mielipidepankki

Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2048

Kommenttia

25507

  1. Ajattelusi julkisten menojen sitomisesta BKT:n kehitykseen suorastaan vaarallista. Alkuvuonna Suomen BKT:n kehitys on OECD-maiden toiseksi paras eli 0,9 %. Se ennakoisi siis reipasta 3,5 - 4 %:n kasvukehitystä. Jos julkiset menot siis sidottaisiin BKT:n kehitykseen, puolueet voisivat mainostaa seuraavissa vaaleissa, että nyt meillä on varaa nostaa julkisia menoja pitkään tavanomaista enemmän ja säästäminen voidaan heittää romukoppaan.

    Koko ajatusmallisi on täysin pielessä. Esim. USAssa, mikä näyttää vertailussa ihanneyhteiskunnalta, todellisuus on ihan toinen. Julkiset menot ovat siellä täysin alimitoitettuja, mikä näkyy yhteiskunnan infran rapistumisena ja totaalisen köyhyyden kasvuna. Vaikka julkiset menot näyttävät USAssa pieniltä suhteessa BKT:hen, ne ovat kroonisesti liian suuret suhteessa julkisen talouden tulohin. Tämä on aiheuttanut pysyvän julkisen talouden alijäämän, mitä paikataan surutta velkaantumisella. USAn julkisen talouden velkaantumisaste on 135 % eli selvästi suurempi kuin Suomessa. Tämä alijäämäongelma on johtanut siihen, että aika ajoin julkiset toiminnat joudutaan jäädyttämään, kun rahat loppuvat. Hallinto joutuu tavanomaisesti pyytämään valtuuksia ylittämään menotasot, mitkä sitten rahoitetaan velanotolla. Trump on pyytänyt nytkin valtuuksia noin 120 miljardin dollarin lisämenoihin puolustusvoimien kasvaviin tarpeisiin.

    Suomessakin puolustusmenot ovat sotemenojen ohella kasvaneet. Sinun BKT-sitomismallillasi Suomen olisi pitänyt Venäjän kasvavan uhan alla kuitenkin pidättäytyä menojen kasvusta, joka puolustumenojen osalta ylittää kasvun osalta monkertaisesti BKT:n kasvun.
  2. Kunikaali taitaa olla jokin vielä tuntematon kaalilaji. En tiedä mitä etuja näillä kaaleilla olisi muihin kaaleihin verrattuna. Tuskin mitään ja sen vuoksi vertauksesi on tosi. Ay-johtajille ei ole mitään erityisasemaa yhteiskunnassamme kuten ei kaalulajeillakaan. Monet kaalit ovaat yhtä hyviä.
  3. Poliittinen keskusta alkaa olla katoava "luonnonvara". Voisi tietyssä suhteessa sanoa, että valitettvasti, koska poliittisen keskustan hiipuminen johtuu yhteiskunnan polarisoitumisesta. Toinen asia on sitten se, että Suomessa ei ole ollutkaan kovin helposti keskustalaiseksi miellettäviä poliittisia puolueita. Jossain määrin sosiaalidemokraatteja voisi pitää keskustalaisena puolueena. Tämä on näkynyt enemmän kylläkin Ruotsissa, missä demarien kannatus on noussut noin kolmanneekseen. Se on ollut siis kansanpuolue sanan varsinaisessa merkityksessä.

    Suomessa Kepu on yrittänyt markkinoida itseään poliittiseen keskustaan kuuluvana siinä kuitenkaan onnistumatta. Kepun mainetta on aina varjostanut maaseudupuolueen leima ja erityisesti Suomessa mitassa suurmaanomistajien leima. Pientilallisten puolue oli SMP. Nämä keskittyivät maaseudun ja syrjä-Suomen ongelmiin ja painotuksiin puuttumatta juurikaan kansan valtavirraan asioiden hoitamiseen. Poliittisesti keskustalaisina (ei siis kepulaisina) ilmiöinä voidaan pitää ammattijärjestöjen neuvottelujärjestelmiä ja hyvinvointivaltion rakentamista. Nämä olivat vahvasti demarijohtoisia, mutta niihin sitouduttiin myöhemmin laajasti myös oikeistossa, missä lanseerattiin ajatusta hyvinvointivaltion puolustamisesta, Edelleen hallitus perustelee leikkauspolitiikkaansa tällä hokemalla, vaikka se murentaa hyvinvointivaltion rakenteita.

    Polarisaatioaallon kärjeksi on muodostunut yleismaailmallinen äärioikeistolaistuminen. Sen periaatteet muistuttavat suurelta osin sitä, mitä sata vuotta sitten tapahtui ja mikä johti laajaan natsismi- ja fasismi-ilmiöihin suursotineen. Äärioikeistolaistumisen taustalla on ollut talousliberalismi. Se ottanut koville kehittyneissä länsimaissa, mutta suosinut nousevia talouksia. Avainsana on ollut taantuvat teollisuusalueet ja niiden köyhyysloukkuun jäänyt väestö. Hyvinvointivaltioilla on ollut puskureita, joilla tätä on saatu näkymöttömäksi, mutta ihmisten mieliin eivät nämäkään puskurit auta. Yhdysvalloissa ei tällaisia puskureita ole ollut, joten se näkyy suoraan ihmisten arjessa ja rapistuvina yhteiskuntina.

    Myös Suomessa polarisoitumisen ytimessä on ollut persuilu, joka pyrkii hakemaan syyllisiä heikentyvään talouteemme maahanmuutosta. Ajatus on sinällään järjetön, mutta populistiset puolueet markkinoivat välillä onnistuneesti kansan pariin täysin älyttömiäkin ajatuksia. Syntipukeiksi pyritään leimaamaan maahanmuuttajien ohella vasemmiston ja Vihreät sekä erilaiset vähemmistöt mukaanlukien ruotsinkielinen väestö. Kaikenlaista erilaisuutta ja suvaitsevaisuutta vastaan hyökätään, mikä on tyypillistä totalitaristen suunnan edustajille. Tänä aikana sama kehitys näkyy niin lännessä kuin Venäjällä. SDPn kannatuksen nousun voisi nähdä nimenomaan tolkullisuuden ja poliittisen kompromissihakuisen keskustalaisen politiikan puolesta. Tästähän SDP:n kannatuksen nousu kielii.
  4. Vain umpipersu kykenee tekemään noin älyttömiä esityksiä. Olen aina sanonut, että persut ovat monella tavalla vaarallisia eivätkä vähiten heidän ylettömän tyhmyytensä vuoksi.
  5. Mitäpä tuosta muuta sanoa kuin, että varsin merkityksettömältä porukalta vaikuttaa Suomen osalta. Tietoni perustuvat Supon ja sisäaisianministeriön poliisiosaton vuosikertomuksiin ja lausuntoihin. SM:n osalta asiaa on aiemmin kommentoinut mm. ministeriön virkamies Tarja Mankkinen, jonka vuosien takaa tunnenkin. Nämä turvallisuusorganisaatiot pitävät äärioikeistolaista terrismia Suomessa monin verroin vakavampana uhkana kuin äärivasemmistolaista. Tietenkään minkään suunnan terrorismia ei pidä vähätellä, mutta viimeisten vuosikymmen aikana demokratiaa vastustat voimat ovat tulleet pääosin äärioikeistosta. Sinunkin kannattaisi olla huolissaan siitä paljon enemmän kuin jostain Antifasta.

    Mutta kuten sanottu myös vasemmistolaisen terrosmin kasvu on mahdollista ja todennäköisempää sitä mukaa kuin yhteiskunta polarisoituu ja köyhyys lisääntyvät. Vaara ei näytä tällä hetkellä suurelta, mutta se on huomattavasti todennäköisempää esim. USAssa, missä yhteiskunta jakautuu osin rasistisesti äärimmäiseen köyhyyteen ja äärimmäisen rikkauteen. Tässä muutama päivä sitten tv:ssä esitettiin dokumentti tilanteesta, missä kuvattiin hyvn Detroitin köyhyyttä ja sen rasistista pohjavirettä. Jossain vaiheessa se suurella todennäköisyydellä johtaa väkivaltaisuuksiin. Se on pohjoismaista hyvinvointimallia puolustaville vaaran signaali. Myös meillä on laita- ja äärioikeistolaisia voimia, jotka pyrkivät kärjistämään tilannetta.
  6. On vertailtu niin Suomessa kuin muualla. Tuloksia yhdistää se, että maahanmuuttovastaisuus on suurinta periferisillä alueilla, missä maahanmuuttoa on vähiten ja kokemuksia maahanmuuttajista ei ole. Erityisen vaikuttavaa maahanmuuttovastaisuus on taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla. Suomessa nämä alueet ovat kaikkiaan olleet syrjä-Suomen eli Kepun peruskannatusalueita. Teollisuuspaikkakunnilla tietysti myös vasemmistopuolueiden. Joitain maahanmuuttovastaisuudesta vapaita keitaita löytyy näiltä alueilta kuten esim. Närpiö, missä on ollut pitkään kokemusta maahanmuuttajista ja kokemukset ovat olleet mitä ilmeisemmin positiivisia.

    Näillä Kepun perinteisillä alueilla on tapahtunut suuria kannatusmuutoksia. Kun Kepu Sipilän kauden jälkeen romahti, suuri osa entisistä Kepua äänestäneistä siirtyi äänestämään persuja, joissa maahanmuuttovastaisuuden teema nousi juuri silloin suurimpaan valokeilaan. Persuista tuli juuri silloin täysin maahanmuuttovastaisuuden keskittynyt puolue, kun entisistä vennamolaisista kuten Soinista päästiin eroon. Tämä jos mikä kertoi juuri siitä, että syrjäseuduilla oli paljon piilevää muukalaisvastaisuutta/impivaaralaista asennetta.

    https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/59647/nbnfioulu-202512087168.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  7. Ei kyllä vaikuta mitenkään todennäköiseltä, että kukaan SDP:n kansanedustaja olisi siirtymässä muuhun puolueeseen tai perustamassa oman puolueen. Paistaako aurinko jo nyt liian kirkkaasti a ja olet saanut auingonpistoksen? Ensi viikolla varmaan helpottaa, kun on taas luvassa lunta tupaan.

    Puolueloikkauksissa on viime vuosina kunnostaunut persupuolue. Kansanedustajista Mikko Polvinen loikkasi Kepuun ja Timo Vornanen erotettiin persuista. Saamapuolella on ollut Kepusta persuihin loikannut Pekka Aittakumpu. Lestadiolaissaarnaaja taisi vetää persuihin enemmän rakastuminen persunaiseen kuin aate. Kuntavaltuutettujen puolella loikkausvipinää on niin ikään ollut ylivoimaisesti eniten persuissa. Toistasataa valtuutettua on jättänyt puolueensa. Kepussakin on ollut suht paljon liikettä molempiin suuntiin. Kokoomus on plusosastona loikkaajissa. Demareilla on suurista puolueista vähiten liikehdintää puolueloikkareiden osalta. Saldo on plusmiinus nolla.

    Jos näistä puoluettaan jättävistä kannattaa olla huolissaan, niin kyllä ainakin historian perusteella todennäköisyydet ovat suurimmat persujen kohdalla. Edeltäviltä vuosilta siellä oli mm. Hakkarainen ja Turtiainen, jotka saivat kenkää persuista. Kesken Sipilän hallituskautta koko peruspuolue jakautui kahtia ja puolueen pitkäaikainen puheenjohtaja ja ehdoton kärkimies jätti perustamansa puolueen, kun halla-aholaiset valtasivat sen. Vastaavaa ryminää ei muissa puolueissa ole ollut, ei lähimainkaan. Ainoa tunnettu nimi, joka on jättänyt ennen sitä puolueensa, on Paavo Värynen eikä hän tainnut ollut demari. Vai oletko siitäkin eri mieltä?
  8. Olet jälleen kerran totaalisen väärässä, mikä ei ole yllätys. Kovakalloisuutesi vuoksi et kykene edes oppimaan sinulle tuoduista faktoista etkä niistä, jotka ovat esim. talousasiantuntijoiden toimesta asetettu koko ajan nähtäville.

    Toisessa yhteydessä väität, että yritys tekee sen tuloksen, eivät sen työntekijät, jotka mielestäsi tekevät vain sen, mikä heiltä palkkaa vastaan vaaditaan. Yrityksen innovaatiot ovat sen mukaan yrityksen ja sen omistajien käsissä. Nyt sitten väitätkin, että kyse on palkansaajien eri aikoina saavuttamasta tuottavuudesta. Ikään kuin he yhtenä vuonna saisivat vähemmän aikaan kuin edellsinä vuosina. Ei palkansaajien tuottavuus laske mihinkään. He kykenevät tekemään vähintään sen saman tavaramäärän tänä vuonna kuin edellisenäkin vuonna. Tuottavuuden lasku johtuu ihan muista syistä kuin pakansaajien työn hekentymisestä. Se johtuu ennen muuta yrityksen ja sen johdon epäonnistunisesta vastata muuttuneisiin olosuhteisiin taikka sitten muiden kustannustekijöiden kuten energian ja raaka-aineiden hinnan nousuun. Esim. metsäteollisyys painii näiden kummankin kanssa, muttei palkansaajien tuottavuuden tai heidän ansioidensa nousun vuoksi. Palkansaajista riippumatta työn tuottavuuden heikentymistä ei voida eikä tulekaan korjata palkansaajien ansioita vähentämällä. Kipulääke ei paranna murtunutta jalkaa. Ongelmat ovat tuotteissa, niiden marrkinoinnissa ja yritysten osaamisessa.

    Heikosti kannattavien yritysten tukeminen on suuri kirous Suomelle. Pitäisi suosia luovaa tuhoa eli antaa heikkojen yritysten kuolla ja parempien vahvistua niitä tarvittaessa tukemalla. Pitää siis tukea kannattavuutta ei kannattamattomuutta sinun tyyliisi.
  9. En tiedä toistuvuudesta, mutta osa kepulaisista näkee persut sisarpuolueenaan. Hyvä esimerkki tästä on entisten kepunuorten puolelta Paavo Väyrynen ja entisten persunuorten puolelta Timo Soini. Molemmat näkevät liitoksen mahdollisuuden. Soini ehkä ajattelee, että tällä tavoin persuista saataisiin poistettua halla-aholaisuuden kirous ja puolue palautuisi taas hänen hellään huomaansa.
  10. Näkemyksesi on perusteltu, mutta pidän itse sitä silti osittain virheellisenä. Persujen jytky tuli vasta 2011 ja sehän tässä onkin minusta olennaista. Kepun äänestäjät eivät pitäneet Soinia ja hänen puoluettaan varteenottevana vaihtoehtona. Kepulaiset näkivät persut todennäköisesti populistisena pellepuolueen. Oikeastaa Toni Halmeen tapainen magneetti toimi kepulaisten kohdalla päinvastaiseen suuntaan. Kepussa kyti kuitenkin perintönä EU-vastaisuus. Sitä nyrkkiä pidettiin taskussa, mutta kunnon vaihtoehto paineiden purkaantumiselle ei löytynyt. Vähitellen Kepussa näkemys kyllä muuttui siihen suuntaan, että pahasta EUsta olikin tullut hyve, kun se takasi maatalousyrittäjille toimeentulon ja jakoi "vuoristotukia" Kepun erittäin laakeillekin kannatusalueille.

    Maahanmuuton vastaisuudessa onkin sellainen kummallisuus, että mitä etäämmällä elät maahanmuutosta, sitä jyrkemmin sitä vastustat. Tämä liittyy kaikkeen tuntemattoman pelkoon ja Kepun impivaaraileinen mielenlaatu ruokkii näitä pelkoa. Persut tosiaan ruokkivat maahanmuuttovastaisuutta kaikin keinoin ja uskottavinta se on juuri siellä, missä ei ole kohdattu maahanmuuttoa. Silloin pelot valtaavat tilan kokemuksilta.

    En usko, että äänten siirtymä johtuu paskalaista yms. Se kyllä sapetti kepulaisia, mutta eivät persut siinä olleet mikään vaihtoehto. Jussi Halla-aho on nälvinyt kepulaisuuutta useaan kertaan siltarumpupolitiikasta ja iltalypsyistä. Halla-aho on kritisoinut kepulaisuutta paljon säälimättömämmin kuin demarit konsanaan. Kyllä Kepussa huomattiin Halla-ahon kommentit ja niiden avulla yritettiin kaikin tavoin torpata persujen eteneminen maaseudulla. Persut menestyivät taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla. Jari Lindström oli tässä suhteessa persujen prototyyppi. Työttömyyden kurimuksen nähnyt paperiyhtiötyöläinen kaikkein pahimmalla alueella eli Kymenlaaksossa. Tämähän on se sama stoori, jolla Trump vetää kannatusta USAn taantuvilla teollisuusalueilla.

    Persuilla on Kepun liberaaleilla on valvóvuosien ero, mutta Kepun impivaaralaisilla ei sitä ole suhteessa persuihin.
  11. Osa esimerkeistä, jotka puetaan ehkä tieteen kaapuun, ovat sellaisia kuin kuvaat. Maapallo ei tosiaan ole pannukakku eikä sitä sellaiseksi saada kuin humpuukitieteen keinoin. Monet muut asiat voivat olla tieteenkin näkökulmasta kiistanalaisia. Tieteen tehtävänä ei ole kuitenkaan tyrmätä mitään suoralta kädeltä vaan aihe voi olla tutkimuskohde tai tieteen alakin. Parapsykologiset ilmiöt voivat olla esimerkiksi tällainen. Niitä myös tieteen parissa ihan vakavasti tutkitaan. Emme me vielä tältä alueelta kaikkea tunne. Tiede siis vastustaa kyllä todentamattomia väitteitä, mutta todentamattomuus ei tee niistä vielä sellaisia, joita ei olisi.

    Nyt esim. uutisissa oli päivä pari sitten uutinen siitä, että puut keskustelevat keskenään. Näin sanottuna se voi tuntua hassulta, mutta kyse on erilaisten kemiallisten viestien lähettämisestä toisille puille, joilla nämä voivat varautua muutoksiin. Tiede on siitä mukava, että se tuo kaiken aikaa uutta tietoa meille ihmisille, jotka olemme uteliaita uuden tiedon perään.
  12. Minulla on kanssasi hyvin samansuuntaisia näkemyksiä. Kepussahan eli 1990-luvulla vahvana EU-vastainen liike. Tämä joukko näki EU-vastaisissa persuissa vastauksia entisiin huutoihinsa. Lisäksi persujen maahanmuuttovastaisuus miellytti monia. Lisäksi maaseudulla on kasvanut nuorten miesten sukupolvi, joka kokee jääneensä unohduksiin vähän kaikesta. Sellainen synnyttää ja voimistaa alakulttuuria, joka poikkeaa ja vastustaa kaikenlaista kaupunkimaisuuteen ja uudistunutta elämäntyyliä. Kepussa ja persuissa on samantapaisia poliittisia tavoitteita ja henkeä. Ehkä sitä voisi kuvata yhdellä sanalla impivaaralaisuudeksi. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä lukeneet tiedostavat, mitä sillä tarkoitetaan. Se on siis pakopaikka pahaa, uhkaavaa ja arvaamatonta maailmaa vastaan. Veljeksille oli tyrmittyvää mm. se, että heitä yritettiin opettaa lukemaan.

    Kepu ja persut ovat syntyhistorialtaan sisarpuolueita. Molemmat ovat siinneet emopuolue Maalaisliitosta ja sen henkisestä perimästä. Siihen on kuulunut olennaisena maaseutuelinkeinot ja maaseutumainen elämäntapa. Erottavaksi tekijäksi tuli oikeastaan paitsi henkilösuhteet painotus suurmaanomistuksen ja pientilallisuuden välillä. Persuhaara ei SMP korosti pientilallisuutta ja sen unohdettua kansaa. Sisällöllisesti tämä painotus oli täysin älytön, koska siinä vastustettiin luonnollista siirtymää ulos maatalousvaltaisuudesta. Persut ovatkin perineet sieltä kaiken järkevän kehityksen vastustamisajatuksen. Halla-ahon myötä persut suuntautuivat ennen muuta maahanmuuttoa vastustavaksi puolueeksi ja tämä linja on säilynyt. Puolueelle voi tulla vaikeuksia tässä, jos maahanmuuttopainetta ei alakaan tulla. Siitä taas esim. elinkeinoelämä on huolissaan. Persuilla on myös vaikeuksia juuri tässä suhteessa tehdä eroa humanitaarisen ja työperäisin maahanmuuton välillä. Varmuuden vuoksi ja etnonatisolismiin viitaten vastustetaan kumpaakin.
  13. Näkemyksesi on hyvä ja olen aika lailla samaa mieltä. Erityisesti olen samaa mieltä siitä, että Orpon johdolla Kokoomuksen politiikassa on tapahtunut rajuhko muutos aikaisempaan. Se on paluuta vanhanmalliseen kokoomuslaiseen ajatteluun, jollaista edusti vaikkapa Raimo Ilaskivi aikoinaan puolueessa. Kokoomuksen muutos alkoi Harri Holkerin kaudella. Holkeria pidettiin tiukkana oikean linjan kulkijana, mutta joko arvio oli väärä tai sitten Holkeri muuttui yhteistyöhaluisen politiikan toteuttajaksi ja ymmärsi yhteiskunnan monimuotoisuuden.

    Pertti Salolainen ohjasi Kokoomusta yhä liberaalimpaan ja yhteistyöhaluisempaan suuntaan. Sauli Niinistö leimautui Lipposen yhteistyökaveriksi. Jyrki Katainen jatkoi tällä linjalla ja lanseerisi ajatuksen sosiaalisesti vastuunalaiisesta markkinataloudesta. Tämä lähensi Kokoomusta poliittiseen keskustaan ja vasemmistoon, mikä mahdollisti mm. six-pack -hallituksen. Stubb ei muuttanut liberaalia linjaa. Muutos alkoi Orpon kaudella. Orpo on lapasena tunnettu politiikolla eli hän kuuntelee lobbaajiaan liiankin tarkoin. EK näki tässä Häkämiehen johdolla tilaisuuden irrottautua neuvottelupolitiikasta. Persut taas mahdollistivat sen, että voitiin siirtyä sanelupolitiikkaan. Kokoomus siirtyi monta piirua oikealle hylätessään kompromissipolitiikan vasemmisto-keskustan kanssa. Kokoomus saattaa nyt jumittua laidemmaksi oikeistoon persujen jatkeeksi, jolloin sinipunahallitusten vaihtoehto saattaa kadota. Tämä nähdään ehkä seuraavien vaalien jälkeen. Kokoomuksen linjan palautuminen on vielä mahdollista, mutta edellyttäis Orpon potkaisemista toispuolel jokkee.

    Itse kannatin sitä Kokoomuksen suunnanmuutosta, missä korostettiin sosiaalisesti vastuunalaista markkinataloutta. Olin siinä siis Kataisen linjalla ja Kokoomus nousi silloin ilman muuta yhdeksi vaihtoehdoksi, jolle voin antaa ääneni. Laitaoikeistolaistuminen jakaa kansaa väkevästi kahtia ja pidän Orpon poliittista suunnanmuutosta jopa järkyttävänä virhearviona häneltä. Veikkaan, ettei hän itse ymmärrä tämän merkitystä. Orpohan ei ole tullut tunnetuksi miksikään oikean laidan kokoomuslaisena, mutta hänen lapasmaisuutensa lienee johtanut siihen. Yhden hyvän asian Orpo on saanut aikaan. Ottamalla persut hallitukseen, hän onnistui romahduttamaan persujen kannatuksen. Se onkin ainoa saavutus, joka häneltä on mennyt koko lailla putkee.
  14. Ei kukaan ole väittänyt, ettei Ruotsissa maksettaisi maataloustukia. Ruotsi kuten kaikki muutkin EU-maat hyödyntävät EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaiset tuet sen mukaan, mitä niistä on sovittu EUn ja eri jäsenmaiden kesken. Ero tulee siitä, että Suomi neuvotteli mahdollisuuden maksaa sen lisäksi väliaikaiseksi tarkoitettuja kansallisia tukia, joiden osuus Suomen tukijärjestelmässä on merkittävä. Ruotsi ei neuvotellut eikä halunnut vastaavaa kansallisen tuen järjestelmää.

    Ruotsin maksamat kokonaistuet ovat selvästi pienemmät kuin Suomessa. Sen lisäksi Ruotsi kohdentaa tuet kannattavuusperusteisesti eikä niin kuin Suomessa, missä tuetaan eniten sitä, mikä on kannattamattominta. Suomen malli on taloudellisesti täysin järjetön. Suomessa maksetaan lisäksi tukea niiltäkin pelto-osuuksilta, joita ei viljellä. Ne voidaan jättää kesannolle ikuisiksi ajoiksi ja silti niistä maksetaan tuki.

    Suomessa maataloustukijärjestelmää ei vastusta valitettavasti niinkään vasemmisto, vaan lähinnä talousliberaalismia kannattava oikeisto. Näissä kriitikoissa on muutama suuri tukien saajakin eli Björn Wahlroos, joka pitää tukia moraalittomina ja Antti Herlin, joka pitää tukia turhina.
  15. USAn ja Israelin toimia Lähi-idässä kritisoidaan laajasti ja erityisesti USAn sisällä. Monet tunnetut tiedemiehet ja kansainvälisen politiikan asiantuntijat on arvostelleet näitä. Arvostelu ei suinkaan rajoitu millään lailla vasemmistolaisesti ajattelevien piiriin. Nyt sitten näyttääkin, että USAn presidentti Trump on epäonnistuneen politiikan seurauksena palaamassa järkiinsä. Trumpin ja Netanjahun sukset ovat menneet ristiin sodan jatkamisen osalta. Netanjahun kerrotaan olevaan raivoissaan Trumpin linjan muututtua sotatoimia kaihtavammaksi. Tätä itse olen täällä kirjoituksissanin ennakoinutkin ja nyt se näyttää toteutuvan. Israel on joutumassa pinteeseen, kun se ei enää saakaan tahtoaan läpi.

    Israel oli niitä harvoja valtioita, jotka eivät tuominneet Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan. Yhdysvallatkin tuomitse sen selväsanaisesti Bidenin kaudella, mutta Trump on syyttänyt sodasta vain Zelenskya ja Ukrainaa. Israel on kuitenkin toimittanut Ukrainalle joitakin vanhoja 1990-luvun alussa valmistettuja Patriot-ohjuksia. Ei Israelin apu ole mitään surimittaista ole ollut, mikä on tietysti ymmärettävää, koska jatkuvasti sotaa käyvä maa tarvitsee itse aseitaan.

    Nyt Israelin ja Ukrainan välit ovat kiristyneet katkeamispisteeseen. Syynä on se, että Israel vastaanottaa Venäjän maahan toimittamaa viljaa, jonka Venäjä on varastanut Ukrainalta. Israel vastaanottaa siis varastettua tavaraa, mitä Ukraina ja sen presidentti Zelensky eivät hyväksy. Esim. Suomi ja EU eivät missään tapauksessa ostaisi Venäjältä mitään, minkä se on varastanut Ukrainalta. Se olisi ennenkuulumatonta. Mutta Israel ostaa.
  16. Valinta voi olla Lindtmanille vaikea. Itsekin olen aiemmin kallistunut sinipunan puolelle todennäköisempänä vaihtoehtona, mutten enää ole kovin varma.

    SDP on asemoitunut kovasti nykyistä hallitusta vastaan ja se aikoo perua monia tämän hallituksen päätöksiä ihan säästö- ja sopetustoimina. Se tuskin käy Kokoomukselle, minkä vuoksi neuvotteluista voi tulla hankalat. On luultavasti paljon helpompi päästä sopuun hallitusohjelmasta Kepun kanssa. Jopa monin verroin helpompi tällä kertaa. Nyt Kepun on vaikea harjoittaa iltalypsypolitiikkaa, kun on yleinen säästövaihde päällä. Voii olla Lidtmanin säästöpakettii sopii pohjaksi Kepullekin. Hallituksen muodostaminen Kepun kanssa voisi siis olla kivuttomampaa kuin Kokoomuksen kanssa. Hintana on varmaan se, että Kepu saa valita paljon haluamiaan ministeripestejä. Valtionvarainministerin tuoli ei ehkä ole tällä kertaa kuitenkaan se halutuin, joten se voisi mennä yllättäen jopa RKP:n Adlercreutzille. Kepu halunnee ainakin ne perisnteiset salkkunsa eli maa- ja metsätalousministerin ja puolustusministerin salkut. Ulkoministerin salkku lienee myös tavoitteena. Näissä asioissa SDP joutuu antamaan periksi.

    Toinen asia, joka puoltaa Kepu-valintaa, on se, että silloin mukaan kelpaa myös Vasemmistoliitto. Sen SDP haluaa hallitusvastuuseen siksi, etteivät vasurit oppositiossa nakertaisi demarien vasemman siiven kannattajien suosiota. Tämän hintana Kepu halunnee vastavoimaksi kristilliset hallituksen oikeaa laitaa vahvistamaan. Jos näillä viidellä saataisiin hallitus kasaa enemmistöhallituksena, se voisi olla varteenotettava vaihtoehto. Kepun toiveesta Vihreät jätettäisiin tässä mallissa halituksen ulkopuolelle, koska Marinin hallituksessa suurinta eripuraa oli Kepun ja Vihreiden välillä. Tämäkin on hinta minkä Lindtman joutuisi maksamaan Kepun saamiseksi hallitukseen. Nämä ovat lisäksi eläkeläisystävällisiä puolueita, jotka eivät lähtisi ajamaan mitään Vihreiden haluamia eläkepaketteja eli eivät suututtaisi äänesäjien nykyistä voimaryhmää, meitä boomereita.

    En jaksa uskoa Kepun nousevan enää koskaan pääministeripuoleeksi. Ruotsin tie on meidänkin tiemme, vaikka kuljemme aina Ruotsa pari vuosikymmentä perässä. Kepun suunta on pitkässä juoksussa mieluummin alas- kuin ylöspäin. Tämä johtuu väestön demografisesta muutoksesta. Kepua vielä syrjäseuduilla tukeva vanha polvi on haihtumassa pois ja nuoremmat eivät enää samalla tavalla ole sitoutuneet kepulaisuuteen syrjäseutujen puolustajana. Kepun itsensä pitäisi päästä eroon maa- ja syrjäseutupuolue maineestaan. Se on ollut koko ajan selvä este sille, että puolue saisi kannatusta suurissa taajamissa. Syrjäseutujen äänillä on vaikea nousta suureksi puolueeksi enää. Aho, Jäätteenmäki, Vanhanen ja Rehn veivät Kepua oikeaan suuntaan, mutta sitten tuli Lehtomäen ja Kulmunin tapaisia kyläseutupoliitikkoja, jotka palauttivat Kepua taas takaisin kohti enstistä. Sipilä ja Kaikkonen ovat enemmän keskivälin poliitikkoja aluepolitiikan suhteen Kepussa, vaikka Sipilä oli muuten oikeistolaisempi kuin useimmat kokoomuslaiset. Kaikkosen johdolla Kepusta on tullut aika mauton, hajuton ja mitäänsanomaton puolue. Ei lupaa suurta menestystä.
  17. Tässä tyhmyys on jälleen kerran sinun päässäsi. Tietysti on niin, ettei palkkoja kannata nostaa sen vuoksi, että veroja tulisi enemmän. Avauksen tekijä lienee vain härnännyt sinua ja kaltaisia, joilla on putkinäkö.

    Julkisen sektorin palkkojen nostaminen voi olla viisastakin, jos sillä saavutetaan suurempi tuotto kuin mikä on palkannoston määrä. Tätä on kyllä maailmalla harrastettu suuressakin määrin ja tulokset ovat olleet hyviä. Tämä näkyy erityisesti yipistojen professorien ja muiden asiantuntijoiden palkoissa. Ne ovat voineet olla moninkertaisia joissain muissa maissa Suomeen verrattuna. Suurilla palkoilla on houkuteltu parhaat älylliset voimat omaan yliopistoon. Näiden huippuylipistojen tutkimustoiminnalla on sitten saavutettu sellaisia tutkimustuloksia, jotka ovat johtaneet mm. tietotekniikan läpimurtoon ja laajenevaan käyttöön. Satsaukset ovat maksaneet itsensä vähintään tuhatkertaisesti takaisin. Ylipäätään koulutukseen pannut rahat ovat olleet loistavaa taloustoimintaa. Tämän julkisen sektorin tuottavuus on huippuluokkaa. Koko länsimainen hyvinvointi perustuu olennaiselta osin koulutettuun väestöön ja koulutuksen kasvuun. Se on ehkä kaikkien aikojen tuottavin innovaatio.
  18. Itse asiassa valtion virkamiesten palkkojen kaksinkertaistamista ehdotti aikoinaan VM:n kansliapäällikkö Bror Arne Napoleon "Buntta" Wahlroos muistaakseni joskus 1970- tai 80-luvulla. Hänen ehdotuksensa oli säästöehdotus, sillä siihen sisältyi 2/3 osan irtisanominen ja 1/3 palkkojen kaksinkertaistaminen. Buntta on Björn "Nalle" Wahlroosin isä. Aikalaiset muistavat hänet vähintään yhtä värikkäänä persoonallisuutena kuin poikansakin. Wahlroosin kaudella valtionvarainministerinä ollut tiesi aina olevansa helisemässä, koska Wahlroos tuntui olleen yleensä aina se, joka päätti VM:n asioista ohi ministerinkin. Wahlroosia vaikutusvaltaisempaa kansaliapäällikköä ei ole varmaan Suomessa koskaan ollut. Lähimmäs pääsee Raimo Sailas samasta ministeriöstä Wahlroosin kauden jälkeen.

    Buntta ei taatusti ollut vasuri, vaikka hänen poikansa jonkun aikaa sellainen olikin.
  19. Sinulla on kovin valikoiva muisti. Jos näitä vanhoja muistellaan, niin kerropa, miten kävi SKOP:lle. 1990-luvulla oli pankkikriisi, missä pankit eivät olisi selvinneet ilman valtion tukea. Markkinatalous ei siis selvästikään toiminut. Pankkien rosklainoja varten perustettiin oma roskapankkinsakin eli Arsenal, missä lainamassa vähitellen kuivatettiin eli maksu jäi veronmaksajien kannettavaksi maksamattomina pankkitukina tältä osin. Olihan se varmaan oikeistohallitukseltamme sitten sitä vasuriperusteista toimintaa, sillä koskaanhan yritystoimintaa ei ole vastaavalla tavalla tuettu valtion toimesta. Siihen verrattava on koronaan liittyvät yritystuet, mutta ero on siinä, että koronarajoitukset perustuivat valtion päätöksiin, mutta pankkikrisin aiheutti pankkien ylisuuri riskinotto varsinkin SKOPin osalta.

    Vasuripohjainen talousnäkemys näyttää olleen viimeisten vuosikymmenten ajan menestykkein talousmalli. Sinulta on tainnut jäädä kokonaan huomaamatta, että maailman nopein ja mittavin talouskasvu on saavutettu kommunistisessa Kiinassa, missä puolue viisivuotissuunnitelmillaan johtaa maan taloutta. En itse ihaile Kiinan järjestelmää, mutta näyttäähän tulokset kansantalouden mitassa varsin huikeilta. Vai oletko asiasta eri mieltä?

    Markkinatalousjärjestelmän pitäisikin kaataa yrityksiä. Se kuuluu olennaisena osana markkinatalouteen. Sitä kutsutaan luovaksi tuhoksi, missä heikosti kannattavat yritykset korvautuvat paremmin kannattavilla. Suomessa tätä kehitystä pyritään jostain kumman syystä torjumaan yritystukien ja listaamattomien yritysten jakamien osinkojen verohuojennusten avulla. Ruotsissa ja muissa pohjoismaissa toimitaan tässä paljon fiksummin ja annetaan markkinatalouden toimia sen lakien mukaisesti.
  20. Ei huumeita ole Saksassa vapautettu. Eikä muuallakaan. Ns. vapautukset eli vähäisen hallussapidon ja käytön laillistaminen täysikäisten ostajien osalta sekä rajoitettu myynti koskevat ainoastaan kannabista. Muut huumeet ovat edelleen laittomia ja ne ovat niitä, joista suurimmat ongelmat syntyvät. Saksassa kannabiksen käyttö on ollut laillista vasta vähän aikaa, joten johtopäätöksesi ovat täysin vääriä. Huumetilanne ei suinkaan ole pahentunut miksikään näin lyhyessä ajassa.

    Saksan toimintamalli sisältää varmasti haittoja, jotka on tiedostettu. Järkevää on ryhtyä tietysti korjaamaan havaittuja haittoja. Yksi haitta on se, että sallittuja myyntipisteitä on liian vähän ja laitonta kauppaa ei ole sen vuoksi saatu kitkettyä kokonaan. Myynti alaikäsille jää myös laittomaksi samaan tapaan kuin meilläkin alkoholin osalta, mikä aiheuttaa laitonta välittämistä.

    Huumeongelmia ei ole saatu ratkaistua missään huumeiden kieltopolitiikalla ja sen valvonnalla. Markkinan arvo on niin valtava, että houkuttelee aina rikolliseen toimintaan niitä, jotka haluavat päästä käsiksi suuriin rahoihin. Huumeiden ongelmakäyttäjät ovat tämän rikollisuuden uhreja. Kun olet koukuttunut aineisiin, niistä on vaikea päästä irti. Myyntiorganisaatiot pyrkivät koukuttamaan käyttäjiä, jotta tulovirrat pysyisivät suurina. Joissain maissa huumekauppaan liittyvä rikollisuus on paljon vakavampi ongelma kuin itse huumeiden käyttö. Tyypillinen tällainen rikollisten paratiisi on Meksiko.

    Paras keino torjua huume- ja muuta päihderikollisuutta on syrjäytymisen ehkäiseminen kaikin mahdollisin keinoin. Huumeiden käyttö elää ja kukoistaa syrjäytyneiden moniongelmaisten keskuudessa. Myös ns. muotihuumeiden bilekäyttöön tulee puuttua voimakkaasti, koska sen avulla rahoitetaan merkittävästi laitonta huumebisnestä.
    21. 10 / 1276
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt