mielipidepankki

Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25528

  1. Sinullahan tuo höpötys näkyy jatkuvan. En ole missään väittänyt, että 141-tuki olisi aluetukea. En ole missään edellisessä viestissä myöskään väittänyt, että maataloustuilla ei olisi paskankaan merkitystä, vaan aluetuilla. Toki maataloustuetkin ovat osa kepulaista aluepolitiikkaa, sen järjetön ydin. Näin on ollut jo ennen EU-aikaa. Olen puhunut tässä viesrtiketjussa kaiken aikaa sekä maatalous- että aluetuista, koska ne ovat saman politiikan osasia. Tähän pitää lisätä, että saman virheellisen politiikan osasia. Paino sanalla "virheellisen".

    Sinun kanssasi on turha jatkaa, koska haluat perikepulaiseen tapaan väistää itse asiaa etsimällä ristiriitaisuuksia kirjoituksistani. Kun et niitä löydä, sinun pitää keksiä ne itse. Sekin on kovin tyypillistä kepuleille.
  2. Otsikossa on kirjoitusvirhe. Pitää olla "konsteista" eikä "kosteista". Kekkoselta löytyi toki kumpiakin.
  3. Puutut kirjoituksessasi lillukanvarsiin ja jätät perikepulaiseen tapaan ottamatta kantaa itse asiaan. Jäsenyyssopimus loi puitteet Suomen jäsenyysehdoille. Tämähän on käynyt hyvin ilmi siinä kiistelyssä, mikä koskee kansallisen 141-tuen kestoa. Suomalaisen tulkinnan mukaan tuki on pysyvä, vaikka Esa Härmälä on sopimustekstiin kirjoittanut jotain ihan muuta. EU on vedonnut alkuperäiseen tekstiin ja vaatinut Suomea lopettamaan 141-tuen. Eräät Satakunnan miehet ovat taas vaatineet Härmälän erottamista MTK:sta tällaisen töppäyksen takia. Heikki Haavisto on osaltaan myöntänyt virheensä tässä suhteessa julkisesti tv-ohjelmassa.

    Olennainen kysymys tässä on kuitenkin se, halutaanko Suomessa koko ajan kasvattaa maksuosuuttamme EU:lle vai kannattaa Ruotsin aloitetta menokatosta ja Britannian esitystä tiukasta budjettikurista ja EU:n toiminnan painopisteen muuttamisesta tutkimus- ja tuotekehityspainotteiseksi maatalouden sijaan. Suomen punamultahallitus ei tue näitä asioita, vaan haluaa nimenomaan kasvattaa Suomen nettomaksuosuutta pysyttääkseen maatalous- ja aluetukien tason. Tästä valinnasta on perimmältään kyse. Ja tähän et halua ottaa kantaa, vaan puhut puista, kun pitäisi keskustella metsänhoidosta.

    Suomea ei nostanut lamasta Lipposen sinipunahallitus, vaan suomalaisen yritystoiminna rohkeus suuntautua uuden teknologian piiriin. Tähän loi pohjan hyvä koulutusjärjestelmämme, jota on moitittu tasapäistämisestä. Nokian ja muun teknologiateollisuuden tämä tasapäistämisohjelma kuitenkin loi ja se nosti Suomen lamasta. Ilman tällaista rohkeutta ja osaamiseen panostamista emme pärjää kovassa maailmassa. Sen vuoksi on täysin järjestöntä suunnata voimavaroja maatalouden kehittämiseen ja Suomen kehittämiseen maatalouden varjolla missään päin maata. Sen sijaan on Jorma Ollilan sanoin pyrittävä olemaan rohkeampi ja uudistushenkisempi. Tämä rohkeus ja uudisraaja-asenne Kepulta puuttuu täysin ja siksi se on Suomelle erittäin vahingollinen puolue.
  4. Tottakai maataloustukemme kasvavat tulevaisuudessa, jos EU:n menotalouden paisumiseen ei saada mitään tolkkua. Tuet eivät ole vielä kasvaneet EU-jäsenyyden aikana, mutta tulevaisuus näyttää huonolta, kun suuntaus näkyy olevan tukien kasvattaminen. Suoden kohdalla tämä vaan osaltaan tarkoittaa sitä, että saamme maksaa vähän enemmän omistamme kierrättämättä rahaa EU:n kautta.

    Tottakai olet oikeassa siinä, että maksamme enemmän tukia tulevaisuudessa kuin ennen jäsenyyttä, jos mainitsemani kauhuskenaario toteutuu ja sen toteutumista punamultahallitus pontevasti ajaa. Se on valmis maksamaan EU:lle rutkasti enemmän ja se on samanaikaisesti valmis maksattamaan kansalaisilla yhä enemmän kansallisia tukia.

    Kyllä kaikki hallitukset ovat tietysti pitäneet sopimuksestamme EU:n kanssa kiinni ja vaalineet sitä, että saamme oman osuutemme tuista. Tähän asti tämän saamisen varmistamiseksi ei ole kuitenkaan ollut tarvetta kasvattaa omaa maksuosuuttamme EU:lle. Jäsenyyssopimuksemmahan on täysi paska maatalouden ja aluetukien osalta. Tällaisen sopimuksen sai aikaan Ahon hallitus pääneuvottelijanaan Heikki Haavisto. Suomen kannalta olisi oli sata tärkeämpää asiaa kuin maatalous, mutta se oli lähestulkoon ainoa, mihin neuvotteluissa kepuhallituksella oli mielenkiintoa.

    Tilanne on verrattavissa pörssisijoituksiin jäsenyytemme alkaessa. Kysymys on edelleen siitä. Olisiko kannattanut ja kannattaisiko sijoittaa Nokian kaltaisiin osakkeisiin vai pannako rahansa Lännen Tehtaisiin ja Raisin osakkeisiin. Kepun pelistrategia on sijoittaa menneeseen maailmaan, kun olisi vaadittu Jorma Ollilan tuoretta lausuntoa lainatakseni rohkeutta ja uudistusmishalukkuutta kansallisena selvitymisstrategiana.
  5. En katsonut ohjelmaa, joten sen suhteen en osaa kommentoida.

    Viime aikoina ei mielestäni ole hurskasteltu sillä, että perustuslakivaliokuntaa pitäisi kunnioittaa maamme ylimpänä laintulkitsijana. Se ei nimittäin ole sellainen. Maamme ylimmät laintulkitsijat ovat Korkein oikeus ja Korkein hallinto-oikeus. Perustuslakivaliokunnan tehtävät rajoittuvat lakiesitysten perustuslainmukaisuuden selvittämiseen ennen lakien säätämistä. Lakien säätämisen jälkeen perustuslain ja tavallisten lakien mahdolliseen ristiriitaan ottavat kantaa maamme tuomioistuimet yksittäisissä päätöksissään.

    Perustuslakivaliokunta on osa eduskuntaa, siis osa maamme parlamentaarista järjestelmää. Suomi on perustuslaillinen tasavalta, jossa ylin lainsäädäntövalta on annettu eduskunnalle. Eduskunta on siten ylin valtioelimemme kuten parlamentit muissakin demokraattisissa valtioissa. Eduskunnan ja sen perustuslakivaliokunnan asema ei todellakaan ole mikään muodollinen, vaan siinä talossa tehtaillaan vuosittain lukuisia lakeja ja muita päätöksiä, jotka vaikuttavat kansalaisten elämään monella eri tavalla ja monessa elämänmuodossa.

    Myönnän auliisti kyllä sen, että eduskunnastakin on tullut paljon ulos sontaa silloin, kun Kepu on ollut päättämässä asioista. Umpisurkeasti valmisteltu tekijänoikeuslainsäädäntö oli yksi tällainen. Sotien jälkeinen maatalous- ja aluepolitiikka on tulvillaan tällaisia hölmöläispäätöksiä. Silti eduskunta meidän kansalaisten edustajana ansaitsee aina suuren kunnioituksen. Kunnioitus ei tarkoita kritiikittömyyttä, koska kontrolli on osa parlamnetaarista demokratiaa. Vain Kekkosslovakian aikana eduskunta eli siis me kansalaiset pyrittiin ohittamaan ja päätösvalta monopolisoimaan yhdelle miehelle.
  6. Jäsemaksutietomme saa varmati VM:stä. Budjettikirjoistakin voi lukea paljonko maataloustukea saatiin ennen jäsenyyttä, jos näkee vaivan ja osaa hakea kaikki mahdolliset tukimuodot. Siihen aikaan sanottiin, että vain yksi mies hallitsee se kokonaisuudessaan ja maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Reino Uronen. Mutta sinä esitit tässä väitteen, joten olisi mukava, kun osottaisit sen selkien numeroin todeksi. Maataloustuen nykymäärä noin 1,9 miljardia euroa vuodessa plus piilotuet päälle.

    Tottakai voi ajatella niin, että Suomen jäsenmaksut menevät Ranskan maatalouden tukemiseen ja vaikka Itävallan jäsenmaksut sitten Suomen maatalouden tukemiseen. Rahat eivät kuitenkaan ole korvamerkittyjä. Ne menevät EU:n yhteiseen rahasammioon, josta sitten niitä jaellaan jäsenmaille. Ja siinä jaossa Suomi on ollut nettosaajana jäsenyytensä alusta lukien näihin vuosiin asti.

    Jos Suomi ryhtyisi siihen rintamaan, joka vaatii tiukkaa budjettikuria ja menokattoa, jäsenmaksumme pienisi ja samoin pienenisi nettomaksuosuutemme eli veronmaksajien taakka. Tätä Kepu ei kuitenkaan halua. Lisäksi kehitys on menossa siihen suuntaan, että saamme nettomaksuosuuden suurentumisen lisäksi maksella omasta kansallisesta tuesta yhä isomman potin omia maataloustukiamme. Näin on käymässä sokerijuurikkaan kohdalla, jossa tukien osuus viljelijän tuesta alkaakin tällaisen uudistuksen jälkeen olla 100 %:n luokkaa. Tällaista on oikein kepuli hölmöys.
  7. Ökyisäntä: "Vaikka elintarvikkeiden hinta alenikin hieman, maksavat suomalaiset veronmaksajat nyt enemmän maataloustukea kuin ennen jäsenyyttä. Maksamme myös keski-Euroopan edullisten tuotanto-olojen viljelijöille, jotka saavat unionin korkeimmat maataloustuet. Jäsenmaksumme vuosittainen summa tulee seuraavan rahoituskauden aikana 4-5-kertaistumaan. Saamme entistä vähemmän rahaa niin aluepolitiikkaan, maatalouteen kuin rakennepolitiikkaankin."

    Olisi mielenkiintoista nähdä oikein rahasummina se, kuinka paljon maksoimme maataloustukea ennen jäsenyyttä. Jotkut epäilevät Tuomakset ovat väittäneet, että erittäin monimutkainen tukijärjestelmämme nieli yhtä paljon veromarkkoja ennen jäsenyyttä kuin sen jälkeenkin. Tätä epäilystä tukee se, että elintarviketuotantomme omavaraisuusasteet olivat ennen jäsenyyttä paljon suurempia kuin jäsenyyden aikana. Joissain tuotteissahan oli jopa 50 %:n ylituotantoa pahimpina vuosina.

    Suomalaiset eivät maksa erikseen yhtään mitään Euroopan korkeimpia maataloustukia saaville jäsenmaille. Olemme näihin vuosiin asti olleet nettosaajan osassa eli EU:sta on valunut meille enemmän tukia kuin me olemme maksaneet sinne. Uusien jäsenmaiden tulon myötä Suomesta tulee vähitellen selvä nettomaksaja ja sen perusteella voi sanoa, että Suomen veronmaksajien rahoja valuu uusien jäsenmaiden tukemiseen.

    Suomi ei saa entistä vähemmän rahaa omiin tukiinsa, koska nämä tuet perustuvat jäsensopimukseen. Ainoastaan sitä kautta, että sovitaan yhteisesti tiukemmasta budjettikurista, tuet vähenevät ja rikkaiden jäsenmaiden menot pysyvät kurissa. Eritoten Ruotsi on ollut Britannian ohella huolissaan maksuosuutensa kasvusta. Suomi taitaa olla ainoa rikkaista jäsenvaltioista, joka ei tukenut Ruotsin ehdotusta EU:n menokatoksi.

    Ja tässä onkin se mielenkiintoinen pointti eli miksi Suomi ei tukenut Ruotsin ehdotusta. Vastaus on Kepun maataloustukipolitiikassa ja aluepolitiikassa. Budjettikuri laskisi näiden tukien määrää. Kepu on siis valmis kasvattamaan Suomen maksuosuuksia kertomallasi tavalla, jotta tukemme eivät pienisi. Käytännössä tämä tarkoittaa juuri sitä, että Kepu haluaa tämän kotimaisen edunvalvontatavoiteensa nimissä maksattaa suomalaisilla veronmaksajilla entistä enemmän euroja, jotka menevät köyhimmille EU-jäsenmaille. Tätä on se Suomen maksuosuuden kasvu, kun budjettikuri ei kiinnosta.
  8. Aika lailla olennaiseen kykenit tiivistämään asian. En tuossa oikein erimielisyyttä löydä kuin tuon Naton suhteen, minkä suhteen olen epäileväinen ja epävarma ja se johtuu siitä, että erittäin imperialistinen, välillä suorastaan sotahullu ja häikäilemätön USA johtaa tuota sotakoneistoa. Se on vähät välittänyt sellaistenkin jäseniensä kuin Ranskan ja Saksan mielipiteistä silloin, kun höökivaunusto on aikomus panna tuleen ja uusia sitä kautta kalustoa eli saada aseteollisuudelle uusia tilauksia. Sotateollisuus on USAssa suurenluokan bisnes, jonka etuja myös ajetaan häikäilemättömästi muiden etujen ohella.

    EU on eurooppalainen rauhanprojekti, mutta vain jäsenten välisenä. EUkaan ei poista mahdollisesti nousevaa Venäjän uhkaa eikä EU sen paremmin kuin kansallisvaltiot poista hihhuliterrorismin uhkaa. Mutta EU:n sisällä järjestelmä vahvistaa yhteisiä intressejä ja torjuu siten ennakolta jäsenmaiden kiistojen puhkeamista väkivallaksi. EUhan on demokraattinen tapa käsitellä erimielisyyksiä.

    EU on myös taloudellisen hyvinvoinnin suhteen mahdolisuus, kunhan aletaan kuuntelemaan herkemmällä korvalla Tony Blairia ja muita brittejä. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on kehityksen este ja tämä ongelma tulisi raivata pois jaloista mahdollisimman pian.
  9. Maalaisliitto, ruotsiksi Böndebundet kuvaa hyvin puolueen politiikkaa. Keskusta on nimensä veroinen Kes-kusta eli täydellinen kansalaisten kusetusyritys.
  10. Vähintä mitä eduskunnan puhemieheltä voi tässä yhteydessä odottaa. Lipposen olisi kyllä kuvitellut ärähtävän heti, kun eduskuntaa ja parlamnetaarista järjestelmäämme alettiin Vanhasen-Heinäluoman tykeistä tulittaa ennennäkemättömän raa´alla tavall.
  11. Minäkin ole samalla kannalla kuin Oiva presidentin vallan karsimisesta (olen jopa sitä mieltä, että presidenttiä ei edes tarvita) ja suhtaudun suurella varauksella siihen, että Suomi liittyisi mihinkään sotilasliittoon. Silti tulokset olivat toisenlaisia kuin Oivalla YLEn vaalikoneen kysymyksillä.

    Vanhanen 63 %, Halonen 58 %, Kallis 56 % oli kolmen kärki. Onhan tulos aika nolo tällaiselle umpikepuvastustajalle, jolle Emeritus on myöntänyt oikein Kekkuli-palkinnonkin kepuvastaisuudesta.
  12. Keskustan alamäkeen ei ole syynä henkilövalinnat puolueen johdossa. Toki niilläkin voi olla jotain merkitystä, muttei ratkaisevaa.

    Perussyynä puolueen tulevalle alamäelle on yhteiskunnan muutos ja se, että puolue ei kykene muuntumaan yhteiskunnan mukana. Kepu on konservatiivinen jarrupuolue, josta aika ajaa vääjäämättä ohi.

    Kepu on edunvalvontapuolue. Edunvalvonnan pääedunsaajat ovat ensinnäkin maatalousyrittäjät ja heistäkin ennen muuta sukupolvien yli viljelyä harjoittaneet suurtilalliset, mutta myös ökyrikkaat sivutoimiviljelijät kuten Björn Wahlroos ja Göran Ehrnrooth. Toinen edunvalvontakohde on aluepoliittinen. Se liittyy maatalouden harjoittamiseen eli budjettirahaa pyritään työntämään niille alueille, missä maataloutta harjoitetaan (siltarumpupolitiikka).

    Tällainen edunvalvontapolitiikka tarkoittaa aina vastakkainasettelua. On saajia, mutta täytyy olla myös maksajia. Ennen muuta kaupunkilaisäänestäjät kokevat olevansa vain maksumiehen roolissa Kepun politiikassa. Kepun menestys suurissa kaupungeissa onkin surkea. Toisin sanoen Kepu ajaa yhden vähemmistön etuja ottamatta huomioon koko Suomen etua. Se ajaa tuon vähemmistön etuja jopa niin, että antaa koko Suomen edun siinä sivussa kärsiä.

    Yhteiskunnan muutos on pitkällä aikavälillä tarkoittanut asutuksen keskittymistä ja elinkeinorakneteen muuttumista. On yhä vähemmän niitä, jotka hyötyvät Kepun politiikasta ja yhä enemmän niitä, jotka siitä kärsivät. Tämä yksinkertainen yhtä mies ja ääni periaatteen maassa johtaa Kepun kannatuksen laskuun.

    Ainoa keino nostaa kannatusta olisi politiikan radikaali muuttuminen. Nythän valtion budjettipolitiikka näyttelee kaikkein merkittävintä roolia Kepun politiikassa. Siis hyvin vasemmistolainen, suunnitelmataloudellinen politiikka. Radikalismia olisi paneutua maaseudun alue- ja elinkeinorakenteeseen tosissaan. Pitäisi siis alkaa miettiä, millainen syrjä-Suomen asutusmallin pitäisi olla. Pitäisikö sen olla nykyinen kallis haulikkokuviomainen haja-asutusmalli vai esim. aluekeskuksiin perustuva taajamamalli. Viime mainittu merkitsisi maaseudun elinkeinorakneteen muutosta maatalousyrittämisestä kannattavampia elinkeinoja suosivaksi. Tällä tavalla voitaisiin saada syrjäseudut tulemaan toimiin omillaan. Nythän monet kunnat ovat etelän kaupunkien elättejä. Ongelmallisimmat alueet ovat Itä-Suomessa ja Lapissa. Pohjanmaan väestöpohja sen sijaan on sopiva elättämään alueen melko itsenäisesti, mutta asutuksen keskittäminen tehostaisi sielläkin taloudellista tehokkuutta.

    Keskusta on kaikkea muuta kuin yhdistävä voima. Sen iltalypsy- ja lehmänkauppapolitiikka ja kaikenlainen kieroilu sekä yhden vähemmistön edunvalvonta asettavat puolueen ihmisten mielikuvissa enemmän erottavaksi kuin kansaa yhdistäväksi. Lisäksi on voitu havaita, että puolue on hyvin opportunistinen aatteissaan. Lähes kaikki on mytävissä vallan kahvaan pääsemiseksi. Nytkin puolue on ollut näkyvästi rähmällään demarien edessä.

    Suomessa tarvitaan toki tulonjakopolitiikkaa. Punamultahallitusten tulonjakopolitiikka on merkinnyt kuitenkin epätaloudellisten rakenteiden pysyttämistä, mikä sinällään on ollut este kannattaban taloudellisen toiminnan syntymiselle. Tämä on yksi syy, miksi meillä on niin vähän pienyritteliäisyyttä kansainvälisesti vertaillen.
  13. Tiedät hyvin Oiva, etten ole vaatinut sitä, että Suomen pitäisi yksipuolisesti luopua maataloustuista. Maataloustukien osalta EU on ongelmallisin osa maailmaa. Suomen tulisikin ensin liittyä niiden uudistusten ajamiseen, mitä Britannia edustaa. Kun EU osallistuu täydellä ryminällä WTO-prosessiin ja hyväksyy siinä maatalousprotektionismin vähentämisesitykset, ollaan oikealla linjalla. Tätä hallituksen pitäisi Suomessa tukea.
  14. Jos tarkoituksena olisi antaa kuluttajille syömätukea - mikä ei todellisuudessa ole maataloustuen tarkoitus - olisi paljon taloudellisempaa kaikkien osapuolten kannalta, että tuki annettaisiin suoraan kuluttajalle esim. verovähennyksen muodossa tai korottamalla lapsilisiä ja kansaneläkkeitä taikka jakamalla ruokakuponkeja.

