Vapaa kuvaus

Aloituksia

852

Kommenttia

7730

  1. Sapatti on varmasti muuttunut juutalaisille pakkosiirtolaisuuden aikana ja Israelista pois kartoituksen aikana.

    Myös on olemassa asioita, mitkä osoittavat sapatin sunnuntaiksi. Eräs uskovainen rakensi taloa eikä rakentanut sitä sunnuntaisin. Talo valmistui etuajassa ennen heitä, jotka rakensivat myös sunnuntaina.

    Jeesus on sapatin Herra ja Jeesus nousi kuolleista viikon ensimmäisenä eli sunnuntaina..

    KOL. 2: 16. Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta,
    17. jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen.
  2. 𝐇𝐢𝐧𝐭𝐞𝐥𝐚̈ 𝐡𝐮𝐢𝐩𝐩𝐮𝐧𝐲𝐫𝐤𝐤𝐞𝐢𝐥𝐢𝐣𝐚̈
    Jos etsit painoluokkaansa nähden kovimpia nyrkkeilyennätyksiä, haet turhaan niitä ”Sugar” Ray Robinsonin tai Rocky Marcianon saavutuksista. Nopein isku on 10–30 cm pitkällä sirkkaäyriäisellä eli mantisravulla. Analysoidakseen lyöntiä äyriäisasiantuntija Shiela Patek ja hänen johtamansa, Berkeleyssä sijaitsevan, Kalifornian yliopiston tutkijaryhmä tarvitsi korkearesoluutioista videota, jonka kuvataajuus oli 5000 kuvaa sekunnissa. He osoittivat, että mantisrapu (Odontodactylus scyllarus) voi iskeä voimalla, joka on rutkasti yli sata kertaa sen painon suuruinen.
    Pamppumaisen raajan huippunopeus on 14–23 m sekunnissa ja huippukiihtyvyys 65–104 km/s2 (6 600–10 600 G, missä 1 G tarkoittaa painovoiman antamaa kiihtyvyyttä; astronautit ja hävittäjälentäjät pökertyvät jo 10 G:ssä). Kyseiset mantisravut käyttävät tätä raajaa saalistamiensa kotiloiden kuorien murskaamiseen ja ovatpa ne myös särkeneet akvaarioidensa lasiseiniä.
    Katapultti
    Tällaisen nopeuden saavuttamiseen ei riitä normaali lihasvoima. Sensijaan tarvitaan katapulttimekanismia, jotta niin paljon energiaa voidaan varata elastiseen materiaaliin ja sitten nopeasti vapauttaa. Mantisravulla on tätä varten erityinen satulanmuotoinen jousi lyömälisäkkeensä sarananivelessä.
    Satulajousen muodon tekninen nimi on hyperbolinen paraboloidi, mutta se muistuttaa Pringles-perunalastua. Hyperbolinen paraboloidi on rakenteeltaan hyvin vahva ja tehokas. Sitä käytetäänkin tekniikassa ja arkkitehtuurissa, koska se jakaa rasitusta tasaisesti eikä väänny helposti, helmiveneisiin kuuluvilla nautiluksilla sama muoto vahvistaa kuorta. Kuitenkaan yksikään toinen eläin ei käytä rakennetta jousena.
    Katapulttiin tarvitaan kuitenkin muutakin kuin jousi. On oltava lihaksia sen lataamiseksi ja lukko- tai salpamekanismi sen vapauttamiseksi. Jos kaikkia näitä osia ei olisi, koneisto ei toimisi ollenkaan. Tällainen mekanismi ei olisi voinut syntyä satunnaisten pienten muutosten ja luonnonvalinnan kautta. Jälkimmäinen ei nimittäin toimisi, koska muutoksista ei ole hyötyä ennen kuin koko järjestelmä on kasassa.
    Kuplaisku
