mielipidepankki

mielipidepankki profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 21v sitten
2058 aloitusta · 25934 kommenttia
Jos valtiota vertaa yrityksiin, niin miten arvelet, kumpi yritys menestyy todennäköisesti paremmin: sellainen, joka vähentää koko ajan kulujaan, mutta ei kykene kasvattamaan tulojaan vai sellainen, joka investoi tulevaa varten eli lisää menojaan ja kykenee sitten ainakin historiallisen empirian valossa kasvattamaan tulojaan.

Globaali yritysmaailma suorittaa teknologiateollisuudella parhaillaan tällaista koetta. Älyteknologiayritykset investoivat todella älyttömät määrät rahan tulevaisuudessa odottamiaan voittoja varten. Yksin Google laittaa likoon 200 miljardia dollaria eli Suomen valtion kahden vuoden buodjetin verran rahaa. Jos tämä valtava yritys epäonnistuu, se on muutama muu jättiyritys ajautuu todennäköisesti historian kaikkien aikojen laajimpaan konkurssiin, missä siis puhutaan silloin satojen miljardien dollarien suuruista summista.

Yritykset toimivat siis tulevaisuushakuisesti, jos ne haluavat menestyä ja yleensä juuri sellaiset menestyvät. Suomen valtio ei toimi nykyisin tulevaisuushakuisesti eli ei pyri hakemaan tuloja toimintansa perustaksi. Säästämällä kun ei saa lisää tuloja.

Yritystuet eivät ole huono juttu, jos ne kohdennetaan järkevästi. Suomessa niitä kohdennetaan järjettömästi. Tuetaan paljon vanhaa heikkotuottoista yritystoimintaa. Hukkaan heitettyä rahaa. Pitäisi tukea uusia nousevia yrityksiä, jotka ovat kehittäneet moderneja liiketoimintaideoita. Ne ottavat sitten perenteisesti suurimmat voitot tulevina vuosina ja lisäävät samalla työllistämistä ja julkisen vallan tuloja. Näihin huonoihin tukiin kuuluvat myös kansalliset maataloustuet, joilla juuri tuetaan sitä kaikkein kannattamattominta osaa maataloudesta. Todella umpihullua toimintaa.

Maahanmuuttajien kotouttamisrahan kasvattaminen on myös oikein toteutettuna järkevä investointi. Kun maahanmuuttajien kielikoulutukseen lisätään resursseja, he alkavan kelvata työmarkkinalla työntekijöiksi paremmin ja heidän menestymismahdollisuutensa yrittäjinä paranevat. Persujen vastustuksesta huolimatta on todennäköistä, että työperäistä maahanmuuttoa tullaan lisäämään ja kielen oppimisen kautta siitä saadaan parhaat tehot irti. Kielikoulutus on siis investointi.

Koulutus ja tutkimus ovat aina olleet suomalaisen yritystoiminnan kasvun ylivoimainen perusta. Se on ollut varma investointi ja sen ansiosta elintasomme on kasvanut. Ilman koko kansaan suunnattua koulutusta olismme edelleen aika maatalousvaltainen ja raskaan teollisuuden valtio, jonka hyvä esimerkki on Valko-Venäjä. Se olisi silloin Suomen paras verrokki, jonka kanssa lähinnä kilpailisimme.

Terveydenhuolto on myös investointi. Kun työikäinen väestö pysyy terveenä ja hyvässä kunnossa, se on myös työssä tehokas. Moraalisesti arvonsa tunteva valtio ei jätä myöskään heitteille niitä vanhuksia, jotka ovat ikänsä uurastaneet tuon valtion puolesta.

