- Kyse on GI*määrästä. Glukoosin GI on sama kuin oluen mutta oluen GL on matala.
https://beerandhealth.eu/beer-and-health/beer-and-diabetes/?age-verified=972e040e43
'As beer contains alcohol, it can have an effect on diabetes. There is considerable scientific evidence that alcohol consumption of up to 24 g per day can lower the relative risk of type 2 diabetes by up to 30%. In people with diabetes, moderate alcohol consumption may improve glycaemic control and convey cardiovascular risk reduction and mortality benefits. These effects apply to all alcoholic beverages.'
' Glycaemic load
The glycaemic load (GL) expresses the total available carbohydrate content in a given amount of food, multiplied by its GI: (GI × carbohydrate (g))/100. Foods with a GL ≤ 10 are been classified as low GL, and those with a value ≥ 20 as high GL.'
' Beer: High glycaemic index versus low diabetes risk
Beer is classified as a high GI food, with the GI of lager beer around 100178,179, comparable with the GI of potatoes or breakfast cereals. 180However, the GL of beer is only 7.5 because of the low carbohydrate content (7.5 g carbohydrates per 250 ml*). In comparison with other products, a glass of a regular soft drink has a GI of 63 and a GL of 16, and a boiled potato of 150 g has a GI of 96 and a GL of 24. 180Although diets high in GI or GL have been associated with an increased risk of diabetes, 181alcohol consumption up to 24 g per day is related to a lower diabetes risk. 149-151This contradiction might be explained because when beer is consumed with or before a carbohydrate meal, beer tends to reduce the blood glucose peak after the meal. The biological mechanism behind this is likely to be alcohol’s ability to acutely inhibit glucose production in the liver and so counteracts the blood glucose response as a result of glucose absorption from the food/meal by the gut, and thereby reducing the overall GR (blood glucose peak). This results in more stable blood glucose levels after the food/meal, and that might consequently reduce the risk of type 2 diabetes.' - Kyllä noita voi syödä rajoitetusti. Pulla pari kertaa viikossa on ok, pari kertaa päivässä ei.
- Älä ajattele kilohintaa vaan kokonaiskustannusta. 300 g irtokarkkia kustantaa 15-25 € ja lakritsipötkö 40 snt. Et kuitenkaan pysty säännöstelemään sitä irtokarkin syöntiä. Toinen vaihtoehto on ostaa kerralla vain 50 g irtokarkkia.
Systeemisi johtaa tilanteeseen jossa laihdut ensin muutaman kilon ja sitten lihot ne takaisin. Tämä sama on jatkunut kohdallasi jo vuosia. - Koskee siis liikaa fruktoosia ja nopeita hiilihydraatteja. Hedelmistä ei voi saada liikaa fruktoosia jollei niitä syö ihan tolkuttomasti. Hedelmissä on tyypillisesti 2.5% fruktoosia, pussisokerissa 50%.
Ei nopeatkaan hiilihydraatit ole ongelma yleensä. Perunassa on aika vähän hiilihydraattia joten sitä pitäisi syödä paljon. Pasta on hidas hiilihydraatti, erityisesti täysjyväpasta. Riisiä ei yleensä ahmita. Jäljelle jää makeiset, pulla ja vaalea leipä. - Karppaus aiheuttaa paranoiaa.
- Näinpä. Ei tilanne ihan noin huono ole eli osassa perheitä kyllä tehdään vielä ruokaa mutta yhä enemmän mennään noutoruokaan ja eineksiin. Mitä huonompi sosioekonominen tilanne niin sitä enemmän, ainakin omasta mielestäni. Nouto/tilausruoka on vieläpä kallista.
- Kaupassa myydään Virginoa, käsittelemätöntä rypsiöljyä. Ihan hyvin toimii. On se tietysti suodatettu mutta sillä poistetaan kiintoaines, ei muuta.
Millä mielestäsi rypsiöljyä lantrataan? - Jeps. Lapsillakin tulee ravinnosta huimasti rasvaa kun makean lisäksi kelpaa oikein hyvin suolainen ja rasvainen pikaruoka. Suomalaiset saavat ravinnostaan 37E% rasvasta ja 14E% tyydyttyneestä rasvasta ja suomalaiset ovat rasvan syönnin suhteen jossain top 5 maailmassa. Sokerin suhteen ollaan keskimäärin tavoitteessa eli terveyden kannalta on hyvä että saamme keskimäärin alle 10E% sokerista. Lihavuuden suhteen sokeri on kyllä ongelmallista koska sokeri ei juurikaan tuo kylläisyyden tunnetta.
- Aloittaja eli MKH kärsii ahmimishäiriöstä ja on yrittänyt hankkia veitsenterävät vatsalihakset ja alipainon jo 5 vuotta.
Ihminen voi tosissaan tiputtaa painoaan tiukalla dieetillä merkittävästi lyhyessä ajassa varsinkin jos on kovin ylipainoinen.
MKH taas sortuu säännöllisesti ahmimaan ja kompensoi sitä massiivisella määrällä kestävyysliikuntaa. - Tuo 1:4 on myös näppärä kun oliiviöljy myydään litran purkissa ja camelina 1/4 litran. Makumaailmatkin voisivat sopia.
- Kasvinjalostus on hidasta ja kallista ja camelinaa viljellään vähän. Periaatteessa kasvatetaan lukuisia kasveja ja mitataan erukkahappopitoisuus ja risteytetään keskenään keskenään vähän erukkahappoa sisältävät kasvit. Jatketaan kunnes erukkahappopitoisuus on riittävän matala. Voidaan myös käyttää kemikaaleja ja säteilyä mutaatioiden aikaansaamiseksi. Maksaa miljoonia ja vie pitkän aikaa.
- No jos seossuhde on 1:4 niin erukkahapon pitoisuus laskee. Oliiviöljyyn tulisi näin 8% ALA:aa.
- Ei pussisokerikaan maltillisella määrällä nosta verensokeria. Glukoosia ei oikein voi välttää jäätelössä, ilman sitä se kiteytyy aika nopeasti.
Glukoosin ongelmana on taas se, että se ei ole makeaa. Glukoosifruktoosisiirappi on hiukan makeampaa kuin sakkaroosi per hiilihydraattigramma eli sitä (tai inverttisokeria, sokerisiirappia ja happoa keitetään tunnin verran, hajoaa fruktoosiksi ja glukoosiksi) ja jotain keinomakeutusainetta voisi toimia jäätelössä. - Pellavaöljy on kyllä käyttökelvotonta ruuanlaitossa. Camelinan lantrausta rypsiöljyllä tai oliiviöljyllä pitäisi kokeilla mutta ei ole aikaa eikä tarvetta tällä hetkellä kun en laita ruokaa.
- Myös Lohilossa on glukoosia nimellä rypälesokeri. Kun siinä on myös fruktoosia niin epäilen että valmistukseen on käytetty glukoosifruntoosisiirappia.
- Ei rypsiöljystä voi tehdä maalia koska siinä on liian vähän monityydyttymätöntä rasvaa.
Kaupassa on myynnissä kylmäpuristettua rypsiöljyä. Ihan ok. Maku hiukan pähkinämainen. Rypsiöljyn rasvahappokoostumus on erinomainen ja jos sitä haluaa välttää niin kannattaa lopettaa ravintolasyöminen koska suurin osa käyttää sitä. - Ketotuotteet ovat todennäköisesti loppu koska niitä ei tilata eikä niitä tilata koska ei ole kysyntää. Tässä tutkimuksessa: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0002916523005117 jaettiin NHANES-aineisto eri dieettiryhmiin. Tutkittavia oli kaiken kaikkiaan 16 412 ja ruokapäiväkirjojen tarkastelun jälkeen ketoilujoiksi paljastui 77 kpl, paleota noudatti 62 kpl ja erilaisia kasvissyöjiä oli noin 2200 kpl.
Joissain kaupoissa on jopa erillinen hylly kasvissyöjille koska heitä on riittävästi. Puolen promillen takia ei kannata vaivautua, kasvissyöjiä lienee muutama prosentti. - Noista ainoastaan orlistaatti poistaa elimistöstä rasvaa mutta muut ovat kovin kalliita ja noita joutuu todennäköisesti käyttämään loppuiän.
- Näinpä. Suurin osa ihmisistä kuluttaa palkkansa, osalle se tietysti on pakollista kun ei voi elää halvemmalla. Osa taas hankkii niin kalliin asunnon kun voi tyyliin saamme noin paljon lainaa, mitä me sillä saadaan.
Keskustelin yhden kaverin kanssa asiasta jokunen aika sitten kun hän ihmetteli miksi asun lähiössä enkä keskustassa. Hänestä oli outoa että arvostan enemmän sitä että 100 000 € sijoitus tuottaa 30 vuodessa 7% (optimistinen arvio) tuotolla 660 000 €. Keskusta-asuminen kustantaa siis palttiarallaa 20 000 € per vuosi. Todellisuudessa täytyy tietysti ottaa huomioon inflaatio, asunnon arvon kehitys ja asunnon remontit.
En tiedä riittääkö eläke kaikkeen elämiseen mutta jätän tällä hetkellä käyttöön suunilleen saman verran kuin mitä eläke on mutta en tiedä mitä talvien eläminen Espanjassa maksaa. Mikäli kielitaito ei ole riittävä niin kielikoulu maksaa 1700 € per kk eli 4 kk 7000 €. Ruoka on suunilleen saman hintaista tai aavistuksen halvempaa. Halpa alkoholi on tietysti liki ilmaista mutta erikoisoluet samanhintaisia kuin meillä. Kohtuullisen hyvää viiniä saa tietysti huomattavasti halvemmalla kuin meillä. - Ei ole ollut velkaa 30 vuoteen eli opintolainan maksun jälkeen ja sen jälkeen ostin asunnon jaa kesämökin, ilman lainaa siis. Rahaa kertyy sijoituksista noin 20 k€ ja palkasta 10 k€. Mitens itselläsi?