    Jokainen isku on itse asiassa kahden lyönnin sarja. Dr Patekin johtama tutkijaryhmä havaitsi, että jokaisessa iskussa oli kaksi voimapiikkiä alle puolen millisekunnin välein toisistaan. Toisen voimapiikin aiheuttaa kavitaatioksi kutsuttu tuhoava prosessi. Veden virratessa epäsäännöllisesti suurella nopeudella muodostuu pieniä höyrykuplia. Kun paine tasaantuu, kuplat luhistuvat ääntä nopeammin, synnyttäen hyvin voimakkaita paineaaltoja, kuten myös ääntä ja jopa valoa. Kavitaatiovoima voi olla itse asiassa miltei neljä kertaa itse raajan iskun suuruinen. Kavitaatio voi tuhota teräspintoja ja laivojen potkureita, ja olisi tuhonnut kovaakin kiveä vedenpaisumuksessa. Äyriäisen raajakaan ei ole turvassa – vaikka sen kuori sisältää vahvoja mineraaleja, sen kuori uusiutuu usein.
    Sattumaa vai suunnittelua?
    Mantisrapu ja sen kavitaatiota hyödyntävä katapultti-isku uhmaavat evoluutiota. Mutta kuinka kotiloiden murskaaminen sopii Jumalan luomistyöhön, jota kuvataan sanoilla ”sangen hyvä”? Selkärangattomat, kuten esimerkiksi kotilot, eivät ensinnäkään ole ”elollisia” siinä mielessä, että ne olisivat ”sielullisia”, kuten selkärankaiset. Niistä ei Raamatussa koskaan puhuta sanoilla nephesh chayyah (elävä sielu/olento). Tieteelliset todisteet itse asiassa viittaavat siihen, että selkärangattomat eivät tunne kipua. Toisekseen Luoja on voinut ohjelmoida piilevän murskauskyvyn mantisravun geeneihin, koska hän tiesi lankeemuksesta ennalta.
  3. 𝐇𝐢𝐧𝐭𝐞𝐥𝐚̈ 𝐡𝐮𝐢𝐩𝐩𝐮𝐧𝐲𝐫𝐤𝐤𝐞𝐢𝐥𝐢𝐣𝐚̈
    Jos etsit painoluokkaansa nähden kovimpia nyrkkeilyennätyksiä, haet turhaan niitä ”Sugar” Ray Robinsonin tai Rocky Marcianon saavutuksista. Nopein isku on 10–30 cm pitkällä sirkkaäyriäisellä eli mantisravulla. Analysoidakseen lyöntiä äyriäisasiantuntija Shiela Patek ja hänen johtamansa, Berkeleyssä sijaitsevan, Kalifornian yliopiston tutkijaryhmä tarvitsi korkearesoluutioista videota, jonka kuvataajuus oli 5000 kuvaa sekunnissa. He osoittivat, että mantisrapu (Odontodactylus scyllarus) voi iskeä voimalla, joka on rutkasti yli sata kertaa sen painon suuruinen.
    Pamppumaisen raajan huippunopeus on 14–23 m sekunnissa ja huippukiihtyvyys 65–104 km/s2 (6 600–10 600 G, missä 1 G tarkoittaa painovoiman antamaa kiihtyvyyttä; astronautit ja hävittäjälentäjät pökertyvät jo 10 G:ssä). Kyseiset mantisravut käyttävät tätä raajaa saalistamiensa kotiloiden kuorien murskaamiseen ja ovatpa ne myös särkeneet akvaarioidensa lasiseiniä.
    Katapultti
    Tällaisen nopeuden saavuttamiseen ei riitä normaali lihasvoima. Sensijaan tarvitaan katapulttimekanismia, jotta niin paljon energiaa voidaan varata elastiseen materiaaliin ja sitten nopeasti vapauttaa. Mantisravulla on tätä varten erityinen satulanmuotoinen jousi lyömälisäkkeensä sarananivelessä.
    Satulajousen muodon tekninen nimi on hyperbolinen paraboloidi, mutta se muistuttaa Pringles-perunalastua. Hyperbolinen paraboloidi on rakenteeltaan hyvin vahva ja tehokas. Sitä käytetäänkin tekniikassa ja arkkitehtuurissa, koska se jakaa rasitusta tasaisesti eikä väänny helposti, helmiveneisiin kuuluvilla nautiluksilla sama muoto vahvistaa kuorta. Kuitenkaan yksikään toinen eläin ei käytä rakennetta jousena.
    Katapulttiin tarvitaan kuitenkin muutakin kuin jousi. On oltava lihaksia sen lataamiseksi ja lukko- tai salpamekanismi sen vapauttamiseksi. Jos kaikkia näitä osia ei olisi, koneisto ei toimisi ollenkaan. Tällainen mekanismi ei olisi voinut syntyä satunnaisten pienten muutosten ja luonnonvalinnan kautta. Jälkimmäinen ei nimittäin toimisi, koska muutoksista ei ole hyötyä ennen kuin koko järjestelmä on kasassa.
    Kuplaisku
    Jokainen isku on itse asiassa kahden lyönnin sarja. Dr Patekin johtama tutkijaryhmä havaitsi, että jokaisessa iskussa oli kaksi voimapiikkiä alle puolen millisekunnin välein toisistaan. Toisen voimapiikin aiheuttaa kavitaatioksi kutsuttu tuhoava prosessi. Veden virratessa epäsäännöllisesti suurella nopeudella muodostuu pieniä höyrykuplia. Kun paine tasaantuu, kuplat luhistuvat ääntä nopeammin, synnyttäen hyvin voimakkaita paineaaltoja, kuten myös ääntä ja jopa valoa. Kavitaatiovoima voi olla itse asiassa miltei neljä kertaa itse raajan iskun suuruinen. Kavitaatio voi tuhota teräspintoja ja laivojen potkureita, ja olisi tuhonnut kovaakin kiveä vedenpaisumuksessa. Äyriäisen raajakaan ei ole turvassa – vaikka sen kuori sisältää vahvoja mineraaleja, sen kuori uusiutuu usein.
    Sattumaa vai suunnittelua?
    Mantisrapu ja sen kavitaatiota hyödyntävä katapultti-isku uhmaavat evoluutiota. Mutta kuinka kotiloiden murskaaminen sopii Jumalan luomistyöhön, jota kuvataan sanoilla ”sangen hyvä”? Selkärangattomat, kuten esimerkiksi kotilot, eivät ensinnäkään ole ”elollisia” siinä mielessä, että ne olisivat ”sielullisia”, kuten selkärankaiset. Niistä ei Raamatussa koskaan puhuta sanoilla nephesh chayyah (elävä sielu/olento). Tieteelliset todisteet itse asiassa viittaavat siihen, että selkärangattomat eivät tunne kipua. Toisekseen Luoja on voinut ohjelmoida piilevän murskauskyvyn mantisravun geeneihin, koska hän tiesi lankeemuksesta ennalta.
  4. Tällä geenien hitaalla ja asteittaisella sattumamuutoksella ja luonnonvalinnalla selitetään erilaisten fenotyyppien parempi sopeutuminen ja monimuotoisen eliömaailman synty. Se ei kuitenkaan selitä rakennekokonaisuuksien innovaatioiden kirjoa eikä yksilöiden kehitysvaiheita, salamannopeasta sopeutumismuuntelusta puhumattakaan!
    Uusdarvinismi välttää kysymyksiä fenotyyppien ominaisuuksien ja eliöiden rakenne- ja toimintakokonaisuuksien alkuperästä. Siltä puuttuu näkökulma innovatiiviseen suunnitteluun. Uusdarvinismi pystyy selittämään mitä jää jäljelle, mutta ei sitä, mitä jatkossa ilmaantuu. Tämä estää tieteellistä eliöiden rakenneratkaisujen ymmärtämistä.
    Lajien synty on yhä selvittämättä
    Kambrin räjähdys eli kaikkien monisoluisten eliöiden rakennetyyppien ilmestyminen maapallolle ”yhdessä geologisessa silmänräpäyksessä” on edelleen keskeinen evoluutioteorian ongelma 165 vuotta Darwinin pääteoksen, Lajien synty luonnollisen valinnan kautta eli luonnon suosimien rotujen säilyminen taistelussa olemassaolosta, julkaisemisen jälkeen. Darwinin kirja ei osoita, tieteellisen menetelmän avulla mikä on lajien alkuperä, eli miten kaikki elämän eri rakennetyypit olisivat syntyneet, vaan siinä vain spekuloidaan asialla yli kuusisataa kertaa. Kirja ei edusta toistettavaa tiedettä, vaan on pelkkää filosofista tarinointia – prosessifilosofiaa, joka määrää yhä kaiken. mitä yhteiskunnassa tapahtuu! Tästä voit lukea lisää Matti Leisolan kirjasta Darwin erehtyi – Erehtyikö Einsteinkin? (Datakirjat).
    Geenikeskeisen uusdarvinismin aika on ohi
    Tämän Tomi Aalto osoittaa murskaavalla tavalla merkittävässä uutuuskirjassaan Epigeneettinen informaatio ja kadonnut evoluutio (luominen.fi). On järkyttävää todeta, että Jumalan luoman perusryhmän eli rakennetyypin puitteissa tapahtuvan sopeutumismuuntelun, mikä mahdollisuus on jo luomisessa ennalta ohjelmoitu (esimerkiksi Darwinin peipot eli Galapagossaarilla parissa sukupolvessa, ravinnon muuttuessa, lajiutuvat sirkut) tulkittiin virheellisesti” rakennetyypistä toiseksi tapahtuvaksi evoluutioksi” ja tämä ”havainto” johti Darwinin ja johtaa tieteellisen tutkimuksen yhä edelleen harhapoluille. Tämä harhailu on kestänyt jo 165 vuotta!
    Tästä, jo luomisessa eliöihin valmiiksi ohjelmoidusta, sopeutumislajiutumisen mahdollisuudesta tehtiin virheellinen oppi kaikkien luomakunnan eliöiden rakennetyyppien eli pääjaksojen syntyhistoriasta. Oppia sovellettiin myöhemmin alkusyntyyn, alkusoluun ja jopa alkuräjähdykseen, jotka ovat kaikki osoittautuneet vääriksi johtolangoiksi. Virheelliset teoriat ovat aiheuttaneet myös laajan luopumisen uskosta Jumalaan. Vain noin 20 % uskovista lapsista säilyttää uskonsa ja hekin vain siksi, että ovat saaneet tutustua luomisesta kertovaan materiaaliin. Siksi Luominen -lehden tilaaminen heille on hyvin tärkeä asia!
    Evoluutiosta on tullut kaiken selittävä oppi
    Kaiken selittävä teoria ei kuitenkaan loppupeleissä selitä mitään. Tämä selviää TV7:ssä esitettävästä 50-osaisesta uutuussarjastani Onko peli pelattu Darwin? Se tulee tiistaisin kello 18:30 ja on myöhemmin katsottavissa ”arkista”. Nyt on tullut aika paljastaa historian suurin luonnontieteellinen huijaus itse itsensä sattumalta ja ilman tarkoitusta luoneesta maailmasta. Muuten toistamme saman, kohtalokkaan virheen, jonka Eeva ja Aadam tekivät paratiisissa, kun eivät uskoneet Jumalan Sanaan, vaan vihollinen huijasi heitä kierolla vihjailullaan ”Onko Jumala todellakin sanonut?”. Näin pahuus ja kuolema murtautuivat paratiisiin, mutta paluu paratiisiin on ilmainen Joululahja meille, jos uskomme Vapahtajaan, joka syntyi Nasaretissa 2 000 vuotta sitten.