Vapaa kuvaus

Aloituksia

195

Kommenttia

3469

  1. Jotkut uskovat, että tämän Ilkka. -aloitustehtailun takana ei ole yksi henkilö vaan ryhmä. Alan uskoa samaa. Ilkka.porukka tuottaa Suomi24-palstoille propagandaa, joka samaa kuin se, mitä Venäjällä syotetään venäläisille: USA ja "Nato-sotakone" uhkaa Venäjää ja Venäjä puolustautuu. Venäläisille syötetty putinistinen maailmankuva on kuin nurinkäännetty todellisuus. Tässä käänteisessä todellisuudessa USA:n johtama agressiivinen ja laajentumishaluinen länsi hyökkää ja Venäjä on viaton kohde, joka puolustautuu. Tätä valetodellisuutta yritetään nyt pakottaa suomalaisille. Kovasti porukka jaksaa puurtaa vaikka homma vaikuttaa epätoivoiselta. Ilmeisesti uskotaan, että jos pienikin osa suomalaisista saadaan uskomaan putinistiseen käänteistodellisuuteen niin siitä on apua Venäjän suunnitelmille. Tosielämässä laajentumishaluinen Putinin Venäjä hyökkää ja käy sotaa koko demokraattista vastaan. Mukana on myös Suomen maalittaminen hyökkäyskohteeksi. Uutta sofistikoitua versiota Mainilan laukauksille kehitellään.

    Ilkka.porukka yrittää vaikuttaa suomalaisiin myös kirjoittamalla "slaavilaisesta sisällissodasta", josta Suomen kannattaisi pysyä erossa. Sisällissota on raakaa. Jos kyseessä on "slaavilainen sisällissota" niin mistä slaavit noin rajusti riitelevät? Mikä saa venäläiset tuhoamaan ja murhaamaan silmittömästi? Mikä saa ukrainalaiset vastustamaan venäläisiä niin peräänantamattomasti, että Venäjä joutuu turvautumaan epätoivoisiin keinoihin, jottei tulisi nöyryytetyksi perin pohjin? Mistä sisällissodassa on kyse? Näen asian niin, että kyse on kahdesta asiasta, uskosta ja vallasta. "Slaavilaisessa sisällissodassa" läntiset slaavit, ukrainanaiset, puolalaiset, tsekit jne uskovat demokratiaan ja kansalaisuuteen, venäläiset taas uskovat itsevaltaisesti hallittuun imperiumiin ja alamaisuuteen. Kyseessä on ideologinen jako, joka ei koske vain slaaveja vaan kaikkia maailman ihmisiä. Me suomalaiset uskomme demokratiaan. Haluamme olla kansalaisia, joilla on demokraattisen valtion kansalaisten oikeudet ja vapaudet. Emme halua olla sorrettuja alamaisia. Näen asian niin, että suomalaiset voivat valita vapaasti maailmankatsomuksensa kun taas Venäjällä ihmiset pakotetaan ja harhautetaan valitsemaan niin kuin sortovalta haluaa. Ukrainan sodassa on kyse isoista asioista, jotka koskevat maailman kaikkia ihmisiä. Siksi meidän suomalaistenkin on seisottava horjumatta ukrainalaisten rinnalla.
  2. Sinipunaa pukkaa. Onko se hyvä juttu? Jos se on hyvä juttu niin kenelle se on hyvä juttu? Onko se Suomelle hyvä juttu? Mietitäänpä vähän, pähkäilläänpä pikkasen. [Tässä kohtaa kiihkeät liberaalit voivat lopettaa kommentin lukemisen koska sen on kirjoittanut oletusarvoisesti tyhmäksi määritelty persujen kannattaja.]

    Sinipunassa olisi periaatteessa yksi hyvä puoli. Se hyvä puoli on, että uudessa hallituksessa olisi mukana ainakin osa nykyisestä hallituksesta selvittelemässä nykyisen hallituksen aiheuttamia sotkuja, ennenkaikkea mahdottomaksi paisunutta velkaantumista. Pahimmillaan sotkun selvittäminen ja Suomen talouden nostaminen taas kerran suosta vaatii paljon kovempia otteita kuin Sipilän hallituksen pehmeä patistaminen ja kevyt kyykkyjumppa. Sipilän hallituksen toimista tänä päivänä tuskin kukaan enää kärsii ja koko suomalainen yhteiskunta hyötyy.

    Tekisikö sinipunahallitus saman minkä Sipilän hallitus teki vai tekisikö se samaa mitä teki Kataisen hallitus? Meikänomi on kovasti kritisoinut Kataisen hallitusta. Pistän nyt tähän pienen puolustuksen. Kun Kataisen hallitus aloitti työnsä niin Suomen talous näytti varsin hyvältä jos jätti huomiotta jotkut mittarit, jotka alkoivat vilkuttaa punaista. Kataisen sinipunapohjaisen hallituksen oli siis helppo tuudittautua hyvänolon tunteeseen ja tehdä innolla liberaalia politiikkaa. Uusi sinipunahaliitus ei voi millään tuudittautua samaan hyvänolon tunteeseen kuin Kataisen hallitus. Kaikki mittarit tulevat näyttämään punaista ja hälytyssireenit ulvoo. Kansallista vastuuta ei voi väistää. Ei voi vain tehdä liberaalia globalistista politiikkaa. Ei voi vain tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, edistää EU-integraatiota ja muuten istua tumput suorina. Se siitä poliittisesta vastuusta, joka demokratian mukaan hallitukselle kuuluu. Sitten on tämä puoluepoliittinen puoli, joka liberaaleille tuntuu olevan se tärkeämpi puoli.

    Vihervasemmisto haluaa säilyä yhtenäisenä blokkina. SDP on sitoutunut tähän blokkiin. Jos koko vihervasemmisto on mukana uudessa hallituksessa niin suostuuko kokoomus apupuolueeksi keskustan tavoin? Epäilen vahvasti, että ei suostu. Kokoomus on ihan liian iso apupuolueeksi eikä keskustan kohtalo vihervasemmiston apupuolueena houkuttele.

    Sateenkaarihallituksen aikaansaaminen siis tulee olemaan vaikeaa. Suostuisiko SDP sitten apupuolueeksi vahvasti oikeistopainotteiseen hallitukseen, jossa olisivat kokoomus, keskusta, RKP ja SDP? Sitäkin voi epäillä. Globalistiliberaalin persuvastaisen hallituksen ( - jota mm HS innokkaasti ajaa) aikaansaaminen ei siis välttämättä ole läpihuutojuttu. Oikonomi odotaa mielenkiinnolla, mutta myös pelolla. Suomalainen yhteiskunta on vahva, mutta ei se ihan mitä tahansa kestä.
  3. Asia nyt vaan on niin, että sodassa tapetaan. Sodan alottaja on vastuussa siitä, että ihmisiä kuolee. Eikö Putin sitä tiennyt? Luuliko Putin, että kun pannaan sotilaat hyökkämään rajan yli ja nimitetään hyökkäys "erityisoperaatioksi" niin se ei olekaan sotaa eikä ihmisiä kuole? Vai yrittääkö Putin saada ihmiset uskomaan, että kun venäläiset sotilaat tappavat ukrainalaisia sotilaita JA SIVIILEJÄ niin vastuussa siitä ovatkin ukrainalaiset ja Ukrainan auttajat? Niinhän Putinin trollit yrittävät selittää. Entä sitten Venäjän pelkurimaiset terrori-iskut raketeilla ja drooneilla Ukrainan yhteiskuntaa ja kansalaisia vastaan? Venäjän raaka hyökkäys synnytti ensin suuttumuksen, nyt se synnyttää jo vihaa. Viha ei ole kaunista, mutta sota ei ole kaunista. Venäjän käymä terroristinen sota on erityisen rumaa. Venäläisten sotilaiden pitäisi se rumuus nähdä ja ymmärtää viha, minkä se saa aikaan. Viha Putinin johtamaa Venäjää kohtaan on luonnollista ja oikeutettua.
  4. Vaikka alottajan näkemys menee jo liikaa vainoharhaisuuden puolelle niin kyllä tavallisten ihmisten Suomessa ja maailmassa on syytä suhtautua tähän Maailman Talousfoorumiin epäluuloisesti. Suomenkaan valtamedia ei ihmisille paljon WEF:stä kerro vaikka syytä olisi. WEF haluaa luoda globalisaatiolle jonkinlaista aatepohjaa. Oma epäluuloni kohdistuu kahteen asiaan. WEF:n ideologia kaunistelee globalisaatiota puhuen siitä vaub vapaakauppana, joka tuo vaurautta ja hyvinvointia kaikille maailman ihmisille. WEF peittelee globalisaation raakaa todellisuutta, joka on silkkaa riistokapitalismia. Peittelyyn käytetään myös tekopyhää muka-ekolologisuutta. Globalisaation todellisuus on kuitenkin niin luonnon kuin ihmistenkin riistoa pienen globaalikapitalistisen yläluokan hyväksi.
    Olen jo vuosia meuhkannut tätä globalisaation pimeää puolta vastaan. Olen kuitenkin halunnut pysyä asiassa enkä lähteä alottajan tavoin maalailemaan vainoharhaisia salaliittoteorioita. Ei WEF ole mikään salaseura, jossa jäsenet initaatiomenoissa vannovat ikuista uskollisuutta järjestölle ja lupaavat totella sen johtajia. Lähinnä näkisin WEF:n globaalina lobbausjärjestönä, joka haluaa vaikuttaa valtioiden politiikkaan niin, että globaali riistokapitalismi saisi toimia mahdollisimman vapaasti ilman, että valtiot ja demokraattinen politiikka asetta sille rahoituksia.

    Panen tähän muutaman wikipedia-sitaatin:
    "Maailman talousfoorumi (World Economic Forum, WEF) on Geneven lähellä Colognyssä sijaitseva suuryritysten rahoittama säätiö, jonka tarkoituksena on edistää globalisaatiota, vapaakauppaa sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä".
    "
    Maailman talousfoorumin puheenjohtajana toimii saksalais-sveitsiläinen taloustieteilijä Klaus Schwab, joka perusti säätiön vuonna 1971".

    "Myös taloustieteilijä Klaus Schwab on kehittänyt tulevaa "tehokkaan globaalin hallinnon muotoa".

    "Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen on kuitenkin varoittanut, että kyseisen hallintomallin toteutuminen saattaisi johtaa siihen, että entistä useampi maailmanlaajuisia kysymyksiä koskeva päätös tehtäisiin epävirallisissa tapaamisissa eikä demokraattisesti valittujen päättäjien toimesta".