hvp27

Vapaa kuvaus

Aloituksia

52

Kommenttia

7560

  1. En usko että uutteet ovat kustannustehokas ratkaisu lukuunottamatta mustaviinimarjan etanoliuutetta jota en valitettavasti tehnyt tänä vuonna.

    Jahka tipaton lokakuu loppuu joulukuussa niin nautin kaakaoni brandyn kera. 1.5 dl brandyä, 3 dl kiehuvaa täysmaitoa, 2 rkl kaakaojauhetta ja 2 rkl erytriolia tuottaa sopivan seoksen. Kaakaojauhe ja erytrioli luonnollisesti brandyyn.
  2. Suklaan terveyshyödyt saq kaakaojauheesta ilman törkeää määrää rasvaa.
  3. Aivan. Käytännössä vain pitkäaikaisilla tuloksilla on väliä ja jos dieetti on hankala noudattaa niin siitä lipsahtaa helposti takaisin entiseen. LCHF-ruokaa saa käytännössä vain itse tekemällä kun ravintoloissa ei ole sellaista tarjolla. Ongelma ei ole niinkään hiilihydraatin vähentämisessä (joskin esimerkiksi lasagnesta ei saa pastaa pois) vaan rasvan puutteessa. 200 g rasvaa päivässä ja kolme ateriaa päivässä kun tarkoittaa 70 g rasvaa per ateria.
  4. Sokeroidut juomat eivät lisää kylläisyyden tunnetta oikeastaan yhtään ja ovat eräs suurimmista syistä miksi pikaruoka lihottaa.

    Insuliinillakin voi olla merkitystä eli ruoka, joka aiheuttaa nopean verensokerin nousun ja suuren insuliinin erityksen ja sen johdosta nopean verensokerin laskun voi syötättää.
  5. Tuossa tutkimuksessa laihtui karppaamalla peräti 1.15 kg enemmän vuoden kohdalla. Käytännön kannalta tuolla ei ole merkitystä. Meillä ei myöskään suositella vähärasvaista dieettiä vaan 30-40E% rasvasta. Tyydyttynyttä rasvaa kuitenkin enintään 10E%.
  6. Kun ihmisten herkkyys kovalle rasvalle vaihtelee kovin ja ihmisten kovan rasvan käytössä on isoja eroja niin olisi ensisijaisen tärkeää saada nämä riskitapaukset järkiinsä eli siis kovalle rasvalle herkät ja jotka siitä huolimatta käyttävät paljon kovaa rasvaa. Heillä sydänkohtausriski voi hyvinkin laskea enemmän kuin tuon 2-3% per E% ja laskun varaa voi olla reilusti.
  7. Vuoden -73 jälkeenkin on tehty rasvanvaihtotutkimuksia ja ravitsemussuositukset perustuvat enemmänkin niihin kuin noihin vanhoihin tutkimuksiin. Olisi aija täydentää blogikirjoitustasi esimerkiksi Lyon Heart Studyllä ja Oslo Heart Studyllä.
  8. Taisi olla prosenttiyksikköä eikä prosenttia. Meikäläisessä yhteiskunnassa on vaikeaa välttää tyydyttynyttä rasvaa täysin mutta keskimääräisestä 14E% tyydyttyneestä rasvasta pääsee kyllä alle 10E% varsin helposti.
  9. Onhan esimerkiksi Lyonin sydäntutkimus jonka mukaan margariiniryhmän sydäntautikuolleisuus oli 80% pienempää kuin voiryhmässä. Kyseessä oli korkeinta tasoa oleva tutkimus eli RCT ja kesto oli pitkä. Joskin se jouduttiin lopettamaan kesken ja voiryhmä ohjaamaan rypsiöljyn käyttöön. Samaten noista terveydenhuoltoalan seurantatutkimuksista on saatu vastasvia tuloksia mutta nekin kiistetään.

    Tyydyttynyt rasva on asiantuntijoiden mukaan haotallidta terveydelle kuten ovat myös huonot hiilihydraatit. Monityydyttymättömätön rasva sitten on terveellistä ainakin siinä määrin kuin sitä populaatioissa käytetään.
  10. Monityydyttymättömän rasvan suurimittaisesta käytöstä ei ole kokemusta missään ja epäilisin että sekin on todennäköisesti j-käyrä. Parempi voisi olla runsaasti oliiviöljyä ja hiukan rypsi- tai camelinaöljyä. Tylsä ja erittäin hankalasti noudatettava dieetti.
  11. Huomioina näistä tutkimuksista se, että tyydyttyneen rasvan saanti väestössä on ollut sangen maltillista. Näiden LCHF-dieetillä olevien tyydyttyneen rasvan saannin merkitystä tasolla 50E% ei ole tutkittu kuin kolesterolin osalta. LCHF tunnetusti nostaa LDL-kolesterolia keskimäärin 44%.
  12. Aika paljon on tehty tutkimusta. Tässä alan huippujen kanta asiaan vuonna 2011: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/21270379/

    Anendoottina Lyonin sydäntutkimuksessa margariiniryhmän sydäntautikuolleisuus oli 80% pienempää kuin voiryhmässä... .
  13. EPAn ja DHAn lisäsaanti on edullista mutta ei välttämätöntä. ALAa ja LAta tulee ravinnosta aika reilusti joten pienikin muuntokerroin tuottaa EPAa paljoan eli 4 g ALAaa tuottaa 200-400 mg EPAa.

    Kalan (paitsi kassilohen) syönti on tietysti ekogista ja rasvainenkin kala on aika kevyttä kun lohessa on vain 130 kcal per 100 g.
  14. Kyse ei ole laihtumisesta vasn ravinnon terveellisyydestä. Jos syö kilotolkulla ruokaa joka päivä niin pastaakaan ei voi syödä pääruoka-aineena.
  15. Täysjyväpasta ja jauheliha ovat ihan hyviä ruoka-aineita. Sekaan pakastevihanneksia ja valkokaalista tehty salaatti niin syntyy ihan terveellistä ja edullista ruokaa.
  16. Ihminen tekee EPAa ja DHAta ja ARAa kun sillä on käytössään riittävästi ALAa ja LAta. Noita kahta jälkimmäistä keho taas ei pysty tekemään. Tyydyttyneitä rasvoja elimistö tekee kaikwsta ylimääräisestä energiasta ja se on lähinnä varastoenergiaa.
  17. Alkuperäinen merkitys on kuitenkin nimenomaan kääreessä myytävä ruoka. Sen ravintoarvo on myöskin huono.

    Ap:llä roskaruuaksi on laskettu myös keksit ja makeiset jotka eivät ole ruokaa laisinkaan.

    Hampurilaisen ravintoarvot ovat huonohkot mutta aivan loistavat verrattuna pekoniin. Pekonia ei kuitenkaan nimitetä roskaruuaksi.
  18. Aivot tekevät rasvansa ja kolesterolinsa itse koska ne eivät mene veriaivoesteen läpi. Sen sijaan aivot eivät tule toimeen ilman glukoosia ja jollei sitä saada ravinnosta niin elimistö muuttaa jopa sisäelimet glukoosiksi jollei ruuassa ole glukoosin lisäksi proteiinia glukoosiksi muutettavaksi.
  19. Roskaruokaa on ruoka, josta syntyy roskaa. Esimerkiksi siis hampurilaiset, lihapiirakat ja muu nakkikioskiruoka.

    Mäkkärin perushampurilaisessa on 250 kcal. Jos pystyy syömään 1-2 kpl vedellä tai kahvilla niin jäy kyllä energian puolesta vaikkapa lounaaksi. Minulla usein reissussa aamiainen.
  20. Juu.+Siitä+kylläkin+puuttui+lisätty+sokeri,+lisätty+suola,+puhdistetut+viljat+eikä+tyydyttynyttä+rasvaa+ollut+paljon.
    21. 52 / 378
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt