaan keskitty täysillä harjoituksiin. Samaten töissä, ei oo työkaverin sukupuolella merkitystä. Ei vaikuta sukupuoli mitenkään osaamiseen eikä oo erikseen miesten töitä tai naisten töitä. Tietenkin luonnollisesti autan raskaimmissa töissä, mutta varmaan tekis samoin, jos on pienikokoinen mies. En tiedä vastaako kysymykseen, mutta mun mielestä tohon ei voi vastata vaan ei tai juu.

      • Anonyymi

        Jäin miettimään, että koetko siis esimerkiksi harrasteistasi puhuessasi, että sukupuolesi on suoraan ja itsessään vaikuttanut niihin, vai että sukupuolesi on sanellut mitä sinun on odotettu harrastavan? Tämä kohta jäi vaivaamaan, kun en ole varma kummin tuo pitäisi ymmärtää. Vai tarkoitatko ehkä jotain ihan muuta? Muutoinhan tuosta käy ihan hyvin ilmi, että et koe sukupuolta hirvittävän merkitykselliseksi asiaksi. Sinäkin ehkä jopa koet sen olevan vain yksi ominaisuus ominaisuuksien joukossa?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jäin miettimään, että koetko siis esimerkiksi harrasteistasi puhuessasi, että sukupuolesi on suoraan ja itsessään vaikuttanut niihin, vai että sukupuolesi on sanellut mitä sinun on odotettu harrastavan? Tämä kohta jäi vaivaamaan, kun en ole varma kummin tuo pitäisi ymmärtää. Vai tarkoitatko ehkä jotain ihan muuta? Muutoinhan tuosta käy ihan hyvin ilmi, että et koe sukupuolta hirvittävän merkitykselliseksi asiaksi. Sinäkin ehkä jopa koet sen olevan vain yksi ominaisuus ominaisuuksien joukossa?

        Ei tuu aina niin johdonmukasesti kirjoitettua, kun pieneltä näytöltä kirjottaa, niin en saa niin selkeästi kirjoitettua.

        Mutta tosiaan harrastukset on tullu ihan luonnostaan ilman mitään sukupuoliajatuksia. Kaikenlaiset työkalut kiinnosti jo heti kun opin käveleen. Ja vanhassa talossa kun asuttiin. Niin korjaus töitä teki niin miehet kuin naisetkin. Vasta kouluiässä nousi tuota ulkoista painetta. Että kun halusin mennä katsomaan hevosia, niin sanottiin, että se on tyttöjen harrastus. Mutta en antanu sen häiritä, kävin niitä katsomaan sitten yksin.

        Toivottavasti tää yhtään selkeytti. En oikein itekään tätä oo perusteellisesti aatellu.


      • Anonyymi
        JeroP kirjoitti:

        Ei tuu aina niin johdonmukasesti kirjoitettua, kun pieneltä näytöltä kirjottaa, niin en saa niin selkeästi kirjoitettua.

        Mutta tosiaan harrastukset on tullu ihan luonnostaan ilman mitään sukupuoliajatuksia. Kaikenlaiset työkalut kiinnosti jo heti kun opin käveleen. Ja vanhassa talossa kun asuttiin. Niin korjaus töitä teki niin miehet kuin naisetkin. Vasta kouluiässä nousi tuota ulkoista painetta. Että kun halusin mennä katsomaan hevosia, niin sanottiin, että se on tyttöjen harrastus. Mutta en antanu sen häiritä, kävin niitä katsomaan sitten yksin.

        Toivottavasti tää yhtään selkeytti. En oikein itekään tätä oo perusteellisesti aatellu.

        Eli ensiksi sinä kasvoit harrasteisiisi ei-sukupuolistuneessa ympäristössä ja sitten odotukset ja stereotypiat vahvistivat sitä? Ok, kuulostaa ihan ymmärrettävältä, mitä olen muita viestejäsi täällä lukenut.

        Tuo hevoset tyttöjen juttuna on mielestäni aika erikoinenkin ilmiö. Vielä heti sotien jälkeen syntyneiden lapsuudessakin hevoset olivat vahvasti miesten ja poikkien juttu, harraste ja työ. Jotenkin siinä kohtaa, kun koneet syrjäyttivät hevoset ja hevosesta tuli luksusta, ei välttämättömyys, hevoset muuttuivat tyttöjen harrasteeksi. Näin sitäkin huolimatta, että ravihevoset, joka on Suomessa suurin harrastehevosten joukko, on edelleen vahvasti miesvaltaista touhua. Se miten hevoset nähdään suhteessa hevosharrastajan sukupuoleen on aika outo kuvio. Olen joskus miettinyt, että mikäli vaikkapa autot tulevat jonain päivänä täysin tarpeettomiksi "turhakkeiksi", ihan pelkäksi harrasteeksi miltei vailla hyötykäyttöä, niin tuleeko autoistakin sitten naisten juttu. Miehet työskentelevät jonkin kaukosiirtimien parissa ja naiset harrastelevat ja ajavat autoilla huvikseen 😀.


      • Anonyymi
        JeroP kirjoitti:

        Ei tuu aina niin johdonmukasesti kirjoitettua, kun pieneltä näytöltä kirjottaa, niin en saa niin selkeästi kirjoitettua.

        Mutta tosiaan harrastukset on tullu ihan luonnostaan ilman mitään sukupuoliajatuksia. Kaikenlaiset työkalut kiinnosti jo heti kun opin käveleen. Ja vanhassa talossa kun asuttiin. Niin korjaus töitä teki niin miehet kuin naisetkin. Vasta kouluiässä nousi tuota ulkoista painetta. Että kun halusin mennä katsomaan hevosia, niin sanottiin, että se on tyttöjen harrastus. Mutta en antanu sen häiritä, kävin niitä katsomaan sitten yksin.

        Toivottavasti tää yhtään selkeytti. En oikein itekään tätä oo perusteellisesti aatellu.

        Oletko koskaan miettinyt mitä tuossa tapauksessa tarkoittaa "luonnostaan"?

        On nimittäin niin, että lapsi oppii jo hyvin hyvin varhain vanhempien ym ihmisten ilmeistä ja eleistä mikä on hyvä ja odotettava asia ja mikä ei. Vaikka ei puhuttaisi yhtään mitään. Tai lapsi on niin pieni, ettei hän ymmärräkään muuta kuin elekieltä, ja se onkin pienen lapsen vahvin kieli.

        Jo pitkään on ollut kulttuurina, että naisille on "sallittuja" "miesten työt" (ei tietenkään aina ja kaikkien kohdalla), mutta miehille ei ole vieläkään "sallittuja" monet - tai sanoisinko, melkein kaikki "naisten asiat". Juuri tuota rataa mitä sinullakin. Naiset remppaavat miesten kanssa, mutta hevosharrastus kuuluu vain naisille, siihen älkööt pojat/miehet sekaantuko.

        Reilut sata vuotta sitten, kun autot olivat harvinaisia, pidempiä matkoja kuljettiin (varakkaammat) hevosella. Miehet ratsastivat, olivat hevoskärryjen ohjaimissa - naisilla ei ollut mitään asiaa paitsi poikkeustapauksissa (ehkä). Kun autot tulivat, miehet siirtyivät hiljalleen ajamaan niitä hevoskärryjen sijaan. Naiset saivat ajaa autoa, jos "olivat kuin miehet".

        Ja varmasti siitä lähtien sukupuolen yleistä merkitystä on muutettu. Naisten suvaitaan harrastella hevosilla, kun miehet ajavat autoa, joka oli uusi "miesten asia". Niin pitkälle ei päästä, että miehetkin voisivat ratsastaa ja olla talleilla. Tämä kuuluu nimenomaan suomalaiseen kulttuuriin.

        - Sheena


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli ensiksi sinä kasvoit harrasteisiisi ei-sukupuolistuneessa ympäristössä ja sitten odotukset ja stereotypiat vahvistivat sitä? Ok, kuulostaa ihan ymmärrettävältä, mitä olen muita viestejäsi täällä lukenut.

        Tuo hevoset tyttöjen juttuna on mielestäni aika erikoinenkin ilmiö. Vielä heti sotien jälkeen syntyneiden lapsuudessakin hevoset olivat vahvasti miesten ja poikkien juttu, harraste ja työ. Jotenkin siinä kohtaa, kun koneet syrjäyttivät hevoset ja hevosesta tuli luksusta, ei välttämättömyys, hevoset muuttuivat tyttöjen harrasteeksi. Näin sitäkin huolimatta, että ravihevoset, joka on Suomessa suurin harrastehevosten joukko, on edelleen vahvasti miesvaltaista touhua. Se miten hevoset nähdään suhteessa hevosharrastajan sukupuoleen on aika outo kuvio. Olen joskus miettinyt, että mikäli vaikkapa autot tulevat jonain päivänä täysin tarpeettomiksi "turhakkeiksi", ihan pelkäksi harrasteeksi miltei vailla hyötykäyttöä, niin tuleeko autoistakin sitten naisten juttu. Miehet työskentelevät jonkin kaukosiirtimien parissa ja naiset harrastelevat ja ajavat autoilla huvikseen 😀.

        Haa, aivan näin 😄

        - Sheena


    • Anonyymi

      Mielenkiintoinen kysymys.Koen sukupuoleni vaikuttaneeni elämääni maksimaalisesti. Kuuluu vanhempaan keski-ikään.

      Olen joutunut ajattalemaan sukupuoltani tavallista enemmän, koska olen työskennellyt koko ikäni miesvaltaisella alalla.

      En ole koskaan kokenut sukupuoli-identiteetistäni kriisiä. Olen lapsesta lähtien kokenut olevani nainen ja se on ainostaan harmitellut sitä silloin, kun olen hävinnyt miehille. Persoonaani se ei ole kuitenkaan vaikuttanut. Olen aina kokenut itseni naiselliseksi, pehmeäksi ja koomisella tavalla kömpelöksi ja tuskin voin siitä muuksi muuttua.

      Äitini ehdotti ammatinvalinnaksi sairaanhoitajaa. Pidin ajatuksesta, mutta sattuman kautta ajauduin toiselle alalle ja sain mahdollisuuden nautia kaikesta sen tuomasta sukupuolirajoja rikkovasta uudesta, joskin uskaltautuen höydyntämään sitä rajoitetusti, lähinnä naisellisen ujouden ja arkuuden takia, joka on suuri osa persoonaani, vaikka saatan vaikuttaa toiselta. Toki osaan peittää sellaisen jo hyvin.

      Itsetuntoni ei ole ollut niin vahva, että siitä olisi ollut mitään hyötyä minulle. Olen tiedostanut liian hyvin persoonani ja ulkoiten vaatimusten asettamat rajat.

      • Anonyymi

        >lähinnä naisellisen ujouden ja arkuuden takia

        Vetoat tuossa sukupuoleesi vaikkei ole mitään tekemistä sen kanssa. On aivan yhtälailla sairaalloisen ujoja miehiä kuin naisiakin. Mielestäni jopa yleisempää miehillä, tai vaikeampaa, kun naiset ovat yleensä sosiaalisissa tilanteissa parempia ujoudesta huolimatta.

        mies1234


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        >lähinnä naisellisen ujouden ja arkuuden takia

        Vetoat tuossa sukupuoleesi vaikkei ole mitään tekemistä sen kanssa. On aivan yhtälailla sairaalloisen ujoja miehiä kuin naisiakin. Mielestäni jopa yleisempää miehillä, tai vaikeampaa, kun naiset ovat yleensä sosiaalisissa tilanteissa parempia ujoudesta huolimatta.

        mies1234

        Minäkin mitä ujous tai arkuus sukupuoleen liittyy, mutta on hänellä oikeus kokea noin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkin mitä ujous tai arkuus sukupuoleen liittyy, mutta on hänellä oikeus kokea noin.

        Jotta nainen voisi edetä, täytyisi olla agressiivinen ja sanavalmis, puhua ja pitää ääntä itsestään ja asioista. Miten kukaan kuvittelisi, että olisi muuta tietä edetä, oli sitten mies tai nainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotta nainen voisi edetä, täytyisi olla agressiivinen ja sanavalmis, puhua ja pitää ääntä itsestään ja asioista. Miten kukaan kuvittelisi, että olisi muuta tietä edetä, oli sitten mies tai nainen.

        Ei mikään noista oman kokemukseni mukaan ole hirveän olleellista, mutta jokaisella on omat kokemuksensa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei mikään noista oman kokemukseni mukaan ole hirveän olleellista, mutta jokaisella on omat kokemuksensa.

        Sitten tulevaisuudessa tulet sen huomaamaan, elleivät kaikki olla laimean sukupuolettomia, eikä mitään ristiriitoja ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitten tulevaisuudessa tulet sen huomaamaan, elleivät kaikki olla laimean sukupuolettomia, eikä mitään ristiriitoja ole.

        Kun en ole tähän ikään mennessä huomannut, niinn tuskinpa enää tulenkaan. Ihmisten pahimmat aggressiot on jo kuitenkin tässä kohtaa purettu.


      • Anonyymi

        Miten tuo "naisellinen ujous ja arkuus" eroaa ihan tavallisesta ujoudesta ja arkuudesta?

        - Sheena


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten tuo "naisellinen ujous ja arkuus" eroaa ihan tavallisesta ujoudesta ja arkuudesta?

        - Sheena

        En tiedä eroaako se tunne naisilla ja miehillä toisistaan. Itse olen nainen. Se on luonteeltaan ahdistavaa ja rajoittavaa.

        Miehillä sen vaikutukset työuraan vaikuttavat vähemmän, mutta verrattuna ulospäinsuuntautuneisiin häviävät hekin.

        On harmittavaa seurata vierestä, jos joku muu ei tule kuulluksi. Naisena siihen on voinut ajan myötä tottua ja hyväksyä sen jollakin tasolla. Ei tuulimyllyjä vastaan välitä enää taistella. Menetys on muiden, mitä väliä. Täytyy aina valita ne taistelut, joita pitää tärkeinä. Ei voimavarojaan kannata turhaan tuhlata.

        Miehillä on paljon muita toimivia selviytymistapoja. Joitakin niistä olen ajan myötä oppinut käyttämään itsekin.


    • Anonyymi

      Sen olen huomannut, että otan mielelläni vastaan miehen antaman huolenpidon, mutta ärsyynnyn, jos nainen yrittää otta huolehtivan ja hoivaavan roolin minua kohtaan.

    • Anonyymi

      Kuvailet tuossa puolessavälissä viestiäsi selkeästi sitä miten mies ajattelee ja kokee itsensä ja olemisensa. Vastaus on jo valmiina aloituksessasi. Todennäköisesti haluat vaan jankata aiheesta ja riidellä.


      mies1234

      • Anonyymi

        Tarkoitatko tätä kohtaa "Aina toisinaan palstalla saa kuvan kuin ihmiset eläisivät jatkuvasti sukupuolensa kautta ja kokisivat sukupuolen vaikuttavan kaikkeen elämässään, omaan persoonaansa ja elämänkokemuksiinsakin. Ikään kuin heille se sukupuoli olisi heidän olemisensa keskeisin vaikuttava ja määrittävä tekijä. Tuntuu kuin monen kaikki ajattelu lähtisi sukupuolesta tai että he ainakin kuvittelevat sen lähtevän."?

        En ole itse IRL tavannut yhtään miestä, joka kokisi noin ja tässäkin on nyt muutama miesoletettu todennut muuta. En siis usko miesten yleisesti ajattelevan ja kokevan noin. Mikäli sinä koet, niin se on tietysti täysin ok. Oletko koskaan miettinyt miksi noin on ja millä tavalla sukupuolesi kaikkeen tuohon vaikuttaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitatko tätä kohtaa "Aina toisinaan palstalla saa kuvan kuin ihmiset eläisivät jatkuvasti sukupuolensa kautta ja kokisivat sukupuolen vaikuttavan kaikkeen elämässään, omaan persoonaansa ja elämänkokemuksiinsakin. Ikään kuin heille se sukupuoli olisi heidän olemisensa keskeisin vaikuttava ja määrittävä tekijä. Tuntuu kuin monen kaikki ajattelu lähtisi sukupuolesta tai että he ainakin kuvittelevat sen lähtevän."?

