Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. KUOLEMASTA ELÄMÄÄN
    >>>>>>>
    Syntiin langennut ihminen on kuollut (1.Moos. 2:17). Kuolema merkitsi hengellistä kuolemaa; eroa Jumalasta ja kykenemättömyytenä hyvään (Room.7:14-23).

    Ennen ”eläviksi tekemistä” efesolaiset olivat luonnostaan vihan lapsia "NIINKUIN MUUTKIN” (Ef.2:3).

    Siis syntyessään ihminen on hengellisesti kuollut ja vihan lapsi.
    Jokaisen "lihasta syntyneen" (Joh. 3:6) on synnyttävä "vedestä ja Hengestä" (Joh. 3:5).
    Vasta Pyhä Henki tekee "kuolleen" ihmisen eläväksi (2. Kor. 3:6).
  2. koleerikko: "Maan kansa harjoittaa väkivaltaa, riistää ja raastaa; kurjaa ja köyhää he sortavat, muukalaiselle he tekevät väkivaltaa oikeudesta välittämättä".
    Hes.22:29
    >>>>>>>>>>>
    USKO JA TEOT
    Jaak.2:14-
    ..
    2:26 Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut.
    --
    Vanhan Testamentin ajan profeettojen saarnojen pysyvä sanoma kohdistui rikkaitten harrastamaa köyhien sortoa vastaan (Aamos 8:4, Miika 2:2, Jes. 10:2, Jer. 5:28, Hes. 22:29 jne.).

    Almujen anto oli Israelissa jokaisen velvollisuus. Sillä haluttiin lieventää köyhien hätää.
    Jeesus piti itsestään selvänä, että hurskaat antoivat almuja. (Matt. 6:1), mutta Hän varoittaa vääristä vaikutteista.

    Alkuseurakunnan ensimmäisiä tehtäviä oli järjestää köyhien avustaminen (Apt. 4:32, 6:1)..
    Kristittyjen tehtävänä on kautta aikojen ollut köyhien ja syrjäytyneiden avustaminen. Tänä päivänäkin avuntarvitsijoiden määrä maassamme on lisääntynyt. Sen huomaamme mm. ruokajonoista. Lasten huostaanotot ovat myös kasvussa.

    Vaikka elämme ns. hyvinvointiyhteiskunnassa, niin kuinkahan moni loppujen lopuksi voi hyvin.
    Jaakob varoittaa meitä ummistamasta silmiämme, kun näemme hädässä olevan ihmisen (Jaakob 2:15,16) lähellämme.
    Älkäämme olko välinpitämättömiä.
    ”Hätä ja tuska maailman, suurempi on kuin aavistan. Ken tahtoo kärsivää auttaa”?
    --
    3. Lähimmäisten kärsimykset, puute, tuskat vaikeat
    lahjojamme, voimiamme palvelukseen kutsuvat.
    Auta, että heitä emme huomaamatta jättäisi,
    jotta armokasvojasi pois et meistä kääntäisi.
    (Virsi 423:3)
  3. Yhteenvetoa

    1.Mitä ehtoollinen ON?

    Ehtoollisessa on kahdenlaiset asiat;
    -Näkyväiset: Leipä ja viini
    -Näkymättömät: Kristuksen ruumis ja veri

    2.Mitä ehtoollisessa saamme?

    "Siunattu malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka me murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen?" (1.Kor.10:16).

    3. Miten on mahdollista, että Kristus antaa meille ruumiinsa ja verensä syödä ja juoda?

    Me emme voi tätä käsittää omalla järjellämme. Se on salaisuus.
    Oikeina kristittyinä saamme sen yksinkertaisesti uskoa, epäilemättä Jeesuksen omia sanoja:"Tämä ON MINUN RUUMIINI...Tämä ON MINUN VERENI" (Mark.14:22,24).

    4. Entä jos nauttii ehtoollista ilman uskoa?

    Ilman uskoa ehtoollisen nauttiminen tulee enemmän tuomioksi kuin autuudeksi (1.Kor.11:27-31)

    5.Voidaanko sanoa, että leipä ja viini MERKITSEVÄT Kristuksen ruumista ja verta?

    Ei voida!
    Kristus ei ole ehtoollisessa antanut meille ruumistaan ja vertansa niinkuin poissa olevaisten paljaina merkkeinä, vaan itse olennon: TOTISEN RUUMIINSA JA VERENSÄ.

    6. MUUTTUVATKO leipä ja viini Kristuksen ruumiiksi ja vereksi (kuten katoliset opettavat)?

    Eivät muutu.
    Ehtoollisessa saadaan leivässä ja viinissä TOTINEN KRISTUKSEN RUUMIS JA VERI.

    7. Mitä hyvää meillä on ehtoollisessa?

    -Meidän uskomme tulee siinä vahvistetuksi ja vakuutetuksi syntien anteeksisaamisesta (Matt.26:28).
    -Tulemme Kristuksen kanssa yhdistetyiksi.

    8. Kuinka usein ehtoolliselle pitäisi mennä?

    Ei ainoastaan kerran vuodessa, vaan niin USEIN (1. Kor.11:26), kuin omatunto lohdutukseksensa ja vahvistukseksensa vaatii.

    9. Mikä kehoittaa meitä käymään ehtoollisella?

    -Jeesuksen Kristuksen käsky
    -Hänen armollinen lupauksensa
    -oma tarpeemme, heikkoutemme ja kiusaukset, joille aina olemme alttiita.

    10. Ketkä ovat kelvollisia ehtoolliselle?

    -Jotka koettelevat itsensä ja sydämestään katuvat syntejään.
    -Jotka uskovat, että Jumala Kristuksen tähden antaa heille synnit anteeksi
    -Joilla on sovinnollinen mieli lähimmäisiään kohtaan
    -Joilla on vakaa ja totinen aikomus ja tahto tehdä parannusta elämässään.

    Kelvoton on se, joka ei näistä pidä vaarin, vaan menevät sinne vain tavan vuoksi, ulkonaisen muodon tähden ja ulkokullatusta sydämestä.; he syövät ja juovat itsellensä tuomion ja kadotuksen.
    1. Kor.11:28
    Matt. 5:23,24
  4. Joh. 21:18
    "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: kun olit nuori, niin sinä vyötit itsesi ja kuljit, minne tahdoit; mutta kun vanhenet, niin sinä ojennat kätesi, ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut, minne et tahdo."
  5. Olin kerran arki-illan ehtoolliskirkossamme. Mukanani oli pari ystävää. Toinen uskova, toinen ”etsivän paikalla”.
    Tämä ”etsivän paikalla” ollut ei millään rohjennut tulla ehtoollispöytään, koska koki itsensä niin syntiseksi.
    Mutta uskalsi viimein kuitenkin tulla, kun me muut jo olimme pöydässä.

    Kirkosta lähtiessä hän kertoi; ”Mikä ihmeen voima se minut nosti penkistä. Minulla ei ollut lainkaan halua tulla ehtoolliselle”.
    Jälkeen päin kuulin, että toinen mukanani ollut uskova ystäväni oli rukoillut ehtoollispöydässä tämän ”etsivän paikalla” olleen puolesta, että hän olisi saanut rohkeutta osallistua Herran pöytään.

    Moni meistäkin saattaa arkailla tulemasta ehtoolliselle.
    Joku voi ajatella, ettei ole tarpeeksi hyvä kohtaamaan Herraa.
    Minua ovat rohkaisseet nämä Herran sanat: ”Teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi” (Matt. 26:28). Joka uskoo nämä sanat, hän saa, mitä ne lupaavat.

    Kelvollinen ehtoollisvieras on se, joka tarvitsee Kristusta. Hän katuu syntejään ja pyytää niitä anteeksi.
    Tämä ”etsivän paikalla” (oli alkoholisti ja lääkkeitten väärinkäyttäjä) ollut oli lähempänä Herraa kuin moni meistä, jotka tunnemme itsemme kovin ”pyhiksi” ja hurskaiksi.

    Jos siis koet tarvitsevasi yhä läheisempää elämänyhteyttä Kristukseen, käy usein ehtoollisella.
    Paavali sanoo: ”Niin usein, kuin…”(j. 26). Hän ei sano, että ”niin harvoin, kuin…”
    Ei tarvitse myöskään tavoitella ylevää tunnelmaa.

    Hyödyksi ehtoollinen on sille, joka ottaa sen vastaan uskossa, tuntui miltä tuntui.
  6. Ketkä ovat kelvollisia ehtoolliselle?

    -Jotka koettelevat itsensä ja sydämestään katuvat syntejään.
    -Jotka uskovat, että Jumala Kristuksen tähden antaa heille synnit anteeksi
    -Joilla on sovinnollinen mieli lähimmäisiään kohtaan
    -Joilla on vakaa ja totinen aikomus ja tahto tehdä parannusta elämässään.

    Kelvoton on se, joka ei näistä pidä vaarin, vaan menee sinne vain tavan vuoksi, ulkonaisen muodon tähden ja ulkokullatusta sydämestä.; he syövät ja juovat itsellensä tuomion ja kadotuksen.
    1. Kor.11:28
    Matt. 5:23,24

    -----
    Ehtoollisen Jeesus sääti toistuvaksi sanoessaan ensimmäisessä ehtoollisjuhlassa:
    ”Tehkää se minun muistokseni” (Luuk. 22:19).
    Jokaisella ehtoollisella julistetaan Herran kuolemaa, siihen asti kuin Hän (Jeesus) tulee (1. Kor. 11:26).

    Ehtoollinen viittaa siis Herran tulemiseen. Jeesus on vielä tulematta. Ilmestyskirjan lopussa on lupaus: ”Totisesti, minä tulen pian” (Ilm. 22:20).
    Jeesuksen kiirastorstain ehtoollisella lausutut sanat käyvät toteen: ”..tästedes minä en juo tätä viinipuun antia, ennen kuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena teidän kanssanne Isäni valtakunnassa” (Matt. 26:29).

    Jokainen, joka kelvottomasti osallistuu ehtoolliseen, aivan kuin se olisi tavallinen ateria, on vikapää Herran ruumiiseen ja vereen, eli Kristuksen uhriin (1. Kor. 11:27-29).
    --
    Ehtoollinen on salaisuus ja sitä ei voi tyhjentävästi selittää. Siinä meidät liitetään Jeesukseen. Hän antaa meille leivässä ja viinissä salatulla tavalla itsensä. Ehtoollisella saamme rikkomuksemme anteeksi ja tulemme osallisiksi Jumalan elämästä.

    Ehtoollinen luo yhteyden toisiin kristittyihin, eläviin ja jo poisnukkuneisiin. Sillä Jumalalle kuolleetkin elävät!