- Kirkossa käy kyllä monenlaisia ihmisiä: mummoja, nuoria, aikuisia, lapsia, keski-ikäisiä...Ymmärrän kyllä negatiivisuuden. Monet ahdasmieliset ja tuomitsevat uskovat, kristityt, ovat antaneet niin väärän kuvan Jumalasta ja kirkon toiminnasta! Muistetaan, että kirkko on sama kuin koko seurakunta, nekin siis, jotka eivät fyysisesti käy kirkossa. Kun ihminen kuolee, syntyy tai menee avioon, niin usein kirkko on siinä mukana, kun järjestetään hautajaisia, ristiäisiä, häitä... Ja itse kirkkorakennukset ovat itsessään jo niin puhuttelevia! Jumala on läsnä monissa elämän tilanteissamme, vaikka emme näkisi siinä kirkkoa millään tavalla.
- Ei se ihan niin mene tuo uskisten moraali aina - teoillahan on myös tässä maailmassa seurauksi! Moraalittomat teot aiheuttavat monenlaista hankaluutta sekä itselle että läheisille. Lopulta me kaikki tarvitsemme anteeksiantoa, koska ei ole yhden yhtäkään synnitöntä. Vain Jeesus oli synnitön! Kysymys on siis siitä, miten suhtaudut Jeesukseen...Väitän yhä, että usko tuo hyvää elämään ja myös hyvää moraalia! Uskovien elämässä pitäisikin näkyä hyvät arvot ja moraali. Niinhän sitä Raamatussakin sanotaan, että usko ilman tekoja on kuollut. Ja Jeesus puhui siitä, että "hyvä puu tekee hyvää hedelmää". Jeesus puhui paljon myös ulkokultaisuudesta eli tarkoitti sitä, että ns. nimikristityt/ulkokultaiset haluavat ihmisten silmissä näyttää hyviltä, mutta tosiasiassa eivät miellytä Jumalaa ulkokultaisilla teoilla.
- Uskonnoilla on tosiaan paljon hyviä puolia, kuten mainitut yhteisöllisyys ja auttamistyö. Uskontoihin liittyy luonnollisena elementtinä eettiset arvot, jotka yleensä näkyvät toiminnassa. Voisi tiivistää, että uskonnot tuovat ympäristöön hyvää oloa ja rakkautta tavalla tai toisella.