        En ole itse IRL tavannut yhtään miestä, joka kokisi noin ja tässäkin on nyt muutama miesoletettu todennut muuta. En siis usko miesten yleisesti ajattelevan ja kokevan noin. Mikäli sinä koet, niin se on tietysti täysin ok. Oletko koskaan miettinyt miksi noin on ja millä tavalla sukupuolesi kaikkeen tuohon vaikuttaa?

        Enpä ole miettinyt. Ei ole koskaan edes käynyt mielessäkään koko asia. Kun jostain syystä itsestäänselvyysiä ei ole tarvinnut koskaan alkaa pohtimaan sen syvemmin.

        mies1234


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Enpä ole miettinyt. Ei ole koskaan edes käynyt mielessäkään koko asia. Kun jostain syystä itsestäänselvyysiä ei ole tarvinnut koskaan alkaa pohtimaan sen syvemmin.

        mies1234

        No eipä se mitään.


    • Minulle on selkeää, että olen mies. Olen kuitenkin feministinen mies ja tulen paremmin juttuun naisten kuin miesten kanssa.

      • Anonyymi

        Millä tavalla feministisyys näkyy sinussa tai käytöksessäsi? Feminismi on itselleni melko vieras asia. Mä tiedän noin ylätasolla mitä se on, mutta en ole koskaan perehtynyt siihen. Moni varmasti voi helposti kuvitella minun olevan feministi, vaikka todellisuudessa en tajua feminismistä hevon hittojakaan. Minä vain olen mitä olen, sitä miksi olen kasvanut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millä tavalla feministisyys näkyy sinussa tai käytöksessäsi? Feminismi on itselleni melko vieras asia. Mä tiedän noin ylätasolla mitä se on, mutta en ole koskaan perehtynyt siihen. Moni varmasti voi helposti kuvitella minun olevan feministi, vaikka todellisuudessa en tajua feminismistä hevon hittojakaan. Minä vain olen mitä olen, sitä miksi olen kasvanut.

        Sama. 😅

        Jasu


      • Anonyymi kirjoitti:

        Millä tavalla feministisyys näkyy sinussa tai käytöksessäsi? Feminismi on itselleni melko vieras asia. Mä tiedän noin ylätasolla mitä se on, mutta en ole koskaan perehtynyt siihen. Moni varmasti voi helposti kuvitella minun olevan feministi, vaikka todellisuudessa en tajua feminismistä hevon hittojakaan. Minä vain olen mitä olen, sitä miksi olen kasvanut.

        En ole koskaan sietänyt epätasa-arvoa naisten ja miesten välillä. Minua on muovannut paljon kokemus lapsuudestani. Olin kipeänä ja äitini yritti saada minulle lääkäriaikaa. Se ei järjestynyt. Mutta kun isäni soitti samasta asiasta seuraavana päivänä, aika järjestyikin kiireellisenä. Sen jälkeen aloin kiinnittämään huomiota siihen miten yhteiskunnassa suhtaudutaan mieheen ja naiseen, enkä pitänyt siitä mitä näin. Naisen euro on 80 senttiä ja samoin tuntuu olevan ihmisarvokin.


      • Anonyymi
        Palstakamu kirjoitti:

        En ole koskaan sietänyt epätasa-arvoa naisten ja miesten välillä. Minua on muovannut paljon kokemus lapsuudestani. Olin kipeänä ja äitini yritti saada minulle lääkäriaikaa. Se ei järjestynyt. Mutta kun isäni soitti samasta asiasta seuraavana päivänä, aika järjestyikin kiireellisenä. Sen jälkeen aloin kiinnittämään huomiota siihen miten yhteiskunnassa suhtaudutaan mieheen ja naiseen, enkä pitänyt siitä mitä näin. Naisen euro on 80 senttiä ja samoin tuntuu olevan ihmisarvokin.

        Ymmärrän. Mietin vain, että miksi tuo on juuri feminismiä? Kohdistuuko tuo tuntemuksesi epätasa-arvoisuudesta ja sen vastustamisesta vain naisiin ja siksi koet/määrität itsesi juuri feministiksi? Vai koetko, että jokin muukin ryhmä saattaisi ehkä olla epätasa-arvoisessa asemassa ja voisit ehkä kokea ärtymystä myös heidän tilanteensa vuoksi?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärrän. Mietin vain, että miksi tuo on juuri feminismiä? Kohdistuuko tuo tuntemuksesi epätasa-arvoisuudesta ja sen vastustamisesta vain naisiin ja siksi koet/määrität itsesi juuri feministiksi? Vai koetko, että jokin muukin ryhmä saattaisi ehkä olla epätasa-arvoisessa asemassa ja voisit ehkä kokea ärtymystä myös heidän tilanteensa vuoksi?

        Esimerkiksi Ameriikassa tummaihoisiin sekä alkuperäiskansoihin kohdistuva rasismi saa minut näkemään punaista.


      • Anonyymi
        Palstakamu kirjoitti:

        Esimerkiksi Ameriikassa tummaihoisiin sekä alkuperäiskansoihin kohdistuva rasismi saa minut näkemään punaista.

        OK. Eli sinä kuitenkin käsität itsesi feministiksi ihan vain yleistä tasa-arvoisuutta puolustavalla tavalla? Itse hieman vierastan tuota feminismi käsitettä juurikin siitä syystä, kun siinä sanan nostetaan esiin vain yksi ihmisryhmä, jonka asiaa ajettaisiin. Tiedän toki, että moni määrittää feminismin juuri tuolla tavalla yleiseksi tasa-arvoliikkeeksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        OK. Eli sinä kuitenkin käsität itsesi feministiksi ihan vain yleistä tasa-arvoisuutta puolustavalla tavalla? Itse hieman vierastan tuota feminismi käsitettä juurikin siitä syystä, kun siinä sanan nostetaan esiin vain yksi ihmisryhmä, jonka asiaa ajettaisiin. Tiedän toki, että moni määrittää feminismin juuri tuolla tavalla yleiseksi tasa-arvoliikkeeksi.

        Olen ylpeästi feministi ihan puhtaasti siinä mielessä, että ajan naisten ja miesten tasa-arvoa. Se on lähinnä sydäntäni suomalaisessa yhteiskunnassa.


      • Anonyymi
        Palstakamu kirjoitti:

        Olen ylpeästi feministi ihan puhtaasti siinä mielessä, että ajan naisten ja miesten tasa-arvoa. Se on lähinnä sydäntäni suomalaisessa yhteiskunnassa.

        Se kuulostaa ihan hyvältä 👍


    • Anonyymi

      Merkitys on mies. 64 vuotias.

      • Anonyymi

        Tuo ei kauheasti selvennä, mutta ok.


    • Anonyymi

      Yksi mikä tulee mieleeni on opintojen lopulla suoritettu armeijan aika, 11 kuukautta tosi pienellä rahalla. Asuin jo vuokra-asunnossa hyvin nuorena, opintolainaa oli.
      Armeijasta vapautuessa ja sen jälkeen kahden viikon sisällä tuli opintolainan suuri erä maksuun. Tuo aika oli haasteellista, koska pankki ei lyhennystä halunnut lykätä armeijasta huolimatta.

      Tunsin olevani mies, en nainen.

      AV

      • Anonyymi

        Naisena, joka on tehnyt pitkälti saman, en näe tuossa mitään suoraan sukupuoleen liittyvää. Mutta jos sinä sait tuosta sellasen tunteen, niin se lienee hyvä juttu ... vai mitä?


      • Anonyymi

        Mistä hyvästä? Siitäkö, että olen käynyt armeijan? No kuule en ole kiinnostunut, mutta kiitos tarjouksesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Naisena, joka on tehnyt pitkälti saman, en näe tuossa mitään suoraan sukupuoleen liittyvää. Mutta jos sinä sait tuosta sellasen tunteen, niin se lienee hyvä juttu ... vai mitä?

        Kyllä, miehille asia on pakollinen, piti suorittaa, vaikka en halunnut taloudellisten syiden vuoksi armeijaan mennä. Yritin päästä 8 kuukaudella, mutta komppanianpäällikkö esitti minua esimieskoulutukseen. Yritin välttää senkin, mutta ei annettu vaihtoehtoja, pakotettiin olemaan 11 kuukautta. Taloudellisesti tuon ajan paikkaamiseen meni noin vuosi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä, miehille asia on pakollinen, piti suorittaa, vaikka en halunnut taloudellisten syiden vuoksi armeijaan mennä. Yritin päästä 8 kuukaudella, mutta komppanianpäällikkö esitti minua esimieskoulutukseen. Yritin välttää senkin, mutta ei annettu vaihtoehtoja, pakotettiin olemaan 11 kuukautta. Taloudellisesti tuon ajan paikkaamiseen meni noin vuosi.

        Sinne ei kuitenkaan ole pakollista mennä juuri opintojen loppupuolella ja koska tosiaan nainenkin voi noin toimia, niin en näe tuon liittyvän suoraan sukupuoleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä, miehille asia on pakollinen, piti suorittaa, vaikka en halunnut taloudellisten syiden vuoksi armeijaan mennä. Yritin päästä 8 kuukaudella, mutta komppanianpäällikkö esitti minua esimieskoulutukseen. Yritin välttää senkin, mutta ei annettu vaihtoehtoja, pakotettiin olemaan 11 kuukautta. Taloudellisesti tuon ajan paikkaamiseen meni noin vuosi.

        Mutta edelleen ... oleellista lienee se, että sinä koit sen miehekkääksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä, miehille asia on pakollinen, piti suorittaa, vaikka en halunnut taloudellisten syiden vuoksi armeijaan mennä. Yritin päästä 8 kuukaudella, mutta komppanianpäällikkö esitti minua esimieskoulutukseen. Yritin välttää senkin, mutta ei annettu vaihtoehtoja, pakotettiin olemaan 11 kuukautta. Taloudellisesti tuon ajan paikkaamiseen meni noin vuosi.

        Itselleni se, että olisin mennyt aiemmin, ei olisi hirveämmin helpottanut tilannetta, sillä muutin omaan asuntoon jo 16-vuotiaana. Olisin siis ollut pitkälti samassa tilanteessa, mutta minulla olisi ollut mahdollisuus vain heikkompipalkkaiseen työhön opintojen ohella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinne ei kuitenkaan ole pakollista mennä juuri opintojen loppupuolella ja koska tosiaan nainenkin voi noin toimia, niin en näe tuon liittyvän suoraan sukupuoleen.

        Naisille on suotu vapaus valita, miehille sitä ei olla suotu.

        Olisiko mielestäsi oikein laki joka kohtelisi molempia sukupuolia samalla tavalla? Ei sitten sukupuoli tekisi mitään eroa ihmisen elämässä. Nyt niin ei ole, kysymys on sukupuolten vapaudesta suhteessa lainsäädäntöön...mitä vain naisille olisi laissa määrätty? Onko mitään asiaa mitä nainen ei voisi itse valita?

        AV


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Naisille on suotu vapaus valita, miehille sitä ei olla suotu.

        Olisiko mielestäsi oikein laki joka kohtelisi molempia sukupuolia samalla tavalla? Ei sitten sukupuoli tekisi mitään eroa ihmisen elämässä. Nyt niin ei ole, kysymys on sukupuolten vapaudesta suhteessa lainsäädäntöön...mitä vain naisille olisi laissa määrätty? Onko mitään asiaa mitä nainen ei voisi itse valita?

        AV

        Pakollisuus ei sido tätä asiaa sukupuoleen. Olisi sen voinut hoitaa aiemminkin, jos tuo oli ongelma.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Naisille on suotu vapaus valita, miehille sitä ei olla suotu.

        Olisiko mielestäsi oikein laki joka kohtelisi molempia sukupuolia samalla tavalla? Ei sitten sukupuoli tekisi mitään eroa ihmisen elämässä. Nyt niin ei ole, kysymys on sukupuolten vapaudesta suhteessa lainsäädäntöön...mitä vain naisille olisi laissa määrätty? Onko mitään asiaa mitä nainen ei voisi itse valita?

        AV

        Kyllä ja olen sanonut sinulle aiemminkin intistä vaahdotessasi, että tuo epäkohta olisi pitänyt tässä maassa korjata jo ajat sitten. Minä en kuitenkaan sitä päätä, joten turhaan sinä siitä minulle räyhäät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pakollisuus ei sido tätä asiaa sukupuoleen. Olisi sen voinut hoitaa aiemminkin, jos tuo oli ongelma.

        Selitä tarkemmin, laissa lukee seuraavaa.

        Asevelvollisuus koskee kaikkia miespuolisia Suomen kansalaisia 18–60-vuotiaana. Miehet suorittavat varusmies- tai siviilipalveluksen.

        Naiset voivat hakea vapaaehtoisina asepalvelukseen.

        Näen tuossa miehiä velvoittavan lausekkeen, ja naisille annetun valinnan vapauden.
        Tämä on vain sukupuolikysymys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Selitä tarkemmin, laissa lukee seuraavaa.

        Asevelvollisuus koskee kaikkia miespuolisia Suomen kansalaisia 18–60-vuotiaana. Miehet suorittavat varusmies- tai siviilipalveluksen.

        Naiset voivat hakea vapaaehtoisina asepalvelukseen.

        Näen tuossa miehiä velvoittavan lausekkeen, ja naisille annetun valinnan vapauden.
        Tämä on vain sukupuolikysymys.

        Tuo ei tee av:n tekemisestä minulle yhtään sen miehekkäämpää. Olen tehnyt pitkälti saman, enkä ole mies. Edelleen oleellista kuitenkin on, että avkoki sen miehekkääksi. Minun ei tarvitse pitää sitä mitenkään juuri mieheyteen liittyvänä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pakollisuus ei sido tätä asiaa sukupuoleen. Olisi sen voinut hoitaa aiemminkin, jos tuo oli ongelma.

        vitun kusipää. ei voi muuta sanoa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        vitun kusipää. ei voi muuta sanoa

        Jos se intti noin korpeaa, niin olisi kannattanut jättää käymättä. Kyllä sieltä pois pääsee, miekin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo ei tee av:n tekemisestä minulle yhtään sen miehekkäämpää. Olen tehnyt pitkälti saman, enkä ole mies. Edelleen oleellista kuitenkin on, että avkoki sen miehekkääksi. Minun ei tarvitse pitää sitä mitenkään juuri mieheyteen liittyvänä.

        Laki määrittelee miehen, naiset voivat valita haluavatko olla miehiä:)
        Miehet eivät tässä asiassa voi olla naisia:)

        AV


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laki määrittelee miehen, naiset voivat valita haluavatko olla miehiä:)
        Miehet eivät tässä asiassa voi olla naisia:)

        AV

        Mutta armeijasta olisit kyllä päässyt pois, kun se kerta edelleen vuosikymmenten jälkeen noin korpeaa. Se olisi voinut olla oman mielenterveytesi jopa järkevää. Se, että päässä piippaa tuohonntahtiin vuosikymmeniä vanhojen asioiden takia, ei ole ihan normaalia. Pitäiskö sun harkita vaikka terapiaa inttitraumoihisi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta armeijasta olisit kyllä päässyt pois, kun se kerta edelleen vuosikymmenten jälkeen noin korpeaa. Se olisi voinut olla oman mielenterveytesi jopa järkevää. Se, että päässä piippaa tuohonntahtiin vuosikymmeniä vanhojen asioiden takia, ei ole ihan normaalia. Pitäiskö sun harkita vaikka terapiaa inttitraumoihisi?

        yksi vtun kusipää olet. uskomaton.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        yksi vtun kusipää olet. uskomaton.

