kärsimyskukka

Vapaa kuvaus

Nainen -81.

Aloituksia

3

Kommenttia

47

  1. Minä valitsen sen että haluan elää uskoni mukaan, koen sen itselleni hyväksi ja sopivaksi. Ei siinä ole sen ihmeellisempää. Minulla on siihen oikeus, niin kuin sinullakin on oikeus tehdä omat valintasi. Mutta kiitos neuvosta.

    Jos tunnen uskosta osattomia? Heh, eiköhän suurin osa ihmisistä ole niitä. Sanottakoon että lähivuosien paras ja pitkäaikaisin juttukaverini oli ateisti, mutta valitettavasti hän nukkui pois. En väitä etteikö ei-uskovana voisi olla ns. hyviä ihmisiä. Ihan varmasti voi. Tai siis, kaikki me ollaan sekä hyviä että pahoja.
  2. Tämähän kuulosti ihan niiltä fariseusten kysymyksiltä, kun tenttailivat Jeesusta. :D Tiedän kyllä mitä Mooseksen aikana laki vaati, ja että Jumala ei ole mikään pullamössökaveri. Jumala on pyhä ja kunnioitettava. Olis varmaan joutunut silloin noudattamaan lakia juuri niin kuin käsky oli, kun ei siinä oikein vaihtoehtoja ollut. Raamatussa on (ainakin minulle) paljon sellaista mitä on vaikea käsittää, mutta minusta hyvä lähtökohta olis varmaan se että pyrkii vain elämään sillä tavalla kuin tiedämme Jeesuksen toimineen ja opettaneen. En muista lukeneeni että Jeesus olis kivittänyt ketään kuoliaaksi. Vaikka Hänellä oli korkea moraalistandardi, niin kaiken tavoitteena oli kuitenkin rakkaus. Rakkaus on lain täyttymys. Sitä on vaikea käsittää, mutta tarvitseeko sen helppoa ollakaan?

    Kyllä minullakin on kaikenlaisia ikäviä tunteita Jumalaa kohtaan ja purnaankin kaikenlaista, mutta setvin niitä rukouksessa Hänen kanssaan. Ei niitä oikeita vastauksia monestikaan ihmisiltä saa.
  3. Pontsit aloittajalle osuvasta kärjistyksestä ja kritiikistä! Kyllä täältä monen ahdistuksen kautta mennään Jumalan valtakuntaan eikä tämä uskovan elämä maallisesti ole mikään helppo nakki. Toki se on asia joka on varmasti monelle pettymys.
  4. En minä ole absoluuttinen tässä enkä laittaisi kellekään vaatimuksia. Enkä suhtaudu sapattiin niin kuin Mooseksen ajan juutalaiset, en pysty enkä rehellisesti edes halua. Toisaalta ajattelen niin että jos Luoja on asettanut meille lepopäivän niin sille on varmaan hyvä syy. Ja että jos ihminen elää lähellä Jumalaa niin Herra antaa hänelle varmasti sisäisen ymmärryksen siitä miten tässäkin asiassa on hyvä toimia. Ulkoiset tavat ja säädökset eivät varmaan ole se ykkösjuttu.
  5. Olen menneisyydessä kuulunut monia vuosia helluntaiseurakuntaan, ja sinäkin aikana olen käynyt adventtiseurakunnassa (muissakin erilaisissa seurakunnissa). Koin adventtiseurakunnan kokoontumiset miellyttävinä - kävin sekä jumalanpalveluksissa että raamiksessa. Minua ei koskaan pakotettu eikä painostettu mihinkään. Jalkojenpesua seurasin joskus sivusta mutta en itse halunnut osallistua. Kokonaistuntuma jäi plussan puolelle. Koin adventtiseurakunnassa oloni turvalliseksi, kokoontumiset olivat rauhallisia ja positiivishenkisiä, ei kiihkoa, paatosta eikä karismaattisia ylilyöntejä. Musiikki oli rauhallista ja miellyttävää minun makuuni eli ei liian kovaäänistä eikä ns. nykyaikaista ylistyspumppausta (pahoittelen että tämä ilmaisu varmaan loukkaa joitakuita - se ei ole tarkoitukseni). Ilmapiiri oli mielestäni positiivinen ja koin että ihmiset ovat "oikeasti" uskossa. Tulin kohdatuksi myös yksilötasolla, tämä voi johtua siitäkin että minulla oli tuttava siellä jo ennestään, ja seurakunta on melko pieni kooltaan.

    Tämä on tietenkin vain subjektiivinen kokemukseni ja kukin arvostelkoon sen sellaisena. Ajattelen kuitenkin nyt niin että adventtiseurakunta on sellainen minne voi turvallisesti viedä uuden ihmisen ilman että toinen pelästyy tai pitää läsnäolevia ns. hulluina. Toisaalta myöskin Raamatun Sanaa ihan oikeasti tutkitaan eikä vaan jaaritella vähän jotain saarnatuolista.

