Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. TeuvoSuni:
    "... ketkä heistä ovat mielestäsi pyhiä ja ketkä tekopyhiä"?
    ---
    Vaikea minun on alkaa jakomieheksi. Annan sen tässä vaiheessa mielelläni toisten tehtäväksi.

    Ihmisen pyhyys ei tarkoita synnittömyyttä.
    Tekopyhyys näkyy meidän teoissamme.
    Ei tunnu uskottavalta, jos suullamme väitämme tuntevamme Jumalan, mutta teoillamme kiellämme hänet (Tiit. 1:16).

    Jeesus opettaa vuorisaarnassaan, mitä on oikeanlainen hyväntekeväisyys, rukous ja paasto (Matt. 6:1-18).
    Jeesus opetti , että kaiken hengellisen elämän tuli vaikuttaa salaa, luonnollisesti ja eleettömästi.
    Fariseuksille tuli almujen antamisesta, rukouksesta ja paastosta tapa, jolla he halusivat korostaa omaa erinomaisuuttaan (Matt. 6:2-7).

    Fariseusten ulkokultainen asenne näkyy mm. sen fariseuksen rukouksessa, jota Jeesus kuvaa eräässä puheessaan (Lk. 18:9-14).
    Mies sanoo: "Jumala, minä kiitän sinua, etten ole niin kuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, en myöskään niin kuin tuo publikaani. Minä paastoan kahdesti viikossa ja annan kymmenykset kaikista tuloistani” (Lk.18:11,12).
    Fariseus oli hurskas mies, tunsi Raamattunsa, osasi rukoilla ja eli jumalisesti.
    Jeesuksen mukaan hän ei kuitenkaan mennyt kotiinsa vanhurskaana, Jumalalle kelpaavana, Jumalan hyväksymänä.

    Toisin oli publikaanin, veronkerääjän laita. Hän jäi temppelin takaosaan. "Hän ei edes tohtinut nostaa katsettaan taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen'." (Luuk.18:13.)

    Mies oli hengessään köyhä. Hänellä oli Jumalalle tuotavana vain oma syntinen sydämensä ja elämänsä.
    Jeesus todisti hänestä: "Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskautettuna ohi tuon toisen. Jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka alentaa itsensä, se ylennetään” (14).
  2. Linkistä: http://www.kotiposti.net/~raamattu/kristinusko/oppi/index-body.html

    PÄÄSÄÄNTÖ: Raamattu ei voi olla ristiriidassa itsensä kanssa.
    Vaikeat kohdat: Jos näyttää, että Raamattu opettaa "kahdella tavalla", se johtuu vain maidän ymmärtämättömyydestämme. Raamatun hämärät ja vaikeaksi käsitettävät kohtia on hyvä tarkastella sen selvien kohtien valossa. Jos joihinkin kohtiin ei löydy ehdotonta tyydyttävää selitystä kaikkia muita samoja raamatunkohtia tarkastellessa, on parasta jättää tulkitsematta ne ja mennä ohitse ja todeta, että Jumalan salaisuus kohdassa paljastuu kenties myöhemmin (esim. ennustukset).

    •Raamattu tulee lukea siten kuin se sanoo, kirjaimellisesti, 1) sen yksinkertaisessa kieliopillisessa merkityksessä, ellei se itse osoita, että kyseessä on 2) vertaus tai 3) profetia. Raamatun opetukset kerrottiin/kirjoitettiin yksinkertaisille juutalaisille, joten siinä ei voi olla "piilomerkityksiä" ja "syvempiä totuuksia sanojen takana". (Ps. 12:7: – "Herran sanat ovat selkeitä sanoja (...)")

    •Raamatun kohta on tulkittava siten, että tekstin yhteys välittömästi edelliseen ja seuraavan on otettava mukaan myös. Ts. irrallisia jakeita ei saa yhdistellä mielivaltaisesti. Parasta jos luet koko luvun samalla kertaa jakeen kanssa. (EI NÄIN - Matt. 27:5: "Ja hän (Juudas) viskasi hopearahat temppeliin, lähti sieltä, meni pois ja hirttäytyi." - Luuk. 10:37 "(...) Mene ja tee sinä samoin." - Joh. 13:27: "Minkä teet, se tee pian.")

    -Raamatun eri osia ja kohtia käytetään valaisemaan toisiaan (eli Raamatun on saatava tulkita itseään). Näiden kohtien tulee kuitenkin yksiselitteisesti koskea samoja asioita. Toisen kohdan käyttö on aina pystyttävä todistamaan yhteyteen kuuluvaksi.

    •Raamatun sanoma on aina ymmärrettävä sen aikaisten kuulijoiden näkökulmasta., sillä heille, juutalaisille, se oli kirjoitettu, eikä ensisijaisesti tulevaisuuden ihmisille, meille. Esimerkiksi voimme ymmärtää sapatin vain juutalaisuudesta käsin.
  3. terence.hill:" Kun luetaan tekstiä vähän pidemmästi. Paavali oli hyvillään siitä, että oli kastanut vain harvoja korinttilaisia, siksi, ettei kukaan voisi ajatella olevansa Paavalin nimeen kastettu".
    ---
    Näin on!
    Tulee ottaa huomioon asiayhteys (konteksti).
    Ei tule ottaa vain yhtä jaetta Raamatusta.

    Jotkut asettavat evankeluimin julistamisen ja kastamisen vastakohdiksi jakeen 17 perusteella. Siinä Paavali toteaa:
    "Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan".

    Paavali varoittaa korinttilaisia puolueriidoista (1. Kor. 1:10); joku oli Paavalin puolta, joku Apolloksen, joku Pietarin, joku jopa Kristuksenkin puolta (j.12) aina yleensä sen mukaan, kuka oli heidät kastanut.
    ---
    Kaste ja ristin sanoma liittyvät yhteen (j. 13,18).
    Paavalia ei siis oltu lähetetty kastamaan.
    Tämä ei kuitenkaan merkitse, että kaste olisi jollain tavoin vähempiarvoinen asia.
    Kastaminen oli toisten tehtävä.

    Oleellista kasteessa on sen luoma yhteys Kristukseen (Hänen kuolemaansa ja ylösnousemukseensa).