Ministeriöiden kansliapäälliköt ovat linjanneet keinoja Suomen valtiontalouden pelastamiseksi ja yksi keino on kuntien määrän karsiminen. VIIMEINKIN tämä on nosstettu esille.
Sote-ratkaisu vei kuntien tehtävistä yli puolet, mutta kuntien yleishallintokulut säilyivät ennallaan. Koska kunnanjohtajien ja heidän esikuntiensa palkkaa ei kannata puolittaa, niin luonnollinen ratkaisu on puolittaa kuntien määrä. Nyt pienimmissä kunnissa opetuksen järjestämistäkin organisoidaan kuntayhtymä-hallintohimmeleihin.
Kuntien mediaanikoko on alle 6000 asukassta. Tämä tarkoittaa, että yli puolessa Suomen kunnissa on alle 6000 asukasta ja heitä varten valtuusto ja kunnanjohtaja ja kunnansihteeri yms byrokratiaa. Suomen suurin kunta Helsinki vastaa asukasmäärältään yli SATAA mediaanikuntaa.
Kaiken lisäksi "itsenäisistä" kunnista 300 kunnasta vain 30 on aidosti taloudellisesti itsenäisiä, niin että niiden verotulot riittävät kattamaan omat menot. Esimerkiksi Helsinki maksaa tasausjärjestelmän kautta huomattavia avustuksia muille kunnille.
Kuntien määrän puolittaminen tulee olla seuraavan hallituksen tavoite. Vai onnistuuko Keskusta vesittämään tämänkin?
Sote-ratkaisu vei kuntien tehtävistä yli puolet, mutta kuntien yleishallintokulut säilyivät ennallaan. Koska kunnanjohtajien ja heidän esikuntiensa palkkaa ei kannata puolittaa, niin luonnollinen ratkaisu on puolittaa kuntien määrä. Nyt pienimmissä kunnissa opetuksen järjestämistäkin organisoidaan kuntayhtymä-hallintohimmeleihin.
Kuntien mediaanikoko on alle 6000 asukassta. Tämä tarkoittaa, että yli puolessa Suomen kunnissa on alle 6000 asukasta ja heitä varten valtuusto ja kunnanjohtaja ja kunnansihteeri yms byrokratiaa. Suomen suurin kunta Helsinki vastaa asukasmäärältään yli SATAA mediaanikuntaa.
Kaiken lisäksi "itsenäisistä" kunnista 300 kunnasta vain 30 on aidosti taloudellisesti itsenäisiä, niin että niiden verotulot riittävät kattamaan omat menot. Esimerkiksi Helsinki maksaa tasausjärjestelmän kautta huomattavia avustuksia muille kunnille.
Kuntien määrän puolittaminen tulee olla seuraavan hallituksen tavoite. Vai onnistuuko Keskusta vesittämään tämänkin?
Vastaukset 192
Vanhimmat
Keskuta on väkisinkin seuraavassa hallituksessa ja se merkitsee, että:
- Sote-alueiden silppumallia ei voi järkeistää, koska Keskustalle on tärkempää keskustalaiset palkkiovirat kuin isänmaan etu
- Kuntarakennetta ei voida järkeistää, koska Keskustalle on tärkeämpää keskustalaiset kunnanjohtajat ja kunnanhallitusten puheenjohtajapaikat kuin isänmaan etu
- Maataloustukia ei voida muuttaa aidosti huoltovarmuutta tukeviksi, koska Keskustalle maataloustuissa on kyse tulonsiirroista maaseudulle eikä isänmaan edusta.
Miksi kuntia pitäisi olla enemmän kuin yksi?
Jos on vain yksi kunta, niin on vain yksi hallinto. Säästöä!
Miksi Sote-alueita pitäisi olla enemmän kuin yksi?
Jos on vain yksi alue, niin on vain yksi hallinto. Säästöä!
”Kuntarakennetta ei voida järkeistää”
Järkevässä kuntarakenteessa esim. Paskakaupunki Hesa jaetaan useammaksi kunnaksi.
Mitä isompi organisaatio, sitä huonommin paikalliset ongelmat ratkaistaan.
Ison kunnan hallinnossa lauma tilastoja ymmärtämättömiä idiootteja tuijottaa keskiarvoja ja toteaa, että onpa tehokasta ja menee hyvin. Samaan aikaan paikallisesti monet alueet slummiutuu. Mutta suurkuntaidiootin mielestä kaikki on hyvin, koska keskiarvo on hyvä.
Ongelmat on aina paikallisia. Muunlaisia ei olekaan. Ja tehokkaat ratkaisut paikallisiin ongelmiin on aina yksilökohtaisia (paikallisia).
Mutta mitäpä te ajatteluun kykenemättömät ihmiset asiasta ymmärtäisitte. Tehän ette edes ymmärrä keskiarvon ja jakauman suhdetta toisiinsa.
Helsingissä on enemmän asukkaita kuin Suomen 150 pienimmässä kunnassa yhteensä. Jos Helsingin kortteleiden "paikallisia" ongelmia ratkoisi 150 kunnanjohtajaa ja heitä ohjaamassa 2000 - 2500 kunnanvaltuutettua, niin syntyisi kaaos. Mechelininkadun päällystämisestä päättäisi 30 kuntaa erikseen? Tai perustettaisiin maalaisten tyylliin Mechelinin kadun kuntayhtymä ja kuntayhtymän hallintovirkamiehet tekisivät ehdotuksen päällystämisestä, joka käsiteltäisiin 30 kunnanvaltuustossa erikseen paitsi, että Lounais-Meilahden kunnan valtuustolle se ei kävisi ja menisi uudelleen valmistelluun.
Sote-ratkaisu vähensi kunnanjohtajien taloudellista vastuuta 50%. Palkka säilyi ja edelleen riittää puuhasteltavaa, mutta ihan matemaattisesti työn tuottavuus on laskenut tuo 50%. Mutta mitä sillä on pikkukunnille väliä kun muiden piikkiinhän sitä kuntaa pyöritetään joka tapauksessa.
Päätös siitä saako kunta pysyä itsenäisenä pitäisi olla vain niillä kunnilla, jotka eivät elä muiden piikkiin eli eivät ole saamapuolella kunnallisverojen tasausjärjestelmässä. Tällaisia kuntia on Suomessa 30 kappaletta eli 10% kunnista.
höpöhöpöö koko psska taas... EU juonimisia...
irti eurovaluutsta, venäjäkauppa käyntiin ja kaivostutott suomeen niin Suomi on maailman rikkain maa, ja kunnat pärjää myös...
tätähän RKP tietenkään ei voi sallia, kosa RKPn tavoite on tuhota koko suomi ja suomalaist ja littää puolisuomea ruotsiin EU-liittovaltiossa...
tosin tuhoohan Wallenberg omankin maansa maahanmuutolla, ... siksi koska itsesiassa suurin osa ruotslaisiakin on itseasiassa suomalaisia, ruosti oli alunperin suomikansan maaa, jonne sitten tuli nuo etelästa ja idästä tuleet valloittajat sakemannit ym idäeuroopan RKP-läiset
Järkevä kuntakoko tasapainottaa pinta-alan ja asukasluvun sekä huomioi paikalliskulttuuriset erityispiirteet.
Pääkaupunkiseudun kunnat on selkein esimerkki elämisestä muiden piikkiin. Mikä tahansa kunta selviäisi oikein hyvin itsenäisenä, jos valtio perustaa ja ylläpitää siellä kymmeniä virastoja ja ministeriöitä, lukuisia sairaaloita ja korkeakouluja, lentokenttää, satamia, kulttuuri- ja urheilulaitoksia, jne.
PK-seudulla on verovaroin kustannettujen tyäpaikkojen osuus kaikista työpaikoista selvästi alempi kuin Suomessa keskimäärin. Tämä siitä huolimatta, että täällä on korkeakouluja ja keskussairaala.
Demarit laittavat kissat nuotioon.
Ennen läänejä oli noin 10 ja nyt niitä on 21. Pahoinvointialueet
Ruumiit varastoidaan ja rahat poltetaan polttouunissa.
Demari nostaa kissat elävänä nuotioon.
Olipa taas perseelä kommentti.miksi te ette koskaan pysy aiheessa?
Pääkaupu ki elää maaseudun kustannuksella. Maaseutu tuottaa ruuan, kaikki vienti tuotteet ym. Pääkaupunki saa valmiiksi koulutettua työvoimaa maakunnista, suoraan veronmaksajiksi. Heihin pääksupungin ei ole tafvinnut sijoittaa yhtään mitään.
Perustetaan yksi kunta, kuppikunta. Koko Suomi yhteen terveys keskukseen ja lääkäriin. Saattas olla kova tungos heikoimmat kuolis jonoon.
Kissojakin on liikaa.
Koirista nyt puhumattakan
Tyhmiä on tässä maassa n 5 miljoonaa. Mamut ei oo mukana tässä luvussa.
Aivan.
Tekoäly voi kuntien hommat. Kaikki vaan tuottaviin töihin sieltä tai potkut.
Kuntajako on hevosvetoiselta ajalta. Maakuntajako riittäisi hyvin kuntajaoksi.
Kunta ei ole mitenkään elinkelpoinen ellei syntyvyys takaa yli 10.000 asukasta.
Miksiköhän Espoossa on kaupunki nimeltään Kauniainen? Olisikohan se jokin jäänne niiltä ajoilta kun tyhmät ruotsinkieliset jotka eivät oppineet puhumaan suomea, perustivat jonkinlaisen sisäsiittoisten kylän, jossa jurottivat keskenään ja välttelivät tavallisisa ihmisiä. Se loisijoiden ja sijoitustuloilla eävien asuttama lähiö saa aika paljon ilmaiseksi Espoolta, esim liikenneväyliä on aika vähän kunnostetavana. Kuin Monacossa: Saavat tulonsa muualta, käyvät töissä muualla ja maksavat kunnallisveronsa kotitontilleen.
Normaalisuomessahan kaupunkehin liitetään lähes joka vuosi ympäristön persaukisia kuntia, ettei niiden jumissa olevien hallintojen laiskoja virkailijoita tarvitsti ruokkia.
Pari päivää aiemmin joku asioita seurannut totesi, että Suomea ai voida pitää asuttuna kovin kauan valtion varoilla. Se on jo nähtävissä, jossakin päin syrjäseudulla saa kerrostalon samalla hinnalla kuin Eirasta yksiön.
Miksi tarvitaan kuntia tai maakuntia lainkaan?
Lakkautetaan kaikki muut tasot ja jätetään pelkkä valtio jäljelle. Säästöä!
Lopetetaan kaikki terveyspalvelut, niin sote-menot loppuvat kun ei ole ihmisiäkään.
ei voi kun vapaamuurareille tarttee joidenkin tuottaa sitä rahaa
Hyvä ehdotus. Jokainen maksaa omat menonsa täysimääräisinä.
Niin,mutta onhan näitä osa-,kuusio-maakuntaliitoksia.Ehkäpä seuraavaksi tulee seutukuntia, entisen läänijaon pohjalta,jotta jokainen meistä saisi äänensä vielä jotenkuten kuuluviin,Ettäkö ihan valtiokuntiaNo,.Suomeakin viedään jo Brysselissä kuin sikaa säkissä milloin mihinkin suuntaan.Ei jatkoon.
Ja puolustusta hoitamaan ruotusotamiehiä. Siinä tulee kerrostaloissa tiukat oltavat...
Silloin jää vain rikkaat. Kuulutko niihin. Vähintään 10 tonni kuussa puhtaana kuussa.
Se on niitten oma vatikaani.
Kauniainen ei ole kriisikunta.
Se on pieni mutta sillä on erittäin vahva veropohja.
Eli ole taloudellista pakkoa yhdistää. Sillä ei ole palvelukyvyttömyyttä niin kuin monella ongelmakunnalla vaikkapa Kainuussa.
Myöskään valtavan kokoinen Espoo ei tästä hyötyisi, kun Kauniainen on niin pieni.
Ja lisäksi Kauniainen tekee laajaa yhteistyötä muiden kanssa.
Yhdistetään ensin kriiskunnat ja muuten liian pienet kunnat. Vaikka alle 6000 asukasta.
Kuntien määrä on halutun politiikan seurausta. Jos kunnista tehdään itsenäisiä taloustoimijoita ja tulosvastuullisia, osa niistä ei siihen kykene jos on kaiki palvelut toteutettava. Tästä seuraa se että kuntia on yhdisteltävä. Palataan siis lähemmäs samaan valtion ohjaukseen mikä oli ennen "rakennemuutosta" ja läänien aikaa. Nyt on vain eri sanat käytössä.
Kunnissa on kyllä kuntapoliitikoita joiden suhde asioihin on asiallisempi kuin puolueiden muodostamissa hallituksisissa ja Eduskunnassa yleensä, mutta resurssien puutteelle ei voida mitään. Paikallinen asiantuntevuus ja päätösvalta saisi siis näkyä, mutta hallintorakenne on vääränlainen resursseihin nähden.
IDIOOTTI: Rahaa kuluu liikaa! Kuntien määrää pitää vähentää!
JÄRKEVÄ: Raha kuluu sote-menoihin ja kehitysapuun. Kuntien määrällä ei tuohon vaikuteta.
IDIOOTTI: Isot kunnat toimii tehokkaammin!
JÄRKEVÄ: Isoissa organisaatioissa on aina paljon tehottomuutta, koska niitä johdetaan tyypillisesti keskiarvoilla. Iso organisaatio ei ole yhtä tehokas kuin hyvin hoidettu pieni organisaatio, jossa voidaan optimoida ratkaisuja ongelmiin paikallisesti.
IDIOOTTI: Keskimäärin isot organisaatiot on tehokkaampia. Keskimäärin kouluissa pitää olla x oppilasta. Keskimäärin julkista liikennettä tarvitaan y määrä. jne.
JÄRKEVÄ: Et selvästikään kykene erottamaan keskiarvon ja jakauman eroa…
IDIOOTTI JOKA LUULEE OLEVANSA JÄRKEVÄ: Raha kuluu sote-menoihin ja kehitysapuun. Kuntien määrällä ei tuohon vaikuteta.
Kumpikaan ei ole kunnan tehtävä, eli meni taas täysin ohi maalin, kun öyhötät asiasta josta et mitään ymmärrä.
Sote-ratkaisu vei euroissa mitattuna yli puolet kuntien tehtävistä. Kun vastuu pieneni puoleen, niin paljonko kunnanjohtajien palkat laski? Eivät laskeneet ja kun palkkoja ei ole järkeä puolittaa, niin ratkaisu on kuntien ja kunnanjohtajien määrän puolittaminen.
Euroissa mitattuna kyllä mutta ei tehtävissä mitattuna. Mielestäsi palkkaa pitää maksaa läpivirtaavan rahamäärän mukaan? Eli valtiovarainministerin palkan pitäisi olla monikymmenkertainen ympäristöministerin palkkaan verrattuna?
Älä valehtele. Sote-palvelut olivat kuntien vastuulla. Oletko nyt selittämässä että ihmisten terveys, vanhusten hoito jne oli kunnille vähemmän tärkeitä sivuhommia. Tärkeämpää oli jotkut siltarummut?
”Esimerkiksi Helsinki maksaa tasausjärjestelmän kautta huomattavia avustuksia muille kunnille.”
Mikä tahansa Suomen kunta pärjää omillaan, jos valtion piikkiin ko. kuntaan perustetaan kymmeniä virastoja ja valtion laitoksia, useita sairaaloita, useita yliopistoja, useita isoja kulttuuri- ja urheilulaitoksia, lukuisia ministeriöitä, jne.
Hesan kusipäät ei edelleenkään ymmärrä, että Hesaan on varastettu jo vuodesta 1820 saakka valtavasti rahaa muulta Suomelta.
PK-seudun reppanat vie puolet asumistuestakin. Ei pitäisi tarvita!
Suurin verovaroin kustannettujen työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on Simon kunnassa. Sielä työpaikoista 58% on verovaroin kustannettuja. Ei tietenkään Simon asukkaiden maksamien verovaroin, vaan rahaa siirtyy sinnekin mm. Helsingistä.
Vaikka Helsinki on yliopistokaupunki ja keskussairaalakaupunki, niin Helsigissä verovaroin kustannettujen työpaikkojen osuus on pienempi kuin Suomen kunnissa keskimäärin ja pienempi kuin misään toisessa kaupungissa, jossa on sekä keskussairaala että korkeakoulu(ja).
Kun Helsingissä on lisäksi työpaikkoja enemmän kuin työikäisiä, niin ollaan lähellä tilannetta, että kaikille helsinkiläisille työssäkäyville löytyisi teoriassa työpaikka yksityiseltä sektorilta jos Helsingin työpaikat täytettäisiin vain helsinkiläisillä.
Jutut joita maalaisten tupailloissa kuulee perustuvat usein tietämättömyyteen ja sivistymättömyyteen.
Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) yhteenlaskettu asukasluku on tällä hetkellä noin 1,28 miljoonaa. PK seudulla asuminen on muuta Suomea kalliimpaa. Sen lisäksi täällä asuu suuri määrä opiskelijoita, jotka tarvitsevat asumistukia.
Lisäksi PK-seutu maksaa veroissaan reilusti yli 100% niistä tuista ja investoinneista joita tänne tehdään.
Joskus tilastokeskus piti tilastoa maakuntakohtaisesti valtion tuloista ja menoista, mutta jo toistakymmentä vuotta sitten se lopetettiin - ilmeisesti jonkun keskustalaisen ministerin päätöksellä. Silloin Uusimaa oli käytännössä ainoa maakunta, joka tuotti valtiolle enemmän kuin kulutti. Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa olivat jotakuinkin omilaan ja kaikki muut selvästi pakkasella. Kun väestö on vain keskittynyt niin todennäköisesti Uusimaa kustantaa vielä enemmän muiden menoja. Pelkästään Helsingissä asuu 11% suomalaisista ja Helsinkiläiset maksavat 22% valtion tuloveroista.
Ei maksa.
Et taida ymmärtää mitään korkoa korolle vaikutuksista.
Kun valtio tulee 200 vuotta jotain seutua perustamalla sinne paljon työvoimavaltaisilla instituutioita ja tutkimustoimintaa yms. niin silloin valtio käytännössä ohjaa myös tulevaisuuden taloudellista toimintaa tuolle seudulle. Mikä tahansa paikkakunta Suomessa ”pärjäisi omillaan” ja ”elättäisi muita” jos sitä on ensin pari sataa vuotta elätetty yhteisistä varoista kuin syöttöporsasta.
Sivistys tästä maasta katosi jo kauan sitten. Kaupunkilaisilta järkikin jo ennen sitä.
PK-seudun ”asukkaat” - eli kaiken maailman vierasrotuiset.
Miksi Simo ei pärjää kun melkein 2 työpaikka 3:sta on verovaroin maksettuja?
Kissa pöydälle, demareiden Näkkäläjärvi innoissaan
Kissa vieköön
.
Perussuomalaiset pitäisi vähentää, niin alkaisi asiat luistamaan. Tässä yksi keino taas sitoa tulavaa hallitusta. Lausunnon antaneet ministeriöt ovat persujen hallussa, joten ei ihme, että kansliapäälliköt puhuvat persua.
Perussuomalaisten ihannoiman turpeen uusiutuminen kestää 6000 vuotta. Sitä syntyy millimetri vuodessa. Siinä taas yksi keino ryöstää Suomea.
Zldlfod
Taitaa kuitenkin olla niin, että persuilla on se taju tästäkin.
Suomessa on AINA ollut pm-puolueina kokoomus, demarit ja ketkut! Voit osoittaa vittuilusi suoraan noille puolueille. Ne tämän maan on tuhonneet, ovat myös tuhonneet täällä ihmisten elämät! PÄÄMINISTERIPUOLUE ON AINA SE, JOKA KURJISTAA! Tämä on nähty niin monta kertaa. Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt!
Kuntia pitäisi vähentää ns. 1. aallossa noin 50 prosenttia.
Kuntia pitäisi vähentää 100 %.
0 kuntaa jäljelle.
Maakuntia ja hyvinvpintialueita myös 0.
Pelkkää turhaa päällekkäistä hallintoa.
Valtiotason hallinto riittää.
Kepu pelkää vaikutusmahdollisuuksiensa vähenevä kuntaliitoksissa. Maassa voisi hyvin olla korkeintaam viisi kuntaa, jotka myös sote alueita. Verorahaa säästyisi, koska nykyiset sotejohtajat, 653 kpl, voisi vähentää muutamaan nuppiin, ja kokouspalkkiot pienenisivät. Kepu ja sdp aina ajaneet turhan byrokratian kasvattamista saadakseen vaikutusmahdollisuutta.
Keskustalle poliittinen taktikointi on AINA tärkeämpää kuin isänmaan etu.
Niin on aina ollut ja niin on aina oleva.
Kepu on kepu ja kikystäkin se muistetaan, sillä sipuli. Silti käytäntö osoittaa, että kun maakuntakeskukset saavat vallan päättää ympäryskuntien asioista niin palvelut tullaan lopettamaan jopa 20 - 40 000 asukkaan kaupungeista ja siten niiden elinvoima ja tulevaisuus imetään maakuntakeskuksiin. Esimerkkinä toimikoon vaikkapa Rovaniemi.
Asia on ongelmallinen myöskin voimakkaasti kasvavan matkailun näkökulmasta tarkasteltuna.
Lisäksi Suomen syrjäseutujen houkuttelevuus on vahvassa kasvussa hyvin toimeentulevien maahanmuuttajien keskuudessa ja tämä kehitys tullee kiihtymään yhdessä ilmaston muutoksen ja sään ääriilmiöiden kanssa. Syrjäseuduille ja pienille kapungeille tulee antaa mahdollisuus ostaa palvelut yksityiseltä tai sitä ei ainakaan tule vaikeuttaa millään tavalla.
Kustannuksetkin ovat muuttuvia. Nyt väestön ikärakenne on nostanut kustannuksia, mutta aika tulee korjaamaan tätä "vinoutumaa" ja vieläpä melko pian. Joten ei syytä hötkyilyyn ja jokainen alue, -seutukunta on omanlaisensa. Isoissa uudistuksissa on vikana se, että uudistetaan asioita vain uudistuksen vuoksi, koska jossain kaukana norsunluutornissa on niin päätetty.
Tuossapa yksi pulma antille kun yrittää kepua mukaan hallitukseen.
"Kuntajako on hevosvetoiselta ajalta."
Tämä on sananmukaisesti totta. Kunnat ovat alunperin seurakuntia ja kun seurakuntien ja kuntien tehtävät ja omaisuus erotettiin 1800-luvun puolivälin jälkeen, niin maalaiskuntien rajat kopioitiin seurakuntarakenteesta. Ja seurakunnan koon määräsi se, että väki pääsi reellä kirkkoon tai jos oli sivukirkkoja, niin vähintään seurakunnan kirkkoherran piti ehtiä tarkastusmatkalle seurakuntansa kappeleihin hevospelillä.
SOTE loi liikaa kallispalkkaisia johtajia,
jota imee talouden kuiviin.
Sote toi liikaa hallintoa koska Keskustan vaatimuksesta meillä on liikaa sote-alueita.
Soten idea oli saada sote-palveluita tuottamaan "kuntia leveämmät hartiat". Tulos oli, että väestöpohjaltaan ehdottomasti suurin sote-alue on Helsinki, joka on yksi kunta. Pienin sote-alue Keski-Pohjanmaa mahtuisi hädin tuskin 15 suurimman kaupungin listalle, jos se olisi yksi kunta.
Ennenkin tultiin toimeen samalla kuntamäärällä ja vielä vähemmillä resusrsseilla. Nykyään ei riitä mikään, vaikka on koneet helpottamassaa työtä. Hallitusten pitäisi lopettaa tuhlailu.
Ongelmien juurisyy on ikärakenteen muutos ja toisaalta väestön keskittyminen. Syrjäkunnat olivat ennen väkimäärältään suurempia ja ennen kaikkea työikäistä väestöä oli enemmän, mutta nyt kunnat kuihtuu, kun muutetaan kaupunkeihin ja lopuista suuri osa odottaa muuttoa kirkkomaalle. Kunnallishallinto säilyy?
Ongelmien juurisyy on kehitysmaalaisten päästäminen Suomeen.
Kyllä kehitysaluemaalaiset tulevat vielä kalliimmaksi.
Kuntaliitokset eivät ole tuoneet säästöjä.
Lestijärven vois liittää Perhoon.
Luhangan Joutsaan.
Kustavin Taivassaloon.
Pelkosenniemen Savukoskeen.
Hailuodon Ouluun.
Kivijärven Viitasaareen.
Merijärven Pyhäjokeen.
Kyyjärven Karstulaan.
Lisää ideoita?
Liittäkää vaan kaikki yhteen.....meikäläinen asuu pohjois-italiassa jo elokuussa...
Suomen voisi liittää EUhun ja tehdä Suomea koskevat päätökset Brysselissä ja Suomen hallituksen ainoa tehtävä olisi nostaa palkkaa ja toimia kumileimasimena.
Miten voi olla, että Suomi, joka on korviaan myöten velkainen maa eikä tule saamaan velkaa omin voimin edes taittumaan ja on parhaillaan ajamassa alas hyvinvointivaltion, on yhä vain nettomaksajan roolissa?
Pitäskö huomauttaa, että Suomi on itsenäistetty käärmeen vuonna, ja käärme on altis saastutukselle.
Kissaa ei kannata nosta pöydälle jos demareiden Näkkäläjärvi on huoneessa.
Persuilla on ideatt loppu.
Vaara on todellinen
Kannattaa silti pureutua villakoiran ytimeen, sillä aina ei ole koiraakaan karvoihin katsominen.
"-Kuntien mediaanikoko on alle 6000 asukassta.
-Kaiken lisäksi "itsenäisistä" kunnista 300 kunnasta vain 30 on aidosti
taloudellisesti itsenäisiä, niin että niiden verotulot riittävät kattamaan
omat menot."
Tuo kertoo lyhyesti sen kaiken. Noiden pikkukuntien yhdistelemisillä isompiin ei ole Suomen alijäämien ja muun talouden kannalta yhtään mitään merkitystä.
Pelkkää ministeriöiden paperinpyöritysharjoitusta kohista näistä 300 kunnasta ja muka kuntaliitosten tuomasta auvoisasta muutoksesta taloudellemme.
Ne isompiin kuntiin liitettävät pikkukunnat ovat emokuntiensa kanssa edelleen ihan yhtä persaukisia.
Kuten oppostiojohtaja Orpo aikanaan sanoi, niin KAIKKI kivet on käännettävä. Ei ole mitään yhtä silver-bullettia joka ratkaisee kaiken, vaan siksi pitää tehdä KAIKKI.
Yksi osa säästötalkoita on turhien kuntien lakkauttaminen. Ja se on yksi helpoimmista, koska eihän kunnanjohtaja tai kunnansihteeri ole mikään lähipalvelu, jonka siirtyminen kauemmaksi ketään haittaisi. Minäkin asun kävelymatkan päässä pormestari Sazonovin virkahuoneesta, mutta eipä ole tullut siellä koskaan käytyä.
(Sittemmin pääministeri Orpo ei tosin ole paljon kiviä käännellyt vaan toteuttanut apinana EK:n antamia ohjeita ja tuloksena on ennätystyöttömyys, ennätysmäärä konkursseja, ennätysvelkaantuminen ja ennätyksellisen alhainen kuluttajien luottamus - mutta tämä on toinen asia)
Ei tule säästöjä kuntaliitoksista. Tämä on todettu toteutuneiden kuntaliitosten myötä.
Palvelujen saatavuus heikkenee ja sille pitää tehdä jotain, tästä tulee lisähintaa. Kiinteistömassa kuormittaa, pikkukuntien kiinteistöjä ei saada kaupaksi. Esimerkksi koulujen lakkautumisesta jää kiinteistöjä tyhjilleen.
Minkä palveluiden?
Kun surkeimmat kunnat eivät enää pysty hoitamaan enää edes peruskoulua, vaan siihenkin perustetaan kuntayhtymä-hallintohimmeleitä, niin mitä kunta enää on kuin turhaan palkkaansa johtava kunnanjohtaja ja sen kepulainen esikunta?
Kiinteistömassa kuormittaa toki, mutta mitä nopeammin turhat virastot pistetään maan tasalle sen parempi. Näkihän sen sote-ratkaisussakin, että kun pikkukunnat ovat voineet käytännössä valtion piikkiin rakentaa ties mitä pytinkejä, niin nyt on Suomi tyhjiä sotekiinteistöjä täynnä.
Tuohan tarkoittaa hallinnon keskittämistä Brysseliin. Säästöjä tulee liukuhihnalta ja joku unionissa oppii ehkä tietämään, missä Suomi on. Mitäpä tuolla väliä, kun valta annettiin jo 80-luvulla ylikansallisille pörssiyhtiöille, mitkä höykyttävät koko maailmaa mennen tullen. Hölmölän räsymatto.
Suomen kokoista pikkuvaltiota ei tarvita. Sen voisi liittää vaikka Venäjään?
Älä nyt maalainen tähän Brysseliä sotke.
Muutaman tuhannen asukkaan pikkukunnat ovat täysin järjettömiä rakennelmia. Mitään ei pystytä tekemään kuin lakisääteiset palvelut ja nekin tehdään erilaisten kuntayhtymien toimesta ja valtion piikkiin.
Kuntaliitokset on idioottien ratkaisu ongelmiin, jotka ovat liian vaikeita heille käsitettäväksi.
>>Ja se on yksi helpoimmista, koska eihän kunnanjohtaja tai kunnansihteeri
ole mikään lähipalvelu, jonka siirtyminen kauemmaksi ketään haittaisi. >>
Samalla tulee mieleen, että miksi Suomessa ylipäätään tarvitaan ainoaakaan kuntaa. Eihän niistä paperia pyörittävistä kunnansihteereistä ole isommissakaan kunnissa kansalaisille hyötyä.
Suomessa on nyt 22 Hyvinvointialuetta eli maakuntaa. Näille siirrettiin jo vuoden 2023 alussa 22 miljardia euroa eli 70% kuntien aikaisemmin hoitamista asioista ja kuntabudjeteista.
Hyvinvointialueet henkilökuntineen voivat hyvin hoitaa nykyisten kuntien hoitamat loputkin asiat.
Tällä koko tarpeettoman kuntatason hallintoportaan lopettamisella hallintokuluihin menevää rahaa säästyy koko Suomen tasolla jo 5...7 miljardin euron verran.
Koulutoimen siirto hyvinvointialueille olisi hyvä idea.
Onko Näkkäläjärven jäljiltä vielä kissoja nostettavaksi?
Kaikki siis asumaan vain suuriin kasvukeskuksiin ja maaseudun autioittaminen täyteen voimaan niin sillähän ne asiat ratkeavat.
Toimii mainiosti Japanissa. Miksi ei toimisi meilläkin?
Mutta näinhän taoahtuu koko ajan. Ja se on yksi syy miksi tarpeettoman pieniä kuntia pitää lopettaa.
Kauniaislsiset ja espoolaiset maksamaan Helsingin kuluua. Se on ihan oikein, on samaa työssäkäynti ja asiointialuetta.
Masseudullahan tuolle ei ole silleen tarvetta muualla kuin kaupunkikeskusten ympäristöissä.
Kaupunkien ympätyskunnat ne loisii houkuttelemalla naapurikuntien mahdollistamat veronmaksajat kuntiin asumaan.
Tuossa oli juuri selostus siitä että maaseutukoulujen lopettaminen vie parhaat osaajat kasvukeskuksiin ja estävät väestönkasvua niin että väestö vähenee kasvukeskuksissakin.
Maaseutukouluja lakkautetaan, koska maaseudulta loppuu lapset.
Neljännes Suomen peruskoululaisista on pk-seudulla.
Virkakoneisto aivan liian suuri näin vähälukuiselle kansalle.
Suomessa paljon tyhjänpäiväisiä suojatyö virkoja jossa palkkanauttivat hölmöt.
Suomeen riittäisi kolme kuntaa kun asukkaita on niin vähän.
Euroopanunionista on tähänkin asti näytetty suuntaviivat miten suomessa pitää toimia.
Onko näytetty, miten ja missä?
Suomihan tuottaa julkihallinnon ja julkisrahoitteiset palvelut erityisen tehokkaasti OECD vertailuissa.
Laitas nyt vähän faktaa luulosi oheen.
Kolmessasadassa kunnanjohtajassa on 150 ylimääräistä.
Olen kyllä ihan samaa mieltä, että kuntia on ihan liikaa ja niitä pitäisi alkaa yhdistelemään. Monet kunnat ovat talousvaikeuksissa mutta kuntaliitos olisi järkevää myös monien sellaisten kuntien osalta, joilla taloudellisesti menee ihan hyvin, mutta joissa muuton ei ole mitään järkeä. En esimerkiksi ikinä ole ymmärtänyt että miksi pääkaupunkiseudulla on Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen omina kuntinaan, vaikka ne käytännössä muodostavat yhden yhtenäisen 1,3 miljoonan asukkaan kaupungin.
Jotta homma olisi kyllin sekava, niin Keskustan sote-silppu-mallissa Espoo, Vantaa ja Helsinki ovat eri hyvinvointialueella.
Oma ongelmansa on, että sopisiko 1,3 miljoonan asukkaan kunnalle (23% suomalaisista) sama hallintomalli kuin kunnille joissa on 1/100 tästä asukasmäärästä (ja nyt pienimmissä on 1/1000 osa).
Ruotsissa on Tukholman lääni. Suomessa voisi miettiä jotain samaa. Ensimmäinen askel olisi tehdä PK-seudusta yksi hyvinvointialue.
Ei kuntia ole liikaa. Mihin lukumäärää muuten verrataan, kun joku noin väittää.
Höttöpolitiikkaa.
Mutta hyvinvointialueita on liikaa. ~ 30 -> ensin 20 (maakuntia on 19, liikaa on -> sitten 10, kuten aikoinaan oli läänejä.
Kuntia on liikaa.
Kunnat jotka hädin tuskin saavat kunnallisvaalit hoidettua ja kaikki muu tehdään jonkun kuntayhtymä-hallintohimmelin kautta, ovat täysin turhia ja toimimattomia.
Okoon kuntia vaikka miljoona, mutta valtakunnallisia julkisia palveluja voi järjestää yksi putiikki koko maassa, sekin voi olla yksityinen. Suomessa ei ole milloinkaan purettu sääntelyä Ranskan malliin, Sipilän ja Marinin antama oikeus rakentaa pihasauna on hyvä esimerkki, millaiseen roskaan aikaa on haaskattu kunnissa. Puhumattakaan kunnallista luottamustointa nauttivien pikkupäälliköiden hankinnat,NÄILLE NILKEILLE ON AIVAN SAMA MAKSAAKO KUNNAN HANKINTA 3000 VAI 30 000 E, NÄHTY ON HELSINGIN KAUPUNGIN JTEHUOLTOHANKINNASTA, EIKÄ KYSE OLLUT KUNNAN OMASTA TILAUKSESTA, VAAN YKSITYINEN ROKOTTI MONINKERTAISEN SUMMAN.
Ranskan malliin?
Jäykemmän byrokraattista valtiota tuskin EU:ssa on!
TUO ON VÄÄRÄ LUULO, KANNATTAA YMMÄRTÄÄ, MITEN VALTAVAN KANKEA KONEISTO SUOMESSA ON.
Ranska on ollut edelläkävijä lainsäädännön arvioinnissa. Uutta sääntelyä luotaessa on pyritty laskemaan sekä normin tuomat kustannukset että hyödyt, ja vanhaa sääntelyä on purettu vastaavasti pois.
Vähemmän typeriä kunnanjohtajia, perässävdettävät ei sooöoile, nyt puretaan tämän sooloilun tuloksia kepukirkoilla. Osta kepukunnasta kolmio eurolla.
Julkinen sektori Suomessa ostaa yksityisiltä yrityksiltä tavaroita ja palveluita noin 40 miljardilla eurolla vuodessa. Tämä vastaa noin 13–19 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä sijoittaa maan ja koko Pohjoismaiden mallin aktiivisen ulkoistamisen ja kilpailutuksen kärkeen.
SEINIIN ON SIJOITETTU PALJON, MUTTA VUOKRATESSAAN ULKOA TILAT, SÄÄSTÄÄKÖ KUNTA. HANKINTALAKIUUDISTUS SAATTAA NÄPERRELLÄ VÄÄRIEN ASIOIDEN PARISSA.
Yrityksissä näkee tätä analyytikkojen kammoa "kiinteitä menoja" kohtaan.
Termi "kiinteä kustannus" on sikäli harhaanjohtava, että kun oma kiinteistö ja sen hoitomenot ovat "kiinteitä kustannuksia", niin kun kunta tai yritys myy kiinteistönsä ja tekee samalla esim. viiden vuoden vuokrasopimuksen, niin vuokra luokitellaan "vaihtuvaksi kustannukseksi", vaikka vuokrasopimuksesta ei pääse irti vuosikausiin.
Väittävät että taloudella menee hyvin nykyisin.
Raja 5000 asukasluku kunnassa pienemmät yhteen.
mitä nuilla kunnan herroilla on virkaa työ on näkymätön.
Eikä 5000 ole vielä kovin vankka väestöpohjaan, mutta joki kusiraja kunnan asukasluvulle pitäisi olla. Vaikka sitten 5000.
" kissa pöydälle "
sanoi Näkkälänjärvi, Sdp.
Kuntien määrää pitää supistaa rajusti.
Liikkuva Poliisi pitää saada takaisin.
Pieni on kaunista. Sottunga pärjää oikein hyvin vaikka asukkaita onkin vain 101.
Ahvenanmaan lilliputtukunnat ovat huono vitsi. Maakuntahallitus päätti jo kertaalleen, että talousvaikeuksista kärsivä Sotunga liitetään johonkin naapuriin, mutta pelleily "itsenäisenä" kuntana jatkuu.
Joka kymmenes Sotungan asukas on kunnanvaltuutettu.
Ei Voida Vähentää, koska Keskusta menettäisi valtansa!!!!!
Keskustalle oma taktinen peli on aina ollut tärkeämpää kuin isänmaan etu.
Niin tulee tässäkin käymään.
Tai vasemmisto.
Jos joku kunta lakkautetaan ja kymmenet turhat virkamiehet irtisanotaan niin tuolla alueella työttömyys vaan lisääntyy ja verotulot luonnollisesti laskee.
Mistä se hyöty sitten muka saadaan. Melko turha kuvitella että joku irtisanottu kunnan virkamies kykenisi johonkin tuottavaan oikeaan työhön. Tai että se perustais menestyviä yrityksiä.
Ja jos joku ison kunnan virkamies ottaa hoitaakseen myös naapurikunnan asiat niin näkyyhän se sen palkkauksessa. Ei se samalla palkalla suostuis isompaa "vastuuta" ottamaan.
Kuntien yhdistäminen siis todennäköisesti vain lisäsi rahanmenoa.
"Suurimpien suomalaisten kaupunkien pormestareiden kuukausipalkat sijoittuvat noin 13 700 ja 16 100 euron välille. Palkkojen lisäksi tuloja voivat kasvattaa erilaiset luottamustoimien kokouspalkkiot."
Periaatteessa voitas isommat kaupungit jakaa pienemmiksi. Palkata pieniin kaupunkeihin pormestarit 6000 euron tuloilla.
Saatas rahallisia säästöjä aikaiseksi.
Työttömyyskin vähenis kun palkattas työttömiä paskoja näihin turhiin virkoihin. Ja kun työttömyys vähenee verotulot kasvaa ja menot pienenee.
Tottakai on, samoin on ministeriöitä ja niiden alaisia pikkuleimaajia. Mutta mistä ihmeestä eduskunnan raakit ja niiden kaverit saisi sitten hommia, jos näitä ei olisi ja lisää tehtäisi?
Kun kunnat yhdistyy, pieni kunta jää ilman mitään palveluita. Pitkät etäisyydet, julkiset eivät kulje, vanhuksilla ei ole omaa autoa, taksilla ei ole vara ajella. Hoitojonot lyhenee moni kuolee hoidon puutteeseen. Kanslia päälliköt nauttii öky palkkaa, ja extra luksus etuuksia.
Mitä palveluita kunnanjohtaja antaa?
Kuntien yhdistymisen jälkeen lääkäriin voi olla matkaa yli sata km. Suuntaansa julkiset ei kulje. Taksilla ei ole vara ajella, samoin kauppaan pankkiin ym, palveluihin liian pitkät etäisyydet. Pensan hinta nousee koko ajan, vanhuksilla ei ole autoa, eikä jaksa kävellä sataa km. suuntaansa. Kevyen lìkenteen väyliä ei ole, eikä taukopaikkoja.
Millä vuosikymmenellä luit viimeisen kerran uutisia?
Kunnanlääkäri-malli loppui vuonna 1972 ja sote-ratkaisu lopetti kunnilta kaiken vastuun terveyspalveluista.
..Kuntien yhdistymisen jälkeen lääkäriin voi olla m..
Lääkäri ja sairaala lähti. Verotoimisto lähti. Kela ja työkkäri vain muutaman tunnin viikossa. Ja muutama muukin asia lopetettu.
Mutta kunnanjohtaja toimistoineen ja sihteereineen ei lähtenyt!!! Se varmaan istuu ja kerää verorajoja täällä vielä yksinäänkin.
Isomman kunnan virkamiehet ei suostuis tekemään pienellä palkalla.
Johonkin pikkukuntaan saat kunnanjohtajan 5000:lla isomman kunnan kunnanjohtaja vaatis 13 000. Menis niinku 3000 enempi rahaa ja sitten viellä elätettäs tuo työttömäksi jäänyt kunnanjohtaja jollakin "sopeutumirahalla" hautaan asti.
"Kunnanjohtajilla ei ole lakisääteistä valtion maksamaa sopeutumisrahaa toisin kuin kansanedustajilla. Mahdollisesta taloudellisesta tuesta viran päättyessä – jota kutsutaan yleensä erokorvaukseksi – sovitaan aina kunnanjohtajan ja kunnan välisessä johtajasopimuksessa."
Irtisanotutkin sais kunnon nyytit rahaa joten mitään säästöjä olis turha odottaa ensimmäiseen sataan vuoteen vaikka kuinka yhdisteltäs kuntia.
Niin mutta ainakin sitten se olis loppu.
Sen takia yhdistämiset käyntiin heti.
Maaseudun pienet kunnat kazvatteneet ja kouluttaneet työvoimaa. Pääkaupunki seuduille valmiina veroa maksamaan , haihin ei ole tarvinnut sijoittaa yhtäön senttiä. Nyt kunnissa asuu vanhempaa väkeä ja niistä loppuu kaikki palvelut. Suomessa pitkät etäisyydet, maalka julkiset ei kulje. Ilman omaa autoa ei pääse mihinkään, liian pitkät etäusyydet kulkea muulla tavoin. Töihin 68km suuntaansa ja kaikkiin palveluihin, kevyen liikenteen väyliä ei ole, eikä mitään taukopaikkoja. Tiet täynnä monttuja, talvella useiniltaan astisuraamatta, tai umpijäiset ja polanteiset.
Kepulikunnat ovat juuri niitä, joissa bussi ei kulje, kepulivaltuustoista, kun pääset, myös bussi alkaa kulkemaan!
Tyhmä kansa on aivopesty säästämään. Tyhmä kansa ei ymmärrä, että raha vaihdon välineenä taipuu vain siirtelyyn taskusta toiseen. Nyt rahaa käytetään kiristämiseen ja koronkiskontaan. Rahan valta on uskomaton. Kolikko on vienyt maailmasta sen perinteisen järjen hivenenkin.
Anonyyminä on helppo kirjoittaa mitä vain, mutta tällä kertaa asiaa. Tosin kun kuntia yhdistetään luodaan lakkautetuille kunnan virkamiehille kaiken näköisin työpaikkoja vaikka millä nimikkeillä. Eli ei siinä kunnan kulut hirveästi laske. Huomatkaa nyt kommentoijat, että tämä ei ole asiantuntijan kirjoitus, vaan tavallisen tallaajan näkemystä.
Onhan rakkaassa Suomen maassa muutakin mitä vois leikata tarkoitan noita suojajuttuja, kuten kansanedustajien sopeuttamisrahakin. Kun aikoinani työt loppuivat ja uusi oli etsittävä aika pienellä "sopeuttamisrahalla". Joo pieniä nuo rahat ovat, mutta pienistä puroista jne.
Lapsilisiinkin raja, etteivät suurituloiset niitä kuittaile. vain ne jotka niitä tarvitsevat.
Olishan näitä vaikka mitä, mutta ei taida siinä nämä kirjoittelut autaa.
...Tosin kun kuntia yhdistetään luodaan lakkautetuille kunnan virkamiehille kaiken näköisin työpaikkoja vaikka millä nimikkeillä. ...
Tuo hitaus sopeutuksessa on osittain totta.
Siksi pitää aloittaa kuntien yhdistämiset heti, jotta joskus olisi tilanne parempi. Vanhat menee eläkkeelle ja nuoria ei enää rekrytouda lisää. Virkoja pois.
Ja hallintorakennuksia ei rakenneta enää uusia myöhemmin purettavaksi.
Nykyinen kuntien määrä on perua ajalta, jolloin ei ollut kehittyneitä tietojärjestelmiä ja väkeä asui enemmän hajallaan maalla. Myös kuntien työtehtäviä on hävinnyt, siirtyen hyvinvointialueille. Samalla liiketoiminta ja maatalous on keskittynyt.
Kuntien ja seurakuntien määrä ei ole pienentynyt.
Voi kysyä miksi? Onko mitään järkeä, että alle 6000 asukkaan kunnassa on oma hallintokoneisto?
No ainakin niin kauan on kun Valtio tukee. Milloin tämä älytön tehottomuus loppuu?
Taloudellisesti optimaalinen kuntakoko Suomessa on noin 20 000 – 50 000 asukasta.
Toki olemassa olevia ei kannata pilkkoa, mutta pienempiä pitäisi yhdistää rajulla otteella.
Suomessa on todennäköisesti 150 “liikaa” kuntaa taloudellisesta näkökulmasta. Nyt on 300 eli puolet pois.
Juuri näin, mykyinen kuntamalli rakennettiin kasvavalle ja nuorelle Suomelle ja nyt se kohtaa kutistuvan ja ikääntyvän Suomen.
Maaseudut autioituvat, se on fakta, jota ei tunnuta hyväksyvän.
Ensimmäiset selkeät ongelmat alkavat tai ovat alkaneet: 2025–2030.
Laaja talouspaine lisääntyy 2030–2035.
Rakenteellinen pakko (liitokset) ajoittuu 2035–2040.
Ja mitä pidemmälle liutaan, sitä enemmän tuhlaamme verorahojamme tähän tehottomuuden molokin kitaan.
Ja näin taitaa käydä, koska emme saa aikaiseksi tällaisia päätöksiä Suomessa.
Säöstö potentiaali on satoja miljoonia, jopa miljardeja euroja pitkällä aikavälillä.
Perusteena on:
- vähemmän hallintoa
- tehokkaampi palvelutuotanto
- parempi investointikyky ja investointien parempi tuotto.
Suomessa on samalla tavalla liikaa hyvinvointialueita ja seurakuntia.
Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on noin 370 seurakuntaa.
Käsenmäärä laskee tasaisesti js väestö keskittyy kaupunkeihin. Myös pienet seurakunnat ikääntyvät nopeasti.
Eli rakenne on pitkälti liian pirstaleinen nykytilanteeseen.
Seurakuntien keräämät kirkollisverot kansataloudessa menevät turhiin investointeihin ja tehottomaan toimintaan.
Seurakunnilla on reilusti yli 7 000 rakennusta mm. noin 650 kirkkoa, joiden käyttöaste on alhainen. Lämmitämme harakoita ja kunnossapidämme niitä, jotta ne voivat hyvin, vaikka niiden käyttö on vähäinen.
Taitaapa joku vielä rakentaa uusia kirkkoja ja rukoushuoneita, vaikka Suomi maallistuu.
Rakenne on “vanhan Suomen perua”
rakennettu aikaan, jolloin kirkkoon kuului > 90 %.
Nyt enää noin 60 % ja koko ajan vähenee.
Samoin seurakuntien tehtävät.
Puolet seurakunnista pois heti alkuun.
Suomessa on lakkautettu tai lakkauttamisuhan alla arviolta jo noin sata terveysasemaa tai terveyskeskusta.
Kiitos Keskusta.
Optimaalisen keskittämisen raja on Suomessa jo ylitetty harvaan asutuilla alueilla, mutta ei vielä koko maassa.
Toisaalta harvaan asutut alueet harvenevat edelleen ja niille on hankala saada työntekijöitä. Parempi ennakoida ja hyväksyä keskittämisestä aiheutuvat kustannukset.
Eli tuo 100 tai hiukan yli näyttäisi olevan aika optimaallinen lakkautusmäärä. Se on noin 20 prosenttia koko määrästä.
Mutta kuntia pitää lakkauttaa enemmän, 100 ei riitä.
Suomessa on 21 lääniä kiitos sannan ja punikkien. 12 lääniä liikaa.
Niinpä, hyvinvointialueita on aivan liikaa. Ja tilanne vaan huononee, kun väki vähenee harvaan asutuilla alueilla.
Suomen kunnista monesta on palvelut siirtyneet naapurikuntiin.
Mutta kunnanjohtaja esikuntineen on jäänyt nostamaan palkkaa, joka vastaa työtehtäviä ennen sote muutoksia. Ja palkka vaan nousee jatkossa. Myös valtuustot ja hallitukset ovat samankokoisia palkkioineen.
Tärkein tehtävä taitaa kunnanjohtajalla olla kuntaliitoksen estäminen ettei palli häviä alta. Asukkaat maksavat veroillaan tällaisen hallinnon kuluja. On se ihme homma.
Saako ennustaa?
Siinä lista kunnista, jotka tullaan yhdistämään pian naapurikuntaan.
Puolanka
Ristijärvi
Hyrynsalmi
Suomussalmi
Vaala
Ilomantsi
Rääkkylä
Heinävesi
Rautavaara
Kaavi
Savukoski
Pelkosenniemi
Enontekiö
Sodankylä, osittain
Miehikkälä
Virolahti
Parikkala
Kannonkoski
Kivijärvi
Kyyjärvi
Karstula, osittain
Siinäpä parikymmentä kuntaa, jolla uusi hallitus pääsee alkuun.
Noista saataisiin jonkun ajan päästä yhdistämisestä säästö noin 30–40 miljoonaa euroa vuodessa.
Suurin hyöty ei ole “rahallinen säästö heti”
vaan se, että järjestelmä pysyy ylipäätään toimivana ikääntyvässä Suomessa.
Seuraava lista?
Kuntaministerin tehtävä tulee olemaan "haluttu" homma seuraavalla vaalikaudella.
Digitaalisaatio on vienyt paljon työpaikkoja muutamalla osa-alueella kunnista. Esimerkkinä omavero. Mitä ne siellä verotoimistossa oikein edes tekisivät, jos sellainen olisi joka kunnassa.
Ja jatkoa seuraa. Omakela, omaposti, traficom, osakekirjat on kohta digitoitu, digiajokortti ja digilompsa. Vähenee kuntienkin tehtävät koko ajan.
Kuntia vaan nippuun. Tavoitteeksi ensin vaikka sata.
Kunta ei enää päätä suurista rahavirroista.
Kunta hoitaa:
- koulujen järjestäjä, opetussuunnitelmat yms valtiolta
- kaavoittaja, vähenee pienissä kunnissa
- paikallisen infra-ympäristön ylläpitäjä, investoinnit vähenevät
- hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluiden tuottaja
- paikallinen veronkerääjä, mutta verotoimistot muualla.
Ja moni hallintoon liittyvä tekeminen,esim IT, on yhteisissä yksiköissä.
Ja kunnan johto pysyy samana ja palkat nousee.
Lisäksi pitää muistaa että pienissä kunnissa ongelma ei ehkä ole demokratian puute, vaan sen haavoittuvuus ja keskittyminen harvoihin henkilöihin.
Tällöin voi syntyä todella tyhmiä päätöksiä.
Voitas yhdistää isompia kuntia pienempiin kuntiin. Kyllä pienempien kuntien kuntapäättäjät pystyy isompienkin kuntien asiat hoitamaan.
Iso kunta ei tarvitse pientä kuntaa, mutta pieni tarvitsee isoa.
Eiköhän se noin mene.
Pitääkö ajatella enemmän työssäkäyntialueiden muodostumista keskuskunnan ympärille?
Silloin voi joutua pilkkomaan jonkun kunnan.
Kuntien määrät työssäkäyntialueittain:
Etelä-Suomi. 25–35
Väli-Suomi, 15–25
Pohjoinen & itä, 20–30
Yhteensä ,60–90.
Miksi?
1. perustuu todelliseen liikkumiseen eli ihmiset käyvät jo nyt töissä alueen sisällä
2. kriittinen massa palveluille kuten : terveys, koulutus, ja infra.
3. Lisäksi ei pakoteta epäluontevia yhdistelmiä, kerralla kuntoon eikä yksitellen.
Kun kunnat rakennetaan työssäkäyntialueiden mukaan, saadaan Etelä-Suomeen tiheä verkko keskikokoisia kuntia ja Pohjoiseen harva verkko isoja kuntia (pinta ala).
Alle 100 kuntaa on täysin realistinen ja jopa optimaalinen tavoite, jos lähtökohtana on työssäkäyntialue.
Paras ratkaisu voi olla Suomessa noin 70 kuntaa.
Tällöin optimoidaan:
- talous, joka haluaa isoja kuntia
- etäisyys, joka haluaa pieniä kuntia
- demokratia, joka haluaa keskikokoisia kuntia.
Nyt kun olisi seuraavalla hallituksella aloittaa tämä työ.
Ja vauhtia siihen saa valtion budjetista, valtion tukia pienemmäksi kunnille.
AIn malli keskustelun pohjaksi:
Uusimaa (12)
Helsinki-metropoli (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen)
Porvoo (Porvoo, Sipoo)
Loviisa (Loviisa, Lapinjärvi)
Hyvinkää (Hyvinkää, Nurmijärvi)
Järvenpää–Tuusula
Kerava–Sipoo pohjoinen osa
Lohja (Lohja, Siuntio)
Raasepori (Raasepori, Hanko)
Vihti–Karkkila
Kirkkonummi
Pornaisten–Mäntsälän alue
Askola–Pukkila
Pirkanmaa (4)
Tampere (Tampere, Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Pirkkala)
Valkeakoski–Akaa
Sastamala
Virrat–Ruovesi
Kanta-Häme & Päijät-Häme (4)
Lahti (Lahti, Hollola)
Heinola
Hämeenlinna
Riihimäki–Forssa
Kaakkois-Suomi (6)
Kouvola
Kotka–Hamina
Lappeenranta
Imatra
Savonlinna
Pieksämäki
Satakunta (3)
Pori
Rauma
Kankaanpää
Etelä-Pohjanmaa (3)
Seinäjoki
Kauhajoki
Alajärvi
Pohjanmaa (3)
Vaasa
Jakobstad (Pietarsaari)
Kristiinankaupunki
Keski-Suomi (3)
Jyväskylä
Jämsä
Äänekoski
Pohjois-Savo (3)
Kuopio
Iisalmi
Varkaus
Pohjois-Karjala (2)
Joensuu
Lieksa–Nurmes
Etelä-Savo (3)
Mikkeli
Savonlinna (laajennettu)
Pieksämäki (laajennettu)
Pohjois-Pohjanmaa (5)
Oulu (Oulu, Kempele, Liminka, Ii)
Raahe
Ylivieska
Haapajärvi
Kuusamo
Kainuu (2)
Kajaani
Kuhmo–Suomussalmi
Lappi (6)
Rovaniemi
Kemi–Tornio
Kemijärvi
Sodankylä
Kittilä
Inari–Utsjoki
Keski-Pohjanmaa (2)
Kokkola
Kannus
Ahvenanmaa (1)
Maarianhamina (Ahvenanmaa)
Sitten nuo voi vielä pohtia erikseen
Parikkala–Rautjärvi
Keuruu–Multia
Pudasjärvi–Taivalkoski.
Eikö tällainen malli voisi olla vaalikeskustelussa?
Tulisi ymmäryää että asiointi alkaa olla riippumaton paikasta: Kun virastoasiointi, digiklinikat, sähköiset luvat ja koulujen etäopetusratkaisut kehittyvät, fyysisen kunnantalon sijainnilla ei ole enää asukkaalle merkitystä.
Lisäksi paikkariippumaton työ lisääntyy eli kunnan omat työntekijät ja asiantuntijat voivat asua ja työskennellä missä päin laajaa jättikuntaa tahansa, mikä pitää osaltaan myös reuna-alueita elossa.
Kuntien selkeä vähentäminen, muuttaa kunnan historiallisesta ja tunteisiin vetoavasta maarajasta moderniksi, dynaamiseksi ja taloudellisesti kestäväksi palvelualustaksi.
Se hyväksyy väestörakenteen muutoksen ja hyödyntää digitalisaatiota varmistaakseen, että Suomi pysyy toimintakykyisenä myös tulevina vuosikymmeninä.
Toivottavasti uusi hallitusohjelma tekee jotain uutta kuntien yhdistämiseen.
Eli muutos ennen konkurssia ajattelu. Ja Suomen etu, ei pienen kunnan kuppikunnan etu.
Tämä voisi olla myös loppu verorahojen tuhlaamiselle toiveajatteluun.
Eli kuunta ei enää ota velkaa riskialttiisiin hankkeisiin houkutellakseen muuttajia menneisyydestä, vaan investoinnit perustuvat puhtaasti todelliseen kysyntään ja markkinoiden luomiin työpaikkoihin.
Verot pidetään kurissa, koska suuria investointeja (kuten kouluja ja halleja....) rakennetaan vain sinne, missä asukkaat ja yritykset todistetusti ovat.
Reuna-alueilla hyödynnetään joustavia, modulaarisia ja liikkuvia ratkaisuja, jotka muuttuvat tarpeen mukaan eivätkä jää veronmaksajien elätettäviksi tyhjiksi betonisaleiksi.
Tästä on karmeita esimerkkejä kun Kekkosen hajautuspolitiikan raatoja puretaan tai seisoo tyhjinä homehtumassa.
Miksi pitää olla kuntia? Valtio voisi hoitaa nykyiset kunta-asiat.
Ai esimerkiksi jossain takapajulan päiväkodissa olevan hiiriongelman. Tai uusien lastentarha opettajien sinne palkkaamisen.
Mistä ne edes tietäis missä takapajula on ja monenko miljoonan lapsen päivähoito tarpeet niiden päiväkodin pitää tyydyttää.
Kysymys ei ole, tarvitaanko kuntia,
vaan, kuinka isoja ja kuinka monta niitä pitäisi olla.
Täysin keskitetty malli (ei kuntia) on. käytännössä mahdoton.
Valtio on liian kaukana arjesta, jäykkä ja sillä on
huono reagointikyky.
Kun 308 kunnan hallintorattaat, johtajien palkat ja päällekkäiset tietojärjestelmät puretaan, säästyneet miljoonat voidaan sijoittaa toimivaan varhaiskasvatukseen, vahvoihin lukioihin ja sujuvaan sähköiseen asiointiin.
Palvelu paranee, kun yhteisöllä on vihdoin varaa palkata osaavia työntekijöitä.
Milä ihme meissä ihmisissä on kun pitää olla oma kunta ja sillä kallis hallinto, vaikka palvelut tekee hyvinvointialue tai naapurikunta?
Ja muistetaan samalla leikata seurakuntien määrää samasta syystä.
Avaaja on oikeassa, suuri määrä kuntia on jo nyt niin kurjassa tilanteessa, että valtionosuuksien leikkaukset ja sote-uudistuksen jälkeiset taloushaasteet ajavat ne nurkkaan.
Valtionosuuksien leikkauksia tulee jatkaa. Myös ministeriössä tulee keventää resursseja.
Järjetön rahan siirto tuottamattomiin kuntiin tulee loppua.
Tottakait kunnat ovat pulassa kun ne eivät saa asukkailtaan verotuloja. Kitistään sitten ettei ole palveluja kuntalaisille. Ei tietenkään kun kunnanveron osuus on ainoastaan 10% luokkaa.
Ei muuta kuin yhdistämään kuntia jotta veroa maksava asukasmäärä olisi vähintään 10 000 asukasta/kunta.
"Vuonna 2026 keskimääräinen tuloilla painotettu kunnallisveroprosentti on 7,57 prosenttia (7,53 vuonna 2025) Manner-Suomessa.
Vuonna 2025 keskimääräisillä kunnallisvero- ja kirkollisveroprosenteilla kunnallisveroa aletaan maksaa noin 18 600 euron vuosipalkasta, kun muita ansiotuloja ei ole. "Tämä tieto veronmaksajat.fi sivustolta. Mielestäni tämä on väärin, kunnallisveron alaraja ei saisi olla noin korkea.
Samalla voisi hyvinvointialueitakin karsia ainakin viidellä.
Juuri noin.
Kuntien määrää vähentämällä poistuisi myös päällekkäisiä tehtäviä.
Esimerkki, tarvitaanko 308 kaavoittajaa?
Tai 308 ympäristöorganisaatiota?
Varmaan löytyy myös kaikkea tarpeetonta tekemistä muutenkin, mitä on pikkuhiljaa poliitikot suuressa viisaudessa säätäneet.
https://yle.fi/a/74-20226834?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
Sitten ei löydy päteviä kunnanjohtajia johtamaan näitä muutaman tuhannen kuntia!
Onhan kuntia jo yhdistetty eikä noiden seurauksena ole ollut mitään euromääräisiä säästöjä. Kulut vaan kokonaisuutena kasvaneet.
AI-yhteenveto
Tutkimusten mukaan kuntien yhdistymisillä ei tyypillisesti saavuteta merkittäviä euromääräisiä säästöjä. Vaikka hallinnollisia kuluja voidaan karsia, todelliset menot muodostuvat lakisääteisistä palveluista. Yhdistymisen myötä palveluiden taso pyritään usein yhtenäistämään kalleimman mukaan, mikä saattaa jopa nostaa menoja.
"todelliset menot muodostuvat lakisääteisistä palveluista."
aika selviö?
Isompi kunta jos yhdistetään pienempään ja kunnanjohtajallekkin maksettas vain pienemmän kunnan kunnanjohtajan palkkaa niin saatas säästöjä.
Nythän se menee niin että isomman kunnan palkat vaan nousee kun "vastuut" kasvaa.
Eikä asia koske vaan kunnanjohtajaa. Kyllä kaikki isomman kunnan vero-elätit saa enempi kuin pikkukunnan vero-elätit.
Kyllä. Jos esimerkiksi 308 kaavoittajatoimistoa ,eri lupaviranomaisten toimistoa ja ympäristötoimistoa tiputetaan alle sataan, alkaa säästöä syntyä. Samoin hallinnon päällekkäisyyttä.
Eli 308-100 =208 organisaatiota vähemmän.
Sitten voi miettiä, onko kaikki lakisääteiset tehtävät tarpeen. Ja myös ennakoida kaupunkiin muuttoliikkeen vaikutuksia.
On aivan selvää, että kuntien määrää tulee vähentää.
Toimistossa töissäolevat kaavoittaa senverran kun ehtivät. Jos Yhdistetään niin pitää vaan rakentaa uusi isompi kaavoitustoimisto ja väkimäärä ei vähene mutta isomman kaavoitustoimiston rakentaminen maksaa.
Ja tuo selvää että isomman kaavoitustoimiston työntekijöiden palka kovempi. Pienessä kunnassa kunnanjohtaja siivoaa itse toimistonsa. Isommassa kunnassa sille palkataan erikseen toimistoon siivooja.
Aloittaja varmaan osannee näyttää mitä fantastisia säästöjä on saavutettu kun kuntia on yhdistetty?
Suomen kuntien yhdistämiset ovat olleet lähinnä pikkupipertämistä ja silloinkin vain kun konkurssi on edessä.
Yhdistämistä ei ole mietitty kokonaisuutena, esimerkiksi työssäkäynti alueina. Tällöin päästään hakemaan oikeasti tehokkuutta, laatua ja elinvoimaa samoin syntyy oikeasti säästöjä.
Samalla ehkäistään harkitsemattomien investointien synty. Nämä ovat kansantalouden kannalta huonosti tuottavia.
Suomessa 309 kuntaa ja 200 uimahallia vaikka uimahallit ei edes kuulu kunnan lakisääteisiin palveluihin. Tuon pitäs olla aika selvää ettei kunta tuollaisia palveluita tarjoa jos rahasta tiukkaa ...oikeasti.
Pientä tuon rinnalla että isommissa rakennetaan ratikat vaikkei niitä edes tarvittas.
Juuri niin.
Suomen kuntien yhteenlasketut menot (sote-uudistuksen jälkeen) on noin 20–25 miljardia € / vuosi
(ennen uudistusta ~45 mrd €).
Pakollinen on vain:
- perusopetus
- varhaiskasvatus
- kaavoitus ja infra sekä
- kirjasto.
Ja tämä on noin 12–16 mrd €.
Niin ja ei-pakolliset:
- liikuntapaikat (uimahallit, jäähallit jne.)
- kulttuuri
- elinvoimapalvelut
- ylimitoitettu infra ja palveluverkko
- hallinnon “ylikerrokset”
on noin 5–9 mrd €.
Kun kaksi köyhää menee yhteen niin ei tule yhtä rikasta vaan yksi köyhä.
Sen takia ei pidä piperrellä vaan laatia kunnat työssäkäyntialueiden perusteella eli niinkuin tuossa on esitetty yllä. Max 100 kuntaa, ehkä 70.
Hyvinvointialueita 5.
Ja seurakuntia max 100.
...
Kun kaksi köyhää menee yhteen....
Vaikka tulot eivät välttämättä kasva, unohdat skaalaedut mm.:
- vähentää hallintoa
- yhdistää esim IT-järjestelmiä
- keskittää hankintoja
- vähentää päällekkäistä johtoa ja asiantuntijoita.
Ja tämä voi tuoda 10–20 % säästöjä hallinnosta.
Köyhät yhdistämällä voidaan tehdä sama palvelu halvemmalla ja paremmin organisoituna.
Voipi olla että sen jälkeen uusi kunta saa helpommin yrityksiä, koska se saa helpommin lainaa kunnan investointeihin
Tuokaan että jos tehtäs 2 kertaa isommat luokkakoot ja sanottas puolet opettajista irti ei välttämättä säästöjä tois. Pitäs elättää noi irtisanotut paskat joka tapauksessa verorahoilla. Palkata lisää hyysäreitä huolehtimaan noiden paskojen työllistymismahdollisuuksista.
Ja kun noiden paskojen tulot tipahtais niin paskat maksais jopa veroja vähemmän ja valtion ja kuntien verotulotkin tippuis.
...Tuokaan että jos tehtäs 2 kertaa isommat luokkakoot ja sanottas...
Taitaapi olla max 25 hyvä määrä.
Mutta maaseudulla paljon pieniä luokkakokoja.
Myös pienet koulut ovat yksikkökustannuksiltaan kalliimpia.
Eli kyllä tehtävää on myös koulupuolella, varsinkin kun koululaiset vähenee. Vuoteen 2036, noin 80 000–100 000 oppilasta vähemmän kuin nyt. Ja jossakin päin Suomea koululaiset vähenevät todella rajusti.
Kouluverkko harvenee pieniä kouluja suljetaan
yhdysluokat lisääntyvät.
Eli näiltäkin osin kunnanjohdon tehtävät vähenevät.
Sairaalat ja terveysasemat lähti jo.
Verotoimisto, Kela, Poliisi...
Kaavoitusta ei tartte kun kukasn ei rakenna...
Mutta veronmaksajat kunnassa haluaa jääräpäisesti maksaa kunnanjohdon palkkoja. Ei mene minun kaaliin.
Sote systeemi pakkasi valtavasti kunnista työvoimaa , lupasi ettei irtisanota . Samoin vuokrattiin tiloja . Joten sote paskansi oman pesän .
Suomen kuntien yhteenlasketut menot (sote-uudistuksen jälkeen) on noin 20–25 miljardia € / vuosi (ennen uudistusta ~45 mrd €).
Eli tuo ero pitäisi ainakin osottain leikata pois.
Mutta taitaapi olla vaikeaa ymmärtää kunnissa.
Suomessa kuntien välinen tulontasauksen kokonaismäärä on noin 1,5 – 2,0 miljardia euroa vuodessa.
Suurimmat maksajat ovat:
- Helsinki
- Espoo
- Kauniainen ja
- Vantaa (vaihtelee)
Erityisesti Kauniainen maksaa erittäin paljon per asukas.
Helsinki maksaa verotulojen tasausta noin 400–500 miljoonaa €/vuosi.
Summa toki vaihtelee vuosittain, mutta on
600 – 750 € per asukas vuodessa. 4 hengen perhe
noin 2 400 – 3 000 € vuodessa.
...niin ja se Kauniainen noin 1 000–2 000 €/asukas/vuosi.
Oma valinta kumminkin. Kenenkään ei ole pakko asua kunnassa joka joutuu maksamaan. Jokainen voi muuttaa kuntaan joka saa rahaa eikä ole maksajan roolissa.
No ei ihan noin. Vaan jokaisen kunnan pitäisi pärjätä omillaan. Se ei ole mahdollista, mutta ddes osa saataisiin leikattua pois, olisi hyvä.
Ja tämän takia kuntien määrää on vöhennettävä, jolla saadaan säästöjä ja elinkelpoisia kuntia.
Ja sillä saadaan vaikutettua myös Suomen velkaan.
Nykyinen kuntarakenne on ajalta kun kansa ei asunut vielä näin paljon kaupungeissa.
Maailma muuttuu, mutta tuntuu välillä että, meidän Suomalaisten on vaikea se ymmärtää.
...Kenenkään ei ole pakko asua kunnassa joka joutuu maksamaan. ..
Kukas sitä rahaa sitten tekisi?