tapio522

Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. Ef.4:30-32 on hyviä ohjeita meille kaikille.

    Jeesus kehoittaa meitä Vuorisaarnassaan rakastamaan kaikkia ihmisiä, vihamiehiämmekin (Matt. 5:38-48)
    Jeesuksen käskyjenselitys Vuorisaarnassa kiteytyy lopulta lähimmäisenrakkauden sanomaksi.

    Juutalaisillehan oli opetettu jo Hammurabin vahvistamaa periaatetta ”silmä silmästä ja hammas hampaasta” (j. 38). Rangaistuksen tuli siten vastata rikoksen seuraamusta.
    Jeesus taas neuvoo seuraavilla (39-42) esimerkeillään luopumaan oikeudenmukaisenkin hyvityksen vaatimisesta.

    Rakkauden kultainen sääntö on hyvä pitää mielessä:
    ”Mitä et tahdo tehtävän itsellesi, sitä ei sinunkaan pidä tehdä toiselle” (Matt. 7:12).
    Tämä on vaikea läksy.

    Jumalan lasten tulee osoittaa rakkautta kaikkia kohtaan erottelematta, niin hyville kuin pahoillekin ihmisille (j. 43-47).
  2. ekivaari: "mutta uskovaistenkin "maallinen maja" kuuluu niihin "maan sukukuntiin", [Matt.24:30; Ilm.1:7] jotka valittavat ja vaikeroivat hänen tulemuksessaan...".
    ---
    Puhut "maallisesta majasta".
    Mitä tarkoitat sillä?
    Miten "maalisen majan" käy ylösnousemuksessa?
    --
    Paavali opettaa 1.Kor.15:51-52
    --
    15:51 Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme,
    15:52 yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme.

    Mitä Paavali tarkoittaa meidän muuttumisella?
  3. ekivaari, kysyt: "...miksi Jeesus ei ilmestynyt ja näyttäytynyt "kaikelle kansalle"?
    --
    Hänen oma kansansahan hylkäsi Jeesuksen.
    Joh. 1:11
    "Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan".
    --
    Apt. 10:34-43 kertoo, kuinka evankeliumia julistetaan pakanoille.
  4. ekivaari, pidätkö Tuomaan evankeliumia muihin evankeliumeihin verrattavana kirjana?
    Itse en ole perehtynyt tähän kirjaan.
  5. ekivaari, kysyt; kumpaan Jeesukseen uskon?
    --
    Oliko Jeesus, Joosefin poika ("Miehen tahdosta syntynyt"; Joh.1:13)?
    Mitä Raamattu opettaa?

    Kun Sana (Jumalan Poika) tuli ”lihaksi” (lat. inkarnaatio)Joh.1:13,14 , hän tuli nimenomaan ihmiseksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta (Matt.1:20, Luuk.1:35).
    Tämä tosiasia on kristinuskon perusta.

    On tutkittava henget!
    --
    1.Joh.4:1-3
    --
    4:1 Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.

    4:2 Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, LIHAAN TULLEEKSI, on Jumalasta;
    4:3 ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa.””

    SANA TULI LIHAKSI
    Joh.1:13,14
    --
    1:13 jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.
    1:14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

    Tässä tapahtui maailmankaikkeuden suurin ihme; ”Sana tuli lihaksi”.
    Sana, jonka kautta kaikki on luotu (Joh.1:3), tuli osaksi luomakuntaa.
    Se, mikä ei ollut ennen aistiemme ulottuvissa, tuli ihmisille tajuttavaksi todellisuudeksi menettämättä kuitenkaan jumaluuttansa.
    Jeesuksessa oli siis kaksi ”luontoa”; jumalallinen ja inhimillinen, jotka muodostivat hänessä yhden persoonan.
  6. Mitä Raamattu opettaa?
    Hebr. 5:5,6
    --
    5:5 Niinpä Kristuskaan ei itse korottanut itseänsä ylimmäisen papin kunniaan, vaan hän, joka sanoi hänelle: "Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin";
    5:6 niinkuin hän toisessakin paikassa sanoo: "Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan".
    --
    Jeesus oli ylimmäisenä pappina silloinkin, kun hän kärsi puollestamme maan päällä.
    Mutta hän hoitaa virkaansa edellenkin kuljettuaan kuolemansa jälkeen "läpi taivasten"; hän on pappinamme taivaallisessa temppelissä.
    Tästä voimme lukea Hebr. 4:14-16.
  7. Näin on:
    "Me vaellemme vielä uskossa, emme näkemisessä, odottaen tämän suuren päivän tuloa, jolloin saamme katsella Jeesusta kasvoista kasvoihin..".
    --
    Minua on puhutellut kirkossa usein lausuttu rukous:
    "Oi sinä kaikkein armollisin,
    ristiinnaulittu Herra Jeesus Kristus.
    Armahda minua, vaivaista syntistä,
    ja katso puoleeni laupeutesi silmin,
    niin kuin sinä katsoit Pietariin, kun hän oli kieltänyt sinut,
    ja niin kuin sinä katsoit syntiseen naiseen fariseuksen kodissa
    ja ryöväriin ristinpuulla.

    Anna minulle pyhä armosi,
    että minä niin kuin Pietari itkisin syntejäni,
    niin kuin syntinen nainen sinua sydämestäni rakastaisin
    ja RYÖVÄRIN KANSSA SAISIN KATSELLA PYHIÄ KASVOJASI TAIVAASSA IANKAIKKISESTI".
  8. Filipp. 2. luku
    --
    Jeesus suostui ”tyhjentämään itsensä”.
    Hän otti ”orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi”, yhdeksi meistä (7).
    Kristus nöyrytti itsensä ja oli kuuliainen aina ristin kuolemaan asti (8).

    Siksi Jumala onkin koroittanut Hänet ja ”antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman” (9).
    Se nimi on Jumalan oma nimi JHWH. Kerran siihen nimeen pitää kaikkien polvien notkistuman (10).
  9. Apt. 1:8
    "...vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka".
    ---
    Pyhä Henki, Puolustaja
    Joh.15:26,27
    ---
    15:26 Mutta kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän tyköä, totuuden Henki, joka lähtee Isän tyköä, niin hän on todistava minusta.
    15:27 Ja te myös todistatte, sillä te olette alusta asti olleet minun kanssani."
    --
    Jeesus puhuu Pyhästä Hengestä, jonka Hän on lähettävä Isän tyköä (26).
    Pyhän Hengen tehtävänä on todistaa syntiin vaipuneelle maailmalle Jeesuksesta Kristuksesta, maailman Vapahtajasta. Jeesuksesta todistaminen tapahtuu Hengessä vaeltavien opetuslasten välityksellä (Matt.10:20).

    Todistajan tehtävä ei tule olemaan helppo. Jeesus jo ennakolta puhui tulevista vainoista: ”He erottavat teidät synagoogasta; ja tulee aika, jolloin jokainen, joka tappaa teitä, luulee tekevänsä uhripalveluksen Jumalalle” (16:4).
    Jeesus näin haluaa ennakolta rohkaista opetuslapsiaan (siis meitäkin), etteivät he joutuisi kauhun valtaan.
    --
    Virsi 178
    1.
    Myös isämme uskoivat ennen
    ja kylvivät, leikkasivat.
    Me saarnaamme aikojen mennen
    kuin isämme saarnasivat:
    "On täyttynyt aika, sen soi Jumala,
    on lähellä Kristuksen valtakunta.
    Siis kääntykää, nöyrtykää parannukseen
    ja suostukaa armahdukseen."

    2.
    Kun Herramme tietänsä kulki,
    niin tultansa tartutti hän.
    Hän tuo vielä toivonsa julki:
    "Sen tahtoisin taas syttyvän."
    Hän Henkensä meillekin lahjoittaen
    myös tehtävän antoi niin vastuullisen:
    "Nyt menkää ja kaikille julistakaa
    jo sanaani pelastavaa."
  10. ekivaari:
    Joh. 10:29
    "M i n u n - I s ä n i, - joka on heidät minulle antanut,- o n - s u u r e m p i -
    k a i k k i a, - eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä."ISÄN JA POJAN SUHDE
    Joh.10.luku
    -----
    Esiintuomasi yksittäinen jae on hyvä liittää asiayhteyteen (Vaikka koko Johanneksen evankeliumiin).

    Isän ja Pojan välinen ainutlaatuinen suhde on Johanneksen evankeliumin keskeisiä teemoja, kuten tässäkin Joh. 10. luvussa hyvin tulee esiin: Isä ja Poika ovat yhtä (Joh 10:30).

    Juuri tämä sai juutalaiset täyttymään vihalla (j. 31-33). He syyttivät Jeesusta jumalanpilkasta.
    Tämän tulee kuitenkin olla jokaisen Jeesukseen uskovan syvin riemun ja palvonnan aihe. Uskomme syvin salaisuus on näissä sanoissa:
    JUMALA ON KOLMIYHTEINEN JUMALA, Isä, Poika ja Pyhä Henki.
    Tähän ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen” NIMEEN (Huom! Yksikkömuoto "nimeen") meidät on kastettukin (Matt. 28:19).
    --
    Johanneksen evankeliumin 20. luvun loppujakeet (26-31) sopivat hyvin evankeliumin kokonaisuuden päätökseksi.
    Tuomaan jalo tunnustus on koko Johanneksen evankeliumin loppuhuipennus.
    Herran haavojen jäljet havaitessaan Tuomas tunnustaa näkevänsä hänessä Jumalansa.
    "Sentähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!" (Joh.20:29).

    Tuomaan sanat ”minun Herrani ja Jumalani” vastaavat hyvin Johanneksen evankeliumin alussa lausuttua Sanan ihmiseksitulon tarkoitusta. ”Hänessä oli elämä” (Joh.1:4).

    Uskon kautta elämä tulee tänään Kristuksen omien omaksi niillekkin, jotka ”eivät näe” (Joh.20:28).
  11. ”Herää, Herran seurakunta
    lähellä ja kaukana!
    Huuto ”Katso, ylkä saapuu”!
    kohta on jo kaikuva.
    Herää taistoon, vaivannäköön,
    rakkauteen, elämään.
    Rohkeuden suo hän sulle,
    ostetulle verellään.

    (Virsi 148:1).
  12. Opetuslasten kysymys, onko Jeesus nyt ”rakentava Israelille valtakunnan” (6) tuntuu kovin ”naivilta”.
    He kuvittelivat, että Jeesus pystyttää maanpäällisen maailmanvallan.

    Jeesus vastaa, että he tulevat aikanaan ymmärtämään, kun Pyhä Henki tulee, mitkä ovat Jumalan suunnitelmat.
    Nyt on tärkeintä odottaa Pyhän Hengen vuodatusta ja alkaa toteuttamaan apostolintehtävää, joka ulottuu ”maan ääriin saakka” (8).

    Tämän sanottuaan Jeesus kohotetaan ylös taivaaseen opetuslasten nähden (9).
    Samassa heille ilmestyy kaksi valkeisiin vaatteisiin puettua miestä (10).
    He kertovat opetuslapsille, että Jeesus on ”samalla tavalla” palaava takaisin (11).

    Tästähän Jeesus itsekin oli puhunut heille jo aikaisemmin kertoessaan heille maailman lopun enteistä (Matt. 24. luku):
    ”Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät.
    Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella.
    Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasuunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin.”
    (Matt. 24:29-31).

    Öljymäeltä opetuslapset menevät Jerusalemiin niin kutsuttuun yläsaliin. Se sijaitsi sapatin matkan, eli noin kilometrin päässä (13). Siellä he pysyvät yksimielisesti rukouksessa vaimoineen.
    Luukas mainitsee myös Jeesuksen äidin Marian ja Jeesuksen veljien (14) olleen heidän joukossa.
    --
    Jeesus tulee takaisin "samalla tavalla" (8).
    ---Miten sinä ymmärrät tämän.
    ---Milloin ja miten lähellä on Jeesuksen paluu? Mitä merkkejä on siitä?
  13. Uusi Testamentti: kysyt
    "Mahtoikohan pikkuvauvat kontata kastettavaksi?????
    ---
    Mahtoikohan Jeesus tarkoittaa, että vain kävelytaitoiset lapset ottavat vastaan Jumalan valtakunnan, kun hän sanoo Mark.10:15-16

    10:15 Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."
    10:16 Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja siunasi heitä.
    ----
    Asiayhteys:
    JEESUS SIUNAA LAPSIA
    Mark. 10:13-16
    (Rinnakkaiskohta; Matt.19:13-15)
  14. Änkyrä Venkula, mitkä sinun mielestäsi ovat kasteen vanhatestamentilliset esikuvat?
  15. Poimintoja Juhani Lehmuskosken kirjasta:

    ---Kornelius Apt. 10. ja 11. ("koko perhekunta pelastui" Apt. 11:14)
    --
    Helluntailainen JUHANI LEHMUSKOSKI (J.L.) opettaa "Yksi kaste"-kirjassaan, että Korneliuksen perheeseen kuului vain ymmrtäväisessä iässä olevia jäseniä (sivu 24).
    Tämän hän perustelee jakeiden yksi ja kaksi pohjalta.
    Hän toteaa: "Perheeseen kuului vain sellaisia, jotka pystyivät ymmärtämään ja ottamaan vastaan Pietarin sanoman".

    J.L. rajaa uskoontulemisen ymmärtäväiseen ikään, mutta ei kerro tarkemmin, mikä ikä se on, vaan toteaa:
    "Raamattu ei kerro perheenjäsenten ikää. Olivatpa he sitten lapsia tai aikuisia, jokainen heistä oli kastettaessa jo henkilökohtaisesti uskossa Jeesukseen".
    ---
    ---Filippin vanginvartija; Apt. 16:25-34 ("Hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin.")
    -
    Helluntailainen Juhana Lehmuskoski kirjoittaa:
    "Jokaisen perheenjäsenen on täytynyt olla ymmärtävässä iässä" (Yksi kaste-kirja sivu 27).
    ---------------
    Mainitaanko, että perhekuntien kasteiden yhteydessä lapset olisi erikseen vain siunattu?

    Löytyykö tällaisesta esimerkkejä Raamatusta?
    En nyt tarkoita sitä, kun Jeesus siunasi lapsia ennen kaste- ja opetuskäskyn antamista (Matt. 28:19,20)
  16. pelastaa miutkin:
    "Raamatussa puhutaa viidessä kohdin perhekunnasta. Alla linkki jossa jonkin näköista opetusta asiasta".
    www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/uudkast.html
    -------------------------
    PERHEKUNTAKASTEET

    Raamatussa kerrotaan kokonaisten perhekuntien kasteista:

    ---Kornelius Apt. 10. ja 11. ("koko perhekunta pelastui" Apt. 11:14)

    ---Lyydia; Apt. 16:13-15 ("Hänet ja hänen perhekuntansa kastettiin".

    ---Filipin vanginvartija; Apt. 16:25-34 ("Hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin.")

    ---Krispus; Apt 18:8 ("Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan...ja heidät kastettiin.")

    ---Stefanas; 1.Kor. 1:16, 16:15 ("Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan.")

    Kastettuja perheitähän oli tietenkin paljon enemmän, kuin nuo 5 erikseen mainittua perhettä.
    -----------
    Uskovien kasteen kannattajat usein väittävät, ettei näissä edellä mainituissa perheissä ollut lapsia, ei ainakaan pieniä "ymmärtämättömiä" lapsia.
    He olettavat näin, mutta milläs sen he todistavat olleen näin?
    ----------------------
    Poimintoja Juhani Lehmuskosken kirjasta
  17. suurin on rakkaus: "Jo vanhan liiton aikana luovutettiin lapsi Herralle, kysymättä lapselta,(1Sam.1:22, niin lapsikasteessakin tapahtuu sama asia".
    --
    Hyvä, että toit esiin Uuden Liiton kasteen vanhatestamentilliset esikuvat.

    KAIKKI saivat kasteen Moosekseen (1.Kor. 10:2)

    Israel pelastettiin Egyptistä. Se oli saanut Jumalalta lahjoja, jotka olivat kristillisen kasteen ja ehtoollisen esikuvia (1. Kor. 10:1-4).
    Punaisessa Meressä ja pilvenpatsaassa Israelin kansa kastettiin Moosekseen (j. 2).
    KAIKKI kastettiin, sekä aikuiset että lapset.
    Jumalan kansaan kuuluminenhan oli lahja, ja alkukirkolle oli selvää, että se lahja kuului sekä lapsille että aikuisille.
    Siksi alkukirkolle olikin selvää, että koko perhekuntia voitiin kastaa.

    Juuri Vanhasta Testamentistä löytyvät kasteen esikuvat - Israelin kaste Punaisessa Meressä, että ympärileikkaus (Kol. 2:11-13)- osoittavat, kuinka luonnollisena asiana lapsikastetta pidettiin alkukirkossa.
  18. Kastekäsky Matteuksen evankeliumissa afrikkalaisten kielten valossa
    http://www.roto.nu/doku.php/text006
  19. Rov. MATIAS ROTON kirjoitus:
    Kastekäsky Matteuksen evankeliumin lopussa
    http://www.roto.nu/doku.php/text004

    --
    6. Kaste vie meidät Jumalan nimen sisälle.

    Vanhassa testamentissa Jumalan nimi oli Jumalan läsnäolon vakuus. Siellä missä nimi esiintyi, siellä oli myös Jumala itse läsnä. Koska Jumala on näkymätön, niin hänen läsnäolonsa ihmisten keskuudessa on nimen läsnäoloa ihmisten keskuudessa.
    Tämän mukaisesti Jeesus myös sanoo, että kun hänen nimeensä kokoonnutaan, niin silloin hän on tilanteessa läsnä.

    Vanhaa testamenttia luettaessa oli tapana lukea Pyhän Nimen kohdalla joko ’Adonai’ eli ’Herra’ tai ’Shema’ eli ’Pyhä Nimi’.
    Pyhän Nimen esilläpito on Jumalan itsensä läsnäolo. Niinpä Jumalan nimeen kastaminen merkitsee Jumalan yhteyteen kastamista.
    Näemme että ’tó ónoma’ eli tekstimme ’Nimi’ tässä kertoo koko Jumaluuden läsnäolosta. Propositio ’eis’ tarkoittaa johonkin tilaan sisälle tuloa, silloin kun se liittyy akkusatiiviin niin kuin tekstissämme on asia. Kun siis kaste siirtää meidät Jumalan nimen sisään, niin tulemme Jumalan ympäröimäksi. Meidät siirretään
    Jumaluuteen. Tässä yhteydessä me elämme, olemme ja liikumme Jumalassa.

    Voimme verrata ilmausta kahteen raamatunkohtaan.
    1 Kor 12:13 puhutaan Kirkosta Kristuksen ruumiina. Niinpä kaste on kirkon yhteyteen eli Kristuksen ruumiiseen liittämistä. Tekstissä sanotaan “eis èn sôma” eli tässä kastetaan sisälle “yhteen ruumiiseen”.

    1 Kor 12:12-13 vuoden 1992 käännös:
    “12. Kristus on niin kuin ihmisruumis, joka on yksi kokonaisuus mutta jossa on monta jäsentä; vaikka jäseniä on monta, ne kaikki yhdessä muodostavat yhden ruumiin.
    13. Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on kastettu yhdeksi ruumiiksi. Yksi ja sama Henki on yhdistänyt meidät, kaikki me olemme saaneet juoda samaa Henkeä.”

    Toista prepositiota käytetään Pietarin helluntaisaarnassa.
    Apt 2:38 on teksti “epì tô onómati”. Tässä nimi –sana “onómati” on datiivissa joten epi –sanalla on useita vaihtoehtoisia merkityksiä. Sanan yleisistä vastineista -lla,-llä, -lle, - ssa, -ssä, päällä, kanssa, kohti, jkn tähden, jtkn varten, soveltuu monikin tähän yhteyteen. Kun ajatellaan että näitä vastineita on myös heprean Be –prepositiolla niin asia tulee ymmärretyksi. Edellä esitettyjen lisäksi tulevat sellaiset vastineet kuin –h-n, -iin, -sta, -stä, jne.
    Sanatarkan käännöksen mukaan kaste tehdään tässä Herran Jeesuksen nimessä, mutta sanonta tarkoittaa
    kastetta Herran Jeesuksen nimeen.

    Apt 2:38-39 vuoden 1992 käännös:
    38. Pietari vastasi: “Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen.
    39. Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä - keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.”

    Jumala on yksi ja niin ollen myös sana Nimi on Matteuksen mukaisessa tekstissämme yksikössä. Tämä yksi nimi on Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimi.
    Kolmiyhteisen Jumalan nimi esiintyy myös suunnilleen Matteuksen evankeliumin aikalaisessa, Didakhessa, joka on maailman vanhin säilynyt kirkkokäsikirja. Siinä ovat sanat
    baptísate eis tò ónoma kastakaa sisään nimeen
    toû patròs kaì toû hyioû kaì toû hagíou pneúmatos, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen.
    Tässä kastaa verbi on selvästi imperatiivissa eli käskymuodossa, kastakaa.
    Ensimmäisen aoristin imperatiivi antaa merkityksen, pitäkää huoli siitä, että tulee kastetuksi. Tässä siis annetaan velvoite, että saatetaan kastettuna olemisen tilaan.

    Tuo kastettuna olemisen tila ei puolestaan ole mitään sellaista jonka piirteet johdettaisiin kastetun ominaisuuksista, vaan sen tuntomerkkinä on itse Jumalan todellinen läsnäolo ihmisten keskellä, Jumalan nimi. Myös tässä Nimi on yksikössä ja myös tässä on Pyhän Kolmiyhteisen olemus selkeästi ilmaistu.
    Nimi on yksi, Jumala on yksi, hän on Isä ja Poika ja Pyhä Henki.
    Kastettuna olemisen tuntomerkkinä on se, että kastettu on otettu Jumalan nimen yhteyteen, Jumalan yhteyteen.
    (Rov. Matias Roto)
  20. Uskovien kasteen kannnattajat korostavat ihmisen omaa osuutta kastetapahtumassa.
    Sanoja "ottaa", "antaa" ja "itse" ei ole laisinkaan Raamatun alkukielessä, kun kerrotaan jonkun tulleen kastetuksi.
    Voit itse tarkistaa/tarkistuttaa tämän.

    Raamatullisessa kasteessa "Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen"(Matt. 28:19) ihminen tulee Jumalan kastamaksi.

    Tämä painotusero (ns. uskovien kasteen ja Raamatun mukaisen kasteen) tulee hyvin esiin silloin, kun kysytään, mikä on näiden kahden kasteen sisältö.

    Uskovien kasteen kannattajat- tehdessään kasteestaan ihmisen omaa tekoa ja ratkaisua korostavan lain teon- hävittävät raamatullisen kasteeseen liittyvän Jumalan yksinomaista armotekoa ja lahjaa ilmentävän (evankeliumiin liittyvän) merkityksen.

    Kristus on läsnä kasteessa.
    Joka ottaa kasteen vastaan, ottaa vastaan itsensä Kristuksen ja hänessä syntien anteeksiantamisen (Apt. 2:38).
    21. 61 / 385
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt