Vapaa kuvaus

Aloituksia

218

Kommenttia

3834

  1. Tarkoititko: voiko sinun firmaasi patistaa ottamaan työhaluisen työttömän töihin? Jos sitä kyselit niin se on hyvä kysymys. Firmat kuitenkin valikoivat työntekijänsä sen perusteella kenestä uskovat olevan on eniten hyötyä firmalle. Markkinatalous perustuu kilpailuun. Firmat eivät voi harjoittaa hyväntekeväisyyttä, mutta valtiot voivat - tietyissä rajoissa. Jos valtion talous on kunnossa niin valtio voi tukea työllisyyttä ja siitä voi olla hyötyä valtiolle.

    Näinä globalisaation ankeina aikoina valtiot ovat tukeneet työllisyyttä paikkaamalla matalien palkkojen ja toimeentulon välistä eroa. Se on ollut ihan kannattavaa valtiolle koska se on ylläpitänyt kotimaista kysyntää, joka on pitänyt firmoja pystyssä ja talouden pyöriä pyörimässä, mikä on tuonut valtiolle verotuloja. Se on kuitenkin tietoa ja taitoa vaativaa hankalaa tasapainoilua. Suomen kaltaisen maan on oltava tarkkana. Suomella ei ole varaa harjoittaa hyväntekeväisyyttä koko maailman mittakaavassa eikä Suomella ole varaa sen kaltaisiin pullisteluihin kuin "kunnianhimoinen ilmastopolitiikka".
  2. Jos murskatappio tarkoittaa tappiota seuraavissa eduskuntavaaleissa niin eihän niissä äärioikeisto voi tappiota kärsiä kun eduskunnassa ei ole äärioikeistoa. "Äärioikeisto" on äärivasemmiston perussuomalaisiin iskemä leima, joka on silkkaa propagandaa ja valhetta. Perussuomalaiset putsasivat ääriainekset puolueesta jo Halla-ahon aikana. Liberaali valtamedia pehmensi leimaa jo aiemmin kirjoittamalla äärioikeiston sijasta "laitaoikeistosta". Nyt YLE käyttää jo "laitaoikeiston" rinnalla termiä "kansalliskonservatiivinen", joka on asiallinen, mutta vähän turhan pitkä sana.
    "Populismi" voisi olla mielestäni ihan hyvä käsite. Haukkumasanahan sekin on alun perin, mutta se voisi muokkautua tarkoittamaan aitoa kansanvaltaa vastakohtana elitismille ja ohjatulle demokratialle.

