Vapaa kuvaus

Aloituksia

47

Kommenttia

6573

  1. Täällä on aina ollut valkoapila.
    Poika kyllä ajaa leikkurilla välillä, käärmeiden näkyvyyden takia, kun eläimiä ja tuota nuorenpaa väkeä kulkee.
    Väliin sitten sanon, että jätä tuo alue, että ehtii kukkimaan. nytkin kukkii reilusti. Juuri laitoin kauppalistaan uuden siemenpussin. Paikkaan heti aina, jos kituliaita paikkoja näkyy.

    Kyitä ei ole näkynyt, viileys ja sateet ovat vissiin syynä.
    Vaskitsoita näkee miltei joka päivä.
  2. Kahdestaan kisun kanssa tässä ollaan. Vettä piisaa, kaikki pöntöt ovat täynnä.
    Tuossa, kun alamökin terassin ympäriltä leikkasin puskia, katsoin, tuolla päässähän tuo uppopumpun johto näkyy roikkuvan, ei se tässä vielä ole.
    Vaan siellä se meni pitkittäin ruohon seassa ja naps, poikki.
    Kyllä harmitti, no poika lupasi sen laittaa kuntoon.

    Muistan, kun lapsena menin mukin kanssa hyvään mansikkapaikkaan ja siellä olikin joku ampiaispesä.
    Kiukkuinen lauma sieltä hyökkäsi.
    Silloin minua vietiin lujaa. 3 pistoa sain. Onneksi en ole allerginen.

    Heinäpellon reunalla meillä juotiin piimäharua ja vaarinkaljaa.
    Tällaisia muistoja jutuistanne heräsi.

    Surullista luettavaa tuo alituinen nokittelu ja joka sanaan tarttuminen ja vääntäminen.
    ( tiedän kyllä, että ei tarvitse lukea, joten ei tartte huomauttaa)
    Mielestäni vanhalla iällä pitäisi jo osata asettua toiseen asemaan ja ajatella, mitä sanomiset toisesta tuntuvat.
    En myöskään oikein ymmärrä sitä, että toisen kommentti väännetään ihan toiseksi ja sitten siitä koloonnutaan. Siis omista tulkinnoista .

    Väinö-kissa se vaan hiiriä pyydystää.
    Lumpeenkukatkin avautuvat järvellä. Venettä pesin ja jätin tulpan pois, kun huomenissa taas kaatosadetta povattu tulevan.
    Kuikkaparillakin on poikanen.
    Joskus laittanut räystään alle punotun korin, siellä näyttää kirjosieppopari pesivän.

    Rannassa ollessani, yht´äkkiä muutaman metrin päästä kuului kamala rytinä.
    Sydän pomppasi rinnassa, valmistauduin pakenemaan kalamajaan.
    Koivusta putosi suuri oksa, osui pudotessaan naapurikoivuihin, siitä meteli.
    Pulssi oli vähän aikaa satasta.

    Rauhaisaa illanjatkoa itse kullekin.
  3. Sataa solkenaan.
    Pojantytär perheineen lähti tänään, oli tarkoitus olla vielä pari päivää, mutta, kun säätiedot olivat niin surkeat.
    Toivoivat, että vielä löytyisi yhteinen vapaa kesällä, että voisivat tulla perheenä.
    Työajat määrittelevät paljon elämää.
    No tässä hetkinen taas Väinön kanssa kaksin, kunnes seuraavia sukulaisia tuleNiin ihanaa, kun on läheisiä nähdä ja heidän kanssa olla, myös näin vanha tarvitsee sitä huilaustaukoa.
    Minä ainakin olen sellainen, että tarvitsen yksinolon aikaa välillä. Sitten taas on ihanaa nähdä perhekuntaa,
    Väinö vähän vierasti lapsia. Aikuisten luo meni heti, ajan kanssa sitten tottui ja tuli ihan normaalisti sisällekin.

    Lueskelin tuossa tuota kommenttikenttää.
    Mikä se laittaa ihmisen riitaa haastamaan. Joka sanasta pahaa etsimään.
    Mikä on se voima, jonka vuoksi pitää vuosien takaisia sanomisia vetää jatkuvasti tänne.
    Juttuja joista suurin osa ei tiedä mitään.
    Entä mikä se voima on, joka pistää ´´väärin käsittämään´´ joka lauseen.

    Kovin usein en näihin rettelöihin puutu, joskus olen kysynyt näitä kysymyksiä, koskaan en ole vastauksia saanut.

    Eikö tässä maailmassa ole tarpeeksi pahuutta ja ilkeyttä, emmekö ole sitä jo tarpeeksi nähneet, pitääkö sitä vielä näilläkin vuosikymmenillä vijellä.

    Rauhaisaa ja ilointäyteistä kohta alkavaa heinäkuuta, minäkin vanhenen taas vuodella.