    Syömätukiperustelu on täysin kestämätön ja kaiken lisäksi silkkaa valhetta kepulaiseen tyyliin. Kas kun ei sanota, että veronmaksajat ja kuluttajat ovat oikein vaatineet saada maksaa maataloustukia ja sen puolesta on järjestetty aikoinaan monta mielenosoitusta.
  15. Tässä sekä toisen perustellummassa vastauksessa on paljon sellaista, josta voi olla helposti samaa mieltä. Eipä ole siis juuri polemisoinnin tarvetta.

    Elintasopakolaisuuteen olisin odottanut tyypiillisiä kepu- ja perussuomalaiskantoja juuri tyyliin "oudoksuen, jopa vihamielisesti. Eipä siinä mitään, mutta silloin kyllä jos ollaan loogisia, pitäisi suhtautua aikoinaan Suomesta elintasopakolaisuuteen joukolla lähteneisiin samalla tapaa paheksuen ja ymmärtämyksellä siihen ruotsalaisasenteeseen, joka kuului "en satans finne igen". Meiltä helposti unohtuu, että olemme joskus olleet vähän samanlaisessa asemassa kuin virolaiset ja itäeurooppalaiset nyt ovat.
  16. puolletaan yli puoluerajojen. Vasemmistoliitto asettu ensin Halosen tueksi ja nyt sitten Vanhanen kovasti yrittää puolustaa Halosen arvovaltaa ja Halonen puolestaan antaa sisarellista apua tässä puolustamisessa kuten eilisessä tv-tentissä kävi ilmi. Ei kellään muulla ehdokkaalla ole näin laajaa kannatuspohjaa. Kaiken kukkaraksi kilpaileva ehdokaskin (Vanhanen) tekee kaikkensa Halosen valinnan edistämiseksi jo ensimmäiselle kierroksella. Matti välttyy siten kiusalliselta toiselta kierrokselta ja lupausten lunastamiselta.
  17. Ne olisivatkin olleet seuraavina tunnistettavia, mutta toimittaja ei uskaltanut enää kysyä, koska pelkäsi, ettei Matti tunne niitäkään. Varalla oli vielä Kepun koivu ja tähti -kuva, jonka Matti olisi voinut tunnistaakin varhaislapsuutensa saduista, jotka hän sitten aikuisiällä luuli tositarinoiksi.
  18. Aika silmiinpistävää on alusta alkaen ollut se, että esim. Paavo Väyrynen, Esko Aho ja Anneli Jäätteenmäki ovat yrittäneet pitää turvallista etäisyyttä Vanhaseen. Vanhaselle annettu tuki on ollut minimalismin huippua, niin vähäistä kuin soivinnaissäännöt suinkin sallivat. Kukaan tulevaa poliittista uraansa edistävä ei halua leimautua ilmeiseen luuseriin.
  19. On minua monella tapaa ja moneksi täällä paneteltu. Milloin olen stalisnisti, milloin koklip, milloin taas uusliberalisti. Aiemmin sanoin, että pahin solvaus on kuitenkin vielä jäänyt käyttämättä. Kukaan ei ole haukkunut kepulaiseksi. Nyt sekin on sitten. Tämän panen kyllä korvan taakse, oli tuo todella ikävästi sanottu.

    Itse asiaa en sotkenut, vaan sotku tapahtui sinun pienessä päässäsi. Se kun on kuin viilipurkki. Vähän kun heiluttaa, niin sisältö on lattialla. Noin sulle on pienenä käynyt ja nyt saat sitten tulla toimeen tyhjällä pääkopalla. Minusta sinä olet siis kepulainen, en minä.
  20. Olen kyllä huomannut tällaista jänispannua olevan myytävänä. Vaikka tuote näyttää vähän eksoottiselta, en ole ostanut. Suosin enemmän tuore- kuin pakasteruokaa. Paskatautia olen muistini mukaan potenut vain kerran sen lisäksi, että alle kouluikäisiä sairasteluja en niin tarkkaan muista. Sillä kerralla tauti tuli ulkomaanreissulla eli Ruotsinlaivalta seisovasta pöydästä. Muualla ulkomailla ollessani olen välttynyt mahataudeilta. Uskoni hampaiden pesuun konjakilla on siis toiminut.
    21. 1227 / 1277
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt