- >> Nämä kaikki uskoivat ja opettivat...
Raamatun mukaan usko on perusteetonta toiveajattelua. Uskomisessa ei ole kyse tiedosta tai raamatuntuntemuksestakaan, ainoastaan uskomisesta. - Olet anonyymi. Mitä minun pitäisi lukea?
- Ihmisikä ei riipu aikakäsityksestä. Jumalan erilainen aikakäsitys on Toisen Pietarinkirjeen kirjoittajan epätoivoinen selitysyritys Jeesuksen yhä ilmeisemmäksi käyvälle palaamattomuudelle. Mietipä seuraavaa – miten "hukkuneiden" määrä on kehittynyt näiden vuosisatojen aikana!
"Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen." - Raamatusta ei ole moraaliohjeeksi, joten unohdetaan niistä kahdesta se ensimmäinen. Eletään sitten ihmisiksi.
- >> Ainoastaan Jeesus on totuus, koska Hän oli täydellinen kuvaus Isästä, joka on rakkaus!
Et ole tainnut lukea Raamattua? Jeesus puhui jatkuvasti läpiä päähänsä ja Rakkaus on mahdollisimman kaukana siitä, millaisena Raamattu jumalansa kuvaa. - Mitä kukin uskoo. Vain säädetyt lait koskevat kaikkia. Raamatun käskyt koskevat niitä, jotka kuvittelevat niiden merkitsevän heille jotain. Ei ole sellaista uskovaa, joka ei tekisi valintaa uskomiensa raamatunpaikkojen suhteen.
- Mihin tulkintasi perustuu? Tuohan ei ole ainoa kohta, jossa Jeesus vakuuttelee pikaista paluutaan ja yksiselitteisesti sen piti tapahtua vielä silloin eläneen sukupolven aikana.
- Miksi yrität lukea vähäisellä kielitaidolla jotain vanhalla englannilla kirjoitettua käännöstä, kun voit lukea samat tarut suomeksikin? Eivät ne sillä tavalla todeksi jalostu.
- Laskelmasi muistuttaa kovasti adventistien ja Jehovan todistajien povauksiia. Mihin se perustuu? Raamatustahan on mahdollista "laskea" mikä tahansa haluttu ja sopiva vuosiluku, kun vaan tarpeeksi tulkitaan, luetaan rivien välejä, eikä välitetä niin tosiasioista.
- Et kuitenkaan vaivaudu selittämään? Arvatenkin et uskalla edes yittää, sillä epäonnistumisesi osoittaisi, ettet ymmärrä sinäkään..
- Missään Raamatussa ei myöskään sanota, että kristillisen uskon pitäisi perustua saarnamiesten suuvaahtoon. Paavali väitti, että vain hänen saarnaamansa oppi on oikea. Jeesus puolestaan kuittaili Paavalille, joka oli valmis luopumaan Mooseksen laista.
Näin ollen kristillinen usko on haihattelua (Hepr.11:1) ja perustuu kunkin hihhulin mutuun. - Sanahelinää oli oma osuutesi. Jeesuksen puheissa on paikon jotain hyvääkin, mutta ei mitään jota ei joku muukin olisi jo kertonut. Loppujen lopuksi Raamattu osoittaa hänet, jos häntä edes koskaan oli, vain tietämättömäksi paskanpuhujaksi:
Lupasi palata kuulijoidensa vielä eläessä. Ei palannut. Lupasi vastata rukouksiin. Kaikkiin pyyntöihin. Ei vastaa. Lupasi uskoviensa tekevän ihmeitä. Kaikki "ihmeteot" ovat huijausta. Väitti sinappia puuksi ja sen siemeniä pienimmiksi. Väitti, ettei linnut kerää varastoja.... - Uskonnoissa ei ole logiikkaa, ei edes sisäistä. Uskovalle uskominen, ts. haikattelu menee kaiken edelle. Niinpä sama asia voi olla niin, tai näin tilanteesta riippuen, eikä uskova näe siinä mitään ristiriitaa.
- Paavalikin oli vain yksi harhainen hörhö.
"Julistipa kuka tahansa teille evankeliumia, joka on vastoin meidän julistamaamme -- vaikkapa me itse tai vaikka taivaan enkeli -- hän olkoon kirottu
....
Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että ME, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet..." - >> Korintossa oli juoppoja...
Sekö olisi ollut ainoa paikka? - Menoja tulee oikeudenkäynti- ja korvauskuluista.
Oletettavasti seura varautuu niiden lisääntymiseen. - Virallinen luterilainen usko on usein lähinnä muotomenoja, mutta helluntailaiset lyövät tyytyväisenä päätään seinään pyrkien kuvitteelliseen "alkuperäiseen kristillisyyteen". Raamatussahan Jeesus lupasi moneen kertaan, että rukouksiin vastataan: sairaita paranee ja tehdään suuria ihmeitä. Rukoilulla ja rukousvastauksilla tai ihmeparantumisilla ei ole voitu todeta minkäänlaista positiivista yhteyttä. Parantumisen on havaittu olevan jopa huonompaa niiden kohdalla, joiden edestä on kovasti rukoiltu.
- Huolestuttavaa, että uskonnollinen roska saa lonkeronsa jopa sekulaareina pidettyihin julkaisuihin. Samainen toimittaja on kirjoittanut täysin kritiikittä myös Mooseksen erämaaseikkailuista.
- Polttaminen on suositeltu hävittämistapa Raamatullekin.
Vastalauseena krjojen polttaminen on epä-älyllinen provokaatio. Sen ainoa tarkoitus on lietsoa vastakkainasettelua. - Minusta tuo oli sanahelinää. Mistä tietää, että joku on Pyhän Hengen Sinetöimäksöity jne.? Siitä on niin erilaisia käsityksiä. Toisille toisten, mielestään Pyhässä Hengessä tuottamat sepustukset ovat toisille itsestään Saatanasta ja päinvastoin. Eikö se osoita, että Pyhä Henki on uskovaisen omaa mutua.