- Ilmatieteenlaitos tarjoaa UVI-ennusteen / toteutuman:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste
Linkki aukeaa paikalliseen lokaatioon (kunhan selaimessa paikannus tälle palvelulle sallitaan). Sivun graafissa, jonka otsikkona on " * Paikkakunta [vaihda] " näkyy hetkellinen UVI, sekä pystysuora jakajaviiva, jonka vasemmalla puolelle on mittausdataa (lähimmältä sääasemalta) ja oikealla puolella on ennuste. Lokaatiota voi muuttaa vaikka tropiikkiin, hyvä tietolähde kun on lähdössä lomailemaan aurinkoisimmille rannoille.
Alempana sivulla on teksti: "UV-säteilyltä on syytä suojautua, kun UVI on 3 tai korkeampi." joka on täysin ja kokonaan väärin, oikein on sanoa: UV-valolta on suojauduttava mikäli altistuu liialliselle auringon UV-valon kertymälle. Esimerkiksi, tropiikissa voi UVI olla aurinkokeskipäivän aikaan jopa 12, silloin voi aurinkoa ottaa, aurinkokeskipäivän aikaan, turvallisesti vain puolet siitä ajasta kuin esimerkiksi aurinkokeskipäivän aikaan Suomessa, juhannusen tietämillä jolloin UVI voi olla, aurinkokeskipäivän aikaan, jopa 6.
Sivulla on myös alarmistinen teksti:
"Päivän ylin UV-indeksi on ennustettu pilvettömälle säälle. Ainoastaan paksut pilvet vaimentavat UV-säteilyä merkittävästi."
Tuossa lukija jää pähkäilemään sitä a) kuinka voisi silmämääräisesti arvioida sen mikä on paksu pilvi, sekä etenkin sitä b) mitä tarkoittaa "merkittävä alentunut" tässä yhteydessä. Kun auringon UV-valo on vaimentunut puoleen, niin Suomessa se on erittäin merkittävä vähenemä, se käytännöllisesti tarkoittaa että silloin ei kannata mennä ottamaan aurinkoa. Ohut valkoinen pilvi, jonka voi silmämääräisesti erottaa ja joka aiheuttaa mm. sen että omaa varjoaan ei voi havaita, vaimentaa auringosta saatavan UV-valon tehon ainakin puoleen.
Ilmatieteenlaitos tarjoaa myös (melkein) reaaliaikaiset pilvikartat sekä Android sovelluksen, joista kirjoitan myöhemmin. - Tässä ei kehoteta toimimaan järjen vastaisesti, vaan nimenomaan järjellisesti.
Henkilö joka menee ottamaan aurinkoa, tarkoituksella ruskettua, ja jolla ei ole mitään muutta syytä olla auringossa, ei tarvitse mitään kemikaaleja ihollaan koska altistuksen määrän (tehokertymän) voi hallita ajanköyttöä hallitsemalla.
Toinen järjetön auringonpalvontatapa on saapua rannalle iltapäivällä, kun auringon nousukulma on jo laskenut alle 40° (tämä on varovainen arvo) ja ryhtyä läträämään ruskettumisenestorasvaa iholleen. Kun uutisissa varoitetaan UV arvosta, se tarkoittaa aurinkokeskipäivän arvoa, jolloin UV-valon (ja näkyvän valon) teho on suurinta.
Kevennys parin viikon takaa. Huolestuttavan punaihoinen mies saapui aamusella perheensä kanssa aurinkorannalla, kohta siihen tuli toinen perhe jonka mies äimistyi sanoen "oho, olepas sinä punainen" johon tuli vastaus "joo, oon vähän ylipalanut". (Luulen että miehellä on erittäin harvinainen ihotyyppi, joka muuttuu ensimmäisen lyhyen auringonpalvontakerran jälkeen lähes kirkkaan punaiseksi, mutta kyseessä ei ole palaminen). - Antiikin aikoina oliiviöljy oli yksi vaihtoehto sidosaineeksi (varakkaan ylimystön keskuudessa). Kaikkien puhtaiden öljyjen SPF on pieni, joten UV valoa estävänä ainesosana oli savi, hieno hiekka, jauhetut lehdet, ym. ja taisi olla niinkin että ulkotyöläisten keskuudessa sidosaineena käytettiin mm. elefantin satsiakin.
