mielipidepankki

Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25519

  1. Maataloustukien historiikin osalta olen kehottanut sinua tutustumaan sotien jälkeisten aikojen eduskuntapöytäkirjoihin ja poliittisiin vaatimuksiin. Asiasta on turha väitellä enempää siihen asti, kunnes olet tämän tutustumiskieeroksen tehnyt. Tieto on nimittäin vähän eri asia kuin uskomus ja luulo.

    Sinusta ylituotanto on merkityksetöntä, vaikka sillä kyetään jäädyttämään Afrikan ja muiden kehitysmaiden tuotanto lähes kokonaan. Suomalainen ylituotanto ei ole suuri ongelma nykyään, mutta sekin on ollut pahimmillaan joissakin tuoteryhmissä vähintään 50 % suurempi kuin omavaraisuustarve.

    Ohjelmassa näytettiin mm. Ghanan ja Dominikaanisen tasavallan ruokakaupan hyllyiltä löytyviä tuotteita, haasteletiin näiden maiden ministereitä, lehtimiehiä, tuottajia, kauppiaita. Kertomukset olivat yhteneviä kaikissa tapauksissa ja näytteet eurooppalaisia. Esim. Dominikaanisessa tasvallassa eurooppalainen kuivamaitotuote on korvannut lähes kokonaan paikan päällä lehmästä lypsetyn maidon, koska kuivamaitopurkit tulevat ostajille halvemmiksi. Lehmiä pantiin teuraiksi. Afrikan maiden oloista sinulla taitaa olla muuten aika ennakkoluuloiset käsitykset. Eivät kaikki bambumajoissa asu ja tanssi päivät pitkät sadetansseja laittaen välillä omia pöperöitään siitä, mitä sattuvat löytämään aineiksi.

    Varmaan minä sitten liioittelen, joten ehkäpä kuuntelet Afrikan maiden omien ministereiden ja kansalaisten mielipiteitä. Luulen, että ne ovat vaan astetta jyrkempiä kuin minun. Ovat ehkä koklipiläisiä.

    Yksi koklipiläinen tv-ohjelma ei kerro kaikkea. Tämä nyt sattui olemaan noin vuoden sisään kylläkin jo kolmas laatuaan ja kaikkien sanoma on ollut samantapainen, vaikka ne on tehty eri puolilla Eurooppaa. Aiemmin esitetty oli nimeltään kuumaa sokeria tms. eli se kertoi Euroopan sokeriylituotannista ja sen vaikutuksista kehitysmaihin. Ylivoimaisesti analyyttisin ja monipuolisin sekä samalla pisin dokumentti oli se, jonka nimeä en muista, mutta se oli kaiketi brittiläinen ja perustui paljolti englantilaisen tutkimuslaitoksen tekemiin selvityksiin. Sinulta on Oiva jäänyt paljon kokematta, kun et ole mitään näistä nähnyt.

    Näissä dokumneteissa ei ole käsitelty Suomen maatalouspolitiikkaa erikseen, vaan EU:n. Nyt viimeksi nähty oli tanskalaista tuotantoa ja ymmärtäminen edellytti ruotsinkielen taitoa, koska se esitettiin ruotsinkielisellä ohjelmapuolella ruotsiksi tekstitettynä. Voi olla, että tekstiteeveestä olisi löytynyt suomenkielinenkin tekstitys.

    Minähän olen nimenomaan yrittänyt ottaa asioista selvää. Olen katsellut näitä dokumentteja, seurannut EU-politiikkaa, kansallista maatalouspolitiikkaa, lukenut MTK:n sivuja jne. Mitä asioiden selville ottamista vielä näiden lisäksi edellytät. Kerro ihmeessä, missä on se oikea lähde, joka on minulta jäänyt huomaamatta.
  2. Tavallaan esittämät teesit eivät kumoa toisiaan. Tuo maataloustuen osuus lopputuotteen hinnasta on kuten sanottu MTK:n väite asiasta. Se ei ole minusta ihan uskottava, mutta lähden siitä, kun kerran MTK niin väittää.

