Maatalouden kalleus ja kannattamattomuus

...kohta edullisesti saamme.

Jälkiruuaksi voi nautiskella soittoääniä.

Jos se on tuuleen huutelua, niin hyvinpä on tuuli kantanut, kun ihan Brittein saarilla saakka on kuulunut.

Kuka tässä semmoisia on esittänyt, ettei kansalaisten elintarvikkeiden saantia haluttaisi turvata. Olet ilmeisesti nähnyt näkyjä tai vielä ihan unessa kun tuollaista höpiset.

Katukiviä en aio opetella kehotuksestasi huolimatta syömään. Olen siinä kovin enakkoluuloinen. Maistuvatko ne sinusta niin hyviltä, että kannattaisi kokeilla. Tuleva Juhannuksena saata kyllä juoda esim. muutaman lasillisen viiniä, joka ei ole Suomessa tuotettua, kun täällä ei tietääkseni vielä viljellä viinirypäleitä. Mutta on se vaan kumma, että kaupan hyllyillä noita viinejä siitä huolimatta riittää ja valikoima joka vuosi senkun kasvaa. Että sellaisessa Pohjois-Koreassa sitä siltä osin elellään.

Opetapa sinä joku viisaus siitä kansantaloudesta ja sen kiertokulusta. Voimme sitten oivalliseen tapaan tarkastella lähemmin näitä oppejasi yhdessä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jos se on tuuleen huutelua, niin hyvinpä on tuuli kantanut, kun ihan Brittein saarilla saakka on kuulunut.

Kuka tässä semmoisia on esittänyt, ettei kansalaisten elintarvikkeiden saantia haluttaisi turvata. Olet ilmeisesti nähnyt näkyjä tai vielä ihan unessa kun tuollaista höpiset.

Katukiviä en aio opetella kehotuksestasi huolimatta syömään. Olen siinä kovin enakkoluuloinen. Maistuvatko ne sinusta niin hyviltä, että kannattaisi kokeilla. Tuleva Juhannuksena saata kyllä juoda esim. muutaman lasillisen viiniä, joka ei ole Suomessa tuotettua, kun täällä ei tietääkseni vielä viljellä viinirypäleitä. Mutta on se vaan kumma, että kaupan hyllyillä noita viinejä siitä huolimatta riittää ja valikoima joka vuosi senkun kasvaa. Että sellaisessa Pohjois-Koreassa sitä siltä osin elellään.

Opetapa sinä joku viisaus siitä kansantaloudesta ja sen kiertokulusta. Voimme sitten oivalliseen tapaan tarkastella lähemmin näitä oppejasi yhdessä.

Lue lisää

Paavo Väyrynen Keminmaalta tekee viiniä omassa Pohjanrannassa on kuulemma hyvää käyppä maistamassa kun tuntuu olevan sinun leipälaji.

Eihän tässä nyt mitään riitaa olekaan tarkoitus haastaa. Järjenkäyttöhän minä perään enkä riitaa. Tosin kyllä sitä riitaakin on vaan syntynyt ja ihan kovanlaisestikin, jos olet sattunut seuraamaan EU-budjetissa käytä keskustelua ja kädenvääntöä Ranskan ja Englannin kesken. Ihan tuo näyttää realismilta siinä valossa.

Jokainen valtio voi haluta turvata kansallise´n elintarviketuotannon jatkumisen. Mutta kysymys onkin siitä, että missä laajuudessa. Kun vertaa esim. Ranskan ja Englannin maataloustuotannon volyymeja, laajuudet vaihtelevat huomattavan paljon. Ranska esim. tuottaa paljon yli oman tarpeensa. Meillä Suomessa on sentään päästy jo lähemmäs omavaraisuutta, mutta silti koko ajan on edelleen esiintynyt eri tuoteryhmissä ylituotantoa. Onneksi sentään on ennen EU-aikaa vallinneesta tuplaylituotannosta päästy eroon. Kalliiksihan se kyllä tuli.

Aurinkoista Juhannusta sinnekin!

Mielipidepankki kirjoitti:

Eihän tässä nyt mitään riitaa olekaan tarkoitus haastaa. Järjenkäyttöhän minä perään enkä riitaa. Tosin kyllä sitä riitaakin on vaan syntynyt ja ihan kovanlaisestikin, jos olet sattunut seuraamaan EU-budjetissa käytä keskustelua ja kädenvääntöä Ranskan ja Englannin kesken. Ihan tuo näyttää realismilta siinä valossa.

Jokainen valtio voi haluta turvata kansallise´n elintarviketuotannon jatkumisen. Mutta kysymys onkin siitä, että missä laajuudessa. Kun vertaa esim. Ranskan ja Englannin maataloustuotannon volyymeja, laajuudet vaihtelevat huomattavan paljon. Ranska esim. tuottaa paljon yli oman tarpeensa. Meillä Suomessa on sentään päästy jo lähemmäs omavaraisuutta, mutta silti koko ajan on edelleen esiintynyt eri tuoteryhmissä ylituotantoa. Onneksi sentään on ennen EU-aikaa vallinneesta tuplaylituotannosta päästy eroon. Kalliiksihan se kyllä tuli.

Aurinkoista Juhannusta sinnekin!

Lue lisää

oli tupla ylituotanto?

missä elintarvikkeessa kirjoitti:

oli tupla ylituotanto?

Kananmunatuotannon omavaraisuus oli vielä 1980-luvulla kaksi kolmasosaa yli sen mitä syötiin. 70-lukuja minulle ei ole käytössä nin, että voisin nopeasti tarkistaa, mutta muistikuvieni mukaan tilanne oli pahimmallaan juuri 70-luvulla. Sen lisäksi on huomioitava, että kananmunien kulutus kasvoi voimakkaan markkinoinnin myötä. Rasvojen kulutus taas pysystettiin korkeana hintapolitiikan avulla, kun vähärasvaisemman maidon hinta oli jopa korkeampi kuin rasvaisen. Jossain vaiheessa markkinoille tulleen kurrin hinta oli eri maitolaaduista jopa korkein.

Tällä "mene munalla töihin" ja rasvapitoisten elintarvikkeiden kulutussuosimisella saatiin suomalaisten verisuoni- ja sepelvaltimotaudit lisääntymään ja kolesteroliarvot pysymään korkeina. Kaikkihan me kai muistamme vielä Puskan Pohjois-Karjala-projektit, joilla tilannetta sitten yritettiin parantaa, kun ensin oli syöty ylen kyllin.

Saattaa tietysti olla, että tuossa hieman liioittelin eli että ehkä jäätiin vähän alle tuon tuplankin. Mutta jos 50 %:n ylituotanto tarkoitti sitä Jope Ruonasuun vaatemainokseen liittyvää oivallusta, että "osta kaksi, maksa kolme".

missä elintarvikkeessa kirjoitti:

oli tupla ylituotanto?

...

Mielipidepankki kirjoitti:

Kananmunatuotannon omavaraisuus oli vielä 1980-luvulla kaksi kolmasosaa yli sen mitä syötiin. 70-lukuja minulle ei ole käytössä nin, että voisin nopeasti tarkistaa, mutta muistikuvieni mukaan tilanne oli pahimmallaan juuri 70-luvulla. Sen lisäksi on huomioitava, että kananmunien kulutus kasvoi voimakkaan markkinoinnin myötä. Rasvojen kulutus taas pysystettiin korkeana hintapolitiikan avulla, kun vähärasvaisemman maidon hinta oli jopa korkeampi kuin rasvaisen. Jossain vaiheessa markkinoille tulleen kurrin hinta oli eri maitolaaduista jopa korkein.

Tällä "mene munalla töihin" ja rasvapitoisten elintarvikkeiden kulutussuosimisella saatiin suomalaisten verisuoni- ja sepelvaltimotaudit lisääntymään ja kolesteroliarvot pysymään korkeina. Kaikkihan me kai muistamme vielä Puskan Pohjois-Karjala-projektit, joilla tilannetta sitten yritettiin parantaa, kun ensin oli syöty ylen kyllin.

Saattaa tietysti olla, että tuossa hieman liioittelin eli että ehkä jäätiin vähän alle tuon tuplankin. Mutta jos 50 %:n ylituotanto tarkoitti sitä Jope Ruonasuun vaatemainokseen liittyvää oivallusta, että "osta kaksi, maksa kolme".

Lue lisää

jonkin verran jää tuosta tuplasta.
Naudan lihan osalta ollaan pian tilanteessa jossa omavaraisuus laskee 50%



>vähärasvaisemman maidon hinta oli jopa korkeampi kuin rasvaisen. Jossain vaiheessa markkinoille tulleen kurrin hinta oli eri maitolaaduista jopa korkein.< syy tuotantokustannukset

>Tällä "mene munalla töihin" ja rasvapitoisten elintarvikkeiden kulutussuosimisella saatiin suomalaisten verisuoni- ja sepelvaltimotaudit lisääntymään ja kolesteroliarvot pysymään korkeina. Kaikkihan me kai muistamme vielä Puskan Pohjois-Karjala-projektit, joilla tilannetta sitten yritettiin parantaa, kun ensin oli syöty ylen kyllin.<
Kaikki liika on pahasta, nykyään koululaiset syövät mielummin karkkeja ja cola kuin kouluntarjoamaa ateriaa, terveellistä? laihduttavaa?

vuonna 1984 166% kirjoitti:

jonkin verran jää tuosta tuplasta.
Naudan lihan osalta ollaan pian tilanteessa jossa omavaraisuus laskee 50%



>vähärasvaisemman maidon hinta oli jopa korkeampi kuin rasvaisen. Jossain vaiheessa markkinoille tulleen kurrin hinta oli eri maitolaaduista jopa korkein.< syy tuotantokustannukset

>Tällä "mene munalla töihin" ja rasvapitoisten elintarvikkeiden kulutussuosimisella saatiin suomalaisten verisuoni- ja sepelvaltimotaudit lisääntymään ja kolesteroliarvot pysymään korkeina. Kaikkihan me kai muistamme vielä Puskan Pohjois-Karjala-projektit, joilla tilannetta sitten yritettiin parantaa, kun ensin oli syöty ylen kyllin.<
Kaikki liika on pahasta, nykyään koululaiset syövät mielummin karkkeja ja cola kuin kouluntarjoamaa ateriaa, terveellistä? laihduttavaa?

Lue lisää

Joo 66 % vuonna 1984 eli juuri tämä osta kaksi maksa kolme. 1970-luvun tilastoja ei ole ilmeisesti kehdattu silloin julkaista, kun en niitä löytänyt.

Mielipidepankki kirjoitti:

Joo 66 % vuonna 1984 eli juuri tämä osta kaksi maksa kolme. 1970-luvun tilastoja ei ole ilmeisesti kehdattu silloin julkaista, kun en niitä löytänyt.

...

saada ruokansa lähes ilmaiseksi, vaikka sen palkka on hilattu pilviin. Ja lisää vaaditaan.

viljelijä evp kirjoitti:

saada ruokansa lähes ilmaiseksi, vaikka sen palkka on hilattu pilviin. Ja lisää vaaditaan.

Huomioisi on hyvä sen takia, että siinä on ennakkoluuloisesti oletettu asioita ja samalla jätety huomiotta tärkeimmät vaikutukset.

Duunarin ei pidä saada ruokaansa ilmaiseksi, vaan edullisimpaan mahdolliseen hintaan suhteessa lajiin ja laatuun. Aivan kuten muutkin tuotteet. Esim. erilaisia teknisiä laitteita arvioidaan eri alan lehdissä ja niille annetaan sitten pisteytys hinta/laatu-suhteen mukaan. Kuluttaja päättää sitten mm. tämän mukaan, ostaako tuotteen, keneltä ja mihin hintaan vai jättääkö ostamatta. Suomessa kuluttaja on joutunut maksamaan kalliimman hinnan ruuasta mm. sen takia, että ruokaa on tuotettu yli tarpeen. Tämä todellinen roskaruokakin joudutaan kuitenkin muodossa tai toisessa maksamaan.

Ruuan hinta ei ole yhdentekevä asia. Se ei tyhjenny vain siihen, mitä jonkun duunarin jokapäiväinen ruoka maksaa. Otan yhden esimerkin vaikutusketjusta, missäruuan hinnan kalleus merkitsee myös maaseutuyrittäjälle oman oksan sahaamista.

Kun Suomessa ruoka ja majoituskulut ovat bensan ohella kallita, suomalainen ja ulkomaalainen valitsevat yhä useammin lomansa matkailukohteet muualta kuin Suomesta. Kalliiksi mielletty maa ei houkuttele parhaalla mahdollisella tavalla matkailijoita. Ja tämä ettei houkuttele kostautuu nimenomaan maaseudulla, joka tarvitsi kipeästi ulkopuolelta tuotua rahaa. Esim. nelihenkisen perheen ruokailukulut päivässä ovat helposti 80 euroa päivässä, jos syö kahdesti ja vielä kahvit ja muut virvokkeet päälle. Viikossa kertyy helposti majoitus- ja ruokakuluja niin paljon, että esimerkkiperhe olisi komeasti lentänyt viikon lomalle johonkin etelän lomakohteeseen, jossa taataan kaiken lisäksi jokapäiväinen auringonpaiste. Niin ettei tässä ole kyse vain siitä duunarista.

Mielipidepankki kirjoitti:

Huomioisi on hyvä sen takia, että siinä on ennakkoluuloisesti oletettu asioita ja samalla jätety huomiotta tärkeimmät vaikutukset.

Duunarin ei pidä saada ruokaansa ilmaiseksi, vaan edullisimpaan mahdolliseen hintaan suhteessa lajiin ja laatuun. Aivan kuten muutkin tuotteet. Esim. erilaisia teknisiä laitteita arvioidaan eri alan lehdissä ja niille annetaan sitten pisteytys hinta/laatu-suhteen mukaan. Kuluttaja päättää sitten mm. tämän mukaan, ostaako tuotteen, keneltä ja mihin hintaan vai jättääkö ostamatta. Suomessa kuluttaja on joutunut maksamaan kalliimman hinnan ruuasta mm. sen takia, että ruokaa on tuotettu yli tarpeen. Tämä todellinen roskaruokakin joudutaan kuitenkin muodossa tai toisessa maksamaan.

Ruuan hinta ei ole yhdentekevä asia. Se ei tyhjenny vain siihen, mitä jonkun duunarin jokapäiväinen ruoka maksaa. Otan yhden esimerkin vaikutusketjusta, missäruuan hinnan kalleus merkitsee myös maaseutuyrittäjälle oman oksan sahaamista.

Kun Suomessa ruoka ja majoituskulut ovat bensan ohella kallita, suomalainen ja ulkomaalainen valitsevat yhä useammin lomansa matkailukohteet muualta kuin Suomesta. Kalliiksi mielletty maa ei houkuttele parhaalla mahdollisella tavalla matkailijoita. Ja tämä ettei houkuttele kostautuu nimenomaan maaseudulla, joka tarvitsi kipeästi ulkopuolelta tuotua rahaa. Esim. nelihenkisen perheen ruokailukulut päivässä ovat helposti 80 euroa päivässä, jos syö kahdesti ja vielä kahvit ja muut virvokkeet päälle. Viikossa kertyy helposti majoitus- ja ruokakuluja niin paljon, että esimerkkiperhe olisi komeasti lentänyt viikon lomalle johonkin etelän lomakohteeseen, jossa taataan kaiken lisäksi jokapäiväinen auringonpaiste. Niin ettei tässä ole kyse vain siitä duunarista.

Lue lisää

Nelihenkisellä perheellämme on suunnilleen tuo 80 euroa viikossa käytettävissä ruokaostoksiin. On juotu kahvitkin, ja kaikki. Kahvi on kyllä aika kallista. Sen hintaan kuulemma vaikuttavat markkinatalouden keinottelijat enemmän kuin satojen vaihtelut siellä missä kahvi kasvaa.

perheemme kirjoitti:

Nelihenkisellä perheellämme on suunnilleen tuo 80 euroa viikossa käytettävissä ruokaostoksiin. On juotu kahvitkin, ja kaikki. Kahvi on kyllä aika kallista. Sen hintaan kuulemma vaikuttavat markkinatalouden keinottelijat enemmän kuin satojen vaihtelut siellä missä kahvi kasvaa.

Lue lisää

Varmaankin tuo 80 euroa voi riittää viikossakin varsinkin, jos ostaa ruokansa Lidlistä tai muusta halparuokaketjusta ja valmistaa sen itse. Matkailija haluaa kuitenkin usein syödä valmiissa pöydässä, jos ei ole ruuantekovälineitä mukana. Minä puhuinkin tällaisen matkailun edistämis- ja estämistavoista.

Kahvin hinta on omien havaintojeni mukaan pysynyt pitkään samalla tasolle, joka on nimellishinnaltaan jopa alhaisempaa kuin joskus vuosia sitten, jolloin kahvipaketti maksoi noin 20 mk. Nyt sen kai sai melkein aina alle tuon hinnan. Maailmanmarkkinahinnalla tuotetun kahvin suhteellinen hinta on tietysti noussut, mutta se johtuu siitä, että muiden elintervikkeiden hinta on laskenut, kun olemme siirtyneet suljetusta taloudesta vähemmän säänneltyyn. Mistä olet muuten kuullut, että keinottelu vaikuttaisi enemmän kahvin hintaan kuin satojen vaihtelut? Lähdetieto kertoo usein paljon. Jos lähteenä on esim. Tiedonantaja, voimme kukin arvioida sitten tavallamme tiedon luotettavuutta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Varmaankin tuo 80 euroa voi riittää viikossakin varsinkin, jos ostaa ruokansa Lidlistä tai muusta halparuokaketjusta ja valmistaa sen itse. Matkailija haluaa kuitenkin usein syödä valmiissa pöydässä, jos ei ole ruuantekovälineitä mukana. Minä puhuinkin tällaisen matkailun edistämis- ja estämistavoista.

Kahvin hinta on omien havaintojeni mukaan pysynyt pitkään samalla tasolle, joka on nimellishinnaltaan jopa alhaisempaa kuin joskus vuosia sitten, jolloin kahvipaketti maksoi noin 20 mk. Nyt sen kai sai melkein aina alle tuon hinnan. Maailmanmarkkinahinnalla tuotetun kahvin suhteellinen hinta on tietysti noussut, mutta se johtuu siitä, että muiden elintervikkeiden hinta on laskenut, kun olemme siirtyneet suljetusta taloudesta vähemmän säänneltyyn. Mistä olet muuten kuullut, että keinottelu vaikuttaisi enemmän kahvin hintaan kuin satojen vaihtelut? Lähdetieto kertoo usein paljon. Jos lähteenä on esim. Tiedonantaja, voimme kukin arvioida sitten tavallamme tiedon luotettavuutta.

Lue lisää

>> Minä puhuinkin... matkailun edistämis- ja estämistavoista

Ai jaa. Minä kun luulin, että puhuit ruuan hinnasta. Mistä lienenkin saanut sellaisen harhakäsityksen. Sorry.

>> Kahvin hinta on omien havaintojeni mukaan pysynyt pitkään samalla tasolle

Jaaha. Tässä herra Ankara Lähdekritiikki tutkailee omia havaintojaan...

>> Mistä olet muuten kuullut, että keinottelu vaikuttaisi enemmän kahvin hintaan kuin satojen vaihtelut?

Krröhömmm. Tuota, olen lukenut sen noin äkkipäätä arvioiden ainakin kahdestakymmenestä globaalitaloutta käsittelevästä teoksesta. Mutta olen lukenut sen myös Helsingin Sanomista. Se kai on se tietolähde, joka täyttää sinun lähdekritiikkisi korkeat vaatimukset.


Kirjoitelmasi ovat muuten täydellisesti tulkittavissa, jos kuvittelemme että edustat puhdasta rahataloudellisen keinottelijan näkökulmaa. Johdannaismarkkinoilla ostetaan ja myydään paljon optioita vuotuisista sadoista, ja tietenkin tuollaisen keinottelijan toiminnan esteenä on valtion subventoima maatalous. Siitähän pitäisi päästä irti ja antaa hintojen muodostua vapaasti (lue: keinottelun määrääminä). Jos markkinoiden annettaisiin "vapaasti" määrätä maataloustuotteiden hinnat, päästäisiin sekä ylituotannosta että luotaisiin ihanteelliset olosuhteet johdannaiskeinotteluille. Vau.

Ja eikös se sitten myös kävisi niin että lidlkansan keskimääräinen elinikä yhä alenisi. Ja päästäisiin köyhistä, joita ei rikkailla kuitenkaan ole varaa elättää, kun kilpailu on niin kovaa ja rahaa ei yksinkertaisesti ole. Meidän on vihdoin tajuttava realiteetit. Köyhien ihmisten eliminoiminen toki tapahtuu markkinatalouden lainalaisuuksien nimissä, eikä se ole kenenkään pahaa tahtoa. No ei ainakaan minun. Minä en ole ääneen sanonut että köyhät pitäisi hävittää maailmasta, olen puhunut vain markkinoista, mikä on ihan eri asia.

panna riittämään kirjoitti:

>> Minä puhuinkin... matkailun edistämis- ja estämistavoista

Ai jaa. Minä kun luulin, että puhuit ruuan hinnasta. Mistä lienenkin saanut sellaisen harhakäsityksen. Sorry.

>> Kahvin hinta on omien havaintojeni mukaan pysynyt pitkään samalla tasolle

Jaaha. Tässä herra Ankara Lähdekritiikki tutkailee omia havaintojaan...

>> Mistä olet muuten kuullut, että keinottelu vaikuttaisi enemmän kahvin hintaan kuin satojen vaihtelut?

Krröhömmm. Tuota, olen lukenut sen noin äkkipäätä arvioiden ainakin kahdestakymmenestä globaalitaloutta käsittelevästä teoksesta. Mutta olen lukenut sen myös Helsingin Sanomista. Se kai on se tietolähde, joka täyttää sinun lähdekritiikkisi korkeat vaatimukset.


Kirjoitelmasi ovat muuten täydellisesti tulkittavissa, jos kuvittelemme että edustat puhdasta rahataloudellisen keinottelijan näkökulmaa. Johdannaismarkkinoilla ostetaan ja myydään paljon optioita vuotuisista sadoista, ja tietenkin tuollaisen keinottelijan toiminnan esteenä on valtion subventoima maatalous. Siitähän pitäisi päästä irti ja antaa hintojen muodostua vapaasti (lue: keinottelun määrääminä). Jos markkinoiden annettaisiin "vapaasti" määrätä maataloustuotteiden hinnat, päästäisiin sekä ylituotannosta että luotaisiin ihanteelliset olosuhteet johdannaiskeinotteluille. Vau.

Ja eikös se sitten myös kävisi niin että lidlkansan keskimääräinen