Itse uskon, että sivistysporvariudestaan tunnettu osa Kokoomusta ei vastusta tällaisia asioita vaan päinvastoin kannattaa niitä. Kokoomus ei ole koskaan myöskään nähnyt EU:n yhteisiä rahoituspaketteja virheinä vaan välttämättöminä investointeina tulevaisuuteen. Aina sattuu tietysti myös virheitä, koska rapatessa roiskuu kuten sanonta kuuluu. Kokoomus ei siis vastustane järjen käyttöä. Sen sijaan persut on meillä se puolue, jonka politiikka ei perustu miltään osin tuotetun ja tiedossa olevan tiedon käytteleen. Se on puolue joka suorastaan vähättelee korkean koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä. Politiikka on populistista mutua ja ideologista etnokansallismielisyyttä. Vertailukohtia tälle löytyy sekä historiasta että nykyisyydestä. Mm. Italian fasismissa 1920-luvulla oli paljon samoja piirteitä. Kansallismielisyyden korostamista ja tiedon sekä ymmärryksen vähättelyä. Venäjällä näemme nyt samantyyppistä menoa. Ei ole ihme, että puolueen pääideologi on sanonut väkivallan olevan aliarvostettu politiikan keino. Mussolini sata vuotta sitten ja putler nykyään ovat tämän kaiketi ovat osoittaneet. Persut ovat täysillä säästöpuolue, katsetta tulevaisuuteen ei ole. Säästetään itsemme vaan tyhjätaskuiksi.
Minäkin aloitin kirjoittelun samoihin aikoihin Kapin ja Arskan kanssa. Niihin aikoihin mukana oli myös nikillä Jäba (olisko joku numero ollut perässä) kirjoittanut, jonka asiallisesti tyylistä tykkäsin erityisen paljon. Hän muistaakseni ilmoitti kannattaneensa Kokoomusta. Hänen laisiaan kirjoittajia olen jäänyt kaipaamaan. Julkikepulaisista olivat tunnetuimmat Oiva Härkönen, City-Keskusta "Keris" ja Laitinen, jonka etunimeä en muista. Tämä kolmikko oli ollut myös Kepun kuntavaaliehdokkaina. Aika lienee jättänyt heistä. Aloitin kirjoittamisen Kapin ja Arskan tapaan Historia-palstalla, missä keskustelu olikin niihin aikoihin suhteellisen asiallista.

Tämän palstan tasoa ei voi missään vaiheessa kehua kovin tasokkaaksi. Häirikkökirjoittajia on aina ollut paljon. Hyvät Kepun politiikkaa puolustavat keskustelijat ovat lähes yhtämittaisesti loistaneet poissaolollaan. Asiallisimmat kirjoittajat ovat pääosin Kepuun kriittisesti suhtautuneita. Pystyyn kuolleen ja soutuveneen airoilla omistaneen, jonka nikki ei tule nyt mieleen haluan ainakin mainita. Venekippari oli myös oman kertomansa mukaan Keriksen shakkikaveri. Toivottavasti ovat edelleen hengissä ja kunnossa. Saattaa olla, että nousen vielä jossain vaiheessa palstan vanhimmaksi, jos elon päiviä riittää. Suvussani on molemmin puolin aika iäkkäitäkin henkilöitä ollut, joten toivoa on. Tunnen, että järkikin edelleen juoksee entiseen tapaan, vaikka on tietysti niitä, jotka uskovat, ettei minulla ole järkeä koskaan ollutkaan. Hyvää loppukesää heillekin!

Suhtautumisena Kepuun on muuttunut myönteisemmäksi, mutta luulen, että se on kuitenkin ajatusharha, mikä johtuu siitä, että rinnalle on noussut Kepuakin haitallisempi puolue eli persut. Olenkin siirtänyt vähän enemmän tarmoani siihen suuntaan. Tälla tavoin voi toimia isänmaan eduksi, kun tuo esille sille haitallisten voimien politiikan sisältöä ja seurauksia.

Aika lailla vanhuksia tässä mainitut ovat jo ajastamme kokonaan poistuneiden ohella. Itse olen Kapia selvähkösti nuorempi, Arska lienee myös vanhempi, jos hän on ollut samoihin aikoihin Kapin kanssa rauhanturvaajana Lähi-idässä.
Marinin hallituksen laittamista miljardeista kaipaisin nyt kyllä tarkempaa tietoa jonkun linkin muodossa, missä tällainen laskelma on esitetty. Tutkailin itse asiaa valtioneuvoston sivuilta ja sieltä pääsi häävin edes yhden miljardin laskuun ja senkin oletuksella, että sieltä puuttui rahasummia. Kerrotut ilmastuet olivat esim. öljylämmityksestä luopumisen tuki, turvealan yrittäjien luopumistuki, osuus EU:n ilmastonpolitiikan tuista (100 miljoonaa euroa), sähköautojen latausverkoston rakennustuki, teollisuuden vihreän siirtymän tuet.

Tuilla on tietysti tässä vaiheessa edistetty päästövähennyksiin pääsemistä. Yritystoiminnan tulokselliseen se vaikuttaa vähitellen. Nyt esim. Wärtsilän tilauskanta, koska yritys tuottaa moottoreita, jotka kuluttavat vähemmän energiaa. Suoraan ilmastopolitiikasta on hyötynyt Kempower-niminen yritys, joka valmistaa sähköautojen latauspisteitä. Nesteen liiketoiminta perustuu erittäin suuressa määrin vihreään siirtymään. Se valmistaa mm. biopolttoaineita lentoliikenteeseen. Näiden kaikkien liikentoimitojen yhteenlaskettua summaa on tietysti mahdoton laskea kokonasuudessaan.

Sähkön hinta on Suomessa alhainen verrattuna Euroopan muihin maihin. Vain Norjassa ja Ruotsissa päästään jonkun verran alempiin kuluttajahintoihin kuin Suomessa. Viime vuonna tammikuussa mitattu pörssisähkön keskihinta Suomessa oli vajaa 7 senttiä, EU-maissa keskimäärin 25 senttiä ja kalleinta Saksassa (40 senttiä). Monissa EU-maissa sähkön hinta oli yli 30 senttiä. Ja siis tammikuussa, jolloin Suomessa on yleensä kylmintä. Tänä vuonnahan tavanomaista kylmempi tammikuu ja pörssihinta nousi Suomessakin 15 sentin tuntumaan, joka oli edelleen selvästi alle EU-maiden keskihinnan. Suomen alhaiset keskihinnat kertovat osaltaan siitä säästössä, mikä on saavutettu luopumalla fossiilisesta lämmitysernegiasta kohti puhtaampaa kotimaista energiaa. Jos siis lähestyisimme EU-maiden keskiarvo puhumattakaan niiden maiden hinnoista, joiden sähköntuotanto perustuu kalliiseen fossiilliseen energiaan, sähkön hintamme olisi helposti 3 - 6 -kertaa suurempi kuin nyt. Miltä se kuulostaisi?

Ei kai kantaverkon uusiminen johdu tuuli- ja aurinkovoimasta vaan sähkön kulutuksen yleisestä kasvusta. Eihän tuotantotapa kuormita sähköverkkoa vaan sähkön kulutuksen kokonaismäärä. Jos tähän halutaan muutosta, pitäisi pyrkiä vähentämään esim. kotitalouksien sähkönkulutusta ja kulutuksen ajankohtaa. Verkon uusiminen ja metsien hakkaaminen runkolinjan valmistamiiseksi ei siis johdu mistään tuulivoimasta vaan kulutuksen kasvusta, joka ennusteiden mukaan kasvaa vain edelleen. Esim. Suomeen siirretään vesivoimalla tuotettua sähköä Norjasta ja Ruotsista ja tätä halutaan siirrettäväksi niin paljon kuin sielu sietää, koska se on sitä edullista säätövoimaa.

Olet kovasti huolissasi sähkölinjan rakentamisen hakkuusta. Laskepa itse, kuinka paljon hakkuita on tehty ajoneuvoteiden alta ja tehdään koko ajan vuosittain, kun teitä linjataan uudelleen. Sähkölinjoja voi olla helpompi linjata myös siten, että metsää säästyy, koska linjaa ei pidä vetää suoraan asuinpaikoista toiseen.
Onhan siellä pitkään ollut lämmintä ja kuivaa, mutta ei näin lämmintä ja kuivaa kuin nyt. Satoja vuosia sitten ei mitattu lämpötiloja siten kuin nyt, mutta tieteellisissä tutkimuksissa on muuta kautta voitu saada tietoa ilmasto-oloista. Ilmasto muuttuu kaiken aikaa. Tästä meidän aikamme muutoksesta tekee erityisen se, että tapahtuu nopeammin kuin mikä on tavanomaista.

Kukaan ei tähtää mihinkään yli tuhat vuotta tunnetun ilmastonmuutoksen poistamiseen. Suhteellisin vähäisiin muutoksiin ehditään sopeutua, vaikka toki nekin voivat aiheuttaa paikallisia ongelmia esim. silloin, kun muutos johtuu massiivisesta tulivuorenpurkauksesta. Nyt kyse on merkittävästä ilmaston muuttumisesta, joka on jo saanut aikaan mittavia muutoksia ja jatkuessaan saa niitä aikaan yhä enemmän. Varmaan paras, kiistattomin ja hyvin mitattavissa oleva seuraus koskee jäätiköiden sulamista. Ne ovat alkaneet sulaa vauhdilla edellisiin vuosisatoihin ja vuosituhansiinkin verrattuna.

Muistaakseni jäätiköitä on viimeisten 50 vuoden aikana (tästä ajasta en ole ihan varma) sulanut koko maailmassa niin paljon, että se vastaa sitä, että koko Saksan maapinta-ala peittyisi sillä jäämäärällä 25 metrin paksuiseksi jäätiköksi. Grönlannin jäätikön sulaminen ei ole ainoa ongelma. Euroopassa esim. Sveitsin Alppien äätiköistä osa on jo sulanut ja loputkin sulamassa. Tämä aiheuttaa maassa juoma- ja käyttöveden puutetta sekä voi johtaa eroosiin vuoksi suuriin maanvyörymiin. Jäätiköiden massiivista sulamista on aika mahdoton selittää muulla tavalla kuin ilmaston nopealla lämpimisellä, jollaista ei ole pitkiin aikohin tapahtunut. Laajamittaisempaa sulamista on tietystti koettu silloin, kun jääkausi alkoi hellittää ilmaston lämmetessä. Se ei tapahtunut hetkessä vaan kesti vuosisatoja. Jos olen käsittänyt oikein, niin trendin piitäisi olla lämpötilan kohti uutta kylmenemistä ja jääkautta eli tämä viimeaikainen kehitys poikkeisi pitkän aikavälin trendistä, mikä ehkä tekee ilmastomuutoksesta normaaliin luonnonmukaiseen kehityksen verrattuna vieläkin voimakkaamman. Aikajana on tosin tässä lyhyehkö, sillä sata vuotta näissä muutoksissa voi olla vain pikku hetki.

Ilmastonmuutoksen torjunta ei välttämättä ole mikään suuria taloudellisia uhrauksia aiheuttava asia. Meillä Suomessakin moni asia rullaa kuten ennenkin, vaikka fossiilisia polttoaineita on vähennetty ja puhtaita kotimaisia lisätty. Varsinkaan Suomen tapaiselle valtiolle ilmastonmuutostoimet voivat tarjota enemmän mahdollisuuksia tulojen kasvattamiseen varsinkin, jos olemme muutosvirrassa edelläkävijöitä. Teknologisesti kehittyneessä maassa ilmastonmuutosteknologian kehittäminen on luonteva teollisuuden ala. Taloudellisia menetyksiä tulevat kokemaan ennen muuta ölyn tuottamaat eli USA, Venäjä ja Lähi-idän ölyvaltiot. Muut ovat enemmän tai vähemmän voittajien puolella. Esim. Tanska on hyvässä asemassa, koska maa on pieni ja etäisyydet pieniä. Autoja ei tarvita likikään siinä määrin kuin muissa pohjoismaissa. Tanskan päästöt ovat jo nyt asukasta kohden pohjoismaiden pienimmät. Venäjä on kaikkein hankalimmassa raossa, kun se ei ole oikein kehittänyt mitään muuta korvaamaan öljyn- ja kaasuntuotantoaan. Maa on kovasti riippuvainen maassa olevista raaka-aineista, mutta muilta osin onneton talous.

Suomen pitää siis hyödyntää tilanne ja muuttaa ne sinun luulemasi miljardimenot miljardituloiksi. Eivät ilmastonmuutostoimet ole välttämättä mikään menoerä vaan normaali kasvua kiihdyttävä investointimeno, joka tulee katetuksi kasvavalla tulivirralla. Näin on käynyt maailman sivu ja ensin ehtineet ovat korjanneet aina suurimman potin.
Eipä taida pitää paikkansa. Itse olen kyllä törmännyt sellaiseen tietoon, että alue merimäntyjen kasvualuetta, ja lehtipuista alueella kasvaa erityisesti tammea ja pyökkiä. Aluskasvillisuus on kanervanummea sekä heinikkoa ja varpuja yms. Ei kuulosta miltään ryteiköltä, mutta kuiva aluskasvillisuus on otollista palojen leviämiselle. Kun Bordeauxin alue on lisäksi suurta viininviljelyaluetta, sitä hoidetaan siltäkin osin hyvin. Merimännyt ovat tämän alueen maiseman perustaa. Ootko käynyt koskaan tuolla alueella esim. viininmaistelureissulla?

Paloalan asiantuntijoiden mukaan helteiden ja kuivuuden lisääntyminen aiheuttaa nimenomaan palojen leviämistä. Tällaisia paloja on ollut aiemminkin, mutta ne ovat kuumien ilmojen myötä ajoittuneet enemmän elo-syyskuuhun. Nyt suuretkin petsäpalot alkavat olla tavanomaisia pitkin kesää. Helteiden ja kuivuuden lisääntymisen on arvioitu olevan nimenomaan seurausta ilmastonmuutoksesta. Metsäolosuhteet eivät ole olennaisesti muuttuneet Ranskassa ja Espanjassa tällä vuosisadalla. Niitä metsiä on hakattu pitkin Eurooppaa paljon enemmän vuosikymmeniä sitten, mutta eivät palot sen seurauksena erityisemmin silloin lisääntyneet. Suurpalo edellyttää myös suurta palomassaa. Pensaat ja joutoalueiden kasvusto ei ole sellaista. Rajuimmin palo saa voimaansa niistä merimännyistä, kun se syttyvät laajasti. Ne eivät ole sitä, joka palaa palon ensivaiheessa vaan vasta sitten, kun palo alkaa toden teolla levitä ja roihuta. Pensakkopalojen sammuttamisessa ei liene suurempia ongelmia mutta näissä, missä palavan materiaalin massa on suuri ja korkeus yltää yli kymmeneen metriin, palo leviää tuulten avittamana nopeasti.
Nämä ovat usein sukupolvikysymyksiä. Nuoret ovat vanhempiaan vapaamielisempiä ja vanhemmat taas muuttuvat konservatiisempaan suuntaan vanhetessaan. Ja seksi aiheena kiinnostaa aina.

Sodan syttyessä Suomeen säädettiin tanssikielto, joka kesti kaikkaan kymmenisin vuotta. Siinä ei kuitenkaan ollut motiinina tiukkapipoinen seksuaalimoraali, ainakaan päällimmäisenä. Kielto johtui vakavuuden ilmapiiristä. Kun rintamalla kioli miehiä, ei suvaittu hauskapitoa muuallakaan.

Sodanjälkeinen seksi oli vahvastii lisääntymishakuista. Silloin syntyivät ne suuret ikäluokat, joihin itsekin kuulun. Vastakkainasettelu nuorten ja vanhempien välillä alkoii sitten tämän jälkeen. 60- ja 70-lukujen alku olivat pahinta aikaa. Naiset alkoivat pukeutua minihameisiin, vapaan seksin käsite yleistyi hippikulttuurin kautta, e-pillerit tulivat avittamaan tätä kaikkea, nuoret miehet alkoivat kasvattaa hiuksiaan samaan pituuteen kuin naisilla, pukeutuminen seksualisoitui. Tätä kaikkea kauhisteltiin ja moralisoitiin aikansa. Avoliitot alkoivat lisääntyä ja 80-luvun alussa tämä heijastui rantakulttuuriin, kun monet naiset heittivät uimasunsa yläosan rantakassiin. Ilmapiiri alkoi olla tuollon huomattavasti vapaamielisempi kuin nykyään. Me suuret ikäluokathan elimme sillon villia ja vapaata nuoruutta. Koin itsekin nämä vaiheet nuoruudessa ja sitten kohden keski-ikäistymistä. 60-luku oli raivoikkainta muutosaikaa luultavasti sen vuoksi, että se oli shokki konservatiiveille.

Pride alkoi vasta vähän myöhemmin Suomessa eli noin 1970-luvun puolivälissä SETAn toiminnan tuloksena. Nämä tapahtumat ja seksuaalinen tasa-arvoisuus nousivat voimalla esiin kuitenkin vasta 2000-luvulla. Näissä tietysti auttoi aina se, kun liike ja asia kasvattivat ensin suosiotaan suurissa maissa. Maallistuneissa ja protestanttisissa maissa suhtauduttiin luonnollisesti vapaamielisemmin näihin muutoksiin kuin kristillis-konservatiivisissa maissa ja yhteisöissä.

1500-luvulla syntynyt puritanismi on kuitenkin vaikuttanut monien maiden kansalaisten suhtautumiseen. Puritanismi, joka korosti siveellisyyttä, syntyi Englannissa, mutta sen vaikutukset ovat olleet merkittävimmät USAssa, missä puritanismia esiintyy edelleen evankekaalisessa liikkeessä. Hollantia on pidetty myös pitkään purtanistisena maana. Siellä huolehdittiin aina siitä, että verhot vedettiin ikkunoiden esteeksi sille, että etenkin nuoria naisia olisi nähty vähissä vaatteissa. Uskonnollisuuden merkitys seksuaalinäkemyksissä on edelleen vahvana konservatiivien parissa kuten on nähty esim. Päivi Räsäsen kannanotoista.

Ns. vapaan seksin vastaisuutta on varmaan alkanut esiintyä myös seksuaalisen tasa-arvon kannattajissa ja naisliikkeessä. Se vapaus kun tuppasi aina olemaan enemmän miesten vapautta lumoutua seksuaalisista näkymistä ja itse seksin harrastamisesta kuin naisten. Tämä saattaa olla yksi syy, että yläosattomia naisia ei enää näy rannoilla ja baareissa tarjoilijoina. Välillähän oli myös sellainen ravintoloiden topless-kulttuuri. Onhan tässä ollut kaikenlaista napapaitaa ym. eli suuntaan jos toiseen on menty.

1960-luvun muutokset tulivat ja vahvistuivat populaarikulttuurin myötä. Nyt trendejä ajaa laajemmin viihdekulttuuri ja sen laskelmoitu osa.
Emme tosiaan voi varmasti tietää, mitä tulee tapahtumaan, mutta aina voimme kuitenkin eri vaihtoehtojen todennäköisyyttä.

Vallanvaihdon osalta ei näyttäisi olevan mitään vallanperimysjärjestystä. Venäjällä järjestetaan ymmärtääksenii sen lakien perusteella silloin uudet presidentinvaalit, koska mitään varapresidenttijärjestelmää ei ole. Seuraavat lakimääräiset vaalit taitanevat olla vuonna 2030. putlerin valtakausien määrää on laissa kasvatettu ja kaipa hän niiden perusteella voi edelleen asettua ehdokkaaksi vuonna 2030. Niin hän varmaan tekeekin, ellei ole sitä ennen muuttunut seniiliksi tai terveys ei salli ehdolle asettumista.

Teoriassa kansalle annetaan siin oikeus ja mahdollisuus valita tuleva presidentti. putlerin aikana on eri tavoin varmistettu se, että putler on ainoa varteenotettava ehdokas ja vaaleja on muutoinkin epäilty vilpillisiksi. Jos presidentti siis edelleen valitaan vaaleissa putlerin jälkeen, sitä voi edeltää kiivas ja väkivaltainen vaihe sopivan ehdokkaan löytämiseksi. putlerin jälkeen syntyy yhden miehen suuri valtatyhjiö ja yleensä siihen on halukkaita valta-aseman merkittävyyden vuoksi. Voi olla, että väkivaltaisia raivauskeinoja eniten käyttävä henkilö nousee tähän asemaan. Ratkaisevaa ei silloin ole politiikan sisältö vaan valta-asemaan pääseminen keinolla millä hyvänsä. Jos tällaisia halukkaita on useita, voi seurauksena olla laaja verenvuodatus ennen kuin mitään vaaleja voidaan järjestää.

Venäjällä ei ole demokraattisia perinteitä ja demokratiaa pidetään samana kuin anarkiaa. Venäjä on ollut ja todennäköisesti tulee olemaan yksinvaltainen, koska yleinen näkemys on, että vain yksi vahva johtaja kykenee pitämään suuren maan hallinnassa ja erityisesti kansan kurissa. Eli yksinvaltuden perinne ja vallan ottamisen perinne sen saamisen sijasta ohjaavat prosessia. Se on minusta se todennäköisin skenaario. Koska vallan perimys ei tapahdu sukulaisuuden perusteella kuten se tapahtuu Pohjois-Koreassa, syntyy joko sopimus todellista valtaa käyttävän porukan kesken tai sitten verinen valtataistelu. Veikkaan jälkimmäistä, koska Venäjän taloudellinen ja poliittinen tilanne ovat katastrofin partaalla. Vallanvaihto voidaan joutua tekemään paniikkitunnelmissa siis ulkoisten olosuhteiden osalta. putler saattaa nimittää itselleen seuraajan, mikä todennäköisesti tarkoittaa sitä, että murhattavien listan kärjessä sen jälkeen.
Koittaisit joskus vähän tosta näkökulmaa. Etkö havaitse, että useat muut kirjoittajat, jotka ovat etäämmällä persuista ja Kepusta, suhtautuvat kirjoituksiini täysin toisella tavalla. Minusta näyttää, että se kritisoiminen loukkaa ja yllyttää sinua huomattavasti rajummin kuin minua. Siis Kepun ja persujen politiikan kritistoimine. Minua ei loukkaa tippaakaan vihervasemmiston kritisoimien. Silloin kun kritisoiminen perustuu pelkästään valheisiin ja mielikuviin, se toki harmittaa minkä tahansa asian osalta. Palstan mielikuvitusmajurin kirjoitukset ovat juuri tätä itseään.

Se että samaistuisin vihervasemmistoon on sinun luomasi mielikuva. En osaa sanoa, mihin se perustuu. Kannattaisi luottaa enemmän faktoihin kuin mielikuviin. Olen silloin tällöin kuvannut poliittisen näkemykseni ydintä ja luonnehtinut sitä niin, että näen itseni liberaalina, vapaamielisenä, tasa.arvon ja sosiaalisesti vastuullisen politiikan kannattajana. Nämä ovat tietysti epämääräisiä luonnehdintoja, mutta ehkä useimmat ymmärtävät niiden suunnan. Luottaisit siis enemmän siihen, mitä kerron kuin mitä luulottelet.

Persuviha on väärä sana. Persukritiikki on parempi. Mistään epä-älyllisestä kritiikkini ei kumpua. Olen kyllä sen verran tutustunut persujen politiikan sisältöön, että ymmärrän lman mitään tunteitakin sen haitallisuuden. Ylipäätään voii sanoa, että persujen politiikka perustuu epälyllisyyteen. Hehän vieroksuvat usein tutkittua tietoa ja perustavat politiikkansa puhtaaseen etnonationalismiin kuten asiaa luonnehti puolueessa toiminut politiikko Simon Elo. Hänen tapaansa muutkin puoleesta samaan aikaan eronneet kertoivat samantapaisia asioita. Persujen politiikassa on lähes kaikki sellaista, joka on tiiedon tasolla huonosti perusteltua.

Nielujen kasvattaminen ja päästöjen vähentäminen ovat ok. Metsänhoidollisia keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseen en tunne riittävästi. Hyväksyn kyllä parhaat keinot, mutta samalla ymmärrän myös sen, että muutkin ympäristöön liittyvät asiat kuten luonnon monimutoisuuden säilyttäminen pitää huomioida. Näissä asioissa persuthan lähtevät siitä, että päästöjä ei tarvitse vähentää ainakaan siinä tahdissa mitä tähän saakka on suunniteltu. Heidän joukossaan on paljon niitä, jotka kiistävät koko ilmastonmuutoksen eli kieltäytyvät uskomasta omia silmiään. Siinäkin mielikuva korvaa tiedon ja jopa omakohtaisen kokemuksen.
Tarkentaisin tuota niin, että Kepun politiikan keskeisin tavoite on ollut Suomen pitäminen kauttaaltaan asuttuna, mikä käytännössä tarkoittaa hajallaan asumista. Tämä tarkoittaa maaseutuvaltaisuutta, koska kaupunkeja muodostuu taajaan asutuille seuduille ja varsinaiset kaupungit ovat sellaisia, joissa on tavanomaisia kaupunkimaisia piirteitä kuten kerrostalovaltaisuutta ja vastaan tulevia ihmisiä eikä niissä tarvita välttämättä omaa autoa liikkumiseen. Kaupunkirakenne on suunniteltu suurempia ihmismääriä varten. Suomessa kaupunki alkaa ulkoisesti muistuttaa kaupunkia, jos siinä asuu vähintään 30 000 asukasta 5 - 10 km säteellä kunnan asutuksen perusteella määriteltävästä keskipisteesta. Näin stadilaisen silmin nähtynä kaupunkimainen asutus edellyttäisi kyllä vieläkin suurempaa vähimmäisasukaspohjaa. Näin ajatellen muita kuin kaupunkeja on Suomessa paljonkin. On siis varsinaisia kaupunkeja ja maaseutua ja sitten näiden välimaastoon asettevia alueita, joita kutsutaan toisinaan kaupunkeiksi, toisinaan joksikin muuksi kunnaksi.

Varsinkin kaupunkien elinkeinorakenne voi olla nykyisin erilainen. Suomeen syntyi aikoinaan suuri määrä kaupunkeja sen vuoksi, että metsä- ja metalliteollisuusyhtöitä alkoi sijoittautua niihin. Tornio, Kemi, Oulu, Raahe, Pori, Kajaani, Mänttä, Kuusankoski, Vaajakoski jne. ovat tällaisia paikkakuntia Suurimmat kaupungit kuten Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu ja Jyväskylä ovat jo enemmän moderneja palveluvaltaisia talouksia ja niissä taloudellisessa tominnassa on alkanut vallata korkeaan teknologiaan perustuva teollisuus ja muu yritystoiminta.

Näiden suurten kaupunkiien ympärille on muodostunut kehäkuntia, joiden talous on usein kytköksissä keskuskaupunkiin. Raja kaupungin ja maaseudun välillä on epämääräinen ja liukuva ajassa.

Yleisesti voidaan sanoa, että Kepun kannatus on sitä suurempi mitä maaseutumaisempi kunta on. Toinen edellytys on sijainti Helsinki- Tampere-Turku kolmion ulkopuolella. Edelleen voidaan sanoa, että mitä heikompi maaseutukunnan talous on ja mitä vähemmän se on omien veronmaksajiensa tulojen varassa, sitä todennäköisemmin se on kepulainen. Tämä on ehkä kaikkein varmin mittari eli se, jos kunta elää suurelta osin muualta siirrettyjen tulojen varassa.

Kun Vasemmistoliittoa kannattavat maan huonotuloisimmat ihmiset, Kepua kannattavat maan huonotuloisimpien kuntien asukkaat tuon Hki-Tre-Turku kolmion ulkopuolella. Näissä tyypillisesti harjoitetaan paljon maataloutta ja kunta ja hyvinvointialue ovat usein kunnan suurin työllistäjä. Tämä määrittää pitkälle sen Kepun "luonnollisen" kannatuksen.
Harvoin näkee noin paljon pötyä yhdessä kirjoituksessa.

Sosialismi ei ole mikään valtiomalli, vaan talousjärjestelmä. Natsi-Saksassa oli vallalla vapaa markkinatalous ja kaptitalismi. Eivät ne sen vuoksi ole mitään huonoja talousmalleja, että niitä käytettiin myös fasistisissa maissa. SDP:n tavoiittelema sosialismi oli täysin erilaista kuin kommunistinen sosialismi. SDP pyrki sosialiismiin demokraattisesti, kommunismi viime kädessä aseellisen vallankumouksen kautta. SDP:n keskeiset poliitikot ovat oivaltaneen asian jo aikapäiviä sitten sanoessaan, että SDP on saavuttanut suurimmaksi osaksi sen sosialismin mitä on tavoiteltukin. Sitä voi kuvata tasa-arvon kehittymiseksi riittävälle tasolle ja hyvinvointi- ja oikeusvaltiomallin luomiseksi. Kommunistithan pitivät demareita luokkapettureina ja sen vuoksi kommunistien suurimpina vihollisina. Samalaisia poliittisia järjestelmiä on luotu pitkin Eurooppaa ja USAssakin osa demokraattien poliitikoista on asettanut pohjoismaisen hyvinvointivaltion tavoitteekseen. Ruotsissa tämä sama demaripuolue on ollut lähes yhtämittaisesti sotien jälkeen Ruotsin suurin puolue ja on sitä edelleen. Kyllä sille riittää kannattajia siellä myös sotilaista ja miksei riittäisi, kun valinnan pääperuste on lähinna talouspoltiikka.

Vasemmistoliiton kannatuksen pääosa tulee takuuvarmasti maamme huonotuloisimmalta väestönosalta. Se että puolueen johdossa on koulutettuja nuoria fiksuja naisia ei kerro puolueen kannatuspohjan rakenteesta. Vihreillä sen sijaan kannatus perustuu suuressa määrin koulutettujen nuorten naisten poliittiseen valintaan.

Puolueiden kannatus riippuu ennen muuta niiden politiikasta. Vasemmistoliiton kannatuspohja ovat huonotuloiset, demareilla palkansaajat, Kokoomuksella hyvätuloiset ja varakkaat, persuilla maahanmuuttokriittiset, Kepulla haja-asutusaluella ja pohjois-Suomessa asuvat, RKP:llä ruotsinkieliset, kristillisilä helluntalaiset.