Tarkoitukseni ei ole kategorisesti dissata SPF-voiteita, vaan kiinnittää huomiota yhteen käyttötapaan, nimittäin: Auringonottaminen SPF-voiteen kanssa.
On suorastaan järjetöntä, että ihminen menee kuluttamaan aikaansa auringonottopaikalle ruskettuakseen, levittäen toimenpiteen ajaksi ruskettumisenestoainetta iholleen.
Päivittäistä UV annostaan voi, ihan ilmaiseksi, säätää ajankäytöllään sekä olemalla minkä tahansa rakenteen "heittämässä" varjossa, jossa SPF on ainakin 5, mutta tyypillisesti enemmän (minä käytän arviota 8, arvo 5 on hieman alarmistinen). Annosta ervioidessa on otettava huomioiden sen että auringon UV valon teho vaihtelee siten että aamulla ja illalla teho on vähäinen ja aurinkokeskipäivän aikaan teho on ko. vuorokauden suurin, sekä huomioon ottaen sen että jo hankittu rusketus lisää luonnollista suojausta sitä mukaa kun rusketus kaunistuu.
SPF voiteet ovat ehdottoman tärkeitä heille, joiden on jostain syystä pakonomainen tarve olla auringonpaahteen alla yli sen ajan mikä heillä aiheuttaa ihon palamista. Näitä syitä ovat erityisesti ulkotyöt, mutta myös ulkona suoritettavan harrastuksen yhteydessä voi saada yliannoksen UV valoa. Jos sellainen henkilö haluaa ruskettua siinä ohessa, kannattaa SPF arvoa alentaa (puolittaa) lähes päivä päivältä, vaikka: 50, 30, 15, 8, 4, jojobaöljy, ja sitten ilman. - Täsmälleen. Kun henkilö käyttää SPF-voidetta, hän 'ei rusketu' (¹) niiltä ihon alueiltaan joihin hän on levittänyt voidetta on riittävän määrän. Mutta, omien 53 kesän havaintojeni mukaan, joka ikinen kerta aina jää joitakin alueita joko täysin ilmaan voidetta, tai riittämättömästi voidelluksi, riippumatta siitä voiteleeko hän itse tai voiteleeko mahdollinen kumppani. Kuten uima-asun raja-alueet ja hiusraja (varjellaan asua ja hiuksia töhriintymiseltä), yläselkä, korvalehtien ulko- ja sisäpinnat, korvakäytävät, silmien ympärys ja -luomet, huulet ja niiden ympärys, kulmakarvojen alue, varpaat ja sormet ja niiden välit, jalkapohjat, kainalot (voide tuntuu niissä ikävältä). Lisäksi, jotkin voiteet vaativat imeytymisaikaa, tyypillisesti 30 min, ja kaikkia voiteita on levitettävä ohjeen mukaan toistuvasti, näitä ohjeita harva noudattaa.
Sitten, tämä SPF-voidetta auringonottopaikalla käyttävä henkilö joka ei rusketu, kuitenkin suorittaa päivittäisiä asioitaan ulkosalla, kesävaatteissaan, ilman SPF-voitelua. Silloin paljaina olevat osat hänen kalpeaa ihoaan altistuu UV valolle rajusti, mutta luonnollisella tavalla suojaavan rusketuksen hankkinut henkilö joka suorittaessaan samat päivittäiset asiat, samoin pukeutuneena, on rusketuksensa suojassa.
Pitää myöskin kysyä, miksi ei ole koskaan esitetty tilastoa siitä, kuinka melanooman esiintyvyys jakautuu ilman voiteita rusketuksen hankkivien sekä voiteta harrastavien kalpeiden kesken. Paljon vaikeampiakin asioita tilastoidaan sairaanhoidossa, tässä tarvitsisi vain kysyä sairastuneilta yksi ruksikysymys, onko sinulla tapana ottaa aurinkoa SPF-voiteen kanssa.
(¹) 'Ei rusketu' on aina alarmistien kynsissä. Teknisesti voiteet vähentävät UV valon läpipääsevää tehoa, ne eivät täysin estä UV valon läpipääsyä. Esim. SPF-50 pyrkii tarkoittamaan että 1/50 osa tehosta pääsee läpi, joten alarmisti voi aina väittää, että SPF-50 voidetta käyttävä ruskettuisi vähäisen, sentään 1/50 osan siitä mitä kommandona ruskettava ruskettuu. Mutta, ruskettuminen on epälineaarista (kuten biologiassa koko lailla kaikki muukin vaste), vaikka pelottelumainonta sen yksinkertaistaakin lineaariseksi. Voiteiden kanssa siis ruskettuu, mutta vain pikkuruisen verran, siten että sitä ei silmämäärin huomaa. Voiteetkaan eivät ole lineaarisia yli UV valon spektrin (kirjon), ne suodattavat UV valoa aallonpituuden funktiona epälineaarisesti, ja siis läpipääsevä kirjo on sellainen johon ihmiskunta, sen ensimmäisestä turkkia vailla olevasta esimuodosta alkaen, ei ole sopeutunut. - Kehon asento, ja asennon muutokset, auringonpalvomisen aikana vaikuttaa ruskettumisen nopeuteen ja tasaisuuteen ja siis myös mahdolliseen ihon palamisen.
Yleinen auringonottotapa on olla makuulla ja käännelle kehoa siten että joko jalkapohjat tai päälaki osoittaa auringon suuntaan, samalla kiertäen harvakseltaan kehon asentoa, päälaki-kantapää akselin ympäri (selällään vatsallaan kyljellään). Tämä on Suomen leveyspiireillä kaikkein tehottomin tapa ruskettua.
Paras ruskettumisen tehokkuus saavutetaan kun aurinkoa otetaan seisten silloin kun auringon nousukulma (Sun Elevation Angle, SEA) on alle 45°, ja maaten silloin kun SEA on yli 45°. Tätä peukalosääntöä noudattaessa saavutetaan Suomen leveyspiireillä luokkaa 30% suurempi UV annos kuin maaten. Vertailuna: Sillä leveyspiirillä tropiikissa jossa SEA käy 90°:ssa, saavutetaan luokkaa 15% suurempi UV annos peukalosääntöä noudattamalla verrattuna tilanteisiin joissa vain seistään tai vain maataan. (Nämä ovat ChatGPT:n arvioimia).
Suomessa SEA piipahtaa hieman yli 45°:ssa joinakin päivinä vuodessa jotka ovat aidon juhannuksen ympärillä, kunkin em. päivän aurinkokeskipäivän tuntumassa. Päivät ja kellonajat riippuvat leveys- ja pituuspiiristä ja vuodenajasta, ne löytyvät helposti TimeAndDate palvelusta jonka käytöstä kerroin tarkemmin aiemmassa viestissäni.
Mahdollisimman tasainen rusketus saavutetaan (sekä seisten että maaten) siten että ahkerasti vaihdellaan asentoa, kiertäen kehoa päälaki-kantapää akselin ympäri. Mutta kun ollaan makuulla, on lisäksi ajoittain käänneltävä kehon asentoa kiertäen sitä myöskin navan ympäri. Siis ei ainoastaan niin että joko jalkapohjat tai päälaki on auringon suuntaan, vaan esimerkiksi neljään ilmansuuntaan siten että päälaki, vasen kylki, jalkapohjat ja oikeakylki ovat kukin esim. 10 minuuttia auringon suuntaan, kukin vuorollaan.
Ihon (paikallinen) palaminen tapahtuu ensin alueilla joissa ihon pinta ovat kohtisuorassa auringon valon tulosuuntaan nähden, näitä alueita on olkapäillä, nenässä, poskissa, korvissa, niskassa, yläselässä, eli siellä missä iho on merkittävästi kaarevana (ja pitkään liikkumatta). Tämä ensisijaisesti johtuu siitä fysikaalisesta faktasta että suoran UV valon (kuten myös suoran näkyvän valon) tehotiheys on suurinta siellä missä vastaanottava pinta on kohtisuorassa (suorassa kulmassa) valon tulosuuntaan nähden. Jos auringonpalvonta-asentoa ei muutella ahkerasti sekä kaikkiin mahdollisiin suuntiin, on ihon (paikallinen) palaminen paljon todennäköisempää kuin asentoa muutellessa.
Nojallisessa tuolissa istuminen on erittäin huono tapa ruskettua, koska se rajoittaa suuresti mahdollisten auringonpalvonta-asentojen määrää. Nojattomassa tuolissa tai viltillä istuminen on myös rajoittavaa, ja miten tahansa istuukin on iho monilla ihmisillä silloin "poimuilla" joista aiheutuu iholle epä-esteettisiä ruskettumattomia viiruja. Käveleminen on hyvä tapa ruskettua jos on mahdollista kävellä osapuilleen ympyrän muotoista reittiä.
...jatkuu lähipäivinä. - Palvelu https://www.uvindex.app/results?lat=60.1674881&lng=24.9427473 (linkki aukeaa Helsingin dataan, etsi lähin kaupunki) kertoo päiväkohtaisesti ennustetun UV Indeksin, ottaen huomioon ajankohdan, ennustetun pilvisyyden, ennustetun otsonikerroksen paksuuden ja ennustetun sään, sekä valinnan mukaan ihotyypin, ja alustan pintakertoimen. Se tarjoaa näiden perusteella turvallisen altistusajan (Safe Exposure Time) tilanteissa kun a) ei käytetä voidetta, b) kun käytetään SPF 15 voidetta, ja c) kun käytetään SPF 30 voidetta. Kyseessä on siis suuntaa antava arvio, eli epätarkka, ja mielestäni kallistuu vahvasti varovaiselle puolelle, mutta silti hyödyllistä tietoa.
Seikka joka systemaattisesti alarmistisissa julkaisuissa ohitetaan kylmästi on se, että jo hankittu rusketus tuottaa suojaa ihon palamista vastaan. Eli talven jälkeen ensirusketusta hankkiessa on oltava huolellisesti varovainen, mutta palamisen riski vähenee kerta kerralta.
Kun aurinkoa ottaessa tuntuu jossain kohdassa ihoa pistävää ärsytystä (usein olkapäässä, yläselässä, nenänpäässä, poskessa, otsassa, korvanlehdessä, mutta voi kohdistua melkein mihin vain) pitää heti suojautua auringonvalolta, sisätiloihin, ulkona varjossa on UV säteilyä vielä noin 1/5 osa siitä mitä suoran auringon valon alla. Pistävä ärsytys ei tarkoita sitä että ihoa on palanut, vaan sitä että iholla tuntuu pistävä ärsytys, joka varoittaa että iho alkaa kohtapuoleen palamaan. Pistävän ärsytyksen jälkeen ei pidä ottaa aurinkoa ennen kuin ko. kohta ihossa tuntuu taas normaalilta (tyypillisesti yksi, kaksi tai kolme päivää taukoa). Auringonpolttama (ihon palaminen) muodostuu jos pistävää ärsytystä iholla ei huomioida.
Pelkkä ihon punoitus ei tarkoita ihon palamista, vaan sitä että iho hieman punoittaa. Jos iho on herkkä Fitzpatrick skaalalla I tai II, https://en.wikipedia.org/wiki/Fitzpatrick_scale on syytä siirtyä sisätiloihin suojaan ja jatkaa seuraavana päivänä.
Ihon palamista (auringonpolttamaa) on syytä välttää, se on kivulias ja hankala, vaatekin on silloin kiusaava. Palanut ihoalue tyypillisesti on kirkkaan punainen, menee vesikelloille, on kosketusarka eikä siedä auringonvaloa tai lämmintä vettä. Sellainen iho alkaa kuoriutumaan päivissä, alue on silloin sietämättömän kivulias ja se usein kutiaa ja ihon parantuminen kestää pitkään, viikkoja. Ihon palaminen ei tarkoita sitä että muodostuu melanoma tai muu terveysongelma, vaan että melanoman kehittymisen riski hitusen kasvaa.
Kaksi esimerkkiä palaneesta ihosta ennen kuoriutumista: https://www.healthdigest.com/925656/if-you-get-sunburn-blisters-heres-what-you-should-do/
Katso alarmistinen auringon polttama (ihon palaminen): https://www.terve.fi/artikkelit/auringon-polttama-iho
Auringonpistos on eri asia kuin pistävä ärsytys iholla taikka ihon palaminen, katso alarmistinen: https://www.terve.fi/artikkelit/kavala-auringonpistos-nain-tunnistat-ja-hoidat
Ruskettuminen ei ole ihon palamista, eikä ihon ärtymistä, ihon viottumista, vaan se on elimistön oma, luonnollinen, terveellinen, terveyttä ylläpitävä jos ei jopa terveyttä edistävä funktio. Toisinaan pelottelumainonta väittää että ruskettuminen olisi kamala ja peräti DNA vaurio, muuta oikeasti, maanpäällisellä eliöstöllä on ollut joitakin miljardeja vuosia aikaa adaptoitua auringonvalolle.
...jatkuu lähipäivinä. - Aurinkokesä alkoi tänä vuonna Helsingin leveyspiirillä 20. maaliskuuta, silloin auringon nousukulma ylitti 30°, ensi kerran tänä vuonna, ja päättyy 22. syyskuuta jolloin auringon nousukulma ei ylitä 30°. Esim. Oulun leveyspiirillä auringon nousukulma ylitti 30° tänä vuonna 2. huhtikuuta ja ei ylitä sitä enää 10.syyskuuta. Nuo päivämäärät muuttuilevat lähinnä karkausvuosien ollessa meneillään.
Aina kun auringon nousukulma on alle 30° on ruskettuminen varsin heikkoa, paitsi kilometrien korkeudella vuoristossa sekä paikoissa jossa on UV valoa tehokkaasti heijastavaa pintaa paljon (kuten puhdasta lunta jonka UV heijastavuus on luokkaa 80%, veden pinta heijastaa vain noin 25%). Kun aurinko on vuorokauden korkeimmassa nousukulmassaan, on hetki nimeltään aurinkokeskipäivä (solar noon), ja sen tienoilla ruskettuminen on tehokkainta. Suomessa tuo aika ei koskaan ole kello 12:00.
Aurinko käy kaikkein korkeimmillaan yhtenä päivässä vuodessa, silloin on kesäpäivänseisaus, eli aidon juhannuksen päivä (valon ja keskikesän juhla). Paitsi tropiikissa (kääntöpiirien välisellä alueella), jossa aurinko käy vuoden korkeimmassa nousukulmassaan kahtena päivän vuodessa, keväällä ja syksyllä, tarkat päivämäärät riippuvat tarkastelupaikan leveyspiiristä (latitude). Helsingissä aito juhannus on 20. kesäkuuta, auringon nousukulma on silloin 53,3° (kello 13:21) ja esim. Oulussa 48,4° (kello 13:19).
Auringon reaaliaikainen nousukulma, sekä aurinkokeskipäivän kellonaika löytyvät helposti mm. palvelusta https://www.timeanddate.com/sun/finland/helsinki (linkki aukeaa Helsingin tietoihin) joten aseta ensin oma paikkakunta: Kirjoita kohtaan "Search for city or place..." - lähin kaupunki, se on riittävän tarkka lokaatio ja sitten valitse hiirellä lähin paikka joka haun perusteella esitetään (pelkkä rivinvaihto ei toimi ainakaan minulla). Nyt kaikki tarvittavat tiedot löytyvät sivulla alempana olevasta päiväkohtaisesta taulukosta. Klikkaa siellä päiväkohtainen rivi auki jolloin ilmestyy ko. päivän "meridian" -kaavio. Liikuttamalla hiirellä auringon kuvaketta on mahdollista etsiä kellonajat halutuille auringon nousukulmille, tiedot näkyvät kaavion oikealla puolella. Oletuksen on sekä aurinkokeskipäivän kellonaika (ja sen alla auringon nousukulma tuolloin). Auringon reaaliaikainen nousukulma näkyy myös heti sivun alussa kohdassa "Sun Altitude").
...jatkuu lähipäivinä.