- Tuota Lakia kunnallisesta viranhaltijasta tarkoitin alunperinkin, kutsuin sitä "katukielellä" virkamieslaiksi.
Tapahtuu varmaankin seuraavaa:
1. Tikkala ei jatka Kolarin kunnanjohtajana. Se on varmasti mahdoton tie kaikille osapuolille. Syntyperältäni paikallisena tunnen paljon ihmsiä alueelta ja jotkut heistä jopa työskentelevät Kolarin kunnassa, jopa kunnantalolla. Kunnanjohtajasta sekä pidetään että ei pidetä. Jälkimmäiset pitävät ainakin ääntä ongelmista enemmän ja heitä lienee enemmän. Oli miten oli, työpaikka on yhteisö ja nykyinen kunnanjohtaja on päätynyt siellä mahdottomaan työtilanteeseen.
2a. Hallinto-oikeus käsittelee irtisanomisen perusteet. Jos se hylkää Tikkalan valituksen, kunnanjohtaja ei palaa töihin ja maksaa oikeudenkäynnin kulut.
2b. Jos hallinto-oikeus sen sijaan hyväksyy Tikkalan valituksen, kunnanjohtaja ei siinäkään tapauksessa palaa töihin, mutta lähtee tuntuvien korvausten kanssa, jotka nousevat kuusinumeroisiin summiin. Kolari valitsee uuden kunnanjohtajan tässäkin tapauksessa ja maksaa toiselle korvauksia.
3. Osapuolet pääsevät sopimukseen, toteutumisen todennäköisyys on kuitenkin pieni.
Mielenkiinnon vuoksi käyn lukemassa Kolarin kunnanhallituksen ja - valtuuston pöytäkirjat viime vuosilta.
Onneksi itse asun pienessä kaupungissa vielä toistaiseksi, joskin muutto kotitilalleni mitä todennäköisimmin lähestyy päivä päivältä. Kotikaupungissani näitä ongelmia ei ole, kaupunginjohtaja on avoin ja pidetty henkilö, joka tulee hyvin toimeen niin kaupunkilaisten kuin kaupungin hallinnonkin kanssa.
Toivotaan, että Kolari löytää tällaisen kunnanjohtajan itselleen. Vai onko kunnan johtamisen ja hallinnon ongelma ongelma sittenkään vain nykyinen kunnanjohtaja.? - Kiitos Reijo hyvästä ja selkeästä vastauksesta aloittamaani keskusteluun
Hallinto-oikeushan tuon Laki kunnallisesta viranhaltijasta – pohjalta ratkaisee. Eli voidaanko todistaa sellaista alaisten kiusaamista tai muuta virkavirhettä, joka riittäisi irtisanomiseen, virkasuhteen päättämiseen. Kuntalain perusteella valtuuston äänestyksen perusteella äänet eivät riittäneet irtisanomiseen, yhdestä äänestähän tuo jäi kiinni.
Itse en edelleenkään ota kantaa kunnanjohtajan irtisanomisen puolesta tai vastaan. Sellaisen lausumiseen tarvittaisiin paljon sellaista tietoa, jota ulkopuolisilla ei tässä vaiheessa uskoakseni saakaan olla.
Tiedän kuitenkin erään kunnan, jossa kunnanjohtajalta toivottiin nimenomaan hallinto- ja johtamiskulttuuriin uudistamista ja hän tuli ikäänkuin hämmentämään yhteisöä, jossa ristiriitoja oli riittämiin. Kunnanjohtaja aloitti työnsä kysymällä ”Miksi. Mihin tämä toimintatapa perustuu?”. Lopputuloksen oli kunnanjohtajan joutuminen alle puolessa vuodessa mustalle listalle ja vähentääkseen kärsimystään hän päätti lopulta itse hankkiutua muualle. Tässä tapauksessa kunnanjohtaja ei mielestäni kiusannut ketään, vaan yritti kartoittaa tilannetta. Se kuitenkin koettiin kiusaamisena ja muutosta hakeva kunnanjohtaja astui jonkun varpaille, joka ei muutosta ilmeisesti halunnut.
Muodollisesti epäpätevä kunnanjohtajan virkaan Tikkala ei ole. Hänellä on ylempi korkeakoulutukinto hallintotieteistä ja työhistoriaa kunnallisella sektorilla yhteensä 19 vuoden ajan.
Alla netistä löytämäni Tikkala koulutus- ja työhistoria
Työkokemus
Talousjohtaja, Liikennevirasto, 15.8.2013 -31.12.2018
Hallintojohtaja, Suomen ympäristökeskus, 1.2.2011 - 14.8.2013,
Talousjohtaja, Vantaan kaupunki, 1.1.2008 - 31.1.2011,
Kehittämispäällikkö, Lohjan kaupunki, 15.4.2004 - 31.12.2007
Tekninen johtaja, Pohjan kunta, 1.5.2000 - 14.4.2004,
Konsultti, Efektia Oy, 15.4.1997 - 30.6.1999
Toimistorakennusmestari, Kemin kaupunki, 1.6.1990 - 14.4.1997
Tutkinnot
Hallintotieteiden maisteri, Tampereen yliopisto, - 3.11.2003
Insinööri, Rovaniemen teknillinen oppilaitos, - 30.4.1994
Rakennusmestari, Tampereen teknillinen oppilaitos, - 31.5.1985
eMBA, Tampereen yliopisto.
Tähän lopuksi tuon esiin sen tosiasian, ettei viime vuosina Lapin maakunnassa on tehty rodennäköisesti Suomen ennätys, jos puhutaan hallinto- ja johtamisongelmista kunnissa. Viimeisen vuoden aikana näiltä ongelmilta on välttynyt vain joka kolmas Lapin kunta.
Kuntalehden mukaan kunnanjohtajien tilanne Lapin kunnissa syyskuussa 2020 oli seuraava (katso alla oleva linkki Kuntalehden digiversioon)
https://kuntalehti.fi/digilehti/09-20-2/38-58
Viidessä Lapin kunnassa kunnanjohtoon liittyen vaadittiin henkilvaihdoksia tai meneillään oli oikeusjuttu. Neljässä kunnassa kunnanjohtaja haki avoimesti työtä muualta tai hänen määräaikaista sopimustaan ei jatkettu.
Lapin maakunnan kunnissa olisi tuhannen taalan paikka selvittää, mistä toistuvat ja jatkuvat hallinto- ja johtamisongelmat eräissä kunnissa johtuvat.
Kolarin osalta tietysti toivon, että osapuolet vielä löytäisivät molempia tyydyttävän kunniallisen tien perääntyä ja ratkaista tilanne. Vaikea on jatkossa kuvitella Tikkalan pystyvän jatkamaan Kolarin kunnanjohtajana. Ongelmat tuskin ainakaan helpottavat hänen osaltaan ja tuskin toisenkaan osapuolen osalta. Uskon kuitenkin, että kunnasta löytyy myös ihmisiä, jotka nykyisen kunnanjohtajan kanssa tulevat silti toimeenkin.
Itse vietän paljon aikaani Muonion puolella järviperillä ja Ylläksen alue on järviläisille merkittävä työssäkäyntialue. Toivottavasti sopu syntyy, eikä maksajaksi joutuisi kukaan. Hinta oikeudenkäynnistä ei taida olla Ale-Marketin tarjousluokkaa. - Kiitos Reijo hyvästä ja selkeästä vastauksesta aloittamaani keskusteluun
Hallinto-oikeushan tuon Laki kunnallisesta viranhaltijasta – pohjalta ratkaisee. Eli voidaanko todistaa sellaista alaisten kiusaamista tai muuta virkavirhettä, joka riittäisi irtisanomiseen, virkasuhteen päättämiseen. Kuntalain perusteella valtuuston äänestyksen perusteella äänet eivät riittäneet irtisanomiseen, yhdestä äänestähän tuo jäi kiinni.
Itse en edelleenkään ota kantaa kunnanjohtajan irtisanomisen puolesta tai vastaan. Sellaisen lausumiseen tarvittaisiin paljon sellaista tietoa, jota ulkopuolisilla ei tässä vaiheessa uskoakseni saakaan olla.
Tiedän kuitenkin erään kunnan, jossa kunnanjohtajalta toivottiin nimenomaan hallinto- ja johtamiskulttuuriin uudistamista ja hän tuli ikäänkuin hämmentämään yhteisöä, jossa ristiriitoja oli riittämiin. Kunnanjohtaja aloitti työnsä kysymällä ”Miksi. Mihin tämä toimintatapa perustuu?”. Lopputuloksen oli kunnanjohtajan joutuminen alle puolessa vuodessa mustalle listalle ja vähentääkseen kärsimystään hän päätti lopulta itse hankkiutua muualle. Tässä tapauksessa kunnanjohtaja ei mielestäni kiusannut ketään, vaan yritti kartoittaa tilannetta. Se kuitenkin koettiin kiusaamisena ja muutosta hakeva kunnanjohtaja astui jonkun varpaille, joka ei muutosta ilmeisesti halunnut.
Muodollisesti epäpätevä kunnanjohtajan virkaan Tikkala ei ole. Hänellä on ylempi korkeakoulutukinto hallintotieteistä ja työhistoriaa kunnallisella sektorilla yhteensä 19 vuoden ajan.
Alla netistä löytämäni Tikkala koulutus- ja työhistoria
Työkokemus
Talousjohtaja, Liikennevirasto, 15.8.2013 -31.12.2018
Hallintojohtaja, Suomen ympäristökeskus, 1.2.2011 - 14.8.2013,
Talousjohtaja, Vantaan kaupunki, 1.1.2008 - 31.1.2011,
Kehittämispäällikkö, Lohjan kaupunki, 15.4.2004 - 31.12.2007
Tekninen johtaja, Pohjan kunta, 1.5.2000 - 14.4.2004,
Konsultti, Efektia Oy, 15.4.1997 - 30.6.1999
Toimistorakennusmestari, Kemin kaupunki, 1.6.1990 - 14.4.1997
Tutkinnot
Hallintotieteiden maisteri, Tampereen yliopisto, - 3.11.2003
Insinööri, Rovaniemen teknillinen oppilaitos, - 30.4.1994
Rakennusmestari, Tampereen teknillinen oppilaitos, - 31.5.1985
eMBA, Tampereen yliopisto.
Tähän lopuksi tuon esiin sen tosiasian, ettei viime vuosina Lapin maakunnassa on tehty rodennäköisesti Suomen ennätys, jos puhutaan hallinto- ja johtamisongelmista kunnissa. Viimeisen vuoden aikana näiltä ongelmilta on välttynyt vain joka kolmas Lapin kunta.
Kuntalehden mukaan kunnanjohtajien tilanne Lapin kunnissa syyskuussa 2020 oli seuraava (katso alla oleva linkki Kuntalehden digiversioon)
https://kuntalehti.fi/digilehti/09-20-2/38-58
Viidessä Lapin kunnassa kunnanjohtoon liittyen vaadittiin henkilvaihdoksia tai meneillään oli oikeusjuttu. Neljässä kunnassa kunnanjohtaja haki avoimesti työtä muualta tai hänen määräaikaista sopimustaan ei jatkettu.
Lapin maakunnan kunnissa olisi tuhannen taalan paikka selvittää, mistä toistuvat ja jatkuvat hallinto- ja johtamisongelmat eräissä kunnissa johtuvat.
Kolarin osalta tietysti toivon, että osapuolet vielä löytäisivät molempia tyydyttävän kunniallisen tien perääntyä ja ratkaista tilanne. Vaikea on jatkossa kuvitella Tikkalan pystyvän jatkamaan Kolarin kunnanjohtajana. Ongelmat tuskin ainakaan helpottavat hänen osaltaan ja tuskin toisenkaan osapuolen osalta. Uskon kuitenkin, että kunnasta löytyy myös ihmisiä, jotka nykyisen kunnanjohtajan kanssa tulevat silti toimeenkin.
Itse vietän paljon aikaani Muonion puolella järviperillä ja Ylläksen alue on järviläisille merkittävä työssäkäyntialue. Toivottavasti sopu syntyy, eikä maksajaksi joutuisi kukaan. Hinta oikeudenkäynnistä ei taida olla Ale-Marketin tarjousluokkaa. - Asia on erittäin mielenkiintoinen, jos seuraa kunnallispolitiikkaa ja päätöksentekoa Lapissa ja sillä, miten nämä johtamisen ongelmat ratkaistaan, on todellakin myös valtakunnallista merkitystä ikään kuin ennakkotapauksina. Kunnanjohtajan pestihän alkaa olla varsinkin pienissä ja keskisuurissa kunnissa todella tuulinen työpaikka. Nimenikin on oikea, ei anonyymi, ja näitä naapurikuntien asioita tulee seurattua. Eihän kummankaan rajalle ole kuin pari poronkusemaa. Kuntalaki ja Virkamieslaki ovat tulleet jollain tavalla tutuksi eletyn elämän ja myös tehdyn työn kautta, joten maaperä ei ole ihan vieras. Mutta enempää ei minun ole tarpeellista tästä aiheesta kirjoittaa, eiköhän oikeuslaitos tee lopulta tehtävänsä. Ken tietää, kuka voittaa ja kuka häviää ja kuka maksaa viulut. Pikku pennosista tuskin puhutaan, vaan sadoista tuhansista euroista. Tämän viestin myötä olen sanonut sen, mitä halusin.
- Kittilän tapaus:
Kittilän kunnanvaltuusto erotti Mäkelän selkein äänin 22-1. Viisi valtuutettua oli poissa äänestyksestä.
Wikipedia: Anna Mäkelä valittiin Kittilän kunnanjohtajaksi vuonna 2010. Vuonna 2014 Kittilän kunnanvaltuusto kyseenalaisti Mäkelän luottamuksen kunnanjohtajana. Taustalla oli muun muassa Mäkelän kunnanhallituksen tietämättä tekemä tutkintapyyntö kunnan osittain omistaman Levi Ski Resortin toimitusjohtaja Jouni Palosaaresta. Valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys kuitenkin keskeytti Mäkelän erottamisprosessin syyskuussa 2014 vedoten Levi Ski Resortia ja kunnanhallitusta koskevaan esitutkintaan.
Marraskuussa 2014 kunnanvaltuusto kuitenkin äänesti Mäkelän erottamisesta ja hänen irtisanomisensa pantiin täytäntöön välittömästi. Mäkelän mukaan irtisanominen oli lainvastainen ja hän ilmoitti valittavansa valtuuston päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus antoi 4. helmikuuta 2016 erottamisasiassa päätöksen, jossa Kittilän kunnanvaltuuston päätös erottamisesta kumottiin asian valmistelun virheiden ja puutteiden takia. Kittilän kunta valitti hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päätöksessään 3. kesäkuuta 2016 hylkäsi valituksen eikä muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. Lainvastaisesta irtisanomisesta on käynnistetty rikosprosessi, jossa Kittilän kuntapäättäjiä epäillään virkarikoksista.
Lapin käräjäoikeudessa on meneillään 11. syyskuuta 2018 alkanut käsittely, jossa käsitellään rikosasiana prosessia jonka päätteeksi Mäkelä irtisanottiin, ja sitä, miten työnantaja Kittilän kunta sinä aikana kohteli Mäkelää. Mäkelä on siinä asianomistajana.
Alkukesästä Kittilän vapautetut todettiin syyttömiksi, mutta käsittely jatkuu hovioikeudessa syyskuun alusta alkaen. Ratkaisua ei vielä ole tullut.
Entä tapaus Kolari ja Tikkala. Kuntalain mukaan erottamispäätös on laiton, se on selvä. Onnekseen nuo kahdeksan erottamista vastaan äänestänyttä valtuutettua jättivät eriävän mielipiteen, mikä yksilöinä vapauttaa heidät luottamusmiehenä tehdystä lainvastaisesta päätöksestä.
Järkevintä Kolarissa olisi mielestäni maalaisjärkeni perusteella perua erottamispäätös ja todeta se sovinnolla lainvastaiseksi. Samalla kunta ja kiusatuksi itsensä kokeneet henkilöt tekevät rikosilmoituksen Tikkalasta ja Tikkalalle maksetaan palkkaa tekemättömästä työstä, kunnes hänen mahdollisesti tekemänsä virkarikokset on tutkittu. Eroamaan tai toisiin tehtäviin hän ei varmaankaan suostu.
Saattaisi kunta selvitä vähemmillä tappioilla, mikäli Tikkalaa ei tuomita virkarikoksista ja eroteta siten Virkamieslain perusteella. Tässä tapauksessa Tikkala joutuisi maksamaan oikeudenkäyntikulut ja perusteettomasti hänelle maksetut palkat.
Muussa tapauksessa varmasti arvokkaat oikeudenkäyntikulut ja korvaukset odottavat kuntaa, mikäli Tikkala todetaankin syyttömäksi ja seuraavaan syytteeseen joutuvatkin Kolarin kunta ja hänen erottamisensa puolesta äänestäneet valtuutetut. Käytännössä Kolarin kunta.
Sopuhan se aina olisi paras ratkaisu, mutta pelkäänpä että se tässä tulehtuneessa tilanteessa on mahdoton. Vaikea uskoa, että Tikkala pystyisi tekemään jatkossa töitä Kolarin kunnassa. Sen verran vaikea työilmapiiri hänen ympärillään varmasti on. Eroraha on kuitenkin ilmeisen pieni tulo siihen nähden, mitä mahdolliset korvaukset laittomasta irtisanomisesta olisivat?
Kovaa peliä Kolarissa, riskialtista ja kallista sellaista, sanoisin.