        Sielläkin on näköjään pääsyt traumoja syntymään. ☺


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta armeijasta olisit kyllä päässyt pois, kun se kerta edelleen vuosikymmenten jälkeen noin korpeaa. Se olisi voinut olla oman mielenterveytesi jopa järkevää. Se, että päässä piippaa tuohonntahtiin vuosikymmeniä vanhojen asioiden takia, ei ole ihan normaalia. Pitäiskö sun harkita vaikka terapiaa inttitraumoihisi?

        Vastasin aloitukseen asiallisesti.
        En odottanut tällaisia kommentteja asialliseen vastaukseeni siitä, miten sukupuoli olisi vaikuttanut elämääsi.

        AV


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vastasin aloitukseen asiallisesti.
        En odottanut tällaisia kommentteja asialliseen vastaukseeni siitä, miten sukupuoli olisi vaikuttanut elämääsi.

        AV

        Minäkin vastasin sinulle asiallisesti, enkä odottanut noin törkeää käytöstä. Mutta eipä se mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vastasin aloitukseen asiallisesti.
        En odottanut tällaisia kommentteja asialliseen vastaukseeni siitä, miten sukupuoli olisi vaikuttanut elämääsi.

        AV

        Ja siis jos tuo on se miten sukupuoli on elämääsi vaikuttanut, niin aika kevyt vaikutushan sillä sitten on ollut ja hyvin lyhytkestoinen noin elämän mittakaavassa. Ihan hyvä. 👍


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkin vastasin sinulle asiallisesti, enkä odottanut noin törkeää käytöstä. Mutta eipä se mitään.

        Huomaan että ehkä se armeija on opettanut minulle käyttäytymään henkilöille kohteliaasti, vaikka he eivät siihen itse muita kohtaan pystyisi.
        Sen huomaa tässäkin ketjussa.

        AV


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomaan että ehkä se armeija on opettanut minulle käyttäytymään henkilöille kohteliaasti, vaikka he eivät siihen itse muita kohtaan pystyisi.
        Sen huomaa tässäkin ketjussa.

        AV

        Minua kohtaan et kuitenkaan käyttäytynyt. Vaan olihan tuossa välissä pahempikin häirikkö ja kaikki koko ketjussa on ylipäänsä hyvin vähäistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Naisille on suotu vapaus valita, miehille sitä ei olla suotu.

        Olisiko mielestäsi oikein laki joka kohtelisi molempia sukupuolia samalla tavalla? Ei sitten sukupuoli tekisi mitään eroa ihmisen elämässä. Nyt niin ei ole, kysymys on sukupuolten vapaudesta suhteessa lainsäädäntöön...mitä vain naisille olisi laissa määrätty? Onko mitään asiaa mitä nainen ei voisi itse valita?

        AV

        Sukupuolet eivät ole tasaveroisia armeijatehtävissä. Heikoillakin miehillä on enemmän lihasvoimaa kuin vahvoilla naisilla.

        Vaikka armeija ei ole naisille pakollinen, niin aivan varmasti suurin osa naisista osallistuisi maanpuolustukseen tarvittaessa, kuten ennenkin.

        "Lotta Svärd vapautti noin 25 000 suomalaista miestä, jotta he saattoivat keskittyä taistelutehtäviin.
        Monipuolinen toiminta: Lotat työskentelivät monilla eri aloilla:
        Sairaalat ja hoito
        Ilmapuolustus ja tiedustelu
        Huolto ja muonitus
        Suuri jäsenmäärä: Järjestö oli maailman suurin vapaaehtoinen naisten maanpuolustusjärjestö, ja siihen kuului enimmillään 232 000 jäsentä. "


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sukupuolet eivät ole tasaveroisia armeijatehtävissä. Heikoillakin miehillä on enemmän lihasvoimaa kuin vahvoilla naisilla.

        Vaikka armeija ei ole naisille pakollinen, niin aivan varmasti suurin osa naisista osallistuisi maanpuolustukseen tarvittaessa, kuten ennenkin.

        "Lotta Svärd vapautti noin 25 000 suomalaista miestä, jotta he saattoivat keskittyä taistelutehtäviin.
        Monipuolinen toiminta: Lotat työskentelivät monilla eri aloilla:
        Sairaalat ja hoito
        Ilmapuolustus ja tiedustelu
        Huolto ja muonitus
        Suuri jäsenmäärä: Järjestö oli maailman suurin vapaaehtoinen naisten maanpuolustusjärjestö, ja siihen kuului enimmillään 232 000 jäsentä. "

        AV nyt ei vain arvosta naisten panosta maanpuolustukseen. Varsinkin armeijan käyneet naiset ovat hänestä roskaa.


    • Anonyymi

      Kiitos mielenkiintoisesta aloituksesta!

      Luonto kutsuu nyt (😴), mutta huomenna on taas kiva lukea, mitä yökyöpelit ovat tänne kirjoittaneet. 😁

      🦄

      • Anonyymi

        Ole hyvä ja hyvää yötä ☺. Unten maat kutsuvat kohta minuakin, eikä liian aikasin, sillä räyhähenget näkyvät heräilevän.


    • Anonyymi

      Just tuollaiset femi_nisti - nat_si - p a s_kat on alhaisimpia ihmisiä mitä on olemassa. Kun olet nainen joka tekee miesten juttuja ja miesten töitä mutta silti olet nainen, ja voit aina tarvittaessa vedota siihen tosiasiaan että olet nainen kun tie nousee eteen ja tarvitset apua jossain niin soitat vaan miehen apuun.
      Jos olisit rehellinen niin reilusti vaihtaisit sukupuolta ja muuttuisit mieheksi, ja ottaisit vastuun itsestäsi ja muista. Nyt olet vaan inhottava ja säälittävä, muita tunteita et ikinä tule herättämään.

      • Anonyymi

        Voithan sinäkin soittaa miehen apuun tai vaikka naisenkin. Ei sitä kukaan estä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voithan sinäkin soittaa miehen apuun tai vaikka naisenkin. Ei sitä kukaan estä.

        Et tiedä mitä on olla mies ennenkuin todella muutut sellaiseksi. Nykyaikana voit sen tehdä, ei sitä kukaan estä.

        Vain sellainen nainen joka on elänyt naisena ja muuttunut mieheksi tietää millainen se ero näiden välillä on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et tiedä mitä on olla mies ennenkuin todella muutut sellaiseksi. Nykyaikana voit sen tehdä, ei sitä kukaan estä.

        Vain sellainen nainen joka on elänyt naisena ja muuttunut mieheksi tietää millainen se ero näiden välillä on.

        Sinä kai sen sitten tiedät, kun noin sydänverellä asian kerrot. Miten se nyt sitten on elämääsi vaikuttanut?


      • Anonyymi

        Tässä julkitulossa näkyy hyvin se viha, mitä mies voi sisällään tuntea.

        Ei tämä ole olematonta, vaan oikeasti jonkun miehen tuntojen tila.

        Uskon että nainen päättää välttää tätä, hoitaa asiat niin, ettei ainakaan tätä miestä tarvita, mutta se vaan herättää lisää vihaa, koska ko. nainen ei ole merkityksetön miehelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä julkitulossa näkyy hyvin se viha, mitä mies voi sisällään tuntea.

        Ei tämä ole olematonta, vaan oikeasti jonkun miehen tuntojen tila.

        Uskon että nainen päättää välttää tätä, hoitaa asiat niin, ettei ainakaan tätä miestä tarvita, mutta se vaan herättää lisää vihaa, koska ko. nainen ei ole merkityksetön miehelle.

        Ja sitten hän vielä luulee, että nainen haluaisi muuttua mieheksi. Tuo teksti ei ainakaan ole kummoinen mainos mieheyden ihanuudesta.


      • Anonyymi

      • Anonyymi

        Väärin tulkittuja empiirisiä tutkimuksia ja naisten kaikkivoipaisuutta ja itsekkyyttä kuvaavia tuloksia.

        Jos nainen ihastuu miehenä esiintyessään mieheen, on hän ajattelee ymmärtävänsä miestä paremmln kuin kukaan muu nainen ja että mies tarvitsee hänen rakkauttaan enemmän kuin mitään muuta.

        Eikä kaikkivoipaisuudessaan yksin tätä yhtä miestä, vaan kaikkia maailman miehiä ja toteuttaa ymmärtämistään yksi toisensa jälkeen, josta jää jälkeen rikkotuneita liittoja, miehiä ja perheitä. Tässä kohtaa mennään jo ihan mönkään.


      • Anonyymi

        Tämä kuvaa hyvin juuri tuota roolien ahtauden huonoa vaikutusta ihmisten elämään, sukupuolesta riippumatta. Tuossa koko kirjassahan on käytännössä kyse pelkistä rooleista ja yrityksestä ymmärtää. Omasta mielestäni huomattavasti järkevämpää olisi romuttaa ne ja hankkiutua niistä eroon. Vain sillä tavoin voidaan päästä tilanteeseen, jossa ihminen saa olla kuka hän on ja tavoitella asioita, joita hän itse kokee tavoittelemisen arvoisiksi, riippumatta niistä ominaisuuksista, jotka hän on pyytämättään saanut.


      • Anonyymi

        Jos toimii miesvaltaisella alalla kannattaa pysyä visusti esiintyessä aiheessa. Ulostulot omasta identiteetistä ja näkemyksistä ihmissuhteista on parempi jättää tänne palstalle. Mihinkään auton renkaiden vaihtamiseen ja synnytyskiistelyyn ei kannata ryhtyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos toimii miesvaltaisella alalla kannattaa pysyä visusti esiintyessä aiheessa. Ulostulot omasta identiteetistä ja näkemyksistä ihmissuhteista on parempi jättää tänne palstalle. Mihinkään auton renkaiden vaihtamiseen ja synnytyskiistelyyn ei kannata ryhtyä.

        Sehän nyt riippuu ihan mistä aiheesta on puhumassa. Kyllähän se renkaidenvaihtobisneskin aika miehinen ala on ja toisaalta synnytyslääkäreissäkin on varmasti ihan mojova osuus myös miehiä, vaikka sitä tuskin kai voi ihan miesvaltaiseksi alaksi kutsua. Toisinaan voi puhua identiteetistäkin, sillä kuulijoissa voi olla identiteettinsä kanssa kamppailevia, vaikka miehiä olisivatkin. Ja parisuhteet ne vasta sopiva aihe ovatkin, sillä ne ovat miesten ikuinen turhautumien aihe.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sehän nyt riippuu ihan mistä aiheesta on puhumassa. Kyllähän se renkaidenvaihtobisneskin aika miehinen ala on ja toisaalta synnytyslääkäreissäkin on varmasti ihan mojova osuus myös miehiä, vaikka sitä tuskin kai voi ihan miesvaltaiseksi alaksi kutsua. Toisinaan voi puhua identiteetistäkin, sillä kuulijoissa voi olla identiteettinsä kanssa kamppailevia, vaikka miehiä olisivatkin. Ja parisuhteet ne vasta sopiva aihe ovatkin, sillä ne ovat miesten ikuinen turhautumien aihe.

        Aloittajalle tarkoitin, millä alalla lieneekin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittajalle tarkoitin, millä alalla lieneekin.

        Aloittaja sinulle vastasikin. ☺


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittaja sinulle vastasikin. ☺

        Niin epäilinkin. Nyt menee niin paksuksi, ettei kanssasi kannata enempää jutella 😂

        Oli kuitenkin mielenkiintoista tietää nämä sinusta 😀


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin epäilinkin. Nyt menee niin paksuksi, ettei kanssasi kannata enempää jutella 😂

        Oli kuitenkin mielenkiintoista tietää nämä sinusta 😀

        No hyvä, että koit saavasi tuosta paljon tietoa.☺


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et tiedä mitä on olla mies ennenkuin todella muutut sellaiseksi. Nykyaikana voit sen tehdä, ei sitä kukaan estä.

        Vain sellainen nainen joka on elänyt naisena ja muuttunut mieheksi tietää millainen se ero näiden välillä on.

        "Vain sellainen nainen joka on elänyt naisena ja muuttunut mieheksi tietää millainen se ero näiden välillä on."

        Oletko siis sinä tehnyt näin?

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Vain sellainen nainen joka on elänyt naisena ja muuttunut mieheksi tietää millainen se ero näiden välillä on."

        Oletko siis sinä tehnyt näin?

        🦄

        Aloitin, että näin minä ainakin oletan. Eihän hän muutoin voisi asiasta mitään sanoa. Ei edes sitä että "Vain sellainen nainen joka on elänyt naisena ja muuttunut mieheksi tietää millainen se ero näiden välillä on." Hän ei tosin suostunut eilen kommentoimaan tuota. kuulisin mielelläni lisää tuosta erosta, jos sellainen on olemassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloitin, että näin minä ainakin oletan. Eihän hän muutoin voisi asiasta mitään sanoa. Ei edes sitä että "Vain sellainen nainen joka on elänyt naisena ja muuttunut mieheksi tietää millainen se ero näiden välillä on." Hän ei tosin suostunut eilen kommentoimaan tuota. kuulisin mielelläni lisää tuosta erosta, jos sellainen on olemassa.

        Juu, en minäkään menisi väittämään, että kumppanin etsiminen tuloksetta vuosikausia ja taas vuosikausia on p€rs€€stä, ellei minulla olisi kokemusta tuosta tunteesta. 🤔

        🦄


    • Anonyymi

      nytta bub nubykkka viu ikka jirjeas verewboaubr eku suus 139 hiraub,

      lääkäti sanoii eettäniin on vähän kokea..

    • Anonyymi

      Kaikki hyvin kunhan et ala identifoitua ihmissudeksi, muuksi, perunaksi jne..

      • Anonyymi

        Nuoko ovat sinusta sukupuolia. Aikamoista.


      • Mikäs vika tässä olomuodossa nyt on, turkki lämmittää kylmyyden keskellä ja yönäkö on erinomainen 👌


      • Anonyymi
        Ex-Lukka kirjoitti:

        Mikäs vika tässä olomuodossa nyt on, turkki lämmittää kylmyyden keskellä ja yönäkö on erinomainen 👌

        Sitä minäkin vähän mietin, että mitä vikaa siinä nyt sitten on. Voisin kuvitella, että ihmissutena olo on ihmissuden mielestä kuitenkin ihan ok. Susi on varmasti ihan mielellään susi, vaikka hirvi ei siitä ajatuksesta pidäkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitä minäkin vähän mietin, että mitä vikaa siinä nyt sitten on. Voisin kuvitella, että ihmissutena olo on ihmissuden mielestä kuitenkin ihan ok. Susi on varmasti ihan mielellään susi, vaikka hirvi ei siitä ajatuksesta pidäkään.

        Myönnetään että ruokahalujen kurissapitäminen tuottaa toisinaan vaikeuksia, tänäänkin esim lipsahti ylensyönnin puolelle, ei hirveä sentään mutta näin jälkikäteen ähkyssä tuntuu että kokonainen porsas siinä taisi kertaheitolla mennä 🙄, muihin ruokailijoihin en koskenut 😄


    • Anonyymi

      Tykkään olla nainen. Käyttää hameita ja naisten värejä.

      • Anonyymi

        Eli sinulle sukupuoli määrittyy vaatteilla, väreillä jne? Vaiko niin, että sukupuoli määrittää värit ja vaatteet?

        Miten suhtaudut kiltteihin ja muihin vastaaviin vaatekappaleisiin? Entä jos katselet esim. muinaiseen Roomaan sijoittuvaa elokuvaa, ovatko kaikki hehmot sinun silmiisi naisia, kun kulkevat käytännössä mekoissa? Vai miten tosiaan suhtaudut tuohon vaatekysymyksen? Onko se kuitenkin kulttuurin sanelema, vai miten näet sen?

        Entä mitkä ovat naisten tai miesten värejä? Tiedät varmaankin, että joku sata vuotta sitten pojat puettiin vaaleanpunaiseen ja tytöt siniseen jne?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli sinulle sukupuoli määrittyy vaatteilla, väreillä jne? Vaiko niin, että sukupuoli määrittää värit ja vaatteet?