    Tuottajan osuus voi toki ollakin suhteellisen pieni lopputuotteessa, mutta olennaista tässä onkin huomata se, että tuo sinänsä pieni osuus johtaa valtaisaan ylituotantoon sen takia, ettei tuki ole sidottu siihen kuinka paljon syödään vaan siihen kuinka paljon tuotetaan.

    Ja homma toimii silloin näin: EU kauppaa ylituotantoa alihintaan kehitysmaihin. Tämän joku joutuu tietysti maksamaan sillä eurooppalaiset elintarvikejätit haluavat kustannustensa korvauksen lisäksi myös kunnon voiton pääomasijoittajilleen. Tämä puolestaan on mahdollista sillä, että kuluttajahintoja nostetaan, jolloin tämä tuottajan laskennallinen osuus todellakin pienenee. Jos meidän ei tarvitsisi maksaa tätä vientitukiosuutta, tuote olisi halvempi ja tuottajan suhteellinen osuus suurempi. En hyppää muuten mihinkkään niin paljon kuin väität. Tuo osta kaksi maksa kolme on nimenomaan eurooppalainen maksuperiaate.

    Jos siis ylituotanto leikattaisiin pois ja tuki sidottaisiin omassa maassa kulutetun ruuan määrään, ruuan hinta laskisi ja ylituotannon dumppaaminen kehitysmaihin ei onnistuisi, kun sitä ylituotantoa ei olisi, mikä puolestaan mahdollistaisi kehitymaiden oman tuotannon ja maataloustuotteiden kannattavan viennin Eurooppaan, mistä taas seuraisi ruuan hintojen laskeminen. Menikö nyt Ojalan laskuopin mukaisesti, kun rautalankimallin oikein väänsin?

    Sitten tuo sinulle käsittämätön maataloustukien käsittämätön alasajovaatimus. Ensinnäkään meidän ei ole tarpeen tuottaa ruokaa enemmän kuin mitä syömme. Nyt ollaan hurjassa ylituotantotilanteessa, jota tietynlainen poliittinen automatiikka koko ajan vain ruokkii. Esimerkkinä tästä on Matti Vanhasen tuntema mieltymys nettomaksajan rooliimme ja kaikenlaisen budjettikurin vastustaminen. Täällä automatiikalla pyrimme varmistamaan oman maataloutumme saaman osuuden, joka ei sinänsä ole tällä hetkellä rasittavan ylituotannollista. Mutta automatiikka on siinä, että eri maiden maatalousosuuksien pysyessä samana, raskaasti ylituotannollisten maiden kuten Ranskan dumppausvarasto sen kun kasvaa.

    Toinen syy, minkä takia vastustan maataloustukia, on luonteeltaan markkinataloudellinen. Minä uskon, että sellaisten tuotteiden kohdalla, jossa on paljon tuottajia ja muita toimijoita, markkinatalouden mallit toimivat. Se tarkoittaa silloin sitä, että elintarvikkeiden hinta ja laatu määräävät sen, missä niitä kannattaa tuottaa. Tämä malli johtaa optimaaliseen hinta/laatusuhteeseen, joka on sekä kuluttajalle että veronmaksajalle edullista. Kun tämä malli toimii kaikissa muissakin tuotteissa (paitsi monopolituotteissa kuten öljyssä), niin miksi ihmeessä se ei toimisi maataloustuotteissa. Jos haluamme varmistaa jonkinlaisen kriisivarannon elintarvikkeiden osalta, sitä varten ei suinkaan tarvita mitään normaalien olojen omavaraistuotantoa, vaan korkeintaan puolet siitä. Näillä tuotantomäärillä Euroopan maataloustuotteiden se osa, jota ei syödä tai dumpata kehitysmaihin, menee kaatopaikkajätteeksi ilman, että se käy biologisen kierrätysprosessin ihmiselismistössä. Ja sekin määrä on suuri.

    On toki muitakin syitä, mutta ne ovat vähämerkityksellisempiä. Tässä voi kuitenkin mainita sen, että maataloustuet ohjaavat myös ruokailuvalintojamme. Suomalaiset on maataloustuilla totutettu syömään esim. paljon eläinrasvoja, joiden on todettu olevan haitallisia terveydelle liiaksi ahmittuna. Jos esim. maidon kuluttajahinta nousisi maataloustukien poiston myötä, monikin voisi sen jälkeen siirtyä vesilinjalle. Tuskin maito aikuiselle ihmisille kovin välttämätöntä onkaan. Näin rahaa säästyisi vaikkapa vihannesten ostoon, jolloin tuotantosuuntamme voisivat muuttua maitotuotteista vihannesvoittoisemmiksi. Eli maataloustuet "vääristävät" myös tätä kautta maatalouselinkeinoa.

    Tuota 40000x50000 esimerkkiä en valitettavasti ymmärtänyt. Ojalan laskuopissa ei ole noin suuria lukuja.
  3. Olipas sulla ihan vastaansanomattomat perusteet ja noin oiva ideakin. Ihanko itse keksit?
  4. Tuollaisen pohtiminen ei ole mitenkään mielenkiintoista, koska kyse on vain populistishakuisesta ja täysin yhdentekevästä asiasta. Suomalaiset veronmaksajat eivät tue minkäänlaista väkivaltaa tai siihen yllyttämistä. Jos tarkoitat Edinburghin väkivaltaisia mielenosoituksia, ne ovat tiettävästi pienen anarkistiryhmän aikaansaamia mielensosoittajien pääosan käyttäytyessä rauhallisesti, koska tällaisille aktivisteille väkivalta sinänsä on yksi vastustteva asia kaikissa muodoissaan.

    Sinun perusteillasi esim. jalkapalloseuroille annettu rahallinen tuki on arveluttavaa sen takia, että joidenkin joukkueiden fanit käyttäytyvät väkivaltaisesti, nujakointiin provosoiden ja sitä etsien.

    Ennemmin olisi huolissani silloin, jos ei tällaisten G8 -maiden kokousten yhteydessä osoitettaisi nykypäiväinä mieltä.
  5. Oiva on kyllä tätäkin asiaa aiemmin kommentoinut. Silloin hän totesi jotenkin siihen tapaan, että tällainen eikkamainen toiminta oli yleinen kansallinen harrastus, joka oli välttämätöntä sen ajan oloissa.
  6. Norjan EU-maksu on todennäköisesti vähintään yhtä suuri, ellei suurempikin kuin Suomen. Norjan EU-maksussa on vain kaksi eroa Suomen maksuun. Toinen on se, että maataloustukimaksua ei kierrätetä EU:n kautta ja muu osa EU-maksua tulee kompensoiduksi sillä, että Norjan maataloustuet ovat maailman suurimmat ja ruoka maailman kalleinta. Toinen ero on se, että Norja ei pääse vaikuttamaan EU:n päätöksiin.
  7. Olen moneen otteeseen sinullekin täällä "todistanut", ettteivät maataloustuet ole mikään sosiaalidemokraattinen projekti. Maataloustukia alettiin maksaa aikoinaan Suomessa tehomaatalouden suosimiseksi ja yksinkertaisesti siksi, että Maalaisliitto halusi riihikuivaa rahaa palkkioksi peruskannattajilleen. Kun tuottajan osuus kuluttajahinnasta on MTK:n mukaan noin 4 %, se ei hetkauta kuluttajahintoja juuri mihinkään. Käytin joku päivä sitten leipäesimerkkiä, jossa maataloustuen osuus 3 euron leivässä on 10 senttiä eli 2 %. Tämä 2 % on siis se sinun väittämäsi sosiaalidemokraattinen projekti. Tosi uskottavaa.

    Maatalosutuet eivät todellakaan ole tarkoitettu turvaamaan vain Euroopan maiden omavaraista maataloustuotanto. Juuri tämän virhekäsityksen vuoksi sinunkin olisi ollut tarpeen nähdä tuo dokumentti, joka ei ollut suinkaan ensimmäinen laatuaan. Maataloustuilla aikaansaatu valtava ylituotanto nimenomaan ja tarkoituksella dumpataan kehitysmaihin niin alhaisella hinnalla, että kehitysmaan oma tuotanto saadaan lopetettua eli kilpailu tapetuksi. Lähde seikkailemaan Afrikkaan ja tarkastele, mistä kaikista maista peräisin olevia elintarvikkeita löytyy kauppojen hyllyiltä. Tuossa dokumentissa tuollainen tarkastelu tehtiin ja niitä löytyi lähes pelkästään useammasta EU-maasta.

    Maataloustukien poistaminen ei suinkaan merkitse kuluttajahintojen nousua. Nythän ollaan ylituotannon takia tilanteessa, jossa "osta kaksi maksa kolme" -periaate vallitsee. Kuluttajat maksavat dumppauksen takia koko ajan ylihintaa. Avoin kilpailu laskee aina hintoja. Kulutuselektroniikka on tästä hyvä esimerkki.
  8. Tämänkään jälkeen ei luulisi kenenkään sellaisen, jolla on järki vielä pysynyt päässä, ihmettelevän, miksi Keskustan kritiikki on tällä palstalla toisinaan aika yleistä. Luulin, että keriksestä ei pysty paljon enää pahemmaksi panemaan, mutta aina näitä jostain navetan ylisiltä vaan tänne tupsahtaa värikkäinen ja "mietittyine" oivalluksineen.
  9. En ole koskaan väittänyt vain keskustalaisten vastustavan EU:ta. Sen sijaan olen kyllä voinut sanoa, että vastustajissa on enemmän keskustalaisia kuin muiden puolueiden jäseniä. Muistaakseni nimimerkki Keskustaporvari sanoi tässä vähän aikaa sitten, että 80 % keskustalaisista vastusti EU:ta liittymissopimuksen aikoihin.

    Olen puhunut lähinnä siitä, kiten EU:hun liittymistä on vastustettu. Sen jälkeen tilanne on muuttunut eikä näiden perustuslakivastoinkäymisten jälkeen ole ihme, että vastustus on lisääntynyt. Vastustaminen (tai kannattaminen) on myös kovin pinnallinen ilmiö. Monikin voi kannattaa jotain asiaa EU:ssa ja vastustaa toista. Se mikä on kulloinkin päällimmäisenä, määrää kokonaisuuden. Itse esim. olen alkanut vastustaa hyvinkin jyrkästi EU:n maatalouspolitiikkaa ja jopa sitä myöten koko EU:ta. Keskustan kannattajien arvelen taas sietävän EU:ta lähinnä vain tuon yhteisen maatalouspolitiikan vuoksi, jos ja kun se suo heille tarpeeksi tukirahaa.

    Ilosi on ennenaikainen. Mutta kun te keppanat olette kovin yksinkertaisia, niin ilonnekin on yksinkertaista sorttia. Toisaalta on tietysti hyvä, että saatte edes naurunkokemuksen, vaikka sen peruste olisikin väärä.
  10. Ethän sinä näköjään tunne verotustamme laisinkaan, kun tuommoisia höpiset. Syötätkö esim. automaatilla bensamittariin jotkut tulotietosi, että se laskee siitä maksamasi polttoaineveron. Kokeilepa vaikka tänään kaupan kassalla näyttää verokorttiasi, että kassanhoitaja osaa laskea alvin oikein. Niin kyllä se olet sinä, joka sen alvinkin nimittäin maksat, kun jotain kuittia vastaan ostat.

    Ei sinun tarvitse minua verotuskysymyksissä muutenkaan valistaa, kun minä olen siinä lajissa ihan ammatikseni joskus muita valistanut. Ja vähän suurempituloisia kuin sinä.
  11. Miten ihmeessä olet sellaiseen luuloon tullut, että haluasin tappaa suomalaisen maanviljelijän. Jos on uskominen Oiva Härköstä - ja miksemme uskoisi - suomalainen viljelijä pärjää aivan hyvin, vaikka tukiaisista koko maailmassa luovuttaisiinkin. Tämän Oiva on vielä insinöörimatematiikalla varmistanut. Eikun todistanut. Niinhän se oli.

    Puhut niistä maista, jotka Afrikassa eivät nykyisin pärjää. Olisi kovin kiinnostavaa tietää, mitkä maat Afrikassa sitten pärjäävät. Etelä-Afrikan valkoinen väestö ehkä.

    Afrikan menestymättömyyden syyt ovat moninaiset ja historialliset. Siinä olet ihan oikeassa. Mutta se, mikä Afrikkaa estää nousemasta tästä suosta, oman tuotannon vähäisyys, mikä taas johtuu tästä dumppauksesta. Afrikan maista suuri osa on sellaisia, jotka ovat perinteisesti harjoittaneen juuri maataloutta ja se sopii niille. Eri asia on tietysti sellaiset alueet, joissa voi harjoittaa esim. kaivostoimintaa tai muita elinkeinoja.

    Minä en pitäisi itseäni minään ylijäämäkansalaisena, sen verran paljon olen veroja elämäni aikana maksanut ja maksan edelleen. Maksan todennäköisesti enemmän veroja kuin yksikään maanviljelijä edelleenkin, vaikka työ- ja yrittäjäura alkaa olla satunnaiskeikkoja lukuunottamatta takanapäin. Se että luulottelet minun olevan jokin yhteiskunnan elätti, panee epäilemään, että muukin jutustelusi on yhtä pätevää eli yhdentekevää kepustelua.
  12. Mistä tuollaista päättelet? Englannin tukitason saavuttaminen todennäköisesti poistaisi ylituotannon Euroopasta, joten kyllä se on tavoiteltavaa. Englannin saamat tuethan on peltohehtaareihin suhteutettuina suuret, mutta väestömäärään suhteutunna pienemmet kuin muilla mailla. Jos pyritään maatalousomavaraisuuteen, niin kai se on silloin järkevää suhteuttaa syövien suiden määrään.
  13. Se, etteivät kehitysmaat saa suojautua dumppaukselta johtuu myös politiikasta, ei vain markkinavoimista. Markkinavoimat varmasti painostavat tässä poliitikkoja, mutta kumpiakin siinä prosessissa tarvitaan, kun halutaan esim. sitoa luottojen anto ja markkinoiden suojaamisen kielto yhteen pakettiin.

    Kyllä dokumentissä käsiteltiin sitä, miten korjaavat toimet vaikuttaisivat. Tosin hyvin vaisusti. Esim. ghanalaiset haastateltavat kertoivat, että heidän maataloutensa oli aiemmin suhteellisen kannattavaa. Silloin EU:n ylituotantoruoka ei ollut vielä löytänyt tietään Ghanaan. Samoin Dominikaanisen tasvallan osalta trendi oli lehmien lahtaaminen kannattamattomuuden lisääntyessä. Jos kerran lahdattavien lehmien määrä vain lisääntyy, on olettavaa, että aiemmin lehmiä käytettiin muihin tarkoituksiin kannattavasti kuin lihakarjaksi.

    Jos maataloudessa tehdään korjaavia toimia kehitysmaiden näkökohdat huomioiden, se merkitsee sinun mielestäsi rahavallan kasvua ja köyhyyden lisääntymistä. Tällainen käsitys on myös laukaus pimeään, koska ei siitä ole mitään näyttöä. Onhan jo nyt sellainen tilanne, että suuryritykset voisivat ottaa ghanalaiset kainaloonsa ja tuottaa maailmalle halpaa ruokaa halvalla työvoimalla, mutta niin ei ole Ghanassa käynyt. Miksi sellainen kehitys olisi jotenkin välttämättömyys, jos EU purkaisi protektionisminsa.

    EU:n maatalouspolitiikka ja kehitysmaiden talousongelmat eivät ole mitään näennäisvastakohtaisuuksia. Ne ovat tämän päivän reaalista todellisuutta, joka kävi dokumentista hyvin esille. Juuri eilen Afrikan maat sattumalta antoivat kokouksessaan yhteisen julkilausuman, jossa EU:ta kehotettiin luopumaan maataloustuista. Ainakin nämä köyhät maat itse näyttävät pitävän EU:n maataloustukia paljon suurempana köyhyyden uhkana kuin kansainvälisten suuryritysten toimintaa. Itse asiassa eilisestäkin dokumentistä kävi ilmi, että EU:n maatalouspolitiikka mahdollistaa sellaisten suuryritysten kuin Arlan ja Daniscon suuret voitot.

    EU:n maatalouspolitiikka on osa mainitsemaasi taloustyranniaa. Jostain on purku aloitettava ja kipein kysymys kehitysmaiden silmissä on juuri heidän oman maataloutensa kurjistaminen.
  14. Savonrannassa onkin jo oivallettu asiaa. Sanoinkin, että jossain on mutta monin paikoin ei. Menestys riippuu myös paljon siitä, kuinka painokkaasti asiaan kunnassa ja yrittäjätoiminnassa paneudutaan. Kun joku asia lyö itsensä läpi se leviää kulovalkean tavoin. Näin on kaupungeissa käynyt esim. yksityisen turvabisneksen kohdalla ja huoltomiespalveluissa. Mutta varmasti asennepuolella on vielä paljon tehtävää, mistä esimerkiksi käy tässä ketjussa nimimerkki Oskun mielipide.

    En ole ajanut innokkaasti pientiloja. Pikemminkin olen sanonut niin päin, että suuria investointeja vaatija ja kannattamaton tehomaatlous ei sovellu Suomen oloihin. Se aiheuttaa vain velkaantumista, autioitumista ja huonompaa ruokaa kuin ennen. Olen tarjonnut vaitoehdoksi monipuolisuutta. Päätoiminen maatalousyrittäminen voisi silloin olla monialayrittämistä, jossa yhdistyy jokaiselle vuodenajalle sopivia toimintoja (tällainen esimerkki oli tv:ssä, jossa omenatilaan oli yhdistetty viininvalmistusta ja joitaisn muita jatkojalostustuotteita, maatilamatkailua, metsätaloutta sekä vähäinen määrä viljanviljelyä, mikä oli perua siitä, että tila oli aiemmin kokonaan viljatila. Tällä reseptillä tilan kannattavuus oli isännän mukaan kohentunut monta pykälää.

    Osa maatalousyrittämisestä voisi olla sitten osa-aikaista, enemmän sivuelinkeino kotitarpeisiin ja lähiseudun markkinoille. Tähän ei voida tietysti ykskaks kääntyä, kun väärä suunta aikoinaan valittiin, vaan muutoksen on tapahduttuva vähän kerrassaan.

    Ja nyt tullaan tuohon kysymykseesi. Minun maaseutuvisiossani tilakokoa ei tule lyödä edeltä käsin lukkoon, vaan yrittäjyyden muoto ratkaisee sen. Joka tapauksessa malli johtaisi nykyistä pienempiin tilakokoihin, jos toimeentulon päälähde olisi muualla kuin maataloudessa. Kun maataloudessa vähennettäisiin bulkkituotantoa ja painotettaisiin enemmän parempi katteisia erikoistuotteita, tilakoot myös pienenisivät. Toisaalta luomutuotanto sopii hyvin Suomen oloihin ja peltoalaa vaativa tuotantosuunta taas kasvattaisi tilakokoja. Toiminnan luonne siis määrää tilakoon suuruuden, mitään iahnnemittaa ei ole. Kokonaisuudessaan tällainen malli kuitenkin johtaisi asutuksen tiiviyden lisääntymiseen, mikä on minusta tavoiteltavaa.
  15. Minä olen lukenut valtion talousarviosta ja tilinpäätöstiedoista tukien määristä. Onko tiedossasi jotain salaista tukea senkin lisäksi.
  16. Voi olla, että olen tyhmä, mutta en kuitenkaan läheskään niin tyhmä kuin sinä. Siinä meillä ei ole pieni ero, vaan suuri. Onneton voin olla muiden silmissä, oman näkemykseni mukaan olen suhteellisen hyväosainen ja onnellinen.

    Kerimäen maitolitraesimerkin mukaan maataloustuen osuus maidonhinnasta on siis 72 %. Itse olen luullut sen olevan korkeintaan noin puolet. Olletikin kerimäki puhuu kaupassa maksettavasta kuluttajahinnasta. En kyllä ihan ymmärrä, mitä väliä silläkään sitten olisi, jos hinta nousisi 2,5 euroon. Sehän tarkoittaisi vain sitä, että maksaisin tuon verran vähemmän veroja kulutettua maitolitraa kohden. Nyt saan maksaa niidenkin maidoista osan, jotka juovat sitä enemmän. Itse voisin siirtyä täysin vesilinjalle ja naukata ruuan kanssa vaikka lasillisen hyvää viiniä.

