Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. "Minäkin haluan kantaa itse vastuun itsestäni ja teoistani enkä sysätä sitä toisten niskoille".
    --
    Tarkoitatko, että kristinusko johtaa vastuuttomuuteen omasta ja muittenkin elämästä?
  2. Pe.ku: "Haluat tuhota tuhota eriävän mielipiteen ja yksilöllisen ajattelun ja sen tiedon mitä ympärillä on".
    --
    En kannata pakkokäännyttämistä!

    Eikö jokaisella ihmisellä ole jonkunlainen jumalakaipuu. Sen takiahan maailma on täynnänsä erilaisia uskontoja.

    Voinemme ottaa oppia Paavalista, kuinka hän kohteli toisuskoisia Ateenan Areiopagilla.
    --
    Apt. 17:16-34.

    Paavali astuu keskelle Areiopagia (Apt. 17:22) ja aloittaa puheensa toteamalla, että ateenalaiset ovat ilmeisen ”jumalia kunnioittavia” ja uskonnollista väkeä (22).

    Ateenalaisten jumalakaipuusta Paavali tuo esiin erään näkemänsä alttarin, joka oli vihitty ”tuntemattomalle jumalalle”. Hän jatkaa sitten, että hän on tuomassa sanomaa juuri tältä tuntemattomalta Jumalalta (23).

    Paavali ei siis aloita puhettaan moittimalla ateenalaisia siitä karkeasta pakanuudesta, josta hän itse oli kuohahtanut aikaisemmin (Apt. 17:16).
    Sen sijaan hän viittaa ihmisen kaipuusta saada yhteys Jumalaan.
    Hän puhuu siitä, että Jumala on ilmaissut itsensä luomistöissään; Hän on luonut maailman ja koko ihmiskunnan.
    Jumalalla on suunnitelma kaikkia kansoja varten (26).

    Paavali jatkaa, kuinka Jumala on nyt ratkaisevalla tavalla ilmaissut itsensä Jeesuksen kautta herättämällä hänet kuolleista (30,31).
    Kuultuaan Kristuksen ylösnousemuksesta alkavat toiset ivaamaan Paavalia, toiset taas haluavat kuulla häntä toistekin (32).
    ---
    Miksi emme me saa kertoa sitä, mikä meidän mielestämme on oikein ja totta- varsinkin silloin, kun joku meiltä sitä kysyy!
    (Pakkokäännyttäminen on eri asia)
  3. Voiko rikas pelastua?
    Mark. 10:17-27
    --
    Eräs mies lähestyy juosten Jeesuksen luokse ja kysyy: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?" (17).
    Verbi ”tehdä” kuvaa miehen ajattelutapaa. Jeesus torjuu ”hyvä”-nimityksen (18). Ainoastaan Jumala on hyvä opettaja ja Isälle kuuluu yksin kunnia.

    Nuorukainen oli jo sangen varhaisesta asti elänyt ulonaisesti hurskasta elämää (20).
    Jeesus näki hänen pelastuskaipuunsa. Mies oli lähellä Jumalan valtakuntaa.
    Mutta mies luotti väärällä tavalla tavaraan, eikä halunnut luopua omaisuudestaan (21-24). Sen ajan juutalaisuudessa varakkuus oli Jumalan suosion ja siunauksen merkki.
    Hänen sydämensä valtiaana oli rikkaus ja se tuli esteeksi.

    Nuorukaisen kunniallisen ja jumalisen kuoren alla se pysyi, ehkä muilta salattuna, mutta Jeesus sen paljastaa.
    Nuorukainen synkistyy ja lähtee murheellisena pois. Hän ei halua luopua omaisuudestaan, kun Jeesus kehoittaa häntä siihen (21,22).

    Vaikka omasta mielestään nuorukainen oli ulkonaisesti nuhteeton, Jeesus osoitti hänet ensimmäisen ja tärkeimmän käskyn rikkojaksi: ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi, älä pidä muita jumalia”.

    Rikkauden tavoittelu on vaarallisin epäjumalista.
    Jeesus varoittaa opetuslapsiaan rikkauden vaaroista:
    ”Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan” (23,24).
    Tällä vertauksella Jeesus haluaa alleviivata asian suuruutta.

    Opetuslasten kysymys ”kuka sitten voi pelastua” (26) on oikeutettu, sillä kukapa meistä on vapaa mieltymyksestä tavaraan, vaikka olisikin köyhä, kuten opetuslapset.
    Mutta ”Jumalalle on kaikki mahdollista” (27).
  4. Mitkä asiat elämässämme ovat tärkeimmällä sijalla. Tätä joudumme usein miettimään omalla kohdallamme.
    Jotkut puhuvat ns. perusarvoista.

    Teksti (Lk. 14:16-24) kertoo suurista illallisista, jonne eräs mies oli kutsunut monia henkilöitä. (j.16)
    Kun palvelijat menivät kutsumaan näitä henkilöitä, estelivät nämä kuka mistäkin syystä:
    -Kuka oli ostanut pellon, jota nyt piti mennä katsomaan.
    -Toinen kutsutuista oli ostanut viisi härkää ja niitä oli nyt mentävä koettelemaan.
    -Kolmas taas asetti vaimon etusijalle.
    Sinänsä kaikki tärkeitä asioita.

    Kukaan kutsutuista ei siis arvostanut juhlaa, vaan heillä oli jotain muuta tärkeämpää tekemistä; oli muita kiireitä.

    Eikö tämä ole niin tuttua meille jokaiselle tämänkin päivän ihmisille: kiire, kiire joka paikkaan. Emme ehdi pysähtyä ajattelemaan, mikä elämässämme on loppujen lopuksi tärkeintä.

    Tämän vertauksen suurista illallisista Jeesus osoittaa lainoppineille ja fariseuksille (j.3)., kun hän on aterioitsemassa erään fariseusten johtomiehen talossa.
    On sapatti eli lepopäivä.
    Lepopäivähän on juuri tarkoitettu virkistymistä, hiljentymistä, rukousta ja Jumalan sanan tutkistelua varten.

    Kolmas käsky kehoittaa meitä:
    ”Muista pyhittää lepopäivä”.
    Ja mitä se on: ”Meidän tulee peljätä ja rakastaa Jumalaa, niin ettemme halveksi saarnaa ja jumalan sanaa, vaan pidämme sen pyhänä, mielellämme sitä kuulemme ja opimme”. (Katekismus).

    Suurelle illallisille kutsutut laiminlöivät siis tämän Jumalan antaman käskyn.
    Miten niin tuttua tänäänkin. Suurinakin juhlapyhinä saattaa ostoskeskukset (Nythän kaupat saavat olla auki pyhisinkin) olla tupaten täynnä ihmisiä , mutta kirkot ja rukoushuoneet ammottavat tyhjyyttään.
    Herää todellakin kysymys: Mikä ihmisille on tärkeintä elämässä?

    Suurten illallisten isäntä suuttui kovasti (j. 21, kun sai kuulla, että ”omat” kieltäytyivät tulemasta illallisille.
    Niinpä hän lähettää palvelijat kutsumaan kaupungin kaduilta ja kujilta köyhät, raajarikot, sokeat ja rammat ja tuomaan sisälle juhliin.
    Ja kun tilaa jäi, niin kutsuttiin vielä teillä ja aitovierilläkin olevia sisään.
    --
    ”Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin myös kaikki tämä teille annetaan” (Matt. 6:33).
    Niin. Onko meillä tämä järjestys elämässämme?
  5. TAIKAUSKO KÄRSII TAPPION
    Apt.13-22
    ---
    Jospa lukisimme Apt. 19. lukua enemmänkin.

    --
    Efesossa Jumala toimi voimallisesti Paavalin kätten kautta (Apt. 19:11).
    Jopa Paavalin vaatakappaleitten, joita oli tavalla taikka toisella saatu käsiin, kautta välittyi parantava voima (12).

    Samaan aikaan Efesossa vaikutti ihmeidentekijöitä, jotka käyttivät loitsuja. Niiden joukkoon kuuluivat erään juutalaisen ylipapin, Skeuaan, seitsemän poikaa (14).
    Hekin käyttivät Jeesuksen nimeä kohtalokkain seurauksin (13-16).

    Mies, jossa oli paha henki, karkasi Skeuaan miesten kimppuun ja he joutuivat runneltuina ja alastomina pakenemaan paikalta.

    Tällä oli suuri vaikutus ulkopuolisiin (17). Uskoontulleitten joukossa oli myös niitä, jotka olivat harjoittaneet magiaa ja muuta taikuutta (18,19).
    He lopettivat loitsujen lukemiset ja tuhosivat noitataikakirjansa, jotka siihen aikaan olivat rahallisesti hyvin arvokkaita.
    Uskoon tulleet olivat uskossaan johdonmukaisia. He eivät myyneet niitä, koska eivät halunneet pahuuden leviämistä.


    Näin käy tänäänkin. Todellisen herätyksen kokenut alkaa tekemään tiliä menneisyydestään. Hän tunnustaa syntinsä ja rikkomuksensa.
    Jos hän on taikuutta harjoittanut, niin hän luopuu siitä, eikä millään tavoin halua edistää pahuuden leviämistä.

    Itse sain perintönä suuren määrän kirjallisuutta. En vielä ollut tarkkaan selannut, millaisia kirjoja joukossa oli. Samaan aikaan maalautin taloani ja maalari oli uskova.
    Hän huomasi kirjojen joukossa kirjan, joka käsitteli intialaista mystiikkaa ja poltti heti kirjan uunissa.
    Tee sinäkin samoin, jos kirjahyllystäsi löytyy okkultismiin ja noituuteen johdattelevaa kirjallisuutta.
    --
    8.
    Voimallas ryöstä saalis saatanalta
    ja sydämestä särje synnin valta.
    Tee rakkaammaksi mulle ristin tie,
    se armon tuntemiseen minut vie.
    (Virsi 371:8)
    --
    Miten sinä Eroe (tai muutkin) suhtaudut povaamiseen?
  6. Jeesus voitti kuoleman vallat.
    Lasarus ei. Hänellä ei vielä ollut ylösnousemusruumista.