- Kartta löytyy paikasta:
http://www.finlandiahiihto.fi/Default.aspx?tabid=219
Selaa alaspäin. Latu ei mene Tiirismaan mäen päälle, vaan kiertelee helpompia reittejä isojen ruuhkien ja turvallisuuden takia.
Alussa on topakka nousu, mutta yhteislähdössä häntäpäässä se menee kävellen. Muutama hyvä nousujakso on myöhemmin. Jos on paljon jonoja, niin jyrkät mäet ovat kävelyä. Ja voihan ne mäet kävellä joka tapauksessa muutenkin, jos ei jaksa.
Maasto ei ole siis erityisen rankka, jos on vähänkin hiihdellyt. Suurimmat voimia vievät asiat ovat toimimattomat sukset, jos keli vaikea tai sitten se, että lähellä nollaa ladut ovat loppupään menijöillä kuokittua perunapeltoa.
Finladia-hiihdon reittiä ei voi hiihtää muuloin, koska osa ladusta menee ampuma-alueella.
Itse en pidä nykyistä Finladia-hiihtoa suurena suorituksena, enkä ymmärrä, mitä hehkuttamista siinä on. Kaupallinen tapahtuma, kuten naisten kymppi. Jos haluat rajoja etsiä, niin mene Pirkanhiihtoon:)! Vanhassa Finladiassa 75 km oli sitä jotakin. Itse en Finladiaan osallistu ruuhkien takia.
Sen sijaan suosittelen hiihtämistä Salpausselällä ja Hollolan maastoissa ihan oma-alotteisesti.
http://www.hollolanurheilijat.com/sm-hiihdot_2011/latu-ja_aluekartat/
http://www.latukartta.fi/reitit.html
http://www.hollola.fi/Latutilanne_2012_Ulkoilureittikartta.pdf
http://www.mski.fi/lahti/
Erityisen hieno paikka on Tiirismaan mäki:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Korkein paikka mäen päällä&srs=EPSG:3067&y=6764600&mode=rasta&x=420009&lang=fi
Mäen päällä on usein ihan eri ilmasto, mitä nostoissa. Puissa on lunta kuten Kainuun vaaramaisemissa. Puusto on hienoa. Käsittömättömöän hienoa lumiseen aikaan.
Heisuon 5 km kilpalatu on myös jännä. Ei ole paljoa korkeuseroa, mutta koko ajan pitää tehdä jotakin. Pitemmän päälle ykstoikkonen, mutta kokemisen arvoinen.
Hyvä lenkki: Auto esim. Tapanilan majalle. Sitten: Messilä, TV-masto, pitkä mutkalasku vanhan lasketturinteen vierestä alas, nousu uudestaan mäen päälle luonnonsuojelualueen vierestä (oja ladun vas. puolella), lasku uudestaan puolesta välistä vasemmalle oikaisten, hiihto Heinsuolle, sieltä Varrassuon lenkki mahd. pisto Hollolan kk tielle, Heinsuon kilpa 5 km, sitten takaisin Tapanilaan tai vielä kerran Tiirimaan mäen päälle Tiilijärven pohj. puolelta. Tapanilassa voi miettiä mitä tehdä. Jos on intoa, niin käynti Lahden urheilukeskuksessa (yht. 8,5 km) ja siellä mahd. kilpalatuja, jos ajettu. Matkaa tulee 50-60 km. Koet Etelä-Suomen parhaat hiihtonousut, joita et Finlandiassa koe. Myös urheilukeskuksen kilpaladut ovat hauskoja hiihtää. Nousut ovat aika jyrkkiä ja varsin jos on kilometrejä alla, niin niissä on punnertamista. - Tammikuu 2014 vai tammikuu 2015?
- Väenpaljosus, joojoo. Omaaa tyhmyyttä avata uusi palvelu siihen aikaan, kun on odotettavissa kuurin kuorma. Uusi systeemi olisi pitänyt avata aamulla kello 04.00. Turhaa huolehtia käyttäjien uuden tulemisesta. Tuolla osaamisella se ei tule ikinä toimimaan.
- Sopivan syvällä tarkoitan sitä, että tehdään ohjeiden mukaan esim. 4-5 harkkokerrosta tasamaan taloon. Tällöin kylmä ei johdu sokkelia pitkin niin hyvin alaspäin. Jos tehdään erityisen matala sokkeli ja vaakasuuntaiset eristelevyt laitetaan heti anturan päälle, niin silloin kylmä tietysti johtuu alaspäin.
En ole koneurakoitsija, vaan muutaman talon rakentanut ja muutaman työkaverin projekteissa ollut mukana. En tee työkseni rakennushommia.
Perustuskustannukset on yksi asia mikä hirvittää ja ihmetyttää nykyään. Nykyään anturan alle laitetaan laadukasta sepeliä ja salaojat tehdään kunnolla. Suuret määrät maata ajetaan pois ja uutta tilalle. Tähän ei kyllä tarvita yhtään ylim. kuluerää. Tehdään ohjeiden mukainen minimirakenne ja dokumentoidaan tehty työ hyvin. Vaikka olisi tehty jotakin extraa, ei siitä kukaan maksa ylimääräistä, jos talo joskus myydään.
Salaojiakin laitetaan joskus hiekkakankaalle tehtyihin taloihin! Jos kaadat kastelukannullisen vettä maahan, niin sinne häviää alta minuutin. Joskus voisi käyttää järkeä.
