mielipidepankki

Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25516

  1. Kananmunatuotannon omavaraisuus oli vielä 1980-luvulla kaksi kolmasosaa yli sen mitä syötiin. 70-lukuja minulle ei ole käytössä nin, että voisin nopeasti tarkistaa, mutta muistikuvieni mukaan tilanne oli pahimmallaan juuri 70-luvulla. Sen lisäksi on huomioitava, että kananmunien kulutus kasvoi voimakkaan markkinoinnin myötä. Rasvojen kulutus taas pysystettiin korkeana hintapolitiikan avulla, kun vähärasvaisemman maidon hinta oli jopa korkeampi kuin rasvaisen. Jossain vaiheessa markkinoille tulleen kurrin hinta oli eri maitolaaduista jopa korkein.

    Tällä "mene munalla töihin" ja rasvapitoisten elintarvikkeiden kulutussuosimisella saatiin suomalaisten verisuoni- ja sepelvaltimotaudit lisääntymään ja kolesteroliarvot pysymään korkeina. Kaikkihan me kai muistamme vielä Puskan Pohjois-Karjala-projektit, joilla tilannetta sitten yritettiin parantaa, kun ensin oli syöty ylen kyllin.

    Saattaa tietysti olla, että tuossa hieman liioittelin eli että ehkä jäätiin vähän alle tuon tuplankin. Mutta jos 50 %:n ylituotanto tarkoitti sitä Jope Ruonasuun vaatemainokseen liittyvää oivallusta, että "osta kaksi, maksa kolme".
  2. Varmaankin tuo 80 euroa voi riittää viikossakin varsinkin, jos ostaa ruokansa Lidlistä tai muusta halparuokaketjusta ja valmistaa sen itse. Matkailija haluaa kuitenkin usein syödä valmiissa pöydässä, jos ei ole ruuantekovälineitä mukana. Minä puhuinkin tällaisen matkailun edistämis- ja estämistavoista.

    Kahvin hinta on omien havaintojeni mukaan pysynyt pitkään samalla tasolle, joka on nimellishinnaltaan jopa alhaisempaa kuin joskus vuosia sitten, jolloin kahvipaketti maksoi noin 20 mk. Nyt sen kai sai melkein aina alle tuon hinnan. Maailmanmarkkinahinnalla tuotetun kahvin suhteellinen hinta on tietysti noussut, mutta se johtuu siitä, että muiden elintervikkeiden hinta on laskenut, kun olemme siirtyneet suljetusta taloudesta vähemmän säänneltyyn. Mistä olet muuten kuullut, että keinottelu vaikuttaisi enemmän kahvin hintaan kuin satojen vaihtelut? Lähdetieto kertoo usein paljon. Jos lähteenä on esim. Tiedonantaja, voimme kukin arvioida sitten tavallamme tiedon luotettavuutta.
  3. Minua ei kiinnosta Kepun kannattajien näkökulmasta se, tekikö Kepu oikein vai väärin. Itse en kannata Kepua enkä ole koskaan kannattanutkaan. Itse pidän EU:ta sinällään hyvänä, mutta sen protektionistista maatalouspolitiikkaa en kannata. Muutoinkin EU:n maatalouspainotteisuus heikentää EU:n kilpailukykyä.

    Esko Aho oli silloin myös puolueensa puheenjohtaja. Kyllä kai puheenjohtaja sentään edustaa puolueen mielipidettä asiassa. Keskustasta voi kyllä kuvitella, että se yrittää samanaikaisesti toimia sekä hallituksessa toisella tavalla ja yrittää olla samanaikaisesti oppositiossa vastakkaisella tavalla.

    Suomen lainsäädäntövalta ja muu päätöksentekovalta ovat edelleen mittavia. Lähinnä kyse on siitä, että meidän tulee huomioida omia päätöksiä tehdessämme se mitä EU:n kanssa on sovittu. Samanlaisia rajoituksia päätöksentekovaltaamme asettavat myös kansainväliset sopimukset, joihin olemme esim. YK:n jäsenenä sitoutuneet. Suomen asioista päättää edelleen ensisijaisesti suomalainen päätöksentekijä.

    Väyrynen ei suinkaan ole ollut koko ajan kriittinen EU:hun. Hän käänsi takkinsa vasta sen jälkeen, kun erosi ulkoministerin tehtävistä Ahon hallituksessa. Sitä ennen hän lobbasi EU:ta Ahon tavoin aktiivisesti Keskustan kenttäväelle. Johdonmukaisesti puolueessa EU:ta vastusti vastustajien keulahahmona Keijo Korhonen. Väyrynen on tässä asiassa kääntänyt takkiaan pariinkin otteeseen, mikä ei ole Paavolta mitään uutta ja odottamatonta, tyypillinen vallanhimoinen opportunisti kun on.
  4. Huomioisi on hyvä sen takia, että siinä on ennakkoluuloisesti oletettu asioita ja samalla jätety huomiotta tärkeimmät vaikutukset.

    Duunarin ei pidä saada ruokaansa ilmaiseksi, vaan edullisimpaan mahdolliseen hintaan suhteessa lajiin ja laatuun. Aivan kuten muutkin tuotteet. Esim. erilaisia teknisiä laitteita arvioidaan eri alan lehdissä ja niille annetaan sitten pisteytys hinta/laatu-suhteen mukaan. Kuluttaja päättää sitten mm. tämän mukaan, ostaako tuotteen, keneltä ja mihin hintaan vai jättääkö ostamatta. Suomessa kuluttaja on joutunut maksamaan kalliimman hinnan ruuasta mm. sen takia, että ruokaa on tuotettu yli tarpeen. Tämä todellinen roskaruokakin joudutaan kuitenkin muodossa tai toisessa maksamaan.

    Ruuan hinta ei ole yhdentekevä asia. Se ei tyhjenny vain siihen, mitä jonkun duunarin jokapäiväinen ruoka maksaa. Otan yhden esimerkin vaikutusketjusta, missäruuan hinnan kalleus merkitsee myös maaseutuyrittäjälle oman oksan sahaamista.

    Kun Suomessa ruoka ja majoituskulut ovat bensan ohella kallita, suomalainen ja ulkomaalainen valitsevat yhä useammin lomansa matkailukohteet muualta kuin Suomesta. Kalliiksi mielletty maa ei houkuttele parhaalla mahdollisella tavalla matkailijoita. Ja tämä ettei houkuttele kostautuu nimenomaan maaseudulla, joka tarvitsi kipeästi ulkopuolelta tuotua rahaa. Esim. nelihenkisen perheen ruokailukulut päivässä ovat helposti 80 euroa päivässä, jos syö kahdesti ja vielä kahvit ja muut virvokkeet päälle. Viikossa kertyy helposti majoitus- ja ruokakuluja niin paljon, että esimerkkiperhe olisi komeasti lentänyt viikon lomalle johonkin etelän lomakohteeseen, jossa taataan kaiken lisäksi jokapäiväinen auringonpaiste. Niin ettei tässä ole kyse vain siitä duunarista.
  5. Eihän tässä nyt mitään riitaa olekaan tarkoitus haastaa. Järjenkäyttöhän minä perään enkä riitaa. Tosin kyllä sitä riitaakin on vaan syntynyt ja ihan kovanlaisestikin, jos olet sattunut seuraamaan EU-budjetissa käytä keskustelua ja kädenvääntöä Ranskan ja Englannin kesken. Ihan tuo näyttää realismilta siinä valossa.

    Jokainen valtio voi haluta turvata kansallise´n elintarviketuotannon jatkumisen. Mutta kysymys onkin siitä, että missä laajuudessa. Kun vertaa esim. Ranskan ja Englannin maataloustuotannon volyymeja, laajuudet vaihtelevat huomattavan paljon. Ranska esim. tuottaa paljon yli oman tarpeensa. Meillä Suomessa on sentään päästy jo lähemmäs omavaraisuutta, mutta silti koko ajan on edelleen esiintynyt eri tuoteryhmissä ylituotantoa. Onneksi sentään on ennen EU-aikaa vallinneesta tuplaylituotannosta päästy eroon. Kalliiksihan se kyllä tuli.

    Aurinkoista Juhannusta sinnekin!
  6. Jos se on tuuleen huutelua, niin hyvinpä on tuuli kantanut, kun ihan Brittein saarilla saakka on kuulunut.

    Kuka tässä semmoisia on esittänyt, ettei kansalaisten elintarvikkeiden saantia haluttaisi turvata. Olet ilmeisesti nähnyt näkyjä tai vielä ihan unessa kun tuollaista höpiset.

    Katukiviä en aio opetella kehotuksestasi huolimatta syömään. Olen siinä kovin enakkoluuloinen. Maistuvatko ne sinusta niin hyviltä, että kannattaisi kokeilla. Tuleva Juhannuksena saata kyllä juoda esim. muutaman lasillisen viiniä, joka ei ole Suomessa tuotettua, kun täällä ei tietääkseni vielä viljellä viinirypäleitä. Mutta on se vaan kumma, että kaupan hyllyillä noita viinejä siitä huolimatta riittää ja valikoima joka vuosi senkun kasvaa. Että sellaisessa Pohjois-Koreassa sitä siltä osin elellään.

    Opetapa sinä joku viisaus siitä kansantaloudesta ja sen kiertokulusta. Voimme sitten oivalliseen tapaan tarkastella lähemmin näitä oppejasi yhdessä.
  7. Olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi puolueiden sijoittumisesta tuossa nelikentässä. Keskustan taipumus opportunistiseen politikointiin voi kuitenkin tuoda toisinaan yksittäisiä liikahduksia pitemmän ajan kokonaiskuvaan.
  8. Historiantuntemuksesi ei ulotu edes 1990-luvulle. Suomen EU-sopimuksen neuvotteli Esko Ahon hallitus. Keskeisenä ministerinä neuvotteluissa oli ulkoministeri Heikki Haavisto (KePu ja MTK) ja keskeisenä virkamiesvalmistelijoina Esa Härmälä (MTK) ja muistaakseni Paavo Mäkinen (MTK). Maatalouspykälien rustaamiseen osallistuivat pääasiallisesti kepulaiset ministerit ja virkamiehet. Esko Ahon hallituksessa toisena päähallituspuolueena oli Kokoomus. Paavo Lipponen ja SDP olivat tuolloin oppositiossa, joten heillä ei ollut käytännössä mitää valtaa tässä asiassa.

    Kepu ei vastustanut EU:hun liittymistä. Päinvastoin se päähallituspuolueena neuvotteli, esitteli ja osaltaan hyväksyi sopimuksen. Esko Aho ja ennen Haavistoa ulkoministeri ollut Paavo Väyrynen lobbasivat voimakkaasti sopimuksen hyväksymistä Kepun kentällä. Aho otti Väyrysen eron jälkeen Heikki Haaviston ulkoministeriksi, jotta varmistettiin MTK:n osallistuminen sopimuksen tekemiseen. Paavo Väyrynen käänsi takkinsa erottuaan hallituksesta, mikä ei Väyrysen kyseessä ollen tietysti ollut mikään yllätys.
  9. Ei siinä mitään kummallisia reunaehtoja tarvita, jos EU kokonaisuudessaan luopuu protektionismista. EU:ssa voi olla tietysti elintarvikehygieniaan ja ympäristöhaittojen minimoimiseen liittyvä sääntelyä.

    Jokainen valtio voi tuottaa tuotteita omilla tavoillaan. Jos jokin tapa on meidän mielestä esim. terveydellinen haitallinen, tämä tulee korjata ensisijaisesti yhteisellä sääntelyllä tai voi olla peruste vetää markkinoilta pois tällaiset tuotteet. Käsittääkseni elintarvikevalvonta on jo nykyisellään korkeatasoista.

    Työvoimahan voi nykyisin vapaasti liikkua EU:n alueella. Työsopimukset eivät rajoita markkinoita, vaan ovat osa sitä. Se on samanlainen markkinasopimus kuin esim. kuluttajan ja myyjän torilla, kun kauppa syntyy tai ei synny.
  10. En tiedä kenenkään Viljamin tasosta enkä vertaa itseäni muiden tasoihin. Pyrin vain siihen, etten madallu koskaan kepujen tasolle.

    Kertomuksesi paljastaa hyvin sen, kuinka huonolla tolalla maatalouden harjoittaminen on ollut ja on sekä Suomessa ja monessa muussakin maassa. Protektionismi johtaa juuri kuvaamaasi ylituotantoon ja sen mukaiseen kustannusten nousuun. Maksetaan aina vähintään tuplahintaa, kun tuotetaan tuplasti yli omankin tarpeen. Näin niitä ylijäämäeriä syntyy ja sitten juuri valtioiden tuella kaupitellaan toinen toisille. Hölmöläisten ja kepujen toimintaperiaate on juuri tällainen. Järjettömintä tilanne oli tietenkin Suomessa ennen EU-aikaa, joloin tuotimme kansallisesti selvästi yli oman tarpeen.

    Maataloudessa kannattaa tuottaa, kunhan protektionismista ensin luovutaan. Keput eivät ole olleet halukkaita ajamaan sellaista politiikkaa, missä siirryttäisiin kohti markkinaehtoista kannattavuutta. Vastaa nyt Oiva kerrankin siihen, miksi Keskusta ei tällaista, vaan aina vastustaa.

    En ole missään yhteydessä väittänyt, että köyhimmän kansanosan kuolleisuus alkoi vähetä. En tunne tällaista asiaa tarpeeksi, joten en ole sellaista väittänyt. Muistan kyllä tämmöisen keskustelun ja olen siinä yhteydessä saattanut sanoa, että työikäisten miesten itsemurhat ovat vähentyneet ja että sekä itseen ja muihin kohdistuvia väkivallantekoja on eniten siellä, missä on liikaväestöongelmia eli Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.
  11. Kyllä meillä Suomessa näitä sosiaalietuja on alettu voimakkaasti leikkaamaan jo Esko Ahon hallituksen aikana. Samaan aikaan kun muita sosiaalietuuksia alettiin leikata maataloustuet taisivat kaksinkertaistua, jos on uskominen Oiva Härköstä. Työttömät saavat tätä rahallista toimeentulitukiturvaa paljon vähemmän kuin maanviljelijät, joten tällaisessa leikkauksessa olisi oikeastaan kyse vain sosiaalietusuhteiden keskinäisistä tarkistuksista.

    Minulta on mennyt vähän ohi tämä, mutta milloin tällainen uutinen on tullut, että EU aikoo leikata maataloustukia suomalaisilta viljelijöiltä. Tähän saakka EU ainakin on kovin antelias näiden tukien suhteen suostuessaan jatkaan mm. kansallista 141-tukea, vaikka se sopimuksen mukaan oli tarkoitettu vain siirtymävaiheen tueksi ja alunperin sovittu siirtymävaihe on loppumassa. Kepun maatalousministeri Korkeaoja kyllä leikkasi sitten oma-aloitteisestikin tätä 142-tukea, mistä nousi kova äläkkä tuen saajien piirissä ja pulikommunisti Esko Seppästäkin huudettiin jo apuun.

    Tähän saakka siis ainoa kerta, jolloin maataloustukea ei ole korotettu vaan leikattu, on tämä ministeri Korkeaojan esittämä leikkaus.
  12. Maataloustuki on huomattavan paljon enemmän kuin mainitsemasi 0,82 miljardia euroa. EU-tuki on myös tätä maataloustukea ja jos emme sitä tarvitse, voimme neuvotella alennuksen EU-maksuihimme kuten Englanti on tehnyt. Kansallinen ja EU-tuki ovat yhtensä noin 1,8 miljardia euroa. Tämän lisäksi maatalous saa erilaista piilotukea. Tästä voi mainita maatalouden kesälomitusjärjestelmän ja sukupolvenvaihdosjärjestelyt. Maatalous aiheuttaa kaikki näitä suoria ja piilotukia enemmän kuitenkin kustannuksia siten, että maatalouden vuoksi erittäin haja-asutussa Suomessa tulee erilaisia infrastruktuurikustannuksia. Markkinaehtoisempi maatalous keskittyisi Suomessa sinne, missä viljelyolosuhteet ovat paremmat eli Etelä-Suomeen. Nyt tukia kylvetään pitkin Lapin perukoita, missä vain jäkälä häävisti kasvaa luonnon omissa oloissa.

    Maataloustukien vähentäminen ja lopettaminen eivät lopeta ruokahuoltomme tarvetta mihinkään. Ei se lopeta myöskään maaseutuelinkeinoja, jotka ovat pakon sanelimina osoittautuneet kannattaviksi silloin, kun tilat monipuolistavat tuotantoaan ja siirtyvät bulkkituotannosta erikoisosaamista vaativiin tuotteisiin. Matkailu, huvilaveistämöt, marjatilat, sienien hyödyntäminen ja valmistus jne. ovat elinkeinoja, joita ei ole tarvinnut tukea. TV:ssä esiteltiin kerran muistaakseni lohjalaista tilaa, joka oli vuosittaisen toimintansa taatakseen siirtynyt viljan viljelystä omenatilaksi, maaseutumatkailutilaksi ja metsänhoitotilaksi. Tämä monipuolisuus takasi tilan isännän mukaan hyvän kannattavuuden siihen nähden, että tila olisi jatkanut pelkkää bulkkituotantoa.

    Kun meillä on ruokahuolotarpeemme, ei sellaista työvoiman vähennystä tule kuin väität. Lisäksi tukia tulee vähentää suunnitellusti, jotta varataan riittävä siirtymäaika. Nythän kävi EU:hun liitytteässä niin, että siirryimme valtaisasta ylituotantoaikakaudesta omavaraisaikaan. Sitä ennen tuimme pahimmillaan kaksinkertaista ylituotanto maito- ja munatuotteissa ja muissakin tuoteryhmissä esiintyi ylituotantoa.

    Samalla logiikalla kuin kotimaisen maatalouden puolustajat voisi puolustaa myös kotimaista kutomoteollisuutta ja muita kuolleita teollisuuden aloja. Sellainen logiikka johtaisi siihen, että Suomi olisi kaikessa mahdollisessa vanhakantainen maatalous- ja savupiipputeollisuusvaltio. Ne jotka ovat pyristelleet eteenpäin, ovat havainneet esim. teknologiassa mahdollisuuksia ja satsanneet maatalouden sijaan siihen. Tällaisesta valmiudesta siirtyä aina kannattavampaa menestysvaltiot tunnetaan. Miksi siis pitäysyimme vanhassa ja kannattamattomassa emmekä suosisi kannattavuutta heti, kun siihen tulee tilaisuus.
  13. Ensinnäkään en kannata mitään rahataloutta. Itsekin taidat sanoa, että näytän enemmän uskovan siihen, että talous on jotain muuta kuin rahataloutta, ensisijaisesti. Rahatalouden piirissä on epäilemättä paljon rahaa, joka ei ohjaudu reaalitalouteen tai ei ole sinne ainakaan vähään aikaan ohjautunut. Kuinka paljon tällaista rahaa on koko massasta, en osaa sanoa. On kuitenkin huomattava, että nykyisin raha pyörii hurjaa vauhtia minuttirahana erilaisissa spekulatiivisissa operaatioissa, joten siinä on aika paljon harhaakin, kun se on sitä samaa rahaa, jota pyöritetään vinhaa vauhtia. Mutta on kyllä totta, että tallainen raha on joskus heiluttanut jopa valtioiden talouksia esim. Soroksen operaatioissa. Mutta, niin kuin sanottu, minun ihailemani markkinatalous ei ole kuvaamaasi rahataloutta. Ja uskon edelleen, että on muutakin kuin tätä rahanpyöritystä.

    Sanot, että taloususkonto pririsoi rahatalouden aina ennen reaalitodellisuutta ja elämän reaalisia ongelmia. Tähän minun on hieman vaikea kommnetoida sen takia, että puhut tästä rahataloudesta, jonka näet ja koet jonkun muun talouden yläpuoliseksi voittamassa olevaksi voimaksi. Sen takia, etten itse ole tästä varma, joudun palaamaan menneeseen, jo tapahtuneeseen.

    Otetaan esimerkiksi vaikka ihmisten sairaudet, erilaiset taudit ja niiden ennaltaehkäisy. Nämä ovat epäilemättä niitä tosielämän reaalisi ongelmia. Minun arvioni on se, että ilman markkinatalouden rahanahneutta sairaanhoittilanne olisi paljon huonompi kuin se on nyt. Teknologia on tullut myös sairaaloihin ja lääketiede on nykyisin suoranaista insinööritiedettä. Ilman markkinataloutta tuskin niitä keksintöjä, joita on keksitty, olisi kehitetty. Kaikki rahavirrat olisivat pienempiä ja kaikki investoinnit vähäisempiä, mikä - luulen - vaikuttaisi myös reaalielämän ongelmiin huonontavasti. Tässä suhteessa voi verrata vaikkapa useimpia Afrikan valtioita kehittyneisiin maihin. Siellä Afrikassa nyt on kai sentään aika kauan eletty muussa kuin rahatalouden huumassa.

    Sitten toivon, ette keksisi enää panna minun mielipiteikseni sellaista, mikä on vain sinun omien päätelmien tulosta. En ole nimittäin sanallakaan puhunut esimerkiksi rahatalouden siunauksellisuudesta. Kun puhun markkinataloudesta, sinä käännät asian rahatalouden kannatukseksi, kun se sinusta on yksi ja sama asia. Myös kerrot minun olevan uus-liberalististen talousoppien palvoja. Tällainen mielipide kertoo hyvin valikoituneesta tavasta lukea ja ymmärtää toisten kirjoituksia. Se jo vähän panee epäilemään, että miten mahdat onnistua kaikessa muussa tulkinnassasi, kun minun kohdalla psykologisoit mitä kummallisempia ppätelmoä. Edelleen väität, että puheeni sävy, on sellainen, että Arbeit macht frei pätee köyhien kohdalla ja syy köyhyyteen on köyhän laiskuudessa. Kun en ole missään tuollaista sanonut, niin kierrät sen väittämällä, että sävy on sellainen. Jos itse käyttäisin tuollaista epäasiallista vihjailua, voisin sanoa, että sinun sävysi on tyypillistä kommaripropangandaa, joka riittäisi suurimmalle osalle lokeroimaan sinut ja sanottavasi arvon.

    Sitten en kyllä käsitä oikein sitä, mistä kumman mustasta aukosta asiat syntyvät, jos niillä ei ole kausaalisia syy-seuraussuhteita. Minun historiantietämykseni lukee nykyisen markkinatalouden synnyn ratkaisevat hetket siihen, kun keksittiin keksintöjä, jotka mahdollistivat tavaroiden massatuotannon. Tätä vaihetta kutsutaan industrialismin ajaksi. Vähitellen ihmiset havaitsivat, että tämän massatuotannon tuotteet helpottavat heidän elämäänsä. Autolla pääsee nopeammin kuin hevosella paikasta toiseen, koneet saadaan tekemään työtä lihasvoiman puolesta, pesukoneella pyykinpesu on mukavampaa kuin nyrkkipyykkääminen jne. Eivätkö nämä keskinnöt ja niiden seuraukset ole sinusta lainkaan historiaa. Minun esittämäni markkintalous on sitä, että kun naapurikin huomasi pesukoneen erinomaisuuden, hänelle tuli halu hankkia sellainen helpottamaan jokapäiväsitä elämää.

    Mutta kirjoituksesi sisältää paljon sellaista, jota luen mielelläni. Yritän olla avoin erilaisille käsityksille ja tiedoille.
  14. Kirjoitat ihan viisaasti, mutta ei sinultakaan oikein tunnu löytyvän lääkkeitä nykymenon kääntämiseen. Olenkin haistavani mielipiteissäsi kitkerän todellisuuden ja tuon todellisuuden muuttamiseen pyrkivän illuusion syvän kuilun. Eli tulemme vähän siihenkin kysymykseen, mikä on realistista ja mikä ei.

    Markkinatalous ohjaa maailmaa globaalisti aina vaan enemmän. Se tuottaa tavaroita ja palveluja siksi(kin), että niillä on kysyntää. Jokin mekanismi saa ihmiset haluamaan näitä tavaroita ja palveluja eli taloustermein materiaaalista lisäarvoa elämälleen. Markkinatalous pyrkii myös etsimään tehokkaimman tavan tuottaa tuota materiaa niin, että tarjonta ja kysyntä kohtaisivat optimaalilla tavalla. Markkinatalous ei kysy sitä, tarvitaanko noita kaikkia tavaroita.

    Markkinatalous tarvitsee kysyntää tuottamilleen tavaroilla. Ilman tätä ei ole mitään taloutta. Sen vuoksi rahatous-käsitteesi on minusta melkoisen yliampuva. Ei raha tai spekulatiiviset odotusarvot kaupan kohteena ole riippumattomia reaalitaloudesta. Kun jokin pörssosake nousee tai notkahtaa, kyse voi olla aluksi odotusarvoista, mutta lopulta kuitenkin kylmät reaaliset luvut ratkaisevat. Jos yritys ei saa tuotteitaan kaupaksi, se ei kauan elä pelkillä odostusarvoilla.

    Talouden globalisoituminen on kyllä muutamassa tilannetta. Työvoiman määrä kasvaa rajusti, kun kiinat ja intiat antavat porukkansa suuryritysten käyttöön. Tämä johtaa taloudelliseen uusjakoon, joka heiluttaa mm. Euroopan korkean elintason valtioita. Uusjaossa suuryritysten voidaan tietysti ajatella hyötyvän, mutta asia ei ole näin yksinkertainen. Kyllä nämä suuryritykset tuottavat ihan oikeita tavaroita ja siitä nepyrkivät saamaan tulonsa, ei halvasta työvoimasta. Jos tuote ei mene kaupaksi, niin se ei mene. Tuotteen hintakin nimittäin pitää pudottaa niin alas, että ihmisillä on varaa se ostaa. Ja esim. Euroopan kansalaisten ostovoima vähenee, jos työpaikat karkaavat Kiinaan. Kukas silloin niitä tuotteita ostaa. Tässä yhtälössä on siten useampia tekijöitä vaikuttamassa samanaikaisesti. Olen käyttänyt autotehtailija Fordia tästä esimerkkinä. Hän tuplasi työntekijöidensä palkat, jotta näillä olisi varaa ostaa Fordeja ja siitä alkoi tämän autokaupaupan menestystarina.

    Ihmisten materiaaliset tarpeet ovat myös avainasemassa siinä, millainen maailma on. Jos materian kysyntä vähenee ja valikoituu, ko elämämisen strategia voi olla toisenlainen ja paljon mielenkiintoisempi. Tämä on ajankäyttökysymyskin. Haluavatko ihmiset osallistua jonninjoutavien tavaroiden tuottamiseen suuren osan elämästään, vai viettää elämäänsä ja tyytyä vähempään kulutukseen. Tästä ei ole oikein merkkejä näkynyt, vaan ihmisten tavarakasat senkun kasvavat.

    Jos meille riittäisi pääosin ruoka ja lämpö, ja voisimme koko kansa tysökennellä vain maataloudessa. Silloin olisi järkevä pitää kiinni omavaraisesta maataloustuotannosta. Mutta elämämme maailmassa, jos tavaratuotanto on eriytynyt ja se on eriytynyt paljolti taloudellisen kannattavuuden mukaan. Öljyä tuotetaan Lähi-idässä, vaikka sitä on kyllä muuallakin. Sen tuottaminen on kuitenkin Lähi-idässä kaikkein kannattavinta.

    Perusongelmana tässä esityksessä näen sen, ettet kerro selvästi, mikä on vaihtoehto. Puhut epämääräisesti rahataloudesta kertomatta, millaisin keinoin sitä oikein voi vastustaa. Minusta on kovin naivia väittää, että sitä voitaisiin vastustaa maataloustukiaisilla sen takia, että tämä muka on reaalitalouden viimeinen linnake. Yhtä hyvin voisimme sitten tukea myös omaa kutomoteollisuutta, että saisimme kriisiaikoinakin vaatetta päällemme.

    Yksikään puolue ei ole ilmoittanut vastustamaan mainitsemaasi rahataloutta niin, että se olisi politiikan ydinsisältö, joka on tuotu selkeästi esille. Vasemmistoliitolla on ehkä politiikassaan eniten tämänkaltaisia painotuksia ja joillakin muilla ikään kuin markkinataloudesta vapaita vyöhykkeitä (maatalous, ympäristö). Kaikki kolme suurinta puoluettamme kannattaa markkinataloutta ja varsinkin Kokoomus edelleen käyttää sitä argumentointia, mitä kutsut mennen maailman retoriikaksi. Ovatko puolueemme siis todella näin paljon pihalla todellisuudesta, kun eivät oikein millään tavalla tahdo tunnistaa ja tunnustaa tätä esittämääsi perusongelmaa?

    Siihen nähden, minkälaisia surkeuden kuvia maalailet, yhteiskuntamme tuntuu edelleen pyörivän melko tasaisen hyvin. Ei ole havaittavissa minkäänlaista poliittista liikehdintää, mikä heijastaisi suurten ongelmien olemassaoloa ja tyytymättömyyttä. Tässäkään sinun reaalimaailmasi ei oikein kohtaa muiden reaalimaailmaa. Tutkit lukujen muutoksia, joiden muutosten suuruu on tilastollisesti selittävissä jopa normaalilla satunnaisvaihtelulla.
  15. Yrittäisit muistaa vielä kertoa lukijoille, että olet koko lailla keskiverto-keskustalainen ja että tällaisia on muitakin. Ja että olet puolueesi jäsen ja menestyneisyydestään tunnettu kunnallisvaaliehdokas Meinaan vaan, että hyvä mainos jouduttaa aina hyvää asiaa. Tiedät kyllä mitä. Tai ainakin muut tietävät.
  16. Vedä vähän lisää sitä lasolia, niin pääset hämärän rajamailta täyteen uneen. Siinä tilassa olet yhteiskunnan kannalta kaikkein hyödyllisin.

    Minä en ole mikään Korhonen, joka jaksaisi tämän enempää uhrata aikaansa antaakseen ohjeita kaiken maailman höyrypäille. Asiantuntijat ovat sitä varten ja huomenna on varmaan vastaanottaikoja vapaana.
  17. En oikein ymmärrä, miten olet tällaisen erottelijan ottanut, kun Suomessa on varsin vahva yksityisomistuksen suoja eikä yksikään puolue mitättömiä kommunistiryhmittymiä lukuunottamatta ole vaatinut yksityisomaisuuden kansallistamista.

    Puuttumiset yksityisomistukseen tulevat kysymykseen lähinnä silloin, kun yhteiskunta pakkolunastaa joitain alueita tarpeitaan varten kuten tiestön rakentamiseen. Näissäkin tapauksessa maanomistaja saa täyden korvauksen.

    Jos tällä mittarilla erotellaan esim. eduskuntapuoluita, niin minusta tulos on 200-0 eduskunnan paikkajaolla mitattuna.
  18. Näistä ytimistä sinulla on ennakkoluuloinen käsitys. Ja samalla väärä käsitys. Ei Ranska ole sama asia kuin jokin ydin.
  19. Kannatan ideaasi. Se ilmeisesti kuitenkin edllyttää ensin maatalouden tukemisen lopettamista. Suomi voisi käyttää palautettavan rahan esim. tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
  20. Onhan se pakko. Tunnen sen ihan kansalaisvelvollisuudeksi, silloin kun osallistun keskusteluun. Muuten minulle tulee huono omatunto siitä, etten ole tehnyt osaani kansalaisten parhaaksi. Ja laiminlyönnistä taas seuraa vaikka minkälaisia neurooseja kuten hyvin psykologiaa tuntevana tiedät.

    Mutta jos psykoligian taitosi hyvät ehkä ovatkin, luetun ymmärtäminen ei ole parhaita puoliasi. Oikein tarkistin mitä oli kirjoittanut. En huomannut mitenkään puuttuvan markkinatalouteen yleensä, vaan ainoastaan EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan, joka on mätä.

    Maatalouden osalta olen ilmoittanut päämäärän. Maatalousprotektionismia tulee vähin erin purkaa, jotta päästään ylituotannosta ja maatalouden kokonaiskustannukset alenevat. Keinoja on monenlaisia. Niitä ovat esimerkiksi suojatullien poisto, tukiaisten poisto, kiintiöjärjestelmien poisto, piilotukien poisto, itsenäiseen maatalousyrittäjyyteen kannustaminen ja kouluttaminen. Ympäristöstä ja turvallisuudesta eli esim. ihmisten terveydestä on tässä yhteydessä tietysti huolehdittava, vaikka se lisäisi lyhyen aikavälin kustannuksia.

    Britannia ei ole minulle minkäänlainen ihastuksen kohde. Thatcher ja Blair edustavat sitä paitsi poliitikkoina aivan eri ryhmiä. En minä mikään Blairinkään ihailija ole, mutta maatalouspolitiikan kyseenalaistajana arvostan häntä kyllä.

    Jos väestön köyhimmän kymmenesosan keskimääräinen elinikä kääntyi Lipposen hallituksen aikana laskuun, mitä en tietysti epäile kun niin sanot, niin mistä pitää syytä hakea. Useinhan on niin, etteivät ihmiset ala tuosta vaan kupsahdella jonkin hallituksen aikana, ellei hallitus ammututa ihmisiä. Jos elinikä alenee Lipposen hallituksen aikana, syitä tällaiseen voi silloin todennäköisemmin hakea esim. siltä ajalta, kun oli edellinen hallitus. Huonojen päätös seuraukset kun tuppaavat työntämään ihmisiä hautaan viiveellä. Olikohan se tämä Ahon hallitus, kun oli ennen Lipposta. Miten sinä sen muistat?
    21. 1270 / 1276
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt