Vapaa kuvaus

Aloituksia

45

Kommenttia

6166

  1. Kyllä minä olen lukenut miten työllisyysaste määritellään, se on ihan kaikkien vapaasti luettavissa.
    Itse et ymmärrä lukemaasi, en minä ole sanonut työssäkäyvien määrästä mitään.

    Mielestäni työllisyysaste, josta mainitsin, kuvaa sitä, että ihmiset haluavat tehdä työtä, koska tekevät sen vähänkin mitä työtä saavat.

    Siis toisin, kun täällä annetaan ymmärtää, että kaikki tulevat tänne vaan loisimaan sossun varaan.
  2. Nykyinen arvomaailmamme on suhteellisen nuori.
    Esim. tasa-arvo, joka mielestäni on tärkeimmästä päästä: Naiset saivat äänioikeuden 1906.
    Vielä 1960-luvulla naiset eivät päässeet ilman miestä ravintolaan. Muutos tuli vasta 1970-luvun lopulla.
    Ennen ja mikseipä vielä nykyäänkin, arvoista puhuttaessa sanotaan. koti-usko-isänmaa.

    Mutta arvot myös muuttuvat.
    Koti arvona, käsitti ydinperheen lisäksi suvun ja sen jälkeen koko yhteisön.
    Jos ajattelee uskontoa, niin itsestään selvä uskonnon opetus kouluissa, ei enää sitä ole.
    Kirkosta erotaan joukolla. Ihmiset etsivät toisenlaista hengellisyyttä.
    Lapsien kastaminen ei ole enää itsestäänselvyys. On vain nimiäiset.

    Vapaus on itselleni tärkein arvo. Jos vaikkapa kansakuntana vapauden menettää, silloin myös saattaa käydä niin, ettei omien arvojensa mukaan voi elää.
    Henkensä pitimiksi pitää teeskennellä ja valehdella.

    Isänmaa on tärkeä arvo, ainakin meille vanhemmille sukupolville.
    Nykyisin tuntuu välillä, että nuoremmat sukupolvet, mieltävät olevansa ainakin yhtä paljon eurooppalaisia, kun suomalaisia. Eikä siinä vikaa ole, ehkä se on tulevaisuudessa pysyvästi suunta.

    Kun puhutaan yhdenvertaisuudesta, siin tulee sitten näitä kulttuurien törmäyksiä.
    Esim. tasa-arvo on sitä, mihin kaikki kulttuurit eivät ole tottuneet.
    Ei vieraassa maassa voi käyttäytyä miten vaan.
    Se pitäisi osata ottaa huomioon, myös tänne tulijoiden.

    Jos mentäisiin tukka hulmuten minihameessa islmilaisen maan torille, kuinkahan mahtaisi käydä.

    Mitä tulee siihen puheeseen, että siellä ja siellä jne... on tehty sitä ja sitä, sanoisin, ettei maanpäältä varmaan löydy sellaisia paikkoja ja ihmiskuntia, joiden toimesta ei pahuuksia olisi harjoitettu. Joten sormella osoittelu lienee turhaa.

    Kansakuntien pitäisi katsoa eteenpäin.
    Valitettavasti vaan näissä kansakuntien johtajissa olisi toivomisen varaa.
  3. Kaikkihan muuttuukin nykyään niin tiuhaan tahtiin ja tulee uusia systeemejä, ettei tämmönen tavis perässä pysy millään.

    Vielä, kun ei ole kauheen kiinnostunut opetteleenkaan.
    On kai jonkin sortin laiskuutta, kun tulee vaan turvauduttua aina nuoriin.