70-luvun okt:t on tehty vähän miten sattuu. Monissa lattia on todella lähellä maan pintaa ja salaojat varmaan jätetty pois. Silti niistä harvoihin on tehtävä salaojat perusteellisesti uusiksi, koska on ilmennyt vakavia vaurioita. Ehkä silloin tonttimaat oli parempia ja ei rakennettu pahimpiin suonsilmäkkeisiin. Tärkeintä on se, että talo on ympäristöä korkeammalla ja on riittävän korkea sokkeli maan pinnalla.
Nykyään perustusratkaisut ovat varmastii hyviä ja toimivia. Homma sössitään kiireellä tehdyllä työllä (esim. jäistä maata perustuksien alle) ja sitten enemmän tai vähemmän tarkoituksella jätetään jotakin asentamatta. - Olen muuranut vain harratusmielellä tutulle 200-240 mm leveitä lecaharkkoja joitakin satoja kappaleita sinne sun tänne isoon taloprojektiin.
Huomiota:
- Pienissä hommissa linjalautoihin ja korkojen merkitsemiseen kuuluu suhteettoman paljon aikaa. Jos olisin muurari, vaatisin ne valmiina tai sitten ne laitetaan tuntityönä.
- Vaikka olen harrastanut liikuntaa ja metsurin hommia, niin isojen harkkojen muuraus on pitemmän päälle fyysisesti oikeaa työtä.
- Työn tuotokseen vaikuttaa merkittävästi se, miten sokkeloinen rakenne on. Jos joka toisesta harkosta pitää leikata, niin ei ole kivaa hommaa. Parempi suunnitella päämitat niin, että ei tarvitse paljoaa leikellä.
Jotta myöhemmin ei tule riitä, niin:
-Urakkahinta kappalepalkalla on tietysti hyvä lähtökohta. Sovitaan selvästi kappalehinta.
- Sovitaan aputöiden kustannukset. Tehdäänkö esim. tuntiveloituksella.
- Sovitaan muuraajalle tavoitteellinen tuntihinta, joka pitäisi täyttyä. Jos tulee esim. lisätöitä tai muutoksia, niin sitten katsotaan tätä. Tai jos homma menee jostakin syystä erityisen työlääksi muurata.
Lähtökohta on se, että muurari ei vaadi ihan älyttömiä, eikä yritä lisälaskuttaa kaikesta ja kusettaa. Rakennuttaja kuitenkin maksaa työstä kuuluvan palkan, eikä yritä tinkiä kaikesta mahdollisesta.
Kyllä sen muurarin työtä katsellessa näkee, onko mies palkkansa ansainnut. Jos hyvää jälkeä tulee nopsaan ja samalla muita asiantuntevia vinkkejä projektiin, niin hänelle kannattaa maksaa.
Helpoin tapa säästää kustannuksissa ja välttää erimielisyydet on tietysti tehdä itse:)! Monta kertaa toimistoduunaarin kannattaa ottaa vapaata, ennekuin palkata ammattilaista, jos ei ole suhteet kunnossa. Suomessa virallista tietä pitkin työn tekeminen nyt vain tulee niin kalliiksi. Itsellä kerroin on 3. Minun pitää tehdä 3 tuntia töitä, jotta saisin ammattimiehen työmaalle hommiin, kun kaikki maksut maksetaan ja huomioidaan kilometrikorvaukset. Ja kilometritkin on välillä mitä on. Kaveri on saattanut lähteä naapurista ja laskussa lähtöpaikkana on toimipiste kaupungin toisella puolella.
Kannattaa ehdottomasti käyttää niitä, joita tuttavat suosittelee ja joilla on näyttöjä. Jos on kokonaan uusi tuttu, niin kannattaa kysyä referenssit ja sopia aluksi vaikka pienemmästä hommasta. Jos se menee hyvin, niin sitten isompaa.
Aluekin vaikuttaa. Onko ostajan vai myyjän markkinat. Jos ei ole tekijöitä tarjolla, niin pakko on maksaa enemmän, jotta löytyy. - Katsokaa edelleen:
http://www.koneyrittajat.fi/Raiku/index.html
Vasemmalta valitsette sopivan valikon, niin tulee tarkat tiedot. - "Ei siitä mitään haittaa ole".
Joo, niin varmaan on, mutta onko siitä mitään hyötyä? Siis ihan oikeasti, jos perustukset tehdään kunnolla nykyajan tavan mukaan, eli ulkopuolelle tulee routaeristeet pintaa, sopivan syvä sokkeli, salaojitus oikealle syvyydelle ja laadukkaat maa-ainekset. Maksaa ne levyt jotakin ja niiden asennus. Alapuolisella levyllä kun ei voi korvata vaakasuuntaista routaeristystä.
Sitten homma alkaa kannattamaan, jos sokkelista saisi matalamman tai voisi vähentää vaakasuuntaista routaeristystä.
Jos Suomen Rakennusvirhekokoelma ei vaadi levyä anturaan alla, niin en sitä itselle laittaisia. - Tunnen työpaikkalla insinööriyhteisössä yhden naisen, joka on käynyt armeijan ja jonka kanssa olen silloin tällöin tekemisissä. Ulkoapäin ei osaa päätellä, onko hän käynyt armeijan tai ei. Töissä hän on fiksu ja täsmällinen. Selkeät suunnitelmat ja kertoo selvästi mitä mieltä asiasta on. Arvostan häntä joka suhteessa. Vaikea sanoa, onko armeijalla miten suuri merkitys hänen toimintamalleihin.
Minulle ei ole merkitystä, onko nainen käynyt armeijan tai ei. Jos ei ole mitään muuta tekemistä, niin on se kehittävämpää, kun kotona lojuminen. Ja vielä jos tykkää retkeilystä ja ulkoilmasta, niin mikä ettei.
Itse en sinne kyllä menisi, jos ei olisi pakko. 11 kk oli minun osalta hukkaan heitettyä aikaa.