        Miten suhtaudut kiltteihin ja muihin vastaaviin vaatekappaleisiin? Entä jos katselet esim. muinaiseen Roomaan sijoittuvaa elokuvaa, ovatko kaikki hehmot sinun silmiisi naisia, kun kulkevat käytännössä mekoissa? Vai miten tosiaan suhtaudut tuohon vaatekysymyksen? Onko se kuitenkin kulttuurin sanelema, vai miten näet sen?

        Entä mitkä ovat naisten tai miesten värejä? Tiedät varmaankin, että joku sata vuotta sitten pojat puettiin vaaleanpunaiseen ja tytöt siniseen jne?

        En jaksanut eilen miettiä niin syvällisesti.

        Kai sukupuolisuutta voisi johtaa lopulta hormonaalisiin tekijöihin tai sitten mielentilaan.

        Itse ajattelen naiseutta pehmeytenä. Se on pehmeää ja pörröistä olemista. Kodikkuutta, turvallisuutta ja lämpöä. Tietysti nämä ovat mielikuvia, mutta ajattelen, että nainen on parhaimmillaan empatiaa, huolehtimista ja pehmeyttä. Naiseus kodissa on edellä mainittuja asioita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En jaksanut eilen miettiä niin syvällisesti.

        Kai sukupuolisuutta voisi johtaa lopulta hormonaalisiin tekijöihin tai sitten mielentilaan.

        Itse ajattelen naiseutta pehmeytenä. Se on pehmeää ja pörröistä olemista. Kodikkuutta, turvallisuutta ja lämpöä. Tietysti nämä ovat mielikuvia, mutta ajattelen, että nainen on parhaimmillaan empatiaa, huolehtimista ja pehmeyttä. Naiseus kodissa on edellä mainittuja asioita.

        Millä tavalla koet hormonien vaikuttavan elämääsi? Entä millainen mielentila on "naisellinen"?

        Miten tuohon naiskuvaasi sitten sopii vaikkapa naarasleijona puolustamassa jälkikasvuaan? Onko empatia ja huolehtiminen aina pehmeää? Eikö huolehtimiseen kuulu myös paljon asioita, joissa ei ole hirveästi tilaa pehmeydelle? Empatiahan on "kykyä asettua toisen asemaan ja ymmärtää hänen tunteitaan ja kokemuksiaan tämän näkökulmasta käsin", entä jos ne toisen tunteet ovat kovia, argessiivisia jne. tai hänen kokemuksensa herättävät noita tunteita tmv. - onko empatia noissa tilanteissa pehmeää pörröistä naisellista yms?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millä tavalla koet hormonien vaikuttavan elämääsi? Entä millainen mielentila on "naisellinen"?

        Miten tuohon naiskuvaasi sitten sopii vaikkapa naarasleijona puolustamassa jälkikasvuaan? Onko empatia ja huolehtiminen aina pehmeää? Eikö huolehtimiseen kuulu myös paljon asioita, joissa ei ole hirveästi tilaa pehmeydelle? Empatiahan on "kykyä asettua toisen asemaan ja ymmärtää hänen tunteitaan ja kokemuksiaan tämän näkökulmasta käsin", entä jos ne toisen tunteet ovat kovia, argessiivisia jne. tai hänen kokemuksensa herättävät noita tunteita tmv. - onko empatia noissa tilanteissa pehmeää pörröistä naisellista yms?

        ”Millä tavalla koet hormonien vaikuttavan elämääsi? Entä millainen mielentila on "naisellinen"?”

        Hormonit vaikuttavat nykyisin vähemmän, koska minulla on hormonaalinen ehkäisy, joka lopetti kivuliaat kuukautiseni kokonaan. Aikaisemmin kuukautiskierto näkyi mielialojen vaihteluna..

        Naisellinen mielentila on miehiseen verrattuna ehkä pehmeämpi ja sovittelevampi. Nainen saa olla vähän hassu, heikkovoimainen ja kiinnostunut kaikesta kauniista.

        ”Miten tuohon naiskuvaasi sitten sopii vaikkapa naarasleijona puolustamassa jälkikasvuaan?”

        Nainen voi tietysti olla tarvittaessa voimakas ja maskuliinisempi. Olen itse hyvin suojeleva lasten suhteen ja olen puolustanut vieraitakin lapsia esim. humalaisilta ihmisiltä. Omat lapseni tietävät, etten epäröisi hetkeäkään puolustaa heitä. Näin tein, kun he olivat pieniä ja näin teen vaistomaisesti edelleen. Pyrin varmistamaan, että he saavat kaiken tarvittavan. En käsitä äitejä, jotka laittavat esim.uuden kumppanin lasten edelle. En näkisi itseäni tekemässä niin.

        ”Onko empatia ja huolehtiminen aina pehmeää? Eikö huolehtimiseen kuulu myös paljon asioita, joissa ei ole hirveästi tilaa pehmeydelle?”

        Edellä vastasin jo tähän eli naiseus voi pitää sisällään paljon asioita, mutta jos haetaan eroa maskuliinisuuteen niin naiseus kuvautuu itselleni noin.

        ”Empatiahan on "kykyä asettua toisen asemaan ja ymmärtää hänen tunteitaan ja kokemuksiaan tämän näkökulmasta käsin", entä jos ne toisen tunteet ovat kovia, argessiivisia jne. tai hänen kokemuksensa herättävät noita tunteita tmv. - onko empatia noissa tilanteissa pehmeää pörröistä naisellista yms?”

        Olen itse välillä hyvinkin kova. Osaan siis olla tiukka ja vähemmän pehmeä. En kainostele puuttua vääryyksiin ja epäoikeudenmukaisiksi kokemiini asioihin. Pörröisyys on juuri tuota, ”pientä pörröä” 😀 Naiseus minussa on kuitenkin parhaillaan huolenpitoa ja hyvän mielen läsnäoloa siten, että muilla olisi hyvä ja viihtyisä olla.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Millä tavalla koet hormonien vaikuttavan elämääsi? Entä millainen mielentila on "naisellinen"?”

        Hormonit vaikuttavat nykyisin vähemmän, koska minulla on hormonaalinen ehkäisy, joka lopetti kivuliaat kuukautiseni kokonaan. Aikaisemmin kuukautiskierto näkyi mielialojen vaihteluna..

        Naisellinen mielentila on miehiseen verrattuna ehkä pehmeämpi ja sovittelevampi. Nainen saa olla vähän hassu, heikkovoimainen ja kiinnostunut kaikesta kauniista.

        ”Miten tuohon naiskuvaasi sitten sopii vaikkapa naarasleijona puolustamassa jälkikasvuaan?”

        Nainen voi tietysti olla tarvittaessa voimakas ja maskuliinisempi. Olen itse hyvin suojeleva lasten suhteen ja olen puolustanut vieraitakin lapsia esim. humalaisilta ihmisiltä. Omat lapseni tietävät, etten epäröisi hetkeäkään puolustaa heitä. Näin tein, kun he olivat pieniä ja näin teen vaistomaisesti edelleen. Pyrin varmistamaan, että he saavat kaiken tarvittavan. En käsitä äitejä, jotka laittavat esim.uuden kumppanin lasten edelle. En näkisi itseäni tekemässä niin.

        ”Onko empatia ja huolehtiminen aina pehmeää? Eikö huolehtimiseen kuulu myös paljon asioita, joissa ei ole hirveästi tilaa pehmeydelle?”

        Edellä vastasin jo tähän eli naiseus voi pitää sisällään paljon asioita, mutta jos haetaan eroa maskuliinisuuteen niin naiseus kuvautuu itselleni noin.

        ”Empatiahan on "kykyä asettua toisen asemaan ja ymmärtää hänen tunteitaan ja kokemuksiaan tämän näkökulmasta käsin", entä jos ne toisen tunteet ovat kovia, argessiivisia jne. tai hänen kokemuksensa herättävät noita tunteita tmv. - onko empatia noissa tilanteissa pehmeää pörröistä naisellista yms?”

        Olen itse välillä hyvinkin kova. Osaan siis olla tiukka ja vähemmän pehmeä. En kainostele puuttua vääryyksiin ja epäoikeudenmukaisiksi kokemiini asioihin. Pörröisyys on juuri tuota, ”pientä pörröä” 😀 Naiseus minussa on kuitenkin parhaillaan huolenpitoa ja hyvän mielen läsnäoloa siten, että muilla olisi hyvä ja viihtyisä olla.

        "Hormonit vaikuttavat nykyisin vähemmän, koska minulla on hormonaalinen ehkäisy, joka lopetti kivuliaat kuukautiseni kokonaan. Aikaisemmin kuukautiskierto näkyi mielialojen vaihteluna."

        Ok. Olen tosiaan kuullut, että joillain yksilöillä hormonit voivat vaikuttaa mielialaan. Itse en ole koskaan sellaista kokenut, joten en osaa lainkaan samaistua tuohon kokemukseen. Minä en ollut edes raskauden aikanakaan mitenkää "herkillä", joten ilmeisesti ne hormonit eivät vain vaikuta minuun tuolla tavalla.

        En nyt saa kiinni tuosta naisellisesta mielentilasta, mutta vähän samoin kävi jo aiemmin ketjussa. Minulle esimerkiksi tuo sovittelevuus on äärimmäisen viehättävä henkisesti tasapainoisen miehinen ominaisuus. Aikuinen miehinen mies, joka saa rauhallisesti ja sovittelevasti tilanteen de-eskaloitua, kun henkiset "pikkupojat" haastavat riitaa 💖.


    • Anonyymi

      Olen mielenkiinnolla seurannut blogia RouvaXX.blogspot.com
      Siellä esitettiin näkemys, että maailmassa ihmiset voidaan jakaa perustellusti kahteen ryhmään, miehiin ja naisiin. Jos ihmisellä on y-kromosomi, hän on mies muuten nainen. Miksi ihminen sittenitsensä tuntee on eri asia.Kaikki muut ominaisuudet jakautvat sitten gaussin käyrän mukaan.
      Tuo kromosominmerkitys on perustavanlaatuinen . Kyseessä ei ole yksittäinen geeni vaan kokonainen geenipaketti, kromosomi!
      Jo yksi geeni saa muutoksia aikaan , joten kyllä kokonainen kromosomi saa aikaan sen , että sukupuoli on kokoajan läsnä, vaikkei kukaan kai sitä koko ajan ajattele!

      • Anonyymi

        Eli mitä sukupuoli siis sinusta on? Vaini pissa- ja lisääntymiselimistökö?


    • Anonyymi

      Sukupuolen merkitys on VALTAVA

      Syynä hormonit.

      Sillä mitä henkilö itse ajattelee sukupuolestaan ei ole mitään helvetin väliä.

      Biologia määrittelee ihmisen, ei ihmisen ajatukset.

      • Anonyymi

        Mihin kaikkeen sitten koet hormonien elämässäsi vaikuttaneen? Mitä sukupuoli mielestäsi siis on, hormonit?


    • On vaikuttanut, vaikuttaa tällä hetkellä ja jos elon päiviä riittää niin vaikuttaa jatkossakin.

      Jos nyt aloitetaan esihistoriallisesta ajasta eli omasta yläasteestani niin sieltä on varhaisimmat vahvat muistijäljet asiasta. Opettajien näkemykset siitä että meistä pojista ei ole mihinkkään tai että meistä ei koskaan mitään tule ovat kyllä aika vahvasti edelleen muistissa; samoin kuin sanonta tyhjät tynnyrit kolisee eniten.
      Silloin opettajat oli auktoriteettejä ja sanoila oli painoarvoa joten kyllä meille pojille tuli selväksi ettei meihin uskottu eikä meille mitään menestystä elämässä edes toivottu. Ammatilliseen tulevaisuuteen se ei vaikuttanut koska tavoite oli keskiluokkaisuudessa johon kykenin kyllä ponnistelemaan. Ujolle ja hiljaiselle pojalle se ei kyllä ainakaan itsevarmuutta lisännyt vaan yksi syy lisää maastoutua seinätapetin väriseksi.

      Varusmiespalvelus oli sitten se seuraava muistutus sukupuolesta. Mihinkään en päässyt töihin kun armeijaan oli menossa joten taloudellinen vaikuuts kokonaisuudessaan oli puolisentoista vuotta. Itse varusmiehenä oloa en kokenut mitenkään miehisyyden kautta (vaikka välillä tuntui että testot nousi kun alkoi ruuti tuoksumaan) vaan ehkä jopa hieman päinvastoin. Tosipaikan tullen sinun pitää pysyä hengissä ja suorittaa tehtävä ja silloin on sama mikä on taistelijaparin sukupuli, seksuaalinen suuntautuminen, poliittinen näkemys jne; pääasia että pystyt häneen luottamaan ja hän on kykenevä pitämään sinut ja itsensä hengissä ja suorittamaan annettu tehtävä.

      Eron jälkeen kun minusta tuli lähivanhempi niin kyllä piti itselleen muistuttaa että olet isä joka on monien silmissä se kakkosvanhempi. Menit sitten vanhempainiltaan, lääkärintarkastuksiin tai vaikka puistoon niin piti tiedostaa että saattaa joutua selittämään. Toki puistossa ei tarvinut selittää sillä tiesin että olen joko sankari-isä kun toin lapset puistoon tai sitten täysi sika koska oletus oli että olin ottanut lapset puistoon vain siksi että vaimo voi kotona kuurata lattiat.

      Jos mennään viimein lähimenneisyyteen ja tähän päivään niin vaaleissa en saa miehenä niin suurta vallitukea kuin naisena saisin. Tämä perustuu ihan puoluetuen myöntämisen peusteisiin. Toinen sitten on nämä sukupuolikiintiöt lautakunnissa. Itsekin olen tällä hetkellä kiintiömiehenä pehmeämmässä lautakunnassa.
      Ihan puhtaasti mutuna kuitenkin sanoisin että minun kiintiöpaikkani tällaisessa lautakunnassa on helpompi kuin kiintiönaisilla teknisemmissä lautakunnissa.

      Tulevaisuudessa tuskin isompia muutoksia tulee tuohon poliittiseen järjestelmään. Harrastuksiin vaikuttaa jos hommaan frisbeegolffissa pelaajalisenssin. Miehenä voin osallistua vain mpo-luokkiin mutta naisena voin valita mpo- ja fpo-luokkien väliltä.
      Jos vielä haaveilisin parisuhteesta niin kyllähän miehen oletetaan olevan se aloitteellisempi ja jjos treffeille asti päädytään niin miehen pitää luovia se laskunmaksutilanne oikein. Toki nykysukupolvilla tilanne voi olla jo eri mutta kun kyse on tällaisesta hieman yli puoli vuosisataa eläneestä miehestä niin nämä asiat on menneet jo verenkiertoon ja lihasmistiin.

      Lisäksi on ollut muutama tilanne jolloin en oikein ole tiennyt mikä olisi ollut paras tapa toimia näin miehen näkökulmasta. Ensimmäinen tilanne oli se kun vihainen nainen viskoo laseja päätä kohti. Ihan vaan voimalla olisin voinut tarrata käsistä kiinni mutta se ei oikein tuntunut oikealta joten ovesta ulos ja pakoon. Jäi hassu olo kun toisaalta voima olisi riittänyt ja tilanne olisi loppunut mutta ei vaan tuntunut oikealta.
      Toinen oli kun olin lasten luona ja käytin julkisia kulkuneuvoja. Samalla pysäkillä poistui nainen ja oli mnossa samaan suuntaan kanssani. Hän taisi tehdä saman havainnon ja hieman kiihdytti askellusta. Itse taas sitten hidastelin askellusta jotta hän sai riittävästi etumatkaa eikä tarvinut laittaa juoksuksi. Siinäkin vähän ristiriitaiset tunteet siinä mielessä että oli ottanut yleistyksien tuoman syntitaakan harteille ilman syytä mutta toisalta mun elämääni ei parin minuutin lisäaika vaikuttanut mitenkään mutta jos toiselle tuli siitä turvallinen olo niin ei tuo niin iso asia ollut.

      • Anonyymi

        Sinunkin kohdallasi vaikuttaa siltä, että sukupuoli itsessään ei ole vaikuttnut elämääsi, vaan vain yhteiskunnalliset ja kulttuuriset oletukset ja roolit.


    • Anonyymi

      Kun lukee aloittajan kaikki vastaukset niin on erittäin selvää että aloittaja on oksettava feministinen k-pää, ja haluaa vaan kiistellä ja osoittaa oman moraalisen ylivertaisuutensa alempiinsa nähden.

      • Anonyymi

        Höpsistä. Aloittaja on ihanan feministinen! 😍

        Hän vaikuttaa fiksulta. Kyllä tuolla fiksuudella on jo vähän varaakin moraaliseen ylemmyydentuntoon. 😉

        🦄


      • Anonyymi

        Itse en voi lähteä määrittämään itseäni feministiksi sillä kuten tuolla ylempänä jo mainitsin, niin minä en tiedä feminististä hevon hittojakaan. Se nyt ei vain ole aihe, joka olisi koskaan kiinnostanut minua.

        En ole ketjussa vielä kiistellyt kenenkään kanssa. Olen esittänyt kysymyksiä, silloin kun en ole ollut täysin varma mitä henkilö on vastauksellaan tarkoittanut tai olen halunnut varmistaaa ymmärtäneeni oikein. Jos henkilö on tuonut yksikantaan ilmi oman mielipiteensä, niin olen todennut sen olevan täysin ok, vaikka ajaattelisinkin totalisesti eri tavalla. Missä kohtaa olet nähnyt kiistelyä minun puoleltani?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse en voi lähteä määrittämään itseäni feministiksi sillä kuten tuolla ylempänä jo mainitsin, niin minä en tiedä feminististä hevon hittojakaan. Se nyt ei vain ole aihe, joka olisi koskaan kiinnostanut minua.

        En ole ketjussa vielä kiistellyt kenenkään kanssa. Olen esittänyt kysymyksiä, silloin kun en ole ollut täysin varma mitä henkilö on vastauksellaan tarkoittanut tai olen halunnut varmistaaa ymmärtäneeni oikein. Jos henkilö on tuonut yksikantaan ilmi oman mielipiteensä, niin olen todennut sen olevan täysin ok, vaikka ajaattelisinkin totalisesti eri tavalla. Missä kohtaa olet nähnyt kiistelyä minun puoleltani?

        Minä väitän kivenkovaan, että sinä olet yhtä feministi kuin minä! 🤭😉

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä väitän kivenkovaan, että sinä olet yhtä feministi kuin minä! 🤭😉

        🦄

        Saat tietysti väittää. Muistaakseni tosin sinä olet tainnut kertoa esittäväsi feministiä tai vain sanoa olevasi feministi tai jotain sen suuntaista. 🤔


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saat tietysti väittää. Muistaakseni tosin sinä olet tainnut kertoa esittäväsi feministiä tai vain sanoa olevasi feministi tai jotain sen suuntaista. 🤔

        Heh, sinulla on valitettavan hyvä muisti! 😄🤭

        Kyllä minä jotain tiedän feminismistä. Mielestäni heillä on paljon hyviä pointteja! Sinäkin aloittaja olisit varmasti niistä samaa mieltä.

        En vain pidä siitä, että feminismissä miessukupuolta joskus vähän syyllistetään kollektiivisesti. En pidä nimittäin siitäkään, että toiset tahot syyllistävät naissukupuolta kollektiivisesti.

        🦄


    • Anonyymi

      Toki armeija ajan lisäksi elämään on tullut muitakin ajanjaksoja jotka tuntuvat miehille soveliailta.
      Yksi ajanjakso on isyys, se on vain meille miehille suunnattu ja suotu ajanjakso.

      Näistä ajanjaksoista olen eniten onnellinen elämässäni, suuria tunteita, vastuuta, kehityksen seuraamisia ja mahdollistamisia. Mikään muu elämässä ei tuota samoja tunteita. Olen siis kiitollinen siitä että saan olla mies ja lasten isä.

      AV

      • Anonyymi

        Millä tavalla koet isyyden eroavan äitiydestä? Oletan, että näissä varmaankin on sinusta jokin hyvin oleellinen ero. Onko tuo ero vain se biologinen ero, että nainen useinmiten on raskaana ja imettää (joista tietenkään kumpikaan ei ole vanhemmuuden kannalta välttämätöntä), vai liittyykö tuohon jotakin muutakin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millä tavalla koet isyyden eroavan äitiydestä? Oletan, että näissä varmaankin on sinusta jokin hyvin oleellinen ero. Onko tuo ero vain se biologinen ero, että nainen useinmiten on raskaana ja imettää (joista tietenkään kumpikaan ei ole vanhemmuuden kannalta välttämätöntä), vai liittyykö tuohon jotakin muutakin?

        Hankala kysymys, jonka ymmärtämiseen tarvitaan niitä itse koettuja tunteita.

        AV


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hankala kysymys, jonka ymmärtämiseen tarvitaan niitä itse koettuja tunteita.

        AV

        Eli oletatko kuitenkin isän tuntevan eri tavalla, ehkä jopa rakastavan lasta eri tavalla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli oletatko kuitenkin isän tuntevan eri tavalla, ehkä jopa rakastavan lasta eri tavalla?

        Itse muuten oletan, että ihan jokainen vanhempikin kokee tuon vanhemmuuden jotenkin omalla tavallaan. Itse en tunne kahta samanlaista äitiä tai samanlaista isää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse muuten oletan, että ihan jokainen vanhempikin kokee tuon vanhemmuuden jotenkin omalla tavallaan. Itse en tunne kahta samanlaista äitiä tai samanlaista isää.

        Varmasti näin on, itse tunnen lapseni olevan se elämäni tärkein asia tällä hetkellä.

        En ymmärrä vanhempia jotka eivät ole osana lapsensa elämässä, kuten en ymmärtänyt tänäänkään sitä kun menin kauppaan, kaupan ovella oli joku 5-6 vuotias poika joka äänekkäästi protestoi elämäänsä.

        Kysyin mkä on hätänä. Hän vastasi kun ei ole rahaa. Kysyin onko hän kysynyt rahaa vanhemmiltaan. Oli kysynyt. rahaa on, mutta eivät anna.

        Pidin lapselle viisi minuuttia kestävän saarnan miten hänen tulisi kehittää itseään riippumatta vanhemmistaan. Mitä hyvää ja huonoa tuollainen kaupan ovilla roikkuminen voisi tuottaa hänen elämäänsä.

        Tämän saarnan jälkeen tein pienen pojan kanssa diilin, hän saa tölkkien palauttamisen kuittinini suostumalla ajatukseen jossa hän ei enää koskaan tule enää kaupan ovelle ikään kuin "kerjäämään huomiota".

        Mjoo, sinne meni joku 3.5 euroa tulevaisuuden eteen jota en edes tunne. Tosin voi olla että toimin myös väärin saarnasta huolimatta...

        AV


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varmasti näin on, itse tunnen lapseni olevan se elämäni tärkein asia tällä hetkellä.

        En ymmärrä vanhempia jotka eivät ole osana lapsensa elämässä, kuten en ymmärtänyt tänäänkään sitä kun menin kauppaan, kaupan ovella oli joku 5-6 vuotias poika joka äänekkäästi protestoi elämäänsä.

        Kysyin mkä on hätänä. Hän vastasi kun ei ole rahaa. Kysyin onko hän kysynyt rahaa vanhemmiltaan. Oli kysynyt. rahaa on, mutta eivät anna.

        Pidin lapselle viisi minuuttia kestävän saarnan miten hänen tulisi kehittää itseään riippumatta vanhemmistaan. Mitä hyvää ja huonoa tuollainen kaupan ovilla roikkuminen voisi tuottaa hänen elämäänsä.

        Tämän saarnan jälkeen tein pienen pojan kanssa diilin, hän saa tölkkien palauttamisen kuittinini suostumalla ajatukseen jossa hän ei enää koskaan tule enää kaupan ovelle ikään kuin "kerjäämään huomiota".

        Mjoo, sinne meni joku 3.5 euroa tulevaisuuden eteen jota en edes tunne. Tosin voi olla että toimin myös väärin saarnasta huolimatta...

        AV

        Niin. No ite olisin järjestänyt jonkun, jos ei vanhempaa niin sitten vaikka poliisin hakemaan noin pienen pois kyliltä roikkumasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varmasti näin on, itse tunnen lapseni olevan se elämäni tärkein asia tällä hetkellä.

        En ymmärrä vanhempia jotka eivät ole osana lapsensa elämässä, kuten en ymmärtänyt tänäänkään sitä kun menin kauppaan, kaupan ovella oli joku 5-6 vuotias poika joka äänekkäästi protestoi elämäänsä.

        Kysyin mkä on hätänä. Hän vastasi kun ei ole rahaa. Kysyin onko hän kysynyt rahaa vanhemmiltaan. Oli kysynyt. rahaa on, mutta eivät anna.

        Pidin lapselle viisi minuuttia kestävän saarnan miten hänen tulisi kehittää itseään riippumatta vanhemmistaan. Mitä hyvää ja huonoa tuollainen kaupan ovilla roikkuminen voisi tuottaa hänen elämäänsä.

        Tämän saarnan jälkeen tein pienen pojan kanssa diilin, hän saa tölkkien palauttamisen kuittinini suostumalla ajatukseen jossa hän ei enää koskaan tule enää kaupan ovelle ikään kuin "kerjäämään huomiota".

        Mjoo, sinne meni joku 3.5 euroa tulevaisuuden eteen jota en edes tunne. Tosin voi olla että toimin myös väärin saarnasta huolimatta...

        AV

        Jos sinulla olisi enemmän kuin yksi lapsi, esimerkiksi 3-4, niin olisivatko he kaikki "tärkeimpiä" asioita elämässäsi? Ehtisitkö paapoa heitä sellaisella innolla kuin nyt tuota yhtä?

        Aika jännä veto tuo "diili". Miksi palkitsit huonosta käytöksestä?

        - Sheena


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos sinulla olisi enemmän kuin yksi lapsi, esimerkiksi 3-4, niin olisivatko he kaikki "tärkeimpiä" asioita elämässäsi? Ehtisitkö paapoa heitä sellaisella innolla kuin nyt tuota yhtä?

        Aika jännä veto tuo "diili". Miksi palkitsit huonosta käytöksestä?

        - Sheena

        Lapset ovat aina olleet tärkeimpiä asioita elämässäni.
        Näin vanhana ei enää jaksaisi pitää yhtä intensiivisesti huolta monesta, tämä nuorimmainen energisyydessään ottaa jo kaiken virran mitä töiltä jää.

        Usein palkitseminen parantaa, pelkät rangaistukset tuottavat negatiivistä kierrettä.
        Psykologista suunnan näyttämistä, jossa oikeista valinnoista saa palkinnon.

        AV


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Lapset ovat aina olleet tärkeimpiä asioita elämässäni.
        Näin vanhana ei enää jaksaisi pitää yhtä intensiivisesti huolta monesta, tämä nuorimmainen energisyydessään ottaa jo kaiken virran mitä töiltä jää.

        Usein palkitseminen parantaa, pelkät rangaistukset tuottavat negatiivistä kierrettä.
        Psykologista suunnan näyttämistä, jossa oikeista valinnoista saa palkinnon.

        AV

        Jos tai kun muksu vinkuu ja rähjää kaupan ovella ja sanoo syyksi ettei vanhemmat anna rahaa. Sinä menet ja annat rahaa pullokuittina: Sillä lienee samanlainen "hyöty" kuin antaisit kerjäläiselle rahaa, mutta pitäisit ensin saarnan, ettei kerjääminen ole hyvä, älä enää kerjää.


    • Anonyymi

      Mielenkiintoinen aloitus! Sen verran vuosikymmeniä on jo mittarissa, että olen ehtinyt jo aihetta tarkastella omalla kohdallani. Olin pitkälle aikuisuuteen sielultani melko androgyyni, vaikka opin toki jo teini-iässä miten saan itsestäni vampin. Minulle naiseus oli pitkään esteettisiä kliseitä, piirteitä ja eleitä, joita hyödynsin etenkin viikonloppuisin. Kyse oli hyvin ulkoisista asioista, sisältä olin Minä. Olen ollut aina pohdiskeleva ihminen ja mietin usein naiseutta. Näin sen aina vain miesten objektina, mikä ärsytti minua, mutta en löytänyt sille syvempää merkitystä. Vasta äitiys antoi naiseudelle sen syvän merkityksen, jonka tunsin sydän juuriin saakka ja jonka hyväksyin. On kiinnostavaa kuulla muiden kokemuksia!

      • Anonyymi

        No itse sanon, että ainoa asia mikä sai minut tuntemaan itseni joksikin tietyksi sukupuoleksi on äitiys, eritoten raskaus. Muutoin elän sukupuolettomasti. Ihan se ja sama miten se muille näyttäytyy. Mitään rajoja ei tarvita genitaalien takia ruveta piirtelemään.

        Mutta selvää on, että äitinä olen nainen. En isä.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No itse sanon, että ainoa asia mikä sai minut tuntemaan itseni joksikin tietyksi sukupuoleksi on äitiys, eritoten raskaus. Muutoin elän sukupuolettomasti. Ihan se ja sama miten se muille näyttäytyy. Mitään rajoja ei tarvita genitaalien takia ruveta piirtelemään.

        Mutta selvää on, että äitinä olen nainen. En isä.

        Jasu

        Tämä tuli minulle nyt ihan puskista mieleeni ja jos koet liian tungettelevaksi, niin olen pahoillani. En tarkoita tungetella, vaan sä olet näistä jutuista täällä kirjoittanut, joten tuli mieleeni. Miten kuvittelet, jos olisi päätynyt naisen kanssa parisuhteeseen, niin olisitko silloin halunnut a) lapsia ja b) olla ollut se, joka synnyttää? Jos et olisi ollut se, joka on raskaana ja synnyttää, kokisitko silti olevasi äiti?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä tuli minulle nyt ihan puskista mieleeni ja jos koet liian tungettelevaksi, niin olen pahoillani. En tarkoita tungetella, vaan sä olet näistä jutuista täällä kirjoittanut, joten tuli mieleeni. Miten kuvittelet, jos olisi päätynyt naisen kanssa parisuhteeseen, niin olisitko silloin halunnut a) lapsia ja b) olla ollut se, joka synnyttää? Jos et olisi ollut se, joka on raskaana ja synnyttää, kokisitko silti olevasi äiti?

        Hyvä kysymys. Ei mua haittaa vastata henkilökohtaisiin kysymyksiinkään, kunhan hetua ei kysellä jne. 😅

        Jollekin voi olla helpotus tai ajatusta herättävää lukea näitäkin kokemuksia. Joten vastaan ihan sen vuoksi. Ylipäänsä avaudun näistä vertaistuki ja tiedon lisäämisen toivossakin. Moni muukin pyörittelee näitä kysymyksiä päässään.

        Mä mielummin olisin miessukukupuolinen suhteessa naisen kanssa, biologisesti. Jotenkin koen sen olevan aika oleellista itselleni. En miellä itseäni esim. lesboksi, vaikka ymmärrän olevani bi tai jotain sellaista. Käytän nyt bi termiä koska en itsekkään näe olevan olemassa kuin 2 binääristä sukupuolta, olkoon ne kukko ja kana. 🙂

        Se onko joku sitten trans tai cis ei sitä muuksi muuta mielestäni.

        En ole jotenkin ikinä elänyt niin, että olisin mieltänyt ryhtyväni parusuhteeseen naisen kanssa. Jotenkin se hetero on niin hakattu päähän kotonani vanhempieni ja ympäristön toimesta visusti. Mutta näin keski-iässä en enää pidä mahdottomana ajatusta. Kuten sanonut kaikkeen tottuu ja ajatukset muovaantuu ja mukautuu mitä enemmän niitä käsittelee ja perustelee itselleenkin.

        Mä en rehellisesti tiiä osaisinko olla kuitenkaan itseni naissuhteessa vai vaivaisiko minua tuo saman sukupuolisuus lähinnä juuri tuon anatomisen samanlaisuuden takia. Voi olla, että se on niin syvällä minussa ettei se olisi helppoa pureskella. Varauksellinen varmasti olisin itseni suhteen ainakin.
        Äitiys on mulle tavallaan ollut se pala joka alleviivaa jotenkin sukupuoli identiteettinen olemassa olevaksi edes niin. Kun en sitä oikein muuten tunnekkaan olevaksi. Mukta puuttuu selkeä sukupuoli identiteetti kokonaan. Fyysuset ominausuuteni näyttää mulle suuntaa, muttei ne rakenna mun persoonaa kuten monilla muilla tekee.

        Jasu

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä kysymys. Ei mua haittaa vastata henkilökohtaisiin kysymyksiinkään, kunhan hetua ei kysellä jne. 😅

        Jollekin voi olla helpotus tai ajatusta herättävää lukea näitäkin kokemuksia. Joten vastaan ihan sen vuoksi. Ylipäänsä avaudun näistä vertaistuki ja tiedon lisäämisen toivossakin. Moni muukin pyörittelee näitä kysymyksiä päässään.

        Mä mielummin olisin miessukukupuolinen suhteessa naisen kanssa, biologisesti. Jotenkin koen sen olevan aika oleellista itselleni. En miellä itseäni esim. lesboksi, vaikka ymmärrän olevani bi tai jotain sellaista. Käytän nyt bi termiä koska en itsekkään näe olevan olemassa kuin 2 binääristä sukupuolta, olkoon ne kukko ja kana. 🙂

        Se onko joku sitten trans tai cis ei sitä muuksi muuta mielestäni.

        En ole jotenkin ikinä elänyt niin, että olisin mieltänyt ryhtyväni parusuhteeseen naisen kanssa. Jotenkin se hetero on niin hakattu päähän kotonani vanhempieni ja ympäristön toimesta visusti. Mutta näin keski-iässä en enää pidä mahdottomana ajatusta. Kuten sanonut kaikkeen tottuu ja ajatukset muovaantuu ja mukautuu mitä enemmän niitä käsittelee ja perustelee itselleenkin.

        Mä en rehellisesti tiiä osaisinko olla kuitenkaan itseni naissuhteessa vai vaivaisiko minua tuo saman sukupuolisuus lähinnä juuri tuon anatomisen samanlaisuuden takia. Voi olla, että se on niin syvällä minussa ettei se olisi helppoa pureskella. Varauksellinen varmasti olisin itseni suhteen ainakin.
        Äitiys on mulle tavallaan ollut se pala joka alleviivaa jotenkin sukupuoli identiteettinen olemassa olevaksi edes niin. Kun en sitä oikein muuten tunnekkaan olevaksi. Mukta puuttuu selkeä sukupuoli identiteetti kokonaan. Fyysuset ominausuuteni näyttää mulle suuntaa, muttei ne rakenna mun persoonaa kuten monilla muilla tekee.

        Jasu

        Jasu

        Niin ja joo tykkään lapsista ja kyllä, mä olen aina halunnut oman ydinperheen lapsineen.

        Musta olis mahtavaa olla isä, ihan kun on mahtavaa olla äitikin. Mä koen sen jotenkin etuoikeudeksi, lahjaksi. En taakaksi.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin ja joo tykkään lapsista ja kyllä, mä olen aina halunnut oman ydinperheen lapsineen.

        Musta olis mahtavaa olla isä, ihan kun on mahtavaa olla äitikin. Mä koen sen jotenkin etuoikeudeksi, lahjaksi. En taakaksi.

        Jasu

        Eli idetiteettini kannalta äitiys on oleellinen seikka mulle, se identiteetti hahmottuu konkreettisesti edes noin yhtenä palasena ja se on jees. Loput palaset olla nainen on utopiaa. 😅
        Muttei enää haittaa kun olen kuutenkin ihminen jolla on fyysinen keho.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli idetiteettini kannalta äitiys on oleellinen seikka mulle, se identiteetti hahmottuu konkreettisesti edes noin yhtenä palasena ja se on jees. Loput palaset olla nainen on utopiaa. 😅
        Muttei enää haittaa kun olen kuutenkin ihminen jolla on fyysinen keho.

        Jasu

        Mä luulen, että se selkeä sukupuoli identiteetti jää kehittymättä silloin, kun on olemassa jokin ristiriita kehon ja psyykkisen minän välillä tai sitten se lähtee kivemmin kehittymään jompaan kumpaan suuntaan. Ylikorostuu.

        Kun hyväksyy kehonsa, ei tarvi transitiota ainakaan niin äärimmäusenä, mitä he jotka ei kehoaan hyväksy vahvan sukupuoli identiteettinsä vuoksi.

        Eli muunsukupuolisuus ts. sukupuolinen identiteetin puuttuminen lienee johtuu tuosta. Hyväksymisestä kehonsa vaikka psyyken kokemuksen kanssa se ei ihan kohtaakkaan. Jää ikään kuin välille.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä luulen, että se selkeä sukupuoli identiteetti jää kehittymättä silloin, kun on olemassa jokin ristiriita kehon ja psyykkisen minän välillä tai sitten se lähtee kivemmin kehittymään jompaan kumpaan suuntaan. Ylikorostuu.

        Kun hyväksyy kehonsa, ei tarvi transitiota ainakaan niin äärimmäusenä, mitä he jotka ei kehoaan hyväksy vahvan sukupuoli identiteettinsä vuoksi.

        Eli muunsukupuolisuus ts. sukupuolinen identiteetin puuttuminen lienee johtuu tuosta. Hyväksymisestä kehonsa vaikka psyyken kokemuksen kanssa se ei ihan kohtaakkaan. Jää ikään kuin välille.

        Jasu

        Ja se ristiriita mikä jo lapsena koetaan ei johdu pelkästään ympäristöstä. Luulen, että se johtuu hormoneusta jotka on muokanneet aivoja korreloimaan paremmin vastakkausessa sukupuolessa kuin siinä mitä kehissaan on. Vähän enemmän tyttö kehissa mieshormooneja mitä normisti voi riittää.
        Kuten se homous ja lesboyskin löytyy aivoista, varmasti mielleyhtymät sukupuoleensakin sieltä joltain osin löytyvät. Ja ympäristö hoitaa loput koska yksilön käytös tai ulkonäkö aiheuttaa asennetta sukupuolittaa. Nähdä naisen miehenä miehen naisena jne. Tyypittelyä. Jotkut on herkempiä kun toiset kehollisiin tuntemuksiin ja ympäristöön kuin toiset. Summa summarum.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja se ristiriita mikä jo lapsena koetaan ei johdu pelkästään ympäristöstä. Luulen, että se johtuu hormoneusta jotka on muokanneet aivoja korreloimaan paremmin vastakkausessa sukupuolessa kuin siinä mitä kehissaan on. Vähän enemmän tyttö kehissa mieshormooneja mitä normisti voi riittää.
        Kuten se homous ja lesboyskin löytyy aivoista, varmasti mielleyhtymät sukupuoleensakin sieltä joltain osin löytyvät. Ja ympäristö hoitaa loput koska yksilön käytös tai ulkonäkö aiheuttaa asennetta sukupuolittaa. Nähdä naisen miehenä miehen naisena jne. Tyypittelyä. Jotkut on herkempiä kun toiset kehollisiin tuntemuksiin ja ympäristöön kuin toiset. Summa summarum.

        Jasu

        Niin joo, piti sanomani vielä että musta on ison osan elämää tuntunut, että olen miessielu naisen kehossa. Se oli joskus vitsaus, liekö sama syy kuin prinssi muutettiin sammakoksi.

        Mutta äitiyden myötä mielenkiintoni olla sinut kehoni kanssa jotenkin kasvoi. Äitiys jotenkin "palkitsi" olemiseni tässä kehossa.

        Jasu


    • Anonyymi

      Kuten moni on jo todennut, niin mielenkiintoinen aloitus. Kiitos siitä.

      Olen päälle nelikymppinen nainen enkä ole koskaan kipuillut sukupuoleni kanssa. En ole myöskään koskaan ajatellut sukupuoleni rajoittavan minua (kuin ehkä fyysisesti jonkin verran). En ajattele sukupuoltani mitenkään aktiivisesti. En koe, että sukupuoleni olisi vaikuttanut esim ammatinvalintaani tai että sukupuoleni olisi ollut este jollekin, mitä olen halunnut saavuttaa. Takuulla olen kuitenkin omaksunut asenteita ja toimintamalleja, jotka kumpuavat yhteiskunnan määrittämistä sukupuolirooleista.

      Sukupuoleni on kyllä vaikuttanut itsetuntooni ja siihen, miten näen itseni. Naisiin kohdistuu paljon ulkonäköpaineita ja valehtelisin, jos sanoisin, ettei tällä ole ollut minkäänlaista vaikutusta minuun. Myös kaikenlainen seksuaalinen häirintä on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, miten koin esim kehoni nuorempana. Tämä lienee toki kokemus kaikille sukupuolille, mutta kohdallani se on aiheuttanut esim turvattomuuden sekä häpeän ja syyllisyyden tunteita ja tällä on ollut vaikutusta itsetuntooni ja naiseuden kokemukseeni.

      Tunnen olevani vahvasti nainen ja pidän naisena olemisesta. Siitä huolimatta, että tälläkin hetkellä kärsin menkkakivuista 😄 Naiseus on osa minua, siihen kuuluu esim äitiyden kokemus ja romanttisen rakkauden kokemus miehen kanssa. Sukupuoleni ei määritä minua eikä ole kaikki minusta, mutta se on silti osa identiteettiäni samalla tavalla kuin jollain sukupuoli ei ole minkäänlainen osa hänen identiteettiään. Hyvin henkilökohtainen kokemus siis ja mielestäni ei ole oikeaa tai väärää tapaa olla nainen, mies tai jonkun muun sukupuolinen, sillä kyse on jokaisen oikeudesta olla oma itsensä juuri sellaisena kuin on, sukupuolikokemuksesta huolimatta.

      Aletheias

    • Anonyymi

      Jeesus oli nainen.

    • Anonyymi

      Onko Jacques Derrida ystävällisesti saapunut rajan takaa palstallemme dekonstruktioimaan sukupuolikäsitystämme? 😄

      Vakavasti ottaen: pidän valtavasti ihmisistä, jotka näkemyksiään muodostaessaan kyseenalaistavat muiden näkemykset tarpeeksi perinpohjaisesti.

      Olen ilahtunut aloittajan kyseenalaistamisen syvyydestä tässä sukupuoliasiassa. En voi ymmärtää ihmisiä, joille sukupuoli on niin tärkeä, koska itse näen ympärilläni lähinnä aiheeseen liitettyä teatteria ja pseudototuuksia. Tuntuu hyvältä ajatella, että joku muukin on omassa mielessään kyseenalaistanut niitä.

      🦄

      • Anonyymi

        Dekonstruoida. Oikea verbi suomessa on dekonstruoida.

        Englannissahan tuo k-äänne siellä verbissä säilyy, mutta olisi ranskan perusteella (déconstruire) täytynyt ottaa huomioon toisenlainenkin mahdollisuus.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Dekonstruoida. Oikea verbi suomessa on dekonstruoida.

        Englannissahan tuo k-äänne siellä verbissä säilyy, mutta olisi ranskan perusteella (déconstruire) täytynyt ottaa huomioon toisenlainenkin mahdollisuus.

        🦄

        De-con-struere.

        Miksi englanti on tunkenut tuonne k-äänteen?

        "late Middle English: from Latin construct- ‘heaped together, built’, from the verb construere, from con- ‘together’ + struere ‘pile, build’"

        No niin. En sano nyt logiikasta enää yhtään mitään, koska sellaista ei ole, ainakaan aikamuotojen osalta, mutta olen henkilökohtaisesti vahvasti sitä mieltä, että tuohon verbiin kuuluu k-äänne ja sen olisi hyvä olla siellä kaikissa kielissä, koska muuten minun sieluuni jää reiän tunne. 🤔

        🦄


    • Anonyymi

      En koe olevani ulkoiselta habidtukseltani mitenkään supernaisellinen tai en siis koe tarvetta enempää korostaa sitä. Sen sijaan koen henkisellä tasolla itseni hyvinkin naiselliseksi, herkäksi ja tunteella eläjäksi. Plus en voisi kuvitellakaan että olisin syntynyt mieheksi. Eli just hyvä näin. Toki helpompi sanoa tällä tavalla tämän ajan Suomessa kuin jossain muualla maailmaa, ei niin kovin kaukanakaan. N33

    • Anonyymi

      avaa sarruko yhrään joku alaselän kipukin kun jos kun nukkkurddskin jswyk,ubaa

      illalla elokujvia

    • Anonyymi

      joku niin todella väkivalainrn prli joku postal 2

    • Anonyymi

      Moderni transsukupuolisuuden käsite on ristiriidassa Amerikan alkuperäiskansojen maailmankuvan kanssa. Heidän kulttuureissaan ihmistä ei määritellä kehon perusteella mies- tai nais-kategoriaan. Sen sijaan lakotat, navajot, arapajot ja lukemattomat muut kansat ajattelevat, että ihmistä ohjaa hänen henkensä, joka voi ilmetä monilla ihmeellisillä tavoilla, kuten kaksisieluisuutena. Feminiinisillä miehillä ja maskuliinisilla naisilla ajatellaan olevan sekä miehen että naisen sielu, ja he ovat tuplasti siunattuja. Heillä on eri sukupuolille tyypillisiä ominaisuuksia ja taitoja, mikä on suuri onni ja kunnia heidän perheillensä.

      Lakota-kansan naiselliset miehet eli winktet ovat tunnettuja henkisestä voimastaan ja tärkeistä seremoniallisista tehtävistään. Heitä pidetään taiteellisina ja empaattisina, ja usein he huolehtivat lapsista ja vanhuksista sekä osallistuvat naisten ja miesten töihin mieltymyksensä mukaan. Useimmilla winkteillä on puolisonaan mies, joka toteuttaa yhteisössä tyypillistä miehen roolia. Ihmisen seksuaalisuus on pitkälti yksityisasia, sillä muiden kannalta tärkeää on vain se miten kukakin osallistuu yhteisön toimintaan.

      Kuva: Zuni-kansan ”kaksisieluinen”



      https://antroblogi.fi/2016/08/kaksisieluiset/

      • Anonyymi

        Kerrankin jotain järkevää! Olen noiden ryhmien kanssa täysin samaa mieltä, että vain sillä tulisi olla merkitystä, miten ihminen osallistuu yhteisöidensä toimintaan.

        Toivoisin tietysti, ettei uskonnollisissa seremonioissa(kaan) syrjittäisi naisia.

        🦄


      • Anonyymi

        Itse en henkilökohtaisesti ymmärrä noista henkisyyksistä mitään enkä näe tarvetta sotkea niitä tähän, mutta tiedän, että monille tuokin puoli on tärkeää. Joka tapauksessa noissa kulttuureissa tuskin on juurikaan on ollut sitä ongelmaa, että sukupuoliroolit olisi koettu liian ahtaiksi.


      • Anonyymi

        Niinno minä olen pitänyt aina intiaaneja henkisesti älykkäämpinä kansoina. Syykin on selvä. 🙃

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinno minä olen pitänyt aina intiaaneja henkisesti älykkäämpinä kansoina. Syykin on selvä. 🙃

        Jasu

        Ehkä koko sukupuolisuus on ymmärretty päin persettä länsimaisessa ajattelussa. Lähdetty tekemään kahtiajakoa kiveen hakaten ehtoja, jotka ei koskaan luonnostaan tule toteutumaan ihmisen määräyksestä.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä koko sukupuolisuus on ymmärretty päin persettä länsimaisessa ajattelussa. Lähdetty tekemään kahtiajakoa kiveen hakaten ehtoja, jotka ei koskaan luonnostaan tule toteutumaan ihmisen määräyksestä.

        Jasu

        Nimenomaan se länsimaisen ajattelun "rationaalisuus" voikin olla se epärationaalinen, eikä päinvastoin. Sori vaan Sokrates ja kristinusko.

        Ei olisi eka kerta, kun ihminen erehtyy älyttömyyttä luulemaan älyksi.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse en henkilökohtaisesti ymmärrä noista henkisyyksistä mitään enkä näe tarvetta sotkea niitä tähän, mutta tiedän, että monille tuokin puoli on tärkeää. Joka tapauksessa noissa kulttuureissa tuskin on juurikaan on ollut sitä ongelmaa, että sukupuoliroolit olisi koettu liian ahtaiksi.

        "Itse en henkilökohtaisesti ymmärrä noista henkisyyksistä mitään enkä näe tarvetta sotkea niitä tähän, mutta tiedän, että monille tuokin puoli on tärkeää."

        Onhan sillä suuri merkitys sekä yksilölle että yhteiskunnalle, että onko jokin tietty (ihmisissä melko yleisesti esiintyvä) ominaisyys yleisesti ihailtu vai yleisesti halveksittu.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä koko sukupuolisuus on ymmärretty päin persettä länsimaisessa ajattelussa. Lähdetty tekemään kahtiajakoa kiveen hakaten ehtoja, jotka ei koskaan luonnostaan tule toteutumaan ihmisen määräyksestä.

        Jasu

        Voit ottaa tuon "ehkä"-sanan pois tuosta alusta.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voit ottaa tuon "ehkä"-sanan pois tuosta alusta.

        🦄

        Ajattelin sen olevan ystävällisempi muoto ilmaista asia. 😉

        Jasu


    • Anonyymi
      UUSI

      Turhaa paskanjauhamista.
      Olet joko nainen tai mies.
      Äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa hermafrodiitti.

      Korvien välissä olevat asiat voi pistää suoraan mielisairauden piikkiin.
      Sukupuolia on kaksi mies ja nainen.

      Jos joku nainen haluaa tehdä äijämäisiä juttuja, siitä vain. Nainen hän on edelleen. Tosin ei välttämättä valtaosan miehistä mieleen.

      Samoin naisellisesti ajatteleva mies on edelleen mies, joskin usein homo.
      Silti mies.

      Se, että näistä asioista tehdään niin helvetin monimutkaisia ja aletaan kipuilla sen asian kanssa, "kuka ja mikä minä olen" on täysin turhaa energian tuhlaamista.

      Olet joko nainen tai mies.
      Jos nainen haluaa korjata autoja, pelata lätkää tai rakentaa taloa, siitä vain.
      Jos mies haluaa virkata villapaitoja ja leipoa pullaa, siitä vain.

      Ja se, että mies menee töihin hoitoalalle tai lastentarhaan ei mitenkään vähennä miehekkyyttä.

      Aika vähän muuten on naisia roskakuskeina, betoniukkoina tai vaikkapa ydinvoimaloissa, äärimmäinen vähemmistö bussikuskeina, lentäjinä ja palolaitoksen pelastustehtävissä.

      Johtajan pestit tietysti kelpaisivat ja kun niitä ei saa, vika on aina patriarkaatin, miesten ja ties minkä, ei koskaan sen, että nainen ei kognitiivisilta kyvyiltään pysty kaikkeen mihin miehet - ei myöskään fyysisiltä ominaisuuksiltaan.

      On aivan turhaa väittää, että naiset pystyvät kaikkeen mihin miehetkin tai päinvastoin.

      Nainen on nainen ja hyvä sellaisena.
      Mies on mies ja hyvä sellaisena.

      Mielenterveysongelmaiset voivat sitten kuvitella olevansa jotain "muunsukupuolisia" tai vaikka vessaharjoja.

      • Anonyymi
        UUSI

        Sinunkin pitää yhtälailla hyväksyä, kuten muilta vaadit tuollaista, ettei kaikille elämä ole noin helppoa ja yksinkertaista, kun sulla. Eikä se haukkumalla ainakaan helpotu.

        Jasu


      • Anonyymi
        UUSI

        isosta tekstimäärästä huolimatta jäi silti hieman epäselväksi, että mitä se sukupuoli sinulle sitten on. Et ottanut itse tuohon kysymykseen mitään kantaa, vaikka mainitsit monta asiaa mitä sukupuoli ei sinusta ole.

        "Korvien välissä olevat asiat voi pistää suoraan mielisairauden piikkiin.
        Sukupuolia on kaksi mies ja nainen."

        Ei mikään oikeasti sukupuoleen liittyvä asia ei ole korvien välissä? Sinulle sukupuoli on vain pissavehkeet ja muu selkeä fyysinen ero? Kaikki tuossa myöhemmin ilmaisemasi "mies ajattelee naisellisesti, harrastukset, ammatinvalinta jne." ovat nimenomaan korvienvälissä. Nämä eivät siis mielestäsi liity mitenkään sukupuoleen? Olemme siis varsin samaa mieltä. Tuo kaikki muu mainitsemasi on pelkkää kulttuurista höttöä.

        Mitä muuten käytännössä ovat "naiselliset ajatukset"? Sanot naisellisesti ajattelevan miehen olevan homoseksuaali, eli ilmeisesti naiselliset ajatukset ovat miehistä seksuaalisesti viehättymistä? Oletko siis sitä mieltä että lesbo ajattelee aina miehekkäästi?


      • Anonyymi
        UUSI

        Tuli muuten noista mainitsemistasi ammatti- ja harrastusjutuista mieleen asia, jota vähän jo tuolla aiemmin ketjussa hieman sivuttiin, kun puhuttiin hevosharrastuksesta. On suorastaan huvittavaa miten paljon on sellaisia juttuja joiden katsotaan olevan miehelle ihan ok, kunhan se on työ ja ammatti. Äärimmäisen harva katsoo lainkaan kieroon, jos mies on ammatiltaan kokki, leipuri, puutarhuri, räätäli jne. mutta jos nuo ovat harrastuksia, niin sitten löytyykin heti paljon enemmän niitä kieroon katsovia. Niin kauan kun nuo ovat ammatti ja työ, niin ne ovat miehisiä, mutta harrastuksina naisellisia. Käsittämättömän epäloogista ajattelua.


      • Anonyymi
        UUSI

        "On aivan turhaa väittää, että naiset pystyvät kaikkeen mihin miehetkin tai päinvastoin."

        Jäin miettimään tuota lausetta. Eivät kaikki miehetkään pysty kaikkeen mihin "miehetkin", eivätkä kaikki naiset pysty siihen mihin "naiset pystyvät". Kaikki yksilöt eivät vain kykene kaikkeen ja se on yksilön ominaisuuksista kiinni.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        isosta tekstimäärästä huolimatta jäi silti hieman epäselväksi, että mitä se sukupuoli sinulle sitten on. Et ottanut itse tuohon kysymykseen mitään kantaa, vaikka mainitsit monta asiaa mitä sukupuoli ei sinusta ole.

        "Korvien välissä olevat asiat voi pistää suoraan mielisairauden piikkiin.
        Sukupuolia on kaksi mies ja nainen."

        Ei mikään oikeasti sukupuoleen liittyvä asia ei ole korvien välissä? Sinulle sukupuoli on vain pissavehkeet ja muu selkeä fyysinen ero? Kaikki tuossa myöhemmin ilmaisemasi "mies ajattelee naisellisesti, harrastukset, ammatinvalinta jne." ovat nimenomaan korvienvälissä. Nämä eivät siis mielestäsi liity mitenkään sukupuoleen? Olemme siis varsin samaa mieltä. Tuo kaikki muu mainitsemasi on pelkkää kulttuurista höttöä.

        Mitä muuten käytännössä ovat "naiselliset ajatukset"? Sanot naisellisesti ajattelevan miehen olevan homoseksuaali, eli ilmeisesti naiselliset ajatukset ovat miehistä seksuaalisesti viehättymistä? Oletko siis sitä mieltä että lesbo ajattelee aina miehekkäästi?

        Tämä oli hyvä, Derrida! 😁👍

        🦄


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        "On aivan turhaa väittää, että naiset pystyvät kaikkeen mihin miehetkin tai päinvastoin."

        Jäin miettimään tuota lausetta. Eivät kaikki miehetkään pysty kaikkeen mihin "miehetkin", eivätkä kaikki naiset pysty siihen mihin "naiset pystyvät". Kaikki yksilöt eivät vain kykene kaikkeen ja se on yksilön ominaisuuksista kiinni.

        Tämäkin on hyvä pointti! Onko tämäkin Derridalta eli aloittajalta? 👍

        🦄


      • Anonyymi
        UUSI

        "Turhaa paskanjauhamista.
        Olet joko nainen tai mies.
        Äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa hermafrodiitti."

        Kyllä, mutta mikä on mies ja mikä on nainen? Hemafrodiitit mainitsitkin jo, mutta entäpä, jos henkilöllä on vaikkapa piilokivekset vatsaontelossaan, mutta hän on ulkoisilta osiltaan naisen oloinen, niin onko hän mielestäsi nainen? Tai entä jos henkilöltä puuttuu synnynnäisesti kohtu tai emätintä ei synnynnäisesti ole, niin onko hän mielestäsi nainen? Näita epätavallisuuksia voisi luetella loputtomiin, mutta jätän listan tähän ja kysyn sinulta vain, että missä se raja, jako miehiin ja naisiin mielestäsi menee? Mitä pitää olla, mitä ei saa olla? Ja vaikka jokin yksittäinen epätavallisuus olisikin harvinainen tai äärimmäisen harvinainen, niin kun ne kaikki erilaiset epätavallisuudet lasketaan yhteen, niin ei kyse olekaan enää äärimmäisen harvinaisista asioista. Jos vaikkapa punahiuksisia on tällä pallolla joku prosentti tai pari, niin on meillä sillekin ominaisuudelle silti sanat olemassa, vaikka se onkin hyvin harvinaista. Ei jonkun ominaisuuden harvinaisuus ole muissakaan asioissa estänyt meitä ihmisiä sitä nimeämästä.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämäkin on hyvä pointti! Onko tämäkin Derridalta eli aloittajalta? 👍

        🦄

        Kyllä nämä muut tässä kohtaa ovat aloittajan pohdintoja, paitsi tuo Jasun allekirjoittama tietenkin.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä nämä muut tässä kohtaa ovat aloittajan pohdintoja, paitsi tuo Jasun allekirjoittama tietenkin.

        Oletko sama henkilö, joka kirjoitti vähän aikaa sitten tälle palstalle miesten sterilisaatiosta? En löydä sitä keskustelua enää. Kirjoitustyylisi on samanlainen kuin sillä naisella.

        🦄


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko sama henkilö, joka kirjoitti vähän aikaa sitten tälle palstalle miesten sterilisaatiosta? En löydä sitä keskustelua enää. Kirjoitustyylisi on samanlainen kuin sillä naisella.

        🦄

        En oikein ymmärrä tarvettasi yhdistää tätä keskustelua johonkin toiseen keskusteluun. Jerokin on yrittänyt yhdistää minua johonkin ristojuttuunsa, täysin muissa yhteyksissä. En ymmärrä tuota tarvetta. Jos kokisin itse tuon tarpeelliseksi, niin käyttäisin jotain tunnistetta.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        "Turhaa paskanjauhamista.
        Olet joko nainen tai mies.
        Äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa hermafrodiitti."

        Kyllä, mutta mikä on mies ja mikä on nainen? Hemafrodiitit mainitsitkin jo, mutta entäpä, jos henkilöllä on vaikkapa piilokivekset vatsaontelossaan, mutta hän on ulkoisilta osiltaan naisen oloinen, niin onko hän mielestäsi nainen? Tai entä jos henkilöltä puuttuu synnynnäisesti kohtu tai emätintä ei synnynnäisesti ole, niin onko hän mielestäsi nainen? Näita epätavallisuuksia voisi luetella loputtomiin, mutta jätän listan tähän ja kysyn sinulta vain, että missä se raja, jako miehiin ja naisiin mielestäsi menee? Mitä pitää olla, mitä ei saa olla? Ja vaikka jokin yksittäinen epätavallisuus olisikin harvinainen tai äärimmäisen harvinainen, niin kun ne kaikki erilaiset epätavallisuudet lasketaan yhteen, niin ei kyse olekaan enää äärimmäisen harvinaisista asioista. Jos vaikkapa punahiuksisia on tällä pallolla joku prosentti tai pari, niin on meillä sillekin ominaisuudelle silti sanat olemassa, vaikka se onkin hyvin harvinaista. Ei jonkun ominaisuuden harvinaisuus ole muissakaan asioissa estänyt meitä ihmisiä sitä nimeämästä.

        Friikkejä on äärimmäisen pieni prosentti väestöstä.
        Siksi on älytöntä vaatia valtavaa enemmistöä vajoamaan suohon heidän kanssaan.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuli muuten noista mainitsemistasi ammatti- ja harrastusjutuista mieleen asia, jota vähän jo tuolla aiemmin ketjussa hieman sivuttiin, kun puhuttiin hevosharrastuksesta. On suorastaan huvittavaa miten paljon on sellaisia juttuja joiden katsotaan olevan miehelle ihan ok, kunhan se on työ ja ammatti. Äärimmäisen harva katsoo lainkaan kieroon, jos mies on ammatiltaan kokki, leipuri, puutarhuri, räätäli jne. mutta jos nuo ovat harrastuksia, niin sitten löytyykin heti paljon enemmän niitä kieroon katsovia. Niin kauan kun nuo ovat ammatti ja työ, niin ne ovat miehisiä, mutta harrastuksina naisellisia. Käsittämättömän epäloogista ajattelua.

        Kamoon joku nutturapäinen feministimies kutomassa sukkaa.....
        Mikä "mies"?
        Kuvatus mutta ei todellakaan mies.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Friikkejä on äärimmäisen pieni prosentti väestöstä.
        Siksi on älytöntä vaatia valtavaa enemmistöä vajoamaan suohon heidän kanssaan.

        Minä puhunkin ihan luonnollisista biologisista asioista, en friikeistä ja he kyllä muodostavat ihan huomattavankin kokoisen osan ihmiskunnasta.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Friikkejä on äärimmäisen pieni prosentti väestöstä.
        Siksi on älytöntä vaatia valtavaa enemmistöä vajoamaan suohon heidän kanssaan.

        Oletan sinun pitävän myös esim. albiinoita friikkeinä. Heitä on noin 1:20000 ihmisestä, mikä on selvästi pienempi ihmisryhmä, kuin joista tuossa ylempänä puhuin. Silti oletan, että tuskin lähdet väittämään albinismin olevan vain korvien välissä tai selittämään, ettei albinismia ole olemassa.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kamoon joku nutturapäinen feministimies kutomassa sukkaa.....
        Mikä "mies"?
        Kuvatus mutta ei todellakaan mies.

        En tiedä heidän nutturoistaan tai feministiydestään, mutta aika moni nuori mies tekee mm. päähineitä tuolla tekniikalla. Sekin lienee täysin ok, kunhan he tekevät sillä rahaa ja se on bisnestä.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        En oikein ymmärrä tarvettasi yhdistää tätä keskustelua johonkin toiseen keskusteluun. Jerokin on yrittänyt yhdistää minua johonkin ristojuttuunsa, täysin muissa yhteyksissä. En ymmärrä tuota tarvetta. Jos kokisin itse tuon tarpeelliseksi, niin käyttäisin jotain tunnistetta.

        Ok. Jos et ymmärrä, selitän mielelläni:

        Se aikaisempi sterilisaatiokeskustelu sekä tämä nykyinen keskustelulanka ovat kaksi fiksuinta keskustelua (keskustelun aloittajan puolelta), jotka olen koskaan tällä palstalla nähnyt. (En laske omia aloituksiani nyt tähän mukaan... 🤭 Enkä edes pääsisi samoille palkintosijoille edes omassa arvioinnissani, koska en jaksaisi olla niin kärsivällinen kuin tämän ketjun aloittaja.)

        Näihin kahteen lankaan on tullut sekä ilkeitä että epäloogisia kommentteja. Keskustelun aloittajat ovat pysyneet niissä vankkumattoman ystävällisinä ja loogisina. Arvostan sitä suuresti! Ihailen, jopa. Kyllä, minä avoimesti ihailen sitä. 😍

        Molempiin keskusteluihin on toki tullut myös järkeviä kommentteja, joihin aloittajat ovat myös vastanneet fiksusti.

        Fem... siis tasa-arvo loistaa läsnäolollaan kaikissa aloittajien kommenteissa! 🏆

        Ymmärrätkö nyt paremmin?

        🦄


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Ok. Jos et ymmärrä, selitän mielelläni:

        Se aikaisempi sterilisaatiokeskustelu sekä tämä nykyinen keskustelulanka ovat kaksi fiksuinta keskustelua (keskustelun aloittajan puolelta), jotka olen koskaan tällä palstalla nähnyt. (En laske omia aloituksiani nyt tähän mukaan... 🤭 Enkä edes pääsisi samoille palkintosijoille edes omassa arvioinnissani, koska en jaksaisi olla niin kärsivällinen kuin tämän ketjun aloittaja.)

        Näihin kahteen lankaan on tullut sekä ilkeitä että epäloogisia kommentteja. Keskustelun aloittajat ovat pysyneet niissä vankkumattoman ystävällisinä ja loogisina. Arvostan sitä suuresti! Ihailen, jopa. Kyllä, minä avoimesti ihailen sitä. 😍

        Molempiin keskusteluihin on toki tullut myös järkeviä kommentteja, joihin aloittajat ovat myös vastanneet fiksusti.

        Fem... siis tasa-arvo loistaa läsnäolollaan kaikissa aloittajien kommenteissa! 🏆

        Ymmärrätkö nyt paremmin?

        🦄

        Ymmärrän sen, että vertaat aloituksi toisiinsa, jos koet noin. En mä sitä tule ymmärtämään miksi kukaan kokee oleelliseksi onko joku sama anonyymi vai eri anonyymi, mutta ei se liene tarpeellista, että minä tuon ymmärtäisin.

        Totean vain, että kiitos. Mä en ole luonteeltani sellainen, että lähtisin kovin helposti mukaan mikään höyryämiseen. Tiedän kuitenkin, että osaa ihmisistä, ainakin livenä ärsyttää kovasti se, että minua ei saa helposti ärsytettyä. Sitä voidaan pitää ivallisuutena tai tahallisena ärsyttävyytenä, kun ei lähde helposti tunteella höyryämään.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärrän sen, että vertaat aloituksi toisiinsa, jos koet noin. En mä sitä tule ymmärtämään miksi kukaan kokee oleelliseksi onko joku sama anonyymi vai eri anonyymi, mutta ei se liene tarpeellista, että minä tuon ymmärtäisin.

        Totean vain, että kiitos. Mä en ole luonteeltani sellainen, että lähtisin kovin helposti mukaan mikään höyryämiseen. Tiedän kuitenkin, että osaa ihmisistä, ainakin livenä ärsyttää kovasti se, että minua ei saa helposti ärsytettyä. Sitä voidaan pitää ivallisuutena tai tahallisena ärsyttävyytenä, kun ei lähde helposti tunteella höyryämään.

        "En mä sitä tule ymmärtämään miksi kukaan kokee oleelliseksi onko joku sama anonyymi vai eri anonyymi, mutta ei se liene tarpeellista, että minä tuon ymmärtäisin."

        Pahoittelen omalta osaltani, että toin tämän asian esiin vähän nurinkurisesta näkökulmasta. Oleellisinta ei ole se, kuka on kirjoittanut mitäkin. Oleellista minun mielestäni on, että tämä nykyinen ketju on top 2:ssa palstan fiksuimpien kirjoitusten mukana. Tämä ketju on ykkösenä ja se sterilisaatioketju on kakkosena, koska sen ketjun kirjoittajallakin oli aluksi vaikeuksia ymmärtää minua, mutta hän ei tuonut asiaa esille täysin asiallisesti. Ehkä vähän egosentrinen erottelu, mutta erottelu kuitenkin. 😂

        "Sitä voidaan pitää ivallisuutena tai tahallisena ärsyttävyytenä, kun ei lähde helposti tunteella höyryämään."

        En itse voi sietää ihmisiä, jotka vaativat tunteilla höyryämistä. Ehkä he osaavat kiertää minut kaukaa. Älä huolehdi, tunnehöyryjen odottaminen joltakulta ei ole normaalia. Tunteenilmaisu ilman toimintaa on kuin kananmuna ilman keltuaista. 🍳 Joku pitää sellaisesta, mutta se ei ole minun juttuni.

        🦄


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        "En mä sitä tule ymmärtämään miksi kukaan kokee oleelliseksi onko joku sama anonyymi vai eri anonyymi, mutta ei se liene tarpeellista, että minä tuon ymmärtäisin."

        Pahoittelen omalta osaltani, että toin tämän asian esiin vähän nurinkurisesta näkökulmasta. Oleellisinta ei ole se, kuka on kirjoittanut mitäkin. Oleellista minun mielestäni on, että tämä nykyinen ketju on top 2:ssa palstan fiksuimpien kirjoitusten mukana. Tämä ketju on ykkösenä ja se sterilisaatioketju on kakkosena, koska sen ketjun kirjoittajallakin oli aluksi vaikeuksia ymmärtää minua, mutta hän ei tuonut asiaa esille täysin asiallisesti. Ehkä vähän egosentrinen erottelu, mutta erottelu kuitenkin. 😂

        "Sitä voidaan pitää ivallisuutena tai tahallisena ärsyttävyytenä, kun ei lähde helposti tunteella höyryämään."

        En itse voi sietää ihmisiä, jotka vaativat tunteilla höyryämistä. Ehkä he osaavat kiertää minut kaukaa. Älä huolehdi, tunnehöyryjen odottaminen joltakulta ei ole normaalia. Tunteenilmaisu ilman toimintaa on kuin kananmuna ilman keltuaista. 🍳 Joku pitää sellaisesta, mutta se ei ole minun juttuni.

        🦄

        "Pahoittelen omalta osaltani, että toin tämän asian esiin vähän nurinkurisesta näkökulmasta."

        Ei se mitään. Ei tässä mitään vahinkoa ole tapahtunut.

        "En itse voi sietää ihmisiä, jotka vaativat tunteilla höyryämistä. Ehkä he osaavat kiertää minut kaukaa."

        Mä en helposti määritä ihmisiä sellaisiksi, etten voisi heitä sietää. Ennemmin niin, että on ihmisiä, joista pidän ja joiden kanssa olen mielihyvin tekemisissä ja sitten on niitä, jotka ovat minulle melko yhdentekeviä ja joiden kanssa olen tekemisissä, jos on pakko. Ihmisen pitää tehdä tai olla tehnyt jotain minkä määritän selvästi pahaksi, jotta en voisi sietää häntä. Mä ihan mielelläni ymmärtäisin senkin mistä jatkuva tunteella käyminen kumpuaa, mutta olen jo aikaa sitten todennut, etteivät he osaa sitä selittää. Kai se on jokin luonteenpiirre, jolle eivät itse mitään mahda tai osaa mahtaa. Ehkä heille ei ole lapsena opetettu.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        "Pahoittelen omalta osaltani, että toin tämän asian esiin vähän nurinkurisesta näkökulmasta."

        Ei se mitään. Ei tässä mitään vahinkoa ole tapahtunut.

        "En itse voi sietää ihmisiä, jotka vaativat tunteilla höyryämistä. Ehkä he osaavat kiertää minut kaukaa."

        Mä en helposti määritä ihmisiä sellaisiksi, etten voisi heitä sietää. Ennemmin niin, että on ihmisiä, joista pidän ja joiden kanssa olen mielihyvin tekemisissä ja sitten on niitä, jotka ovat minulle melko yhdentekeviä ja joiden kanssa olen tekemisissä, jos on pakko. Ihmisen pitää tehdä tai olla tehnyt jotain minkä määritän selvästi pahaksi, jotta en voisi sietää häntä. Mä ihan mielelläni ymmärtäisin senkin mistä jatkuva tunteella käyminen kumpuaa, mutta olen jo aikaa sitten todennut, etteivät he osaa sitä selittää. Kai se on jokin luonteenpiirre, jolle eivät itse mitään mahda tai osaa mahtaa. Ehkä heille ei ole lapsena opetettu.

        "Mä ihan mielelläni ymmärtäisin senkin mistä jatkuva tunteella käyminen kumpuaa, mutta olen jo aikaa sitten todennut, etteivät he osaa sitä selittää. Kai se on jokin luonteenpiirre, jolle eivät itse mitään mahda tai osaa mahtaa."

        Ihmisillä on erilaisia aivoja. Noissa tunneaivoissa on yleensä parempi lähtötilanne sen opettelemiseen, miten muodostetaan yhteyksiä muihin ihmisin.

        Minä siis siedän ihan hyvin tunneihmisiä, ja pidänkin heistä, mutta en siedä sitä, että tunneihminen ei siedä minunlaisiani ihmisiä. Sietämisen pitää mielestäni olla aina vastavuoroista, ja ellei se ole, en jaksa sietää toistakaan osapuolta. 😁

        🦄


      • Anonyymi
        UUSI

        Juuri sinunlaisille sukupuolella on äärimmäisen negatiivinen merkitys.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kamoon joku nutturapäinen feministimies kutomassa sukkaa.....
        Mikä "mies"?
        Kuvatus mutta ei todellakaan mies.

        Miehekästä on mielestäsi siis haukkua miehiä ei-mieheksi, jotka uskaltavat olla sellaisia kuin ovat. Aika oksettavaa.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä heidän nutturoistaan tai feministiydestään, mutta aika moni nuori mies tekee mm. päähineitä tuolla tekniikalla. Sekin lienee täysin ok, kunhan he tekevät sillä rahaa ja se on bisnestä.

        Kutovilla miehillä on elämä hallussaan, tekivät he bisnestä tai ei.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kutovilla miehillä on elämä hallussaan, tekivät he bisnestä tai ei.

        En tiedä. En ole nähnyt tutkimusta elämänhallinnan ja kutomisen yhteydestä, mutta voi olla.


    • Anonyymi
      UUSI

      eräs peli niin shakkimestari.. nukuttaa minua kun pelaan 13 peliäkin niin jo nukuttaa alkaa uni ulemaan.

    • Anonyymi
      UUSI

      Ainakin aloittaja identifikoitui näillä vastauksin naiseksi. Ja minkälaiseksi, voisi jatkaa vielä pitkän tovin.

      Oliko tarkoitus todistaa jotain muuta?

      • Anonyymi
        UUSI

        No niinhän olen tässä ihan suoraan todennut. Ei siinä ole koskaan mitään epäselvää ollut. Miten sinä itse tuon sukupuolen määrittelet?


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        No niinhän olen tässä ihan suoraan todennut. Ei siinä ole koskaan mitään epäselvää ollut. Miten sinä itse tuon sukupuolen määrittelet?

        Sen tulee esiin kirjoituksista. Suorastaan hyppää päälle.

        Miksi miehet kirjoittavat / ajattelevat asioista eri tavalla kuin naiset?


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Sen tulee esiin kirjoituksista. Suorastaan hyppää päälle.

        Miksi miehet kirjoittavat / ajattelevat asioista eri tavalla kuin naiset?

        Ah, eli et lukenut tuota ensimmäistä kirjoitustani ketjussa. No voin lainata lainata tähän, mitä siinä asiasta kerroin: "Olen toki tietoinen sukupuolestani, eikä minulla ole koskaan ollut sen suhteen mitään ristiriitaa. Siinä ei yksinkertaisesti ole ollut mitään ajateltavaa." Asia on siis ihan suoraankin sanottu. Ei ole vähäisintäkään tarvetta tulkita kirjoituksia, joista et edes voi olla varma mikä on aloittajalta ja mikä ei.

        Kerro sinä miksi. En ole huomannut ketjussa tuollaista ilmiötä, enkä kyllä reaalielämässäkään. Tässä ketjussa on ollut mieheksi itsensä identifioivia erilaisin vaihtelevin ajatuksi liikkeellä, kuten myös naiseksi itsensä identifioineitakin. Sama on kokemukseni tuolla reaalielämän puolella, että sukupuoli kertoo hyvin vähän siitä miten nämä asiat kokee.


    • Anonyymi
      UUSI

      joku niin aika tärkeä juttu joku peli jotta olisi mukava masentuneille tytöillekin pelata joku

      • Anonyymi
        UUSI

        Mä olen jo useamman kerran yrittännyt jutella sulle näistä sun peli-ideoistasi. Et kuitenkaan koskaan ole halunnut vastata yrityksiini. No, mutta jos haluat nyt, niin kerro vain.


    • Anonyymi
      UUSI

      Aloittaja (Derrida),

      Huomasitko, että kun 2025-10-21 klo 17:25:35 kirjoitit ketjuun omia ajatuksiasi sukupuolestasi, minä postasin oman ensimmäisen kommenttini tähän ketjuun kokonaiset 13 sekuntia myöhemmin kuin sinä.

      Miten selität tällaisen karkean epäsynkronian?! Oletko sinä liian nopea vai minä liian hidas?

      🦄

      • Anonyymi
        UUSI

        No enpä ole moista miettinyt. Sovitaan, että sinä olet ylinopea.


    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kylläpä on nautinnollista taas tämä palstan vassari valitus!

      Lähes jokainen avaus on vassareiden kitinää ja valitusta. Eikö se tarkoitakin, että silloin asiat menee maassamme parem
      Maailman menoa
      130
      3476
    2. Palkansaajilta kupattiin 27,5 mrd euroa työeläkkeisiin

      Jo pelkän himmelin toimintakulut olivat 400 miljoonaa euroa, jolla olisi mukavasti tuottanut myös sote-palveluja hyvinvo
      Maailman menoa
      38
      2865
    3. Suomessa Pohjoismaiden tyhmimmät demarit......aijaijai..

      Lasse Lehtinen sanoo suoraan, että Ruotsissa on fiksummat demarit kuin Suomessa. Ja Tampereella fiksummat demut kuin Hel
      Maailman menoa
      8
      2793
    4. HS: persujen v. 2015 turvapaikanhakijoista alle puolet töissä

      Aikuisina Suomeen tulleista ja myönteisen päätöksen saaneista vain 42 prosenttia oli vuonna 2023 töissä, vaikka he ovat
      Maailman menoa
      98
      2681
    5. Mikä kaivatussasi herätti mielenkiintosi

      Kun tapasitte ensi kerran? Ulkonäössä? Luonteessa tai olemuksessa? Kuinka nopeasti mielenkiinto muuttui ihastukseksi?
      Ikävä
      106
      1764
    6. Persut muuten hyväksyvät 2 + 8 mrd. euron maatalous- ja yritystuet

      Vaikka molemmat tukimuodot tiedetään haitallisiksi, koska ovat käytännössä pelkkää säilyttävää tukea, eivätkä kannusta k
      Maailman menoa
      74
      1528
    7. Nepotismi jytkyttää porvaristossa

      Taas uutisoidaan, että useampi perussuomalainen kansanedustaja on palkannut oman perheenjäsenensä eduskunta-avustajaksi
      Maailman menoa
      1
      1484
    8. Valkoinen Golf

      Kukahan on tämä ukko, joka työkseen kyylää pienen ässän asiakkaita viikon jokaisena päivänä.
      Kuhmo
      20
      1292
    9. Martina Aitolehti podcastissa: Ero

      Martina Aitolehti podcastissa: Ero Martina Aitolehti kertoi BFF-podcastin https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/696
      Kotimaiset julkkisjuorut
      220
      1272
    10. Kaikki ovat syntisiä!!!

      Näin täällä koko ajan vakuutellaan uskovaisten toimesta. Myös Päivi Räsänen on toistanut tätä samaa matraa jatkuvasti. N
      Luterilaisuus
      377
      1132
    Aihe