    YLE kirjoittaa Euroopan "laitaoikeistossa" tapahtuneesta muutoksesta suhtautumisessa Trumpiin. On totta, että Euroopan ns "liberaalien" syrjimät kansallismieliset näkivät Trumpissa vahvan liittolaisen. Nyt on kuitenkin jouduttu tunnustamaan karu tosiasia, joka minulle oli selvä jo alusta alkaen. Trump on enemmän uhka kuin toivo Euroopan kansallismielisille puolueille. Trump on Euroopan ja demokratian vihollinen melkein siinä missä Putinkin. Irtaantuminen Trumpista on uusi askel terveempään suuntaan eurooppalaisessa demokratiassa. Se ei kuitenkaan riitä niin kauan kuin vastaavaa liikettä ei tapahdu polarisaation toisella puolella. Euroopan vasemmistossa ei näy merkkiä "liberaalin" äärivasemmistolaisen kiihkoilun lientymisestä.
  3. Huvittaa se tai ei niin "jälkiteollinen" on taloustieteen termi, joka määrittelee, millainen yhteiskunta on. Maatalousmaassa valtaosa ihmisistä tekee töitä pelloilla ja laidunmailla, pienempi osa valmistaa tarvekaluja käsityönä ja myy niitä niille, joilla on rahaa. Rahaa on lähinnä pienellä yläluokalla, joka myös käyttää valtaa ja pitää kansaa kurissa. Suomi oli pääosin maatalousmaa vielä 1950-luvulla vaikka maassa oli jo teollisuutta, Maatalousmaaksi Suomi kuitenkin oli määriteltävä kun niin suuri osa ihmisistä eli maaseudulla, viljeli maata ja kasvatti tuotantoeläimiä. Suomessa oli kuitenkin teollisuutta jo 1800-luvulla. Oli näitä ruukkeja eri puolilla maata lähinnä koskien partailla. Koskista saatiin käyttövoimaa. Kaupungeissa oli jonkin verran pienteollisuutta. Suomesta alkoi tulla teollisuusmaa vasta 1960-luvulla. Maalta muutettiin kaupunkeihin ja herrojen harmiksi myös Ruotsiin, joka oli jo teollisuusmaa. Teollisuusmaissa valtaosa ihmisistä asuu ja saa elantonsa kaupungeissa. Teollisuus on työvaltaista ja palkat matalia. Näin oli edistyneimmässä osassa Eurooppaa jo 1800-luvulla. Se oli riistokapitalismin kulta-aikaa. Työvoimaa riistettiin surutta ja kapitalisteista tuli yhteiskunnan uusi yläluokka. Sitten peliin tuli uusia juttuja, tuli nationalismi, demokratia ja sosialismi. Työväestö alkoi vaatia parempaa palkkaa ja parempaa elintasoa. Kun sosialismi uhkasi vallankumouksella, missä tuotantovälineet eli pääoma otettiin valtion haltuun niin demokraattisissa yhteiskunnissa alettiin säädellä työn ja pääoman välistä ristiriitaa. Ay-liike laillistettiin. Palkat ja elintaso lähti nousuun, mikä säteili koko yhteiskuntaan. Nyt rahaa oli kaikella kansalla. Koitti kulutusyhteiskunnan aika. Kaupan ja muiden palveluelinkeinojen osuus alkoi kasvaa. Kun työ kallistui niin tuottavuutta piti nostaa. Automaatio alkoi kehittyä. Kun tuottavuus on korkea niin tavaraa voidaan tuottaa suuria määriä. Kun yleinen elintaso on korkea niin tavaraa voidaan myydä ihmisille suuria määriä. Kapitalistit rikastuvat ilman työvoiman riistoakin. Valtio saa niin paljon verotuloja että voi ylläpitää toimivaa infrastruktuuria. Vaikka siis teollisuus on talouden moottori niin jotta se voi toimia ja sen kannattaa toimia täydellä teholla niin vaaditaan myös hyvin toimivaa valtiota ja kansalaisten korkeaa elintasoa ja ostovoimaa.

    Sellainen siis on jälkiteollinen yhteiskunta. Jälkiteollinen valtio voi olla hyvinvointivaltio kansalaisille jos kaikki toimii. Teollisuuden kannattaa tuottaa tavaraa täydellä tehollaan jos se tavara saadaan myytyä, siksi kansalaisten ostovoiman ja kulutuksen on oltava korkea. Ei teollisuuden kannata tavaroita hyllyyn tuottaa. Tavaran pitää liikkua ja rahan pitää liikkua. Jos köyhät ovat rutiköyhiä ja rutiköyhiä on liikaa niin rahan liike hidastuu. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa talouden kaikkien osatekijöiden pitää toimia ja kyetä toimimaan myös yhdessä ja hyvässä tasapainossa. Se voi olla haasteellinen juttu. Jos joku talouden osa prakaa niin se vaikuttaa muihin osiin, mikä voi panna alulle rappiokierteen. Rappiokierteet ovat tuhoisia ja niitä on nähty. Rappiokierteiden torjunta ja niistä ulospääsy on iso haaste taloustieteelle.
  4. Kyllä minä yrittämisen perusasiat ymmärrän. Tärkein asia yrittämisessä on, että yrityksen tuotteilla on kysyntää. Tuotteen hinta- laatusuhteen pitää olla kohdallaan. Jos yrityksellä on asiakaskunta, joka luottaa yritykseen ja sen tuotteisiin niin yritys on kestävällä pohjalla.

    Markkinatalous perustuu kilpailuun. Yrittäjät kilpailevat asiakkaista. Kilpailussa pärjääminen on yrittäjän omalla vastuulla, mutta kaikkiin asioihin yrittäjä ei pysty vaikuttamaan. Asiakkaiden ostovoima on yksi asia, johon yksittäinen yrittäjä ei pysty vaikuttamaan. Maailman menoon, joka nostaa tuotantokustannuksia ei yrittäjä pysty vaikuttamaan. Suomen valtiossa, suomalaisilla kotimarkkinoilla toimiva yrittäjä on maan hallituksen armoilla. Suomen valtio voi auttaa yrittäjiä tekemällä sellaista talouspolitiikkaa, joka ylläpitää kuluttajien ostovoimaa. Jos Suomen talous on hyvässä kunnossa ja tasapainossa niin Suomen hallitus voi helpottaa maailman menon aiheuttamia kustannuspaineita. Huono talouspolitiikka voi ajaa PK-yrittäjiä konkurssiin ja vaikeuttaa isojenkin yhtiöiden toimintaa.

    Yrittäjät voivat olla hyvin erilaisessa asemassa sen mukaan, millainen ja missä niiden asiakaskunta on. Jos asiakaskunta on suppea ja varakas niin yritys pärjää vaikka maassa tuloerot kasvavat. Jos asiakaskunta on laaja ja siihen kuuluu ihmisiä kaikista tulotasoista niin yritys voi joutua vaikeuksiin jos osalla asiakkaista ostovoima romahtaa.

    Suomi on kehittynyt jälkiteollinen maa, mikä tarkoittaa, että valtaosaa ihmisistä työllistävät palveluyrittäjät. Se on mahdollista koska teollisuus on tehokasta ja tuottavaa. Tuottava ja kansainvälisesti kilpailukykyinen teollisuus tuo maahan rahaa, joka panee talouden pyörät pyörimään kun raha leviää talouteen riittävän tasaisesti. Siinä auttaa monipuolinen yksityinen yrityssektori, mutta myös julkinen sektori, joka ylläpitää infrastruktuuria ja auttaa kuluttamaan myös niitä ihmisiä, joiden oma tulotaso on matala. Siitä hyötyvät PK-yrittäjät ja yksityiset ammatinharjoittajat. Kauppa, rakennusfirmat, korjaamot ravitsemusliikkeet ym hyötyvät, mutta myös yliopistojen ja ammattioppilaitosten kouluttamat ihmiset. Kun talouden pyörät pyörivät niin valtiolle kertyy verotuloja oman työsarkansa hoitamiseen. Jos Suomi putoaa jälkiteollisten maiden joukosta halpaa työvoimaa hyödyntäväksi maaksi niin se merkitsee koko maan köyhtymistä ja rappiota.

    Jos nyt joku, vaikka reunaoikeistolaisesti ajatteleva palstalainen on sitä mieltä, että en ymmärrä yrittäjyyttä niin hän voisi vastauksessaan täsmentää, että mitä en ymmärrä.
  5. Sinänsä ei olisi ihmeellistä jos Suomeen syntyisi jonkinlaista YYA-nostalgiaa. Omastakin mielestäni oli joitain asioita, jotka olivat paremmin ennen milleniumin vaihtumista. Suomalaiset olivat isänmaallisia. Kaikilla suomalaisilla taistolaisia kommunisteja lukuun ottamatta oli yhteinen viitekehys. Kaikkien puolueiden piti toimia oman maan ja sen ihmisten hyväksi. Kun asioista oltiin eri mieltä niin erilaiset näkemykset kuvastivat todellisia ristiriitoja ja niiden todellisten ristiriitojen sääntelyä varten oli demokratia ja sen instituutiot.

    Milleniumin vaihteen jälkeen Suomeen tuli ulkoa päin uusia ajatuksia, näitä ns "liberaaleja". Ne loivat kuvitteellisia ristiriitoja, joita on vaikea säädellä millään järkiperäisillä perusteilla. Ihmiset vain sitoutuvat niihin ja uskovat niihin. "Liberaalius" toi Suomeen globalismia, EU-federalismia ja monikulttuurisuuden ihannointia, jotka olivat perinteitä ja isänmaallisuutta vastaan. Isänmaallisuus nähtiin jopa pahana nationalismina. "Liberaalien" mielestä kaikki, mikä oli nationalismia eli kansallismielisyyttä vastaan oli hyvää. Se synnytti vastarektion, jota "liberaalit" ensin kutsuivat "populismiksi" ja sitten "äärioikeistolaisuudeksi". Syntyi kansaa jakava polarisaatio.

    Kun Putin määräsi Venäjän hyökkäämään Ukrainaan niin maltillisempien "liberaalien" kansallisvastaisuus lieveni. Isänmaallinen sai taas "liberaalikin" olla tietyissä asioissa. Eli nyt sitten Repe_Ruutikallio ja Oikonomi ovat Nato-asiassa samalla puolella niinkuin on aivan valtaosa suomalaisista. Natovastaisuus on suunnilleen samaa luokkaa kuin oli taistolaisen kommunismin kannatus YYA-aikana. Tämän päivän taistolaiset, Putinin Venäjän etäpäätteet ja muut "venäjämieliset" nyt sitten yrittävät vedota suomalaisten nostalgisiin tunteisiin ajasta, jolloin suomalaiset eivät vielä olleet niin jyrkästi kuvitteellisten aatteiden ja arvojen jakamia kuin tänä päivänä ovat.