    On hyvä, että kerimäki kirjoittelee näitä kommenttejaan. se juuri osoittaa, kuinka paljon häneltä on pallo hukassa asiassa kuin asiassa. Varmaan se johtuu siitä, että hän on minuakin vielä moninkerroin tyhmempi, ehkä onnetonkin raukka.
  17. Mitkä asiat ovat noin globaalisti tärkeämpiä kuin ruokahuolto ja elintarviketuotanto? Jos maatalouden merkitys kansantaloudessa on vain 1 %, niin miksi kummassa monetkin täällä ihan samaan hengen vetoon huutavat, että työttömyys lisääntyisi hurjasti ja koko maa suunnilleen sortuisi, jos maataloustuet lopetettaisiin. Jos ei kerran asialla ole suurempaa merkitystä, voimme rauhallisin mielin kannattaa Suomenkin etua edistäviä uudistuksia, joita mm. Englanti ja Ruotsi ovat esittäneet.
  18. Juuri sen vuoksihan minä nyt kehotan katsomaan tuon mainostamani dokumentin, ettei luotettaisi vain minun tai Wiljamin asiantuntemukseen.

    En ole onneksi ihan yksin niiden joukoissa, jotka eivät juurikaan ymmärrä aiheesta mitään. Englannissa on ihan pääministeriksi valittu kaveri, joka ei ilmeisesti myöskään ymmärrä aiheesta mitään, mikä saa Ranskan presidentinkin vitsailemaan Britannian ja Suomen huonoilla ruuantasoilla. Et taida Oiva oikein seurata aikaasi. Ainakin sinulta näyttää menneen täysin ohi se, mistä koko EU:ssa on viime aikoina puhuttu.
  19. En minä ole eri mieltä siitä, etteikö kansainvälisten suuryritysten siirtomaavaltaistamista tulisi vastustaa. Se ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että vastusta protektionistista maatalouspolitiikkaa, johon on sisäänrakennettu tämä suuryhtiöiden rahastus, koska niiden kautta kehitysmaiden talouteen dumpataan estotuotteita.

    Olen varmaankin lähes aina sanonut, että WTO-prosessissa tulee maatalouskaupan vapauttamiseen liittää kehitysmaita suojelevia ehtoja. Lisäksi olen sanonut, että ensivaiheessa kehitysmaille tulee antaa mahdollisuus suojella maatalouttaan, mutta kehittyneille maille ei. Juuri tällaisilla keinoilla voidaan pyrkiä estämään suuryritysten ylivalta. Sinusta on parempi pysyä paikoillaan, kun yrittääkään mitään parannusta, koska sellainen mielestäsi jollain luonnonlain varmuudella voi johtaa vain suuryhtiöiden ylivallan kasvuun. Ihmettelen aika kovasti tällaisen kehittymättömyyden ja passiivisuuden menestystä.
  20. Tämä Wibergin esiin nostama ongelma on erityisen silmiinpistämä Kepukunnissa, joissa ei ole poliittista vastavoimaa edes olemassa. Ongelma on paljon myös systeemimme sisään rakennettu, kun se johtaa kansalaistasolla politiikasta vieraantumiseen, mikä puolestaan taas vain vahvistaa harvainvaltaista päätöksentekoa.

    Wiberg kirjoittaa tällä kertaa asiaa, vaikka muutoin luokittelisin hänet kyllä lähes äärioikeistolaiseen tehokkuutta ja kyynisyyttä korostavaan kategoriaan. Häneltä puuttuu kokonaan sosiaalinen ymmärrys ja tieteellinen mittaristo rajoittuu lähinnä ekonometristen mallien käyttöön. Matti Viren on toinen samanmoinen ja kumpikin Turussa, joten ei ihme.
    21. 1265 / 1276
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt