- Kyllä sitä pieni pullo varmaan kaikille halukkaille järjestyy. Halukkaita ei liene monta.
- Veikkaanpa, että Lieksan bioöljyn tämän vuoden tuotannon pystyy kuka tahansa ostamaan vaikka muistoksi pulloon kaapin päälle siunatun hulluuden altarille. Jos saatavan möhnän jotenkin pulloon saa ujutetuksi. Joku voi jopa luvata syödä hatullisen sitä. kuten sanonta kuuluu.
- Sinne rakennetaan missä eniten tukia saadaan. Koko hanke on nyt ajautumassa mahdottomaan tilanteeseen. Sanna Marinin hallitus ei uskaltanut viime viikon ilmastokokouksessaan koskea turpeen verotukseen, vaikka hallituksen sisäisiä punavihreitä paineita varmasti oli. Hallitusvastuussa kuitenkin asetettava tosiasiat ideologian edelle. Uusimman Talouselämän (7.5.2020) artikkelissa turpeen käytön vähenevän päästöoikeuksien hinnan noustessa.
"Metsähakkeesta ei ole turpeen korvaajaksi eikä turpeen käyttöä voida nopeasti vähentää, sillä muitakaan korvaavia energialähteitä ole turvetta korvaamaan." Turpeen käytön kanttavuuden heikentäminen johtaisi metsähakepulaan. Tällöin turvelaitosten pitäisi ruveta käyttämään runkopuuta.
Tämä taas johtaisi GFN:llekin raaka-aineen hinnan nousua ja raaka-ainepulaa. Ja se mikä lisää kustannuksia, on suoraan ennestäänkin kyseenalaisesta kannattavuudesta pois.
Näin tulee käymään, sillä turpeen käytöstä on yhteisymmärrys sen lopettamisesta vuoteen 2035 mennessä. Ja se on viimeinen naula pyrolyysilaitosten arkkuun. Sitä edeltää hidas ja tuskallinen näivettyminen ennen varmaa loppua. - Sinne rakennetaan missä eniten tukia saadaan. Koko hanke on nyt ajautumassa mahdottomaan tilanteeseen. Sanna Marinin hallitus ei uskaltanut viime viikon ilmastokokouksessaan koskea turpeen verotukseen, vaikka hallituksen sisäisiä punavihreitä paineita varmasti oli. Hallitusvastuussa kuitenkin asetettava tosiasiat ideologian edelle. Uusimman Talouselämän (7.5.2020) artikkelissa turpeen käytön vähenevän päästöoikeuksien hinnan noustessa.
"Metsähakkeesta ei ole turpeen korvaajaksi eikä turpeen käyttöä voida nopeasti vähentää, sillä muitakaan korvaavia energialähteitä ole turvetta korvaamaan." Turpeen käytön kanttavuuden heikentäminen johtaisi metsähakepulaan. Tällöin turvelaitosten pitäisi ruveta käyttämään runkopuuta.
Tämä taas johtaisi GFN:llekin raaka-aineen hinnan nousua ja raaka-ainepulaa. Ja se mikä lisää kustannuksia, on suoraan ennestäänkin kyseenalaisesta kannattavuudesta pois.
Näin tulee käymään, sillä turpeen käytöstä on yhteisymmärrys sen lopettamisesta vuoteen 2035 mennessä. Ja se on viimeinen naula pyrolyysilaitosten arkkuun. Sitä edeltää hidas ja tuskallinen näivettyminen ennen varmaa loppua. - Poistin entisen nimimerkkini vahingossa ja otin uuden käyttöön sen tilalle. Kahta en ole käyttänyt samanaikaisesti. Respectiä en ole hakenut anonyymeillä kirjoituksilla kehumalla itseäni enkä haukkumalla toisia, Aiheetta enempään.
- Nuokin yllä olevat vastaukset on kirjoitettu kommentteina eri naljailuihisi, mutta konen ei sijoittanut niitä sinne vaan yhteen pötköön omina kommentteinani omiin kommentteihini.
- Reilumpaa kirjoittaa vaikka nimimerkillä kuin räksyttää aiheen sivusta anonyyminä. Taidanpa
silti arvata taustasi ja motiivisi olla pyrolyysikeskustelussa häirikkönä aiheeseen kuulumattomilla aivopieruillasi. - Yllä olevat kirjoitukseni eivät ole yksinpuhelua, vaan kommentteja/kysymyksiä/vastauksia muiden kirjoituksiin. Kone sijoittaa ne silloin tällöin eri yhteyksiin.
Ikävää, että tyhjänpäiväisestä naljailija löysi tänne palstalle, juuri kun kehuin tämän palstan kirjoittajia asiallisuudesta. Kuinka kehtaat!!! - On pitkä kokmus prosessiautomaatiosta, mutta ei uusiutuvista polttoaineesta ja pyrolyysistä.
- Kiitokset tämän viestiketjun kirjoittajille pääsääntöisesti asiallisista kirjoituksista. Pysytään aiheessa eikä nimimerkit hauku toisiaan ja räksytä toisilleen. Käypä vertailun vuoksi vilkaisemssa keskustelua Li Anderssonin "kiroilusta", joka mielestäni herätti lähinnä hilpeyttä kyseisessä TV-keskustelussa. Poliittisesti olen Li Anderssonin kanssa ei mieltä
- Saarelainen oli Honeywellin palveluksessa ja nousi amerikkalaiseen tapaan organisaatiossa pitkän linjan miehenä vaatimattomasta koulutustaustastaan huolimatta. Näin ollen kokemuksensa perusteella hän nousi prosessiautomaation parissa johtoportaaseen saakka. Suomalaisissa suuryhtiöissä johtotasolle vaaditaan yleensä akateeminen koulutus. Jostain syystä Saarelainen siirtyi/siirrettiin syrjään Honeywellin organisaatiosta epäkiitolllisen tehtävään Green Fuel Nordicin pyrolyysilaitosta perustamaan Lieksaan. Honeywell Tekee USA:ssa mm.Green Dieseliä rasvoista. Pyrolyysiin Honeywell ei löytämieni tietojen mukaan näppejään pistä, vaikka on merkittävä tekijä uusiutuvissa polttoaineissa. Vaikuttaa, että Saarelainen uhrattiin pyrolyysin alttarille tänne, missä Honeywelillä ei uusiutuvien markkinoilla mitään menetettävää ole. Saarelaiselle biopolttoainebisnes on asia, missä hänellä ei ole koulutusta eikä kokemusta. Eikä hanke olisi edennyt vieläkään, jos Juha Sipilä ja Mika Lintilä eivät olisi siihen veronmaksajien miljoonia pistäneet koepolttoon.
- Kiitos, "markkinat"
- Kysyisin jälleen "markkinoilta", kun olet niin hyvä tietoa kaivamaan. Pieksämäkeläinen firma
KPA Unicon ilmoitti tällä viikolla toimittavansa vähäpäästöistä bioöljyä käyttävän voimalan Tukholman Arlandaan. Mikähän öljy on kyseessä? Raaka-aine ja jalostusmenetelmä? - Siltä se näyttää, että Saksaan meni,
UPM-Kymmene ilmoittaa investoivansa 550 miljoonaa euroa teollisen mittakaavan biojalostamoon Leunassa, Saksassa.
UPM:n mukaan jalostamo hyödyntää puuta uuden sukupolven biokemikaalien eli biomonoetyleeniglykolin (bMEG) ja uusiutuvien, ligniinipohjaisten toiminnallisten täyteaineiden valmistuksessa.
Päätöksen seurauksena UPM nostaa arviotaan vuoden 2020 kokonaisinvestoinneista 1,3 miljardiin euroon. Uruguaihin nousema 2,1 milj. tonnin sellutehdas lieneen viime vuoden investoinneissa. On muuten liki tupla Äänekosken jättilaitokseen verrattuna. - "markkinat" , laittamassasi linkissä sanotaan, että RAAKAMÄNTYÖLJY tarjoaa vaihtoehdon raakaöljylle ja kasvipohjaisille öljyille ja tuo lisäarvoa tuotteisiin, kuten puhdistusaineisiin ja saippuoihin, liimoihin, voiteluaineisiin, maaleihin ja pinnoitteisiin sekä BIOPOLTTOAINEISIIN. Haminan bioöljytislaamo julkistettiin myös alueuutisissa 4.2.2020 ja uusintana tänään. Uskon, että tämä toteutuu. Mäntyöljy on arvokasta, mutta ilmeisesti jalostusasteen nosto raakamäntyöljystä biodieseliksi tuo vielä lisäarvoa niin, että se kannattaa. Ilmoittivat, että raaka-aineen saanti on varmistettu. Sen alkuperää ei kerrottu.
- BIOMASSAMARKKINA KIRISTYY
Taaleri-rahastoon kytköksissä oleva Fintoil rakentaaa Haminan satamaan mäntyöljystä biodieseliä tislaavaan laitoksen. Mitoitustuotanto 200 000 ton/a. Siinäpä uusi pulma GFN:lle. Tämä jalostamo on tosi. Tuotanto alkaa parin vuoden kuluttua. Senkin tarvitsemat puut on poissa pyrolyysituotannosta. Hakkuutähteistä tuskin on kyse, raaka-aine lienee peräisin jostain sellutehtaalta. Fintoilin ylin johto on UPM-taustainen. Hakkuutähteet taitaa jatkossa mennä voimaloille. Pyrolyysijalostamo taitaa olla väliinputooja.
UPM:n pitäisi näinä aikoina päättää 500 000 tonnin biojalostamosta Kotkaan. Myneekö se sitten raakaainetta Fintoilille. Vähän outo kuvio sekin olisi. - Saarelainen puhui vielä jonkinaikaa sitten hakkuutähteistä "ongelmajätteenä" . Sikäli totta, että molemmat voi tulla kalliiksi. Ilmeisesti raaka-aineen hankitaneuvottelut ovat olleet vaikeat. Saarelaisen kerrotaan kiroilleen, että "ei ne suuret metsäyhtiöt muita sinne metsään päästä", Nyt on jo tosiaan niin tiukkaa, että "investoiteja ohjaa HUOLI SIITÄ, RIITTÄÄKÖ BIOMASSAA KAIKILLE ".
- GFN_llä on kevyt organisaatio. Projektin alkuunpanija ja pääjohtaja on tj. Saarelainen. Loppuosa kommentista pitää paikkansa. Tehdaspäällikkö hoitaa juoksevat asiat, siis juoksupoika. Sen enempää ei ainakaan vielä ole porukkaa haettu.
- Tehdaspäällikkö onkin tässä tapauksessa parempi vakanssi kuin tuotantopäällikkö. Tehdashan siellä on, mutta tuotantopäällikkö vastaa tuotannosta. Taidanpa silti jättää hakemuksen. Siis jättää lähettämättä.
- Keskustelun avaamiseksi vastaan itse itsellleni. Savon Sanomat otsikoi 31,01.2020 "Kuitupuuta palaa voimaloiden kattiloissa".Siinä kerrotaan, esim. suomen suurimpiin kuuluvan Pirkanmaan Metsänhoitoyhdistyksen voimaloille toimittamasta puumäärästä ehkä noin puolet täyttää ainespuun mittavaatimukset. Turpeen käytön alasajo tulee vaikeuttamaan tilannetta. "Sähkön ja lämmön yhteistuotantoon ei kannata investoida". Vaihtoehtoisten lämmöntuotantomenetelmien, kuten geolämmön, teknologia on vielä epävarmaa. "Investointeja ohjaa huoli puun polttamisen statuksesta tulevaisuudessa sekä siitä, riittääkö biomassaa kaikille".
Nyt onkin ruvettu puhumaan polttoon menevästä pienpuusta jossa saatta olla mukana myös kuitupuun mitat täyttävää puuuta. Jokainen on varmasti nähnyt puupinoja, joissa on koivut, kuuset ja männyt samassa pinossa. Polttoonhan ne silloin on menossa.