    Henkilökohtaisesti en osaa sanoa mitä erityistä "hyötyä" sapatinvietosta on, mutta pitäisikö sillä olla? Itsekin kyllä käsitän niin että lauantai on lepopäivä ja sapatti, mutta se ei ole minulle mikään pelastuksen ehto.
  6. Eikös valkosipulilla ole antibioottisia vaikutuksia? Mainio kasvi se on, mutta ei kannata varmaan ihan hirveitä määriä käyttää ainakaan pitkiä aikoja. Meillä lapsuudessa äiti syötti sitä flunssan hoitoon. Nyt vanhemmalla iällä olen käyttänyt valkosipulitabletteja kuuriluontoisesti (helpompia), mutta vaikuttaa siltä että minulle niistä alkaa tulla mustelmia pitemmän päälle niin en syö pitkiä aikoja. Mielenkiintoista että sinulla vaikutti niin päin että nenäverenvuodot loppuivat.
  7. Hyvä kuulla että saat apua. Toivon vaan niin että saat vielä kokea todellisen lohdutuksen murheesi keskellä...
  8. Rukoilen... Kaikki sanat tuntuvat niin vääriltä.
  9. Oi Herra, armahda! Olen sanaton... Olen niin hirveän pahoillani puolestasi. Miten tässä näin kävi? Saatko mistään akuuttia apua nyt että selviät lähipäivistä?
  10. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Ei kuulosta hairahdukselta, vaan tavoiteltavan arvoiselta asialta. Tietty kyllähän sieltä turpiin voi tulla ihmisten kanssa, ja tuleekin.
  11. Voi että... Samoin tsemppiä, ja onnea uuteen vuoteen ja kaikkea kaunista sinulle!
  12. Minä ymmärsin. Älä suotta harmistu, meistä jokaisella on vaan omat kipukohdat ja erilainen sielunmaisema ja reagoidaan sitten niin eri tavoin... Ja näin kasvottomasti kirjoitellen ei mene viesti aina ihan maaliin silleen että ajatukset kohtaisivat täydellisesti.

    Kaikesta huolimatta, hyvää uutta vuotta teille ihan jokaiselle! Tuokoon se tullessaan jotain kaunista ja onnellista.
  13. Todellakin, todellakin... Kaikki eivät pysty osallistumaan, menemään ja tekemään. Sitä eivät ymmärrä ne joilla on vähemmän rajoitteita. Mikä on luonnollista.
  14. Tää on hyvä muistutus asiasta! Kiitos, pitää koittaa muistaa harjoittaa tätä.
  15. Mielenkiintoista. Olen kyllä tosiaan kuullut että ahdistukseen auttaisi tämmöinen siedätys, että uskon kyllä. Tosi hyvä että pystyt itse helpottamaan oloasi. :)
  16. No tuli ne tiskit ainakin hoidettua. Nyt teen öljyhoitoa ärtyneille kasvoille ja toivon ettei tule jotain allergista reaktiota (epätoivo pistää yrittämään kaikenlaista). Elämä, tragikoomista hommaa. Vielä jaksaa naurattaakin. Ainakin välillä.
  17. Tästä jo tuli parempi mieli. Kiitos.
  18. Niin... En muuten jatkuvasti ja pakkomielteisesti lue vaan voimien ja motivaation mukaan. Kuitenkin haluan tuntea Raamatun tekstit, ja haluan oppia lisää.
  19. Tottakai ihmisellä on halu ymmärtää. Olen kuitenkin todennut etteivät uskonasiat ole aina (ainakaan minun) ymmärrettävissä ja selitettävissä rationaalisen ja loogisen ajattelun keinoin. Tai voidaan toki "ymmärtää" ja päätellä jotain hirveän viisaan oloisesti, mutta ei silti välttämättä oikein. Ei siitä tarvitse masentua, voihan se olla että jonakin päivänä jokin ongelmallinen asia selkenee. Monesti on ihan viisasta vaan tunnustaa ettei ymmärrä. Uskoa tosiaan voi vaikkei ymmärräkään. Ja joskus ei voi uskoakaan kun ei ymmärrä. Välillä sanonkin Herralle että "minä uskon, auta minun epäuskoani". Kivahan se olis käsittää kaikki, mutta toisaalta, kyllä siinä varmaan nokka nousis sitten kun kokisi olevansa niin viisas.
  20. Kuulostaa hyvältä! Minä lähtisin varmaan maalle asumaan jos se olis mahdollista, ja piipahtelisin ihmisten ilmoilla vasta sitten aina kun olisin riittävästi latautunut hiljaisuudessa.

    Mikä sai sinut muuttamaan?
    21. 2 / 3
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt