Suomi24 Keskustelut | Korkeasaaren_eläintarha

Suomessa ei tällä hetkellä ole kovin montaa paikkaa, joissa loukkaantuneita tai orpoja luonnonvaraisia eläimiä voidaan hoitaa kuntoon ja takaisin luontoon. Kansallisella tasolla tässä olisi paljon parantamisen varaa. Toivottavasti valmisteilla olevan uuden eläinsuojelulain yhteydessä määritellään se, kuka ottaa vastuulleen riittävän kattavan verkoston ylläpidon.

Luonnonvaraisten eläinten pito kuntouttavan hoidon jälkeen on mahdollista vain paikoille, joille on myönnetty eläintarhalupa. Se ei itsessään kuitenkaan riitä, vaan silloinkin jokaiselle eläimelle pitää olla erikseen lupa, jolloin jokaisen eläimen tilanne ja tilojen sopivuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Muutenhan eläintarhat voisivat vapaasti haalia luonnosta eläimiä ja pitää niitä esillä – tähänkin olemme toivoneet ehdotonta kieltoa tulevaan eläinsuojelulakiin. Modernien eläintarhojen tehtävä on vahvistaa eläinlajien luonnonkantoja, eikä heikentää niitä.09.04.2019 13:15
Hei Punasotka! Oli kurjaa, että Harto-joutsen ei voinut palata takaisin kotiseudulleen jatkamaan joutsenen elämäänsä. Korkeasaaren villieläinsairaala on Suomen suurin loukkaantuneiden ja orpojen luonnonvaraisten eläinten hoitola, meillä on vuodessa jopa tuhat potilasta. Hoitajamme pitävät jokaisesta potilaasta hyvää huolta ja meillä on myös oma eläinlääkäri, joka tutkii huolella kaikki potilaat niiden saapuessa ja muutenkin tarpeen mukaan.

Suomen eläinsuojelulaissa sanotaan, että luonnonvaraisen eläimen hoidon aloittamisen lähtökohtana on oltava aina terveen, hyväkuntoisen eläimen palauttaminen hoidon jälkeen luontoon. Mikäli eläin on vahingoittunut siten, ettei se voi hoidosta huolimatta enää selviytyä itsenäisesti luonnossa, se pitää lopettaa kivuttomasti. Myös luonnonsuojelulaki määrää, että luonnonvaraista avuttomassa tilassa olevaa eläintä pitää auttaa ja sen voi silloin ottaa haltuun kuljetusta ja tilapäistä hoitoa varten. Nämä lait on säädetty eläinten hyvinvointia ajatellen ja vastuullisen toimijan pitää niitä noudattaa.

Kun Harto-joutsen tutkittiin, sen siivessä oli murtuma, joka oli luutunut väärin. Siipi oli pahoin vääntynyt, eikä joutsen olisi päässyt ikinä lentämään. Joutsenen talvehtiminen Suomen oloissa olisi käytännössä mahdotonta, koska se ei voisi etsiä ravintopaikkoja lentäen, kun jäät peittävät järvet. Väärin luutuneessa siivessä voi myös olla kroonisia kipuja, jotka vaivaisivat joutsenta koko sen loppuelämän. Harto-joutsen ei pystynyt elämään arvoistansa joutsenen elämää.

Poikkeustapauksissa, yksilökohtaisesti haettavalla ja harkittavalla ely-keskuksen luvalla, eläin voi hoidon jälkeen jäädä eläintarhaan, jos se ei kärsi kivuista ja sille voidaan tarjota lajille sopivat tilat. Tilojen pitää olla läänineläinlääkärin hyväksymät sekä maa- ja metsätalousministeriön eläintarhoille määrittelemien lajikohtaisten tilanormien mukaiset. Tällaisia eläimiä Korkeasaaressa on seitsemän, esimerkiksi hoidossa kesyyntynyt saukonpoikanen, muuttomatkalta myöhästynyt meriharakka ja kaksi orpoina poikasina hoitoon tuotua tukkasotkaa, jotka eivät oppineet sukeltamaan.08.04.2019 16:59