Vapaa kuvaus

Aloituksia

47

Kommenttia

6657

  1. Tämä kirja on julkaistu viime vuonna, mutta Kassila on kirjoittanut samanaiheista aiemminkin. Sitä en ole lukenut.
    Sitten on myös mielestäni mielenkiintoinen kirja, jonka olen lukenutkin.
    Se on: Sensuroitu- Raamatun muutosten vaiettu historia.

    Näitä alkuperäisiä evankeliumeita ja muita pyhiä kirjoituksa on löytynyt useistakin paikoista.

    Olen seurannut tätä Katajan uusinta ohjelmaa ´´uskoisitko´´. minusta on mielenkiintoista
    kuulla ihan sisältäpäin, mitä itse kertovat ja miten maailman näkevät.
    Meillä ihmisillä on montaa erilaista todellisuutta,
    Aivan kuin on monenlaista arkeakin.
  2. Täällä ei ole lunta tullut, kuin pieni häivähdys.
    Nyt paistaa aurinko, pakkasta on kolme astetta.

    Eilen kävin veroilmoitusasioissa MHY:llä, nytpä sen asian lopullisesti valmiiksi sain.
    Sain perjantaiksi ajan auton öljyn-ja suodattimenvaihtoon.
    Poika kun sanoi, että vaikket paljon talvella ajakaan olisi hyvä vaihtaa.

    Väinön päivää eilen vietettiin. Väinö istui poikittain sylissä ja katseltiin elämää jostain maatilalta.
    Joku ulkorakennus se oli, missä kissa kävi ensin naksukupilla, sitten siihen tulivat hiiret varkaisiin.
    Kissa oli kylläinen, makasi vaan seuraille hiirten touhuja.
    Sitten siellä oli sellaisia lumivalkoisia kanoja, joilla ei ollut helttaa, vaan valkoinen töyhtö pään päällä.
    Sitten se mies meni kuvaamaan kotkanpesälle, Väinö oikein kääntyi pitkittäin sylissä, että näki paremmin.
    Eläinohjelmat kiinnostavat Väinöä.

    Nuo pahuksen niskat, kun jumittavat, rutina kuuluu pään sisällä, kun päätä kääntää.
    Vanhalla ihmisellä kun on vaivoja, jotka vaivaavat jonkun aikaa, sitten taas on hiljaista yhdessä kohtaa, taas toisessa kohtaa vaivaa aikansa jokin, häipyen taas pois.
    Milloin missäkin, onneksi ne ainakin vielä ovat sellaisia, että hyvin niitten kanssa pärjää.

    Pienelle lenkille pitänee lähteä, samalla vien noita roskapusseja. Nykyään on noita pönttöjä enemmänkin, mihkä lajitellaan.

    En oikein ymmärrä tuota hamstrausta, kun muutaman päivän lakko on ja kauppiaat kuitenkin ovat varautuneet. Ihmisillä on pakastimet, luulisi, että aina on hätävaraa ja säilöttyä tavaraa.

    Sotkamossa näyttä olevan kaivoksessa tulipalo. Kainuuseenjan se Stubbikin on tänään menossa
  3. Nykyinen arvomaailmamme on suhteellisen nuori.
    Esim. tasa-arvo, joka mielestäni on tärkeimmästä päästä: Naiset saivat äänioikeuden 1906.
    Vielä 1960-luvulla naiset eivät päässeet ilman miestä ravintolaan. Muutos tuli vasta 1970-luvun lopulla.
    Ennen ja mikseipä vielä nykyäänkin, arvoista puhuttaessa sanotaan. koti-usko-isänmaa.

    Mutta arvot myös muuttuvat.
    Koti arvona, käsitti ydinperheen lisäksi suvun ja sen jälkeen koko yhteisön.
    Jos ajattelee uskontoa, niin itsestään selvä uskonnon opetus kouluissa, ei enää sitä ole.
    Kirkosta erotaan joukolla. Ihmiset etsivät toisenlaista hengellisyyttä.
    Lapsien kastaminen ei ole enää itsestäänselvyys. On vain nimiäiset.

    Vapaus on itselleni tärkein arvo. Jos vaikkapa kansakuntana vapauden menettää, silloin myös saattaa käydä niin, ettei omien arvojensa mukaan voi elää.
    Henkensä pitimiksi pitää teeskennellä ja valehdella.

    Isänmaa on tärkeä arvo, ainakin meille vanhemmille sukupolville.
    Nykyisin tuntuu välillä, että nuoremmat sukupolvet, mieltävät olevansa ainakin yhtä paljon eurooppalaisia, kun suomalaisia. Eikä siinä vikaa ole, ehkä se on tulevaisuudessa pysyvästi suunta.

    Kun puhutaan yhdenvertaisuudesta, siin tulee sitten näitä kulttuurien törmäyksiä.
    Esim. tasa-arvo on sitä, mihin kaikki kulttuurit eivät ole tottuneet.
    Ei vieraassa maassa voi käyttäytyä miten vaan.
    Se pitäisi osata ottaa huomioon, myös tänne tulijoiden.

    Jos mentäisiin tukka hulmuten minihameessa islmilaisen maan torille, kuinkahan mahtaisi käydä.

    Mitä tulee siihen puheeseen, että siellä ja siellä jne... on tehty sitä ja sitä, sanoisin, ettei maanpäältä varmaan löydy sellaisia paikkoja ja ihmiskuntia, joiden toimesta ei pahuuksia olisi harjoitettu. Joten sormella osoittelu lienee turhaa.

    Kansakuntien pitäisi katsoa eteenpäin.
    Valitettavasti vaan näissä kansakuntien johtajissa olisi toivomisen varaa.
  4. Kaunis aurinkoinen päivä tänään. Käväisin mökkimaisemissa tarkistuskäynnillä.
    Sähköpostini renkkaa, en saa valvontakameran kuvia, no pojalle menee.
    Setvin tuossa mökkikansiota.
    Kai se jonkinlaista kuolinsiivousta on, kun saman tein jo kotona, että heitin turhat pois ja jäsentelin tärkeät asiat omiin muovitaskuihin.

    No, kun Väinö on heti sylissä kun jonnekin istun, nyt kultani innostui näistä muovitaskuista, pakko piilottaa ne.

    Täytyy sanoa, että ´´suru puserossa´´ seuraa tätä maailman touhua.
    Noin 10 vuotta sitten, luin jostain hengellisestä kirjoituksesta, että ajat tulevat sellaiset, että toivottavasti maailmassa ovat viisat johtajat silloin johtopaikoilla.
    Valiteettavasti ei se siltä tunnu.

    Nyt on tulossa kahdet vaalit.
    Kun ne sotevaalit ovat taas toisena, olisi hyvä, jos ihmiset alueellisesti niiden tärkeyden ymmärtäivät.

    Kun ne ensimmäiset vaalit oli, yritin kannustaa täälläkin ihmisiä äänestämään, varsinkin näitä äärialueen ihmisiä.
    Jos saisin päättää. äärialueelta, jossa itsekin asun, yli puoluerajojen laittaisin ehdokkaan, joka oikeasti näitä asioita ymmärtää ja keskittäisin kaiken mainonnan häneen.
    Näin saisi äärialueiltakin ehdokkaan (asioidenajajan) aluevaltuustoon.
    Nythän kävi niin, että isot kaupungit sai edustajat ja pienet paikat sai kynsin hampain tapella hoitopaikoista ym. palveluista.

    Äänestäkää ihmiset, kenenkään ääni ei ole turha.