Eliaana

Eliaana profiilikuva
Joulu 2024
Liittynyt 7v sitten
47 aloitusta · 6698 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Kysymyksesi on kinkkinen.
Mieleeni tulee sellainen, että kenties näillä vuosikymmenillä, yksi hyvä keskustelunaihe olisi luopuminen.
Pikkuhiljaa iän ja sairauksien vuoksi jokainen joutuu luopumaan jostain, ennen niin rakkaasta asiasta.
Siitä mitä niin mielellään touhusi, mutta ei jaksa eikä kykene.
Tämä vain yksi ajatus.
Olet niin oikeassa, tuo on lisääntynyt.
Tänä vuonna olen yhden kyyn kohdannut. Käskin sen mennä muualle.
Laiskasti katseli minua ja minä sitä.
Lähti sitten liikkeelle hitaasti kiiruhtaen.

Kyitä kohtaan joka kesä, yksikään ei minua ole uhannut, enkä minä niitä.
Syövät punkkeja.
Kauniin päivän iltaa.

Innostuin tuossa pesuhuoneen lattian ja ritilöiden jynssäykseen. Sen teen yleensä alkukesästä, vaan sattuneesta syystä sen jäi vähemmän tärkeiden joukkoon silloin.
Siinä samalla sitten laitoin kiukaan alle valkean ja saunoin.

Alatalossa on pojanpoika nuorempi, avovaimonsa kanssa. Mukava nainen, kaukoidästä kotoisin. Kemiat kohtasivat heti, kun hänet ensikerran tapasin.
Tämä pojanpoikani on luontoihminen.
Pyörtyä meinasin, kun sanoi kameroidensa hinnan. Silti olen tyytyväinen, että harrastus on tällainen.
Kertoi viirupöllön saaneensa kuvaan.
Edelliskerralla mökillä käydessään poimi 2 litraa mustikoita. Ehkä ei tavallista 28-vuotiaalta kaupunkilaispojalta.

Itsekin olen poiminut ja syönyt mansikoita, mustikoita, vadelmia.

Muistan hyvin, kun lapsenlapseni olivat murrosikäisiä ja oli niitä kasvun vaikeuksia, kuinka pelkäsin, etteivät väärille raiteille joudu.
Onneksi kohtasivat ´´sen oikean.´´
Enpä taida ainoa mummu olla tällaisten ajatusten kanssa.

Vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä (Tero Vaara)
Eveo-kanava näkyy kotona kaapeliTV:ssä, muttei näy mökillä antenniTV:ssä.
Kun ei tunne ihmistä, eikä tiedä toisen historiasta, eikä tunne olosuhteita ei ole kovin viisasta ruveta kovin ´´tietämään´´ voi mennä metsään.

Jokainen nyt vissiin kuitenkin tietää millaista apua yhteiskunnassa on tarjolla.
Tottahan se on, että vanhalle sairaalle ihmiselle ei välttämättä ole helppoa avunkaan hankkiminen.
Monta mutkaa saattaa matkaan tulla, eikä jaksaminen riitä.
Surullinen on tilanteesi.
Ymmärrän hyvin, että jos koko ajan on kurja ja sairas olo, sitä alkaa toivoa pääsevänsä pois.

Etkö mistään suunnasta saisi apua ja helpotusta huonoon oloosi. Kyllähän erilaisia lääkityksiä on olemassa, joilla oloa helpottaa voidaan.
Mitäänhän virallisesti hyväksyttyä poispääsyntietä ei ole ainakaan vielä.
Klo 20 alkavassa akuutissa TV1, käsitellään eutanasiaa.
Sateleman alkoi taas.
Siinä vähän laudan mittaa ehdin ottaa, ennen sadetta ja lähetin pojalle, tietää mitä tuo.
Aluejätepisteelläkin käväisin. Täällä on onneksi fiksua väkeä, ei ole asiatonta tavaraa, niinkuin jossain paikoissa näkee.

Ihania mansikoitakin noukin. Vadelmiakin olisi, mutta oottelen josko puskat kuivaa huomenna.

Tuon Forsyten tarun aikoinaan katsoin. Sain myös silloin lahjaksi sisareltani sen kirjasarjan. Tallessa on.
Teemalta olen katsonut nyt sitä Norjalaista ´´yhä elossa´´-sarjaa. Koskettavia kuvauksia.

Nuo pyykin silitykset ovat kyllä jääneet. Viimeinen mitä olen silittänyt, on jouluksi se perintöpellavavpöytäliina. Sen laitan aina joulupöytään.

Nuo jokapuolella riehuvat tulipalot ovat karmaisevia.

Globaalisti noin 4% paloista syttyy jostain muusta syystä, kun ihmisen toimista.
Tahallisesti tai tahattomasti.

Suomessa luku on 10% luokkaa,
Joten ihminen niistä vastuuseen pitäisi saada.
Sääolosuhteet voivat edesauttaa niiden hillitöntä leviämistä, mutta eivät niitä sytyttele.

Lasten leikeistäkin syttyy paloja joka vuosi.

Huomenissa pitäisi auringon paistaa. Hyvä tuo nyt olisi. Tomaatin raakileita näkyy olevan aika hyvin, aurinko antaisi makua ja kypsyttäisi.
Aloittaja kysyi miten maailma saataisiin paremmaksi, joten ajattelin asiaa yleensä.
En niinkään tätä ketjua.
Palstaa, jos ajatellaan, niin tarpeetonta asiatonta mollausta on siellä täällä.
No luulisin, että paremmaksi muuttuisi koko atmosfääri, jos tuo järjetön haukkuminen jätettäisiin vähemmälle.

Kun luin aloituksesi, ei mieleenikään tullut, että politiikkajankutukseksi/haukkumiseksi tämäkin isolta osalta menisi.
Oletan, ettet sitä tarkoittanutkaan.
Älä sitten usko kaikkea.
Sanoi minullekin, että ambulanssikyytin maksu lasketaan hoitokattoon.
Tiesin, että ei lasketa.
Ei tuo ollut edes ainoa kerta, kun tekoäly on ollut väärässä.
-ei enää kiinnosta..
-tullut luettelo...
-samat pitkät puuduttavat jutut...
-kestämistä...
Olipa mielenkiintoinen sisältörikas luettelo. Kyllä tuon takia jo kannatti ketjuun tulla vilkaisemaan.
Illankorvaa.
Päivä ollut touhukas aamupäivällä lähdin pojanpojantyttären 7-vuotispäiville.
Piti mennessä poiketa veljen luona, hän oli taas huonon näkönsä vuoksi laittanut väärin numeron veronmaksuun, piti poiketa jeesaamaan.

Nämä suvun nuoret rouvat laittavat aina niin hienot tarjoilut. Sanoin kerran pojantyttärelle, että ei tarvitse niin upeita luomuksia tehdä, kyllä me suku tiedämme, että sinä osaat.
Sanoin siksi, kun tiedän, että ne ns. ruuhkavuodet ovat ihan täynnä stressiä kuitenkin.

Kotiuduin mökille klo 17 aikaan.
No lämmittelin saunan alatalolla ja järvessä pyörähdin.
Kun tulin alhaalta, Väinö tuli pihatiellä vastaan kamalan naukumisen kanssa.
Naukui koko ajan, kunnes oltiin sisällä.

Miniäni ja pojantyttäreni tyrkkäsit käteeni kassit, synttärilahjoja ne.
Olen kyllä sanonut, että tekstiviesti riittää.

Poikani oli osatanut pakettiauton, myyntiin menee vanha avolava se puuhevonen.
En käy yleisillä uimarannoilla, vain omassa mökkirannassa.
Järvi ei ole kovin iso. Järven vesi on hyvälaatuista.
Jonkin verran kesäasutusta on, enenpää ei saa rakentaa.
Metelöiviä vesivehkeitä ei saa käyttää.
Meillä on veneessä airot ja sähkömoottori.
Niin, myyjinähän tässä ovat amerikkalainen pääomasijoittaja ja kanadalainen eläkeyhtiö.
Jotka omistavat carunasta kumpikin 40%.
Suomalainen työeläkeyhtiö omistaa 7,5% ja Ruotsalainen eläkeyhtiö 12,5%.

Turha tässä on hallitusta haukkua. Kyllä ne verkot ovat olleet isompien kalojen käsissä jo kauan aikaa.
Tänä vuonna kävin eka kerran saunastapäin pyörähtämässä järvessä 30.5:ttä.
Kyllä siellä monta kertaa on tullut käytyä tänäkin kesänä.
Tulee käytyä edelleen.
Meillä täällä mökillä (leivinuuni, avotakka) ja joissain vanhan tilan pesissä oli kanssa tuo veto-ongelma.
Sitten sain nuohoojalta erinomaisen neuvon.

Nykyään laitan aina ensin tuhkaluukusta kuumailmapuhaltimen puhaltamaan noin 15-20 minuuttia.
Sitten laitan tulen, annan puhaltimen olla päällä. Vähän päästä pienennän ja katson, joko veto paranee. Sammutan, kun savu menee vain ulos.
Tällä konstilla ei tupaan savua enää tule.

Pihan nurkkia olen siistinyt ja hyötykasvien kanssa touhunnut.
Kasvihuoneen ovenpielessä kasvaa ja kukkii korkea koiranputki.
Siinä on välillä puolikin tusinaa pölyttäjää.
Niinpä taivutan kasvin kukan kasvihuoneen ovesta sisään ja huiskaisen pölyttäjät sinne ja ovi kiinni vähäksi aikaa.

Sateita näyttää olevan muualla, vaan täällä ei ole tullut tippaakaan ainakaan vielä.
Oikein mukava ulkona touhuamisen ilma.
Meteorologit ne vouhkaavat helteiden ihanuudesta.
Meitäkin on paljon, jotka emme niistä iloitse.

Taidanpa ottaa jäätelöä, tuli sellainen mieliteko.
Ilta ehtii.
Pari- kolme viikkoa kesätouhuja riittänyt.
Kolme seuraavaa sukupolvea vapaita ja lomia viettänyt.
Viimeisen viikon olimme vanhalla tilalla veljen kanssa, kun mökit tulivat täyteen sakkia.

No väki mökillä pinosi 5 mottia puita ja sirkkelöivät ison kasan rankoja. Me veljen kanssa halkomakoneella haloimme 2röykkiötä pöllejä.
Nyt on polttopuuta.
Kivaa puuhaa ja hyötyliikuntaa samanaikaisesti.
Eikä sitä tiedä mitä elämässä eteen tulee, vara ei venettä kaada.

Onneksi säät suosivat lomalaisia, järvivesikin helli uimareita.
Nuorempi pojanpoikakin kävi mustikoita poimimassa. Kameran kanssa luonnossa kulkee myös.

Noita formuloita minäkin katselin silmät tapilla Häkkisen aikaan ja vielä Kiminkin.
Sitten se jäi, kun alkoivat rahaa pyytämään.

Vaatteita ostan niukasti.
Olen yrittänyt ruveta käyttämään niitä kaapinseisojia.
Sanoin itselleni, että mihin minä niitä oikein säästän.

Tässä Väinön kanssa nyt kaksin ollaan. Tänään tulimme mökille, poika ja koira olivat viimeisiä lähtijöitä.
Mukavaa, kun jälkeläiset viihtyy täällä mökkimaisemissa.

Öitä.
Lueskellessani kommenttejanne, ajattelin, miten erilaista elämänmenoa ja elämäniloa huokuvaa.
Juuri sitä iloa, jota jokainen ammentaa arjestaan. Ymmärryksen juuri pitäisi olla siinä, että tajuaa miten erilaisia ovat ihmisten arjet.

No oma arkeni on ollut touhua täynnä.
Aamupäivällä läksin hakemaan lisää edullisia ulkotuolia. Olin niitä jo kaksi ostanut, hain 5 lisää, 7,49 e oli hinta.
Samanlaisia tuolia on ennen myyty noin 25 eurolla.
Ajattelin, että tartun tilaisuuteen, kun vanhoja tuolia hajoaa ja aina tuoleja tarvitaan.
Pojantytär leikkasi nurmet ja rantapolut. Miehensä pyynnöstäni kaatoi pusikkoa kasvihuoneen vierestä, etä saan sinne valoa.
Ennen olisin sen homman tehnyt itse, nytkin luulen, että olisin pystynyt, mutta järki voitti. En ryhtynyt itse kuitenkaan.
Pojantyttärenmies kävi lasten kanssa venelenkillä, illalla saunottiin ja uitiin ja grillattiin. Kaikilla oli mukavaa,
On se uskomatonta, miten lapsilla sitä virtaa riittää, aikuiset väsähtää ennemmin.
Nukkuisiin tuli jo Väinökin.
Hyvää yötä.
Varmaan silloin, kun opin lukemaan.
´´Lentävä lohikäärme´´ sitä lastenkirjaa en unohda ikinä.
Vinttikamarissa taskulampun valossa luin (kun piti nukkua) peittohupussa, ettei van päästäisi yllättämään, etten ollut alkanut nukkumaan.

Edesmennyt sisareni ja minä olemme olleet varsinaisia lukutoukkia.
Isästä voimakas mielikuva on, kun hän oli puoli-istuvassa asennossa sängyllään luki ja luki ja luki.
Itsellä vähän on vähentynyt tahti, mutta miltei aina on joku kirja meneillään.
Talvella enemmän, kesällä vähemmän.
1 / 335
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt