vanhami

vanhami profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Monitoimimies Espoosta. Myy, kolvaa, rakentaa, hioo, viilaa, muuttaa, soittaa, piirtää, tekee kaikkea, kun hinnasta sovitaan. Puolet työelämästä mennyt teollisuuden R&D puolella, toinen puoli venealalla. Nykyisin päätoiminen yrittäjä. Linkit: http://www.lämmitin.fi, http://www.heater.fi, http://www.mikavanhala.fi, http://www.bändi.fi

Liittynyt 21v sitten
14 aloitusta · 991 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
"Safira on kallein, tavallaan paras, mutta myös isoin ja ne takuuhuollot tekee vain se yksi liike, yksillä monopolihinnoilla. "

huoltopisteitä on useampi. Safirea huoltaa tällä hetkellä ainakin:


SF-Lämmitin Oy
Tilhenkatu 1
20610 TURKU

puh. 02-2443282
kari.jarvi[at]safire.fi


Tmi HanskiFIX
Vanha Hämeentie 87
20540 TURKU

puh. 0400-864 908
hanskifix[at]pp.inet.fi


T. Reinola www.treinola.net
Hauskantie 38 A
34110 LAKIALA (Ylöjärvi)

puh. 0400-730 689 Tero
0400-239 109 Kari


Huoltopiste, asennus ja vähittäismyynti:

Uudenmaan lämmitin Tmi www.lämmitin.fi
Pihlajistontie 9
02940 Espoo

puh. 0400-744 981

Jos olen se rosvo, tule heittämään kivi auotallinoveen.
http://www.kolumbus.fi/lauri.tiainen/venelammitinvertailu.pdf

Niin ja se Lauri Tiaisen tutkimus jäi copy pastettamatta.
Aluksi kerrottakoon, että olen kauppias, ja lähtökohtaisesti huijari, niinkuin täällä on moneen otteeseen todettu. Sanottakoon kumminkin, että minulla on kohtuullisen iso kokemus kaikista lämmitinmerkeistä. Webasto, Eberspächer, Safire
ja Wallas. Olen myynyt huoltanut ja asentanut kaikkia niitä. Pisimpään Webastoa ja Safirea. Nykyään Webasto ei kuulu enää ohjelmaan, koska Webaston huoltopisteissä ei voi olla muita merkkejä.

Kärkeen kannattaa vilkaista tämä Lauri Tiaisen tekemä tutkielma aiheesta. Siellä on pari asiavirhettä joihin mainitsen Varaosien ja huollon hinnan tarpeen sekä tuon paloäänten melun.

Eberspächeriin ei tarvi vaihtaa poltinta käytännössä sen käyttöiän aikana, sensijaan joitain huoltokomponentteja on. Hinnat liikkuu 40 € - 200€ pintaan per huolto ja hieman työtä.

Melua ei suomalaisilla asennussarjoilla tule ulos juurikaan. Sensijaan ulkomailta ostetuissa asennussarjoissa ei ole Westaflexin kunnollista äänenvaimenninta ja melua jää ulos varsin rutosti silloin. Jos ostaa Wihurin maahantuoman asennussarjan, ovat ne paljon hiljaisempia.

Joakim kertoi viestissään jo olennaisimmat yksityiskohdat, joskin pari tarkennusta. Näissä kotimaisissa lämmittimissä on isompi lämmönvaihdin ja pakoilman hukkalämpöä kierrätetään vähän takaisin paloilmaan. Niiden hyötysuhde on parempi kuin Saksalaisilla, joskin totta on edelleenkin se, että lämpöä ei tule putken päästä ihan niin paljon. Mittaustuloksia löytyy kyllä tuolta Tiaisen dokumentista.

Toinen suuri etu on, että niiden pääpuhallin ja paloilmapuhallin on erikseen ohjattavat Ketjun aloittaja mainitsi, että haluaa paljon puhallusta ja pienen sähkönkulutuksen. Sakemanneissa lämpötehon pienentyessä myös ilmakanavaan menevä ilman määrä pienenee samassa suhteessa, kun taas erillisellä ohjauksella varustetuissa lämmittimissä sitä voidaan säätää tarpeen mukaan.

Noissa molemmissa pikku saksalaisissa D2:ssa ja AT2000:ssa on se pieni probleema, että ne tunkee kovalla teholla paljon lämpöä pieneen (60mm) putkeen. Siitä tulee sitä kohinaa jonkin verran. Käytännössä, sitten, kun se YKSI putki haaroitetaan moneen kertaan sinne keulaan mentäessä, ei sinne keulaan jää kovinkaan paljon puhallustehoa, sensijaan ensimmäinen suulake huutaa koviten. Tätä toki voi säätää säädettävillä suulakkeilla, joskin silloin putkistoon tulee vastapainetta ja tietyissä olosuhteissa ylilämpösuoja alkaa rajoittamaan tehoa, ilman mitään sen kummempia ilmoituksia. Käyttäjä luulee, että lämmitin käy täysiä, mutta se käykin käytännössä osatehoja. Tämän totesin useita kertoja erityisesti AT2000 lämmittimiä asentaessa. Otinkin käytännöksi laittaa aina analysaattorin kiinni joksikin aikaa todetakseni, että lämmitin käy moitteetta täydellä teholla valmiissa asennuksessa.

Safiressa ja wallaksessa on sensijaan se kaksi tai kolme lähtöä, joista yksi voidaan vetää katkeamattomana keulaan asti ja toinen haaroittaa vaikka kahteen osaan. Puhallus jakautuu tasaisesti.

Isommissa putkistoissa tämä hieman tasaantuu.

Kuuluin aikaisemmin Wallaksen petroolilämmittimien arvostelijoihin. Nykyään kun olen niitä jonkin aikaa huoltanut, en voi sanoa muuta, kuin että hämmästyttävän sitkeitä laitteita ovat. Nykyään jo mennyttä aikaa, mutta silti ne käväisevät tässä pyörähtämässä ja jatkavat eloaan pikku ropistelun jälkeen.

Wallaksella oli heikot vuotensa 90-2000 luvun taitteessa, mutta marssitettuaan uudet mallit markkinoille, sekä otettuaan laatujärjestelmät käyttöön, on laatu parantunut radikaalisti, samoin toimivuus. Nyt puhun erityisesti Diesel malleista.

Mikä minulla itsellä on? AT3500 Webasto, juontaa ajoilta, jolloin myin niitäkin. Luotettava toimintavarma peli. Valitettavasti sijaitsee 30cm minun korvani juuresta, joskin äänieristetyssä kotelossa En tykkää sen tohinasta laisinkaan. . Vaihdan sen ensi talvena Wallas 30Dt:hen. Miksi? Safiren tunnen jo 14 vuoden ajalta erittäin hyvin ja tiedän miten se pelaa, loistopeli. . Uusi Wallas on mielestäni toimiva peli ja haluan ajaa sitä omassa veneessäni.

Loppukaneettina, Eberspächer D4, on hyvä lämmitin. Se on erittäin laajalle säätyvä, ihan samanlailla kuin suomalaisetkin. Miinuksena, Itseasentaja ei sen asennuksesta selviä kovin helposti, mutta ei ole niin tarkoitettu olevankaan,
Tarkan markan ystävät, tiesittekö, että Navionicsin karttamateriaalin voi kopioida plotterin kortilta viisi kertaa esim. Fugawi ohjelmaan. Jos kortin lainaa hetkeksi kaverilta, ei se edes huomaa mitään, että olet ottanut siltä yhden lisenssin pois. Lisenssi resetoituu joka kerta kun kortille tehdään maksullinen päivitys.
Minulla ei ole pahaa sanottavaa kenestäkään, joka on venettäni nostanut. Joka mies on ollut ammattilainen ja viimeinen ruuvaus on aina asiakkaan henkilökohtaisen mielipiteen varassa. Vuosien saatossa venettä on nostaneet Karttunen, Parppei, Transmit line, Ekblad, Rainer sekä köli. Ammattitaitoa ei mitata ihan pelkästään sillä, kuinka hienotunteinen on, vaan ihan sillä, että vene tuleee perille pukeille oikeaan asentoon.
Taskuloisto ei tue AIS dataa, Iso loisto tukee, mutta VAIN A luokan, eli ammattimerenkulun AIS maalit näkyy.

Fugawi sensijaan tukee molempia

http://www.merikartat.fi/fugawi-marine-p-11245.html

Tuolle kaveriksi vaikka Raymarinen AIS 650, niin paketti on siinä.

http://www.merikartat.fi/raymarine-ais650-luokan-lahetin-p-11005.html

Vaihtoehto ohjelmana voisi miettiä vaikka MAX sean ohjelmaa

http://www.merikartat.fi/maxsea-timezero-navigator-wide-p-10346.html
5. Merielektroniikka ja monitoiminäytöt jatkoa.... Etenkin viime vuosina on monitoiminäyttöjen kehitys ollut huimaa ja esimerkiksi Raymarine päivittää ohjelmistonsa neljä kertaa vuodessa. Monille käyttäjille ei ohjelmapäivitykset ole varsinaisen suuri asia, mutta ne voivat kumminkin parantaa laitteen käyttöä ja ominaisuuksia. Kannattaa vilkaista vielä ennen talviunille laittoa laitteen malli ja ohjelmaversio, niin sen voi sitten latailla ja laittaa paikoilleen sinne kiireettömänä aikana.

6. Elektronisten karttojen päivitykset. Jos et nappaa plotteriasi pois veneestä, ota ainakin sen karttakortti. En nyt sano, että se joka vuosi pitäisi päivittää, mutta jos kahden kolmen vuoden välein siihen hankkii uusimmat päivitykset, olisi se kovin suotavaa. Navionics kartoilla varsinkaan ei ole kovin suurta merkitystä, ostaako päivityksen nyt vai keväällä, koska karttoihin kuuluu vuoden live update palvelu. Jokatapauksessa kartan päivitys edellyttää kartan fyysistä irrottamista.
Jos haluaa maksaa palvelusta vähemmän, kuin sen hinta on, voimistelija olla ilman palvelua. Veneen voi siirtää halvempaan paikkaan talveksi nostettavaksi, jos sn löytää. Laittaa vaikka tarjouspyyntökierroksen eri kuljetusurakoitsijoille. Onhan noita keinoja.

Itse olen perin tarkan markan mies, mutta on asioita, jotka vaan on helpoin hoitaa tilaamalla siihen se palvelu. Parturi maksaa jotain, auton katsastus jotain jne.

Muistakaa, että aina voi vetää halutessaan itkupotkuraivarit ja boikotoida noita ahneita yrittäjiä, jotka räntäsateessa nostavat meidän veneitä ylös kahden sadan tonnin rekoillaan. Kuinka ne julkeaa ottaa siitä rahaakin vielä!
Vene ~50 000€
Laituripaikka (sis talvisäilytyksen) 450€
Vuosihuollot 700€
Vakuutus 500€
Polttoainekulut ~1000€
Vierassatamamaksut ~300€

Veneen nosto 70€ (ilman maston nostoa) Hui!
Taasko tämä valitus alkaa. Isot miehet itkee jostain nosturin hinnoista. Nillittäjä olkaa hyvä ja menkää virtsaamaan sähköpaimen aitaan, jos se vaikka helpottaisi.

Kokonaisuuden kannalta ei ole suurtakaan merkitystä, maksaako nosturi 70 tai 100€. tai vaikka 50€

Kun katsoo suomenojan kalustoa on niillä suurimmalla osalla uudet modernit (=kallitt) ajoneuvot, kunnossa oleva kalusto ja hyvä ammattitaito. Ajoneuvojen lavat on suunniteltu veneiden nostamiseen ja homma toimii.

Ammattitaidolla ja ammattimiehellä on joku hinta ja sillä siisti.

Kuka kaivaa seuraavaksi sammutinhuoltoketjun ylös?
Miten eheytystoiminto liittyy akkujen latausvirran jakamiseen akuille?
Menee saivarteluksi, mutta edelleenkin ollaan metsässä. Kaksi kappaletta 25A latureita = 50A latausteho ja kaksinkertainen hinta. Ei puhuta enää samasta asiasta. 25 A laturi on 25 A laturi ja kaksi kappaletta 25A latureita on 50A. 50A laturi lataa 50A ja säätäen sen tasaisesti kolmeen akkupankkiin

Ekonominen puoli

2kpl Ctek 25A hinta yhteensä 540€
1kpl Cristec 40A (10A pienempi latausteho) 532€
http://www.captainsshop.fi/verkkokauppa/product_details.php?p=52

Ajatukseni oli edelleenkin se, että ei kannata ostaa yksilähtöistä laturia veneeseen, koska melkeen samalla rahalla saa sellaisen, joka huolehtii kaikista akuista.
Kokonaisvirta on kyllä 30A, mutta se jaetaan akustojen kesken. Akusto ei ole niinkuin vesisaavi, joka tulee sitä nopeampaa täyteen, mitä isompi putki siinä on. Tyhjentynyt akku ottaa alussa paljonkin virtaa vastaan, mutta hyvin nopeasti sen virranottokyky tippuu alaspäin murto-osaan siitä mitä se on. Tällöin kaksi erillistä laturia ei puolusta tehtäväänsä.

Tuulesta temmattu esimerkki. Kuvitellaan tilanne, jossa on vaikka:

1. Starttiakkupiiri
2. Hupiakkupiiri 1 (käytössä)
3. Keulapotkurin akkupiiri

Lähtötilanne:

1. Starttiakku on liki täysi, sinne menee latausvirtaa 1A
2. Hupiakkupiiri on vajaana ja käytössä ja se nielee 14,5A varauksesta
3. Juuri sahattu keulapotkurin akkupiiri nielee myös sen toisen 14,5A

Kolme tuntia eteenpäin.

1. Starttiakku on täysi. Ei latausvirtaa / pieni ylläpito 500mA
2. Hupiakkupiiri latautuu edelleen ja siellä on reilusti kulutusta Syöttö 26A
3. Keulapotkurin akkupiiri alkaa täyttymään latausvirta 3,5A
Pitää paikkansa. Lähtöjä on kumminkin kolme erillistä ja teholähteeltä tuleva virta jaetaan sen mukaan mitä mikäkin akkupankki ottaa vastaan.

Toinen huomioitava tekijä on , että noissa perusmallin jakajalatureissa akkujen pitäisi olla kaikkien samaa tyyppiä, jolloin lataus toimii moitteetta. Latauskäyrä saadaan säädettyä yhdelle akkutyypille kerralla. Eli jos piireissä on sekaisin AGM ja tavallisia akkuja, ei lopputulos ole toivottu. Joko AGM akut jää vajaaksi tai lyjyakku keittää.

Toisaalta sama ongelma on sitten moottorin laturinkin kanssa. Se ei anna kuin yhtä käyrää ulos.

Kuinkahan paljon tässä maassa on ostettu turhaan kalliita AGM akkuja veneisiin, mutta ei ole huolehdittu siitä, että ne ladataan oikealla jännitteellä? Väitän, että aika paljon.
Ctek 25A yhdellä lähdöllä 269€.
Cristec 25A kolmella lähdöllä 345€
Mastervolt 25A kolmella lähdöllä 429€

Ei maksa vielä tonneja nuo. Alle satasen erolla pääsee jo ihan asialliseen koneesene kiinni.
Ketjun avaajalla oli nyt 2x75 Ah ja tulevaisuudessa 1x75Ah + 1x225Ah. Usein veneissä on vähintään se kaksi, joskus jopa kolme akkupiiriä. Noissa kunnollisissa useamman lähdön latureissa on yleensä yksi piiri dedikoitu starttiakulle ja kaksi muuta hupiakustoille, tai vaikka keulapotkurin akulle jne. Jos on tyytyväinen siihen, että vain yksi akku latautuu, on se ihan ok. Itse en vaan ole sen asian kannalla, varsinkin jos suunnilleen samaan hintaan saa latureita, jotka lataa useammankin akkupiirin kerralla.

Aika usein kaksoisakkujärjestelmä on toteutettu 1-2-both kytkimellä jossa ei varsinaisesti ole starttiakkua erikseen vain erotettava piiri, jolla voidaan taata koneen käynnistyminen vaikka toinen akkupiiri olisi tyhjä. Tällaiseen systeemiin tuollainen useamman akun lataava laturi sopii kuin nenä päähän.

Pidän kantani. Nuo saippualaatikkolaturit eivät ole mieleeni laisinkaan. No mökillä on Nuffieldissä pieni Ctek lohkolämmittimen kanssa lataamassa akkua, kun kone on lämpiämässä. Näin toimien lumityöt tulee varmemmin hoidettua.
Yksikään noista ei ole hyvä. En ota kantaa itse laturiin, voivat ladatakkin ihan hyvin, mutta nuo ovat 1 laturi per akkupiiri vehkeitä. Jos tarvit kaksi tai kolme akkupiiriä, tarvit kaksi tai kolme akkulaturia tai sitten latausjakajan väliin. Sitten sulla on pilssi puolillaan noita saippualaatikoita ja helvetillinen johtohässäkkä. Tässä on taas joku markkinamies päässyt myymään hienon idean.

Suosittelisin katsomaan latureita joissa on useampi akkulähtö jo itsessään samassa purkissa. Valmistajia ainakin Mastervolt, Dolphin ja Cristec.

En ikinä kuuna päivänä laittaisi mitään tuollaista veneeseen.
Jos on se vanha Wallas 1000 peltilaatikkomalli, jossa on kiertokytkin etureunassa, ei sille hirveän paljon kannata alkaa tekemään. Joskus se polttimen sydänkupin juotos voi sprakata ja sitä kyllä periaatteessa saa uutta ja sen voi vaihtaa. Ja tietenkin tuossa sydänkupissa on se pumpulta polttimelle menevä kupariputk

http://xn--lmmitin-5wa.fi/index.php/kauppa/lammitin-varaosat/wallasvaraosat/wallas-sydankuppi-petroolipolttimeen-detail

Mukaan tarvitaan myös sitten huoltopakkaus.
Katso vielä kerran sähkönsyöttö, että tulee perille asti, jännitettä tarpeeksi jne. Nämä kun on tsekattu, niin Villi arvaus : olisiko mennyt vikalukitukseen. Vanha hyvä kikka on ottaa laitteen sulake irti ja laittaa takaisin. Ellei lähde, niin sitten valtuutettua huoltomiestä kehiin. Nuo saksalaiset kun alkaa mököttään, ne ei aukea kuin valtuutetun huoltomiehen vehkeillä.

Itse en ole noita hydronic malleja ropannut.
Kuullostaa, että käyttökytkin olisi sitten viallinen. Jälkijäähdytysternostaatin viallisuuden havaitsee siitä, että palaako se punainen valo siinä silloin kun lämmitin on lämmennyt, tai siitä, että puhaltimet jää pyörimään sammutuksen jälkeen, mutta lämmitin työntää jo kylmää. Se ei vaikuta siihen lämmittimen sammumiseen.

Virtakytkin jos on rikki, niin sehän vaan huutaa mailman tappiin. Hae kytkintaulu joku päivä lainaan, niin voi todeta vian olevan siinä.
39 / 50
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt