maxell23

Vapaa kuvaus

Aloituksia

0

Kommenttia

18

  1. Niin mikä on noloa?
  2. Lumikola pitää tietenkin tukea niin, että kosteus kertyy kolan pohjalle.

    Mitsubishillä on muovinen ohjauskaukalo alle asennettevaksi.

    http://www.scanoffice.fi/product-category/DEFROSTING WATER DRIVER-SHELTER BOX-SHELTER ROOF/page/1/menu/423/

    Eihän se kuitenkaan aivan ratkaise asiaa. Siirtää sitä vähän toiseen paikkaan.
  3. Lumikola alle on erittäin hyvä. Jää irtoaa siitä helposti.
  4. Lattialämmityksesä menoveden lämpötila 30-40 °C. Suunnittelulämpötilana 37 °C oikein hyvä, niin kuin useasti sunnittelussa käytetään.

    Ohessa enemmän lämpöpumpuista. Kannattaisi lukea. Omaksuminen vain kyseenalaista. Vaikka otsikossa on suuret kiinteistöt, lattiamateriaalit ovat samanlaisia. Monet muut asiat koskevat myös pienkiistöjä.

    http://www.energia.fi/sites/default/files/dokumentit/ajankohtaista/Tapahtumat/2012/lu_seuna_lampopumppufinlandia-taloenergiateollisuusfinal14122011.pdf

    Missä minä olen väitttänyt, että saneerauskohteissa on aina lattialämmitys. Ei minullakaan ole. Olen vain kirjoittanut, että patterilämmityksessä on yleensä huonompi COP. Tarvittaessa patteripintaa voi lisätä.

    On varmaan hyvä, että vetäydyt tästä keskustelusta, kiun pystyt vänkäämään vain joistain lillukanvarsista. Asioiden riippuvuuksia ja vaikutuksia, et pysty esittämään. Teskstistäsi ei voi edes oikein päätellä, miten päin asiat mielessäsi ovat. Tämäkin keskustelu lähti lämpöpumpun lämpötilaerosta, jonka sanoin olevan mitoituskysymys, eikä asia muutu vaikka mentäisiin Ruotsiin.

    No tuo samantasoinen munkki yllä jatkaa tällaista soopaa. Näytätte olevan vielä samaan aikaankin netissä, silloin kun muilla työasiat sen estää.
  5. Siinä lukee lattialämmityspintaa ei lattiapintaa. Se tarkoittaa niitä lämmitysputkia, jotka laitetaan lattian sisään. Vaikea mieltää, kun niitä ei näe. Patteripinta liittyy lämmityspattereihin, jotka ovat tavallisesti valkoisia, ikkunan alapuolelle seinälle asennettavia levymäisiä hökötyksiä, joita näkee asunnoissa. Varmaan helpompi tunnistaa.

    Eikö luostarissa opeteta luetun ymmärtämistä?
  6. Ei kun se 37 °C tulee puuparketin takia. Ai niin, eihän sinulla ole sellaista.
  7. On hyvä tuoda valaistusta teidän tietämättömien mailmaan.
  8. Kuten sanoin kysymys on maksimilämpötilasta. Sekä Ruotsissa että Suomessa saa toki käyttää matalampaa lämpötilla. Harvoinpa tuosta kovin paljo n alle mennään.

    Maallikkokin ymmärtää, että lämmitysvesi lämmittää sisäilmaa. Se on sama Ruotsissa kuin Suomesssa tavallisesti 18-23 °C. Sitten kun tulee kylmä lämmitysveden lämpötilaa pitää nostaa, että saadaan riittävästi lämpöä siirrettyä. Tätä tarvitsee tehdä sitä vähemmän, mitä enemmän on lattialämmitys- tai patteripintaa.

    Kyllä Suomessakin käytetään 50 °C:n käyttövettä ihan kuin Ruotsissa. Se on vain ajoittain nostettava 55 °C:een bakteerivaaran vuoksi.

    COP menee niin, että mitä suurempi em. lämpötilaero on, sitä huonompi COP on. Kun tulee kylmä, patteriveden lämpötilaa joutuu nostamaan ja COP laskee. Lämpöpumppua koskee samanlaiset luonnonlait kuin vesipumppua, jolla kuluu sitä enemmän sähköä, mitä korkeammalle pumppaat. Tuosta yltä voisi ajatella, että luulet päin vastoin.

    Näistä munkin jutuista ei kyllä ymmärrä, miten päin hän asiat ymmärtää. Tuskin ollenkaan. Voisit laskennalisesti osoittaa omat ajatuksesi, silloin ne myös tulisi todistettua.

    Itse lämmitän öljyllä ja enkä tiedä vaihdanko maalämpöön koskaan. Niin kauan kattila kestää ja öljy ei hirveästi kallistu, ei se myöskään kannata.
  9. Onkohan tämä osoitettu minulle? Kun tuo kommentti ei liity asiaan, eikä nimeni ole Tahvo.

    Ensinnäkin se on COP eli lämpökerroin, eikä varsinaisesti hyötysuhde. Ja tiedätkö, mistä lämpötilaerosta se riippuu. Kyseessä on nimenomaan kylmäaineen lauhtumis- ja höyrystymislämpötilan ero.

    Höyrystymislämpötila riippuu siitä, missä lämpötilassa maasta tuleva liuos tulee lämpöpumpulle (oikeastaan vielä enemmän siitä, missä se lähtee lämpöpumpulta.). Luuletko, että liuos tulee 150-200 m:n syvältä Ruotsissa oleellisesti lämpimämpänä kuin Suomessa? Ruotsissa ei ole juurikaan kuumia lähteitä. Niitä on Islannissa.

    Lauhtumislämpötila taas riippuu lämpöpumpulta lähtevän lämmitysveden lämpötilasta. Paras ratkaisu tässä on lattialämmitys. Sen maksimilämpötila taitaa olla 37 °C. Se on sama Ruotsissa. Sama koskee myös käyttöveden lämpötilaa, jota on bakteerien vuoksi pidettävä riittävän korkeana. Myös Ruotsissa on sama bakteerivaara.

    Näin tuo lämpötilaero on ennen kaikkea mitoitusasia. Lapissa matalalla lattialämmityksen lämpötilalla saavutetaan parempi lämpökerroin kuin Helsingissä korkealla patteriveden lämpötilalla. Yksinkertaisella laskulla voi kyllä nähdä. että tällainen ero ei ole yleensä ratkaiseva.

    Arvaa onko, turhauttavaa vastailla tyypeille, jotka eivät tiedä mitään näistä asioista. Omaa asiantuntemattomuutta pitää sitten kompensoida nimittämällä muita.
  10. Niin ja kerropa, miten se vaikuttaa. Miten se muuttaa tilannetta?

    Jos siellä on hieman lämpimpää, niin sekö on ollut syy, että heidän on kannattanut investoida kalliisiin ja vahän energia kuluttaviin maalämpummppuihin. Voisit hieman valaista tarkemmin tuota loistavaa logiikkaa. Niinhän Durak uskoo.
  11. Jospa se talosi vaikka muuttuisi kerrostaloksi. Tässä joitain esimerkkejä

    http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastovinkit&news_id=1763
    http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/08/13719
    http://www.ivtuusimaa.fi/referensseja.php
    http://www.s-kanava.fi/web/s-kanava-medialle/tiedote?announcement=107533_10816
  12. No kyllä minä tiedän, mitä nuo ydinvoimaluvut tarkoittavat. Sinä et. Ne ovat yhteenlaskettuja kokonaistehoja ja Ruotsin arvo on 9 GW (G on yhtä kuin giga, ei tera).

    Kun Ruotsin ydinvoiman tuotanto on 54 TWh (terawattituntia), käyttöaste on 54 TWh /(9 GW* 8760 h) = 54 / 78.8 = 68 %. Siinä linkissä oli taidettu mainita Suomen ydinvoimalaitosten käyttöaste.

    Ymmärrän hyvin, ettet jaksa väitellä meikäläisen idiootin kanssa.
  13. No tuossa pitää olla 5000 kWh/vuosi kuten laskelamssakin on käytetty.
  14. Mitenköhän tuo lasku menee. Oljymäärä 1500 l vastaa n. 15 000 kWh. Tällä lukemalla maalämön sähkön kulutus jää alle 500 kWh/vuosi. Eli säästö nykyisillä hinnoilla vähintään1500x1.1-5000x0.12 = 1050 €/vuosi.

    Eihän tämä tarkoita sitä, että hyvin kannattava öljykattila kannattaisi suin päin vaihtaa maalämpöön. Mutta kun öljyn hinta nousee ja kattila/öljysäiliö pitää uusia, tilanne voi olla toinen.

    Jos jotain esittää, pitää pysyä totuudessa.
  15. Minut on lyöty! Durak on mitätöinyt kaikki minun perusteluni. Vasta-argumentit ovat turhia tuollaisen ylivoimaisuuden edessä, mutta yritän silti.

    Tämän koko homman nimi on ”koti ja rakentaminen” sekä alaotsikko ”lämmitys ja eristäminen”. Kaikki varmaan, paitsi Durak, ymmärsi, että tarkoitan asuintaloja, kun oli kyse lämmön tarpeesta. Aikaisemmin mainitsin, että 3000-3500 l öljyä tai vastaavasti 30 000 kWh suoraa sähköä kuluttava maksaa n. 3500 €. Maalämmöllä sähköä kuluu n. 10 000 kWh ja kustannus 1200 €. Jos lämmön tarve on puolet tästä, kaikki luvut suunnilleen puolittuvat. Kaksi kertaa tehokkaampi maalämpötoteutus ei kuitenkaan maksa kaksi kertaa enemmän kuin pienempi. Näin suurempi lämmön tarve on edullisempi maalämmön suhteen. Tämä voi olla joillekin ylivoimaista ymmärtää.

    Kerropa mitä nuo sinun ydinvoimalukujen yksiköt ovat. No kuitenkin, Ruotsissa tuotettiin ydinvoimalla 2009-2011 vuosittain 50-58 TWh, Suomessa vastaavasti 22-23 TWh. Myös Ruotsin luvut löytyvät Energiateollisuuden sivuilta. Ruotsissa asukkaita on 9.4 milj, Suomessa 5,4 milj. Asukasta kohden ei nyt niin hirveän paljon enemmän. Tässä esimerkki Ruotsin uljaasta ydinvoimasta

    http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/avoinarkisto/index.jsp?xid=3828403&date=2010/06/29

    Oleellisempaa toki on, mitä kuluttaja maksaa sähköstä. Ruotsissa hinta on vähän matalampi, riippuu tietenkin kulloisesta tilanteesta. Ruotsissa sähkön hinta taitaa olla luokkaa 1.1-1.2 kr/kWh. Kun ero on 10 % em. laskelman maalämmön käyttäjä maksaa Ruotsissa 1080 € , mutta suoran sähkön käyttäjä vain 3150 €. Eli tässä tilanteessa Suomessa olisi suurempi säästö.

    Päinvastoin kuin Ruotsin en tunne Grönlannin oloja. Durakhan voisi lähteä tutkimaan niitä. Jos vaikka vaihteeksi löytäisi sieltä joitain kunnon perusteluja omille ajatuksilleen. Käytä vain ihan runsaasti aikaa. Eipä väliä, vaikka jäisit sinne pysyvästi.
  16. Mitenkähän tuo perustelu oikein menee? Maalämpö on sitä kannattavampaa, mitä suurempi lämmön tarve on. Jos Ruotsissa suuri osa ihmisistä on Suomea suosiollisemmassa asemassa, niin täällä maalämpö on vielä edullisempaa. Ruotsissa on 10 ydinreaktoria, jotka ovat aika surkeita. Niiden käyttöaste on matala ja usein niistä on moni alhaalla. Tunnen ne aika hyvin. Vesivoimaa Ruotsissa on kylläkin runsaasti.

    Yleistinkö minä? Kerroin vain, mikä on yleinen trendi. Näiltä sivuilta löytyy jatkuvasti joitain kiihkoilijoita, jotka kertovat, että kohta maalämpö loppuu, sen ja sen syyn takia. Näkis vaan.

    Kuten kerroin, kun tarve vaatii, teen tarkat laskelmat, mitä kannattaa tehdä. Ei se ole mitään muiden perässä juoksemista. Pystyn sen tekemään oikein ja objektiivisesti. Kehoitan kaikkia tekemään samoin. Pitää olla kriittinen maalämmön myyjien suhteen. Jo vuosi sitten eräs väitti, että suora sähkö on öljyä edullisempaa. Unohti vain siirtohinnat ja veron. Tänään ne ovat saman hintaisia.

    En ymmärrä, mitä perusteluissani on vikaa. Ehkä Durakin mielestä se, ettei minulla ole ennakkokäsityksiä puoleen eikä toiseen. Asioiden pitää perustua faktoihin.
  17. Miten Ruotsi eroaa oleellisesti Suomesta? Samat realiteetit siellä vallitsee. Samanlainen lämmitystarve siellä on ja suunnilleen samanlaiset asunnot. Ovat yleensä vain meitä edellä.
    Minä kerroinkin tuttavistani, joilla kaikilla on isot ja joillakin vanhat asunnot. Myös minun kulutus on tuon 1800 euron luokkaa. Maalämmöllä se olisi 500-600 €. Kun öljykattila vetää viimeisiään, minun on tarkkaan laskettava, mitä teen. Jös öljy on vielä kalliimpaa ja maalämmön hankintakustannus jää kohtuulliseksi verrattuna uuteen öljykattilaan, hankin maalämmön. Sehän on itsestään selvää. Ehkei sinulle.
    Jos vastaukset ovat tällaista Durak-tasoa, ei näillä palstoilla kannata paljoa aikaansa viettää.
  18. Miten jotkut eivät yksinkertaisesti voi hyväksyä tosiasioita. Itselläni on öljylämmitys, enkä aio sitä vielä hetkeen vaihtaa.
    Minulla on kuitenkin luokkaa 10 kpl tuttavia, joilla on maalämpö.Suuremmalla osalla talon lämmitys on vaatinut tai vaatisi n. 3000-3500 l öljyä eli suorana sähkönä n. 30 000 kWh. Maalämmöllä kuluu kaikilla n. 10 000 kWh sähköä. Yksinkertainen lasku osoittaa, että öljy tai suora sähkö tulee runsaat 2000 eur vuodessa kalliimmaksi.
    Maalämpö on ollut Ruotsissa jo vuosikymmeniä johtava lämmitysmuoto ja niin se on tulossa Suomessakin, aivan pienimpiä asuntoja ja matalaenergiataloja lukuunottamatta. Jotkut vain jaksavat kirjoittaa jotain höpön höpöä. Kyllä kehitys menee tästä huolimatta eteen päin. Voi vain kysyä mikä motiivi tuollaisiin höpöjuttuihin voi olla.
    19. 1 / 1
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt