- Edellä on esitetty ne perusteet, mitkä ovat edelleenkin palkkatyöläisten elinehtojen kulmakiviä.
Proletaarien yhteenliittyminen ammattiliittoihin ja omaan poliittiseen puolueeseen.
Työläisten keskinäisen kansainvälisyyden aate. Proletaarit eivät ole vastakkain vaikka omaisivat erilaista ulkomuotoa, uskontoa tai harrastuksia. Työläisten tulee tukea toista työläistä toisessa maassa. Näkemys on täysin vastakkainen kuin perussuomalaisilla, joille islaminuskoiset eivät ole edes ihmisiä.
I Internationaali vahvisti ihmisoikeudellisen sosiologian perusteet, jotka oli alustavasti muotoiltu 1845 "Kommunistisen Puolueen Manifestissa". - Karl Marxin lyhyestä kirjoituksesta 1866 liittyen ammattiliittoihin.
Aihe liittyy saumattomasti siihen miksi työläiset lakkoilevatkin, rikkureihin, solidaarisuuten yli valtion rajojen ja vieraaseen halpatyövoimaan. Jotkut järjestelmälle olennaiset seikat eivät muutu.
Lontoossa räätälinkisällien yhdistys vaati hintojen nousun korvaamiseksi lisää palkkaa. He vaativat myös isänniltä myös normaalia kohtelua riehuvaa isäntävaltaa vastaan.
Kapitalisteiksi kohonneet mestarit päättivät tuhota yhdistyksen tuottamalla Belgiasta, Ranskasta ja Sveitsistä rikkurityövoimaa. Kansainvälinen Työväenyhdistys, johon Marx ja Engels kuuluivat, päätti julkaista maiden lehdissä vetoomuksen tukea Lontoon lakkolaisia. Hanke onnistui, yhtäkään rikkuria ei Lontooseen tullut.. Kapitalistit kärsivät tappion. Jopa Skotlannissa räätälinkisällit paransivat toimeentuloaan Lontoon voiton seurauksena.
Karl Marx: Varoitus (1866).
Nämä samat asiat ovat jatkuvasti tapetilla eri puolilla maailmaa. Yhteistyö ja joukkovoima edistävät työväen asemaa. - Perussuomalainen kristillissosiaalinen aatenäkemys:
Kristittyjen surmaamisista ja vainoista hirvittävä mökä.
Kristittyjen suorittamista islaminuskoisten joukkomittaisesta tuhoamisesta - ne ovat vääräuskoisia, ei mitään mökää.
Normaali ihminen: Kaikenlainen surmaaminen, myös sotatappaminen on tuomittavaa. - Extyökkäri on malliesimerkki siitä, miksi ammattiliitot ovat palkkatyöläiselle tärkeitä.
Tuotanto on yhtä kuin polkupyörä liikkeessä. Ellei palkkatyöläiset laittaisi pyörää liikkeelle julkisessa tai yksityisomisteisessa yhtiössä ei tapahtuisi yhtään mitään. - Rikkuriongelma lakkotaisteluissa.
Se on vaikuttanut hamasta liittojen muotoutumisesta lähtien. Omistajat värväävät ja tukevat rikkuritoimintaa. Sehän edustaa omistajien etua. Rikkureita ilmaantuu paitsi liittojen jäsenissä niin omistajat ovat yleisesti järjestäneet ei-ammattiliitoista rikkurikaarteja. Suomessa tunnetuin on Martti Pihkalan rikkurikaarti 1930 luvulta. Hän keräsi suojeluskuntalaisia, porvarillisia opiskelijoita ja maajusseja rikkureiksi työnantajaliittojen tueksi työläisten palkkatavoitteiden estämiseksi.
Liiton jäsen rikkurina on harvinainen mutta kuitenkin. Hän ehkä pelkää työpaikan menetystä tai muita vastatoimia elinehdoissaan. Näitä tulisi rohkaista seisomaan yhdessä rintamassa. Nykyään on tullut kuvioon uusi menetelmä. Yhtiö teettää toisessa maassa samoja tuotteita ympäri vuorokauden ja korvaa voittonsa siten. Työläisten etukamppailu ei riitä enää kansallisena toimenpiteenä. Globalisaatio pakottaa rivejä yhteen ja solidaarisuutta ohi kansallisten rajojen. Tässä seikassa käsittääkseni ammattiyhdistysliike on jälkijunassa. Isänmaallisiksi kansallismielisiksi itseään nimittävät puolueet toimivat työväen kansainvälisyyttä vastaan henkeen ja vereen. - "Euroopan unionia on markkinoitu rauhan ja sopusoinnun hankkeena. Todellisuudessa unioni on imperialistinen rakenne, kapitalistien luokkataistelukoneisto, joka edistää suurten yhtiöiden etuja niiden pyrkiessä kasvamaan ja maksimoimaan voittonsa. Sen tavoitteena on yhdistää suuryritysten ja jäsenvaltioiden voimat tiiviiksi poliittiseksi liitoksi, talous- ja rahaunioniksi sekä yhteiseksi turvallisuus- ja sotilaspolitiikaksi.
EU:n tukee ylikansallisen suurpääoman valta-asemia ja voitontavoittelua alentamalla työvoimakustannuksia ja sosiaalisia menoja, heikentämällä ay-liikettä ja työehtosopimuksia, purkamalla ja estämällä kansallista sääntelyä ja verotusta, kiihdyttämällä monopolisoitumista sekä alistamalla kehittyviä maita."
Täysin oikea analyysi. EU:n liittovaltiokehitys voi johtaa kapitalistisen oligarkian syntymiseen. Tie sinne on pitkällä
EU:n jäsenvaltioiden ja Euroopan tason ammattiliittojen elimet lobbaavat palkkatyöläisten oikeuksien puolesta.
Toistaiseksi EU ei ole esittänyt vaatimuksia ammattiliittojen lakkauttamiseksi vaikka ne ovat oligarkian syntymisen esteenä. Vaara on olemassa.
EU tai jäsenvaltioiden täydellinen itsenäisyys tai ei, palkkatyöläisten on toimittava omien etujensa puolesta. Perussuomalaistyylinen "luokkasovinnon" tie johtaisi oligarkian valtaan. Kristillissosiaalinen ohjelma on työläisten antautumisen ohjelma. - Kokoomuksen veronkevennyspolitiikka on suurta bluffia.
Tuloveroa kevennetään. Tilalle otetaan kulutusverojen korotus.Kutusvero on tasavero. Kokoomuksen veroesitys on edullinen suurituloisille. - Englannin työläiset saivat tiettävästi ensimmäisenä maailmassa perustaa ammattiyhdistyksiä vuonna 1824.
Chartismi oli 1830-luvulta 1850-luvun puoliväliin esiintynyt Ison-Britannian työläisten poliittinen liike, jonka tunnuksena oli Kansan chartan (People's Charter) toteuttaminen. Se sisälsi vaatimuksen yleisestä äänioikeudesta ja useista edellytyksistä, joiden tarkoituksena oli taata tämä oikeus työläisille.
Chartismi kuoleutui 1950 luvulla. Se poiki pysyvän ammattiyhdistysliikkeen Trade Unionit, Työn liitot. Chartismin aikakautena työväestö meni palkkaliikkeen ohikin yleisissä poliittisissa tunnuksissaan ja sen pohjalta kehkeytyi Englantiin poliittinen työväenpuolue Labour nimellä.
Suomen porvari saapui jälkijunassa kapitalismiin ja otti oppia työväenliikkeen noususta läntisestä Euroopasta pyrkien sitä ennaltaehkäisemään sen.
Tehtailija Viktor Julius von Wright perusti työväenkerhon 1883 ja johti sitä 1896 saakka. Wrigtin järjestöä voidaan kuvailla sukankutojakerhoksi eli työväen harhauttajaksi. 1890 luvulla Suomeen alkoi virtautua lähinnä Saksasta työväenaatetta. Työläiset valtasivat wrigtiläiset työväenyhdistykset ja perustivat niiden pohjalle Sosialidemokraattisen työväenpuolueen (1903) tunnuksella "Irti porvareista". SDP perusti sittemmin ammattiliittot SAJ keskusjärjestönä.
Valtakunnalliset työehtosopimukset tulivat voimaan niinkin myöhään kuin vasta sotien jälkeen vuonna 1945.
Eduiltaan vastakkaiset väestöryhmät eivät sovi samalle tontille. Niiden välillä toki on ja tulee ollakin vuoropuhelua. Molemmat esittävät toisilleen mm. uhkavaatimuksia mutta myös asiallista debaattia käydään.
Mikäli liitoista luovutaan, isäntävalta valtaa työelämän kokonaan. Ammattiliitot esittävät vain toteutettavissa olevia vaatimuksia. Työlakkoihin ja mielenosoituksiin on aina syyllinen työnantajataho. Omistajat eivät suostu tasavertaiseen yhteistyöhön muissa kuin propagandapuheissa. - Näinhän se on.
Työväenliikkeen vastaiset kommentoijat esiintyvät lähinnä kakkalinjaulostuksilla muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Aloitus mainiona esimerkkinä kakkalinjasta.
Kannatan omalla nimellä kirjoittamisesta. Sääntö tulisi tulisi sellaiseksi muuttaa. - Uutinen vuodelta 2015
Kreikka pitää kiinni vaatimuksistaan saada Saksalta sotakorvauksia natsiajan miehityksen ajalta. Viimeksi vaatimuksen esitti Kreikan uusi presidentti Prokopis Pavlopoulos, kun vannoi virkavalansa viime perjantaina. Hänen mukaansa Kreikan sotakorvausvaatimukset Saksalta ovat voimassa.
Natsi-Saksa otti 476 miljoonan Reichsmarkan eli valtakunnan markan pakkolainan Kreikan keskuspankilta vuonna 1942. Sillä se kattoi Kreikan miehityksen kustannuksia ja rahoitti sotaretkiään Afrikkaan.
https://yle.fi/uutiset/3-7871188
Kaksi natomaata vastakkain. Suomella ei ole osuutta asiassa ellei liittolaisuutta natsien kanssa oteta huomioon.
Natomaat Turkki ja USA lähes vastakkain Syyrian sodassa.
Saas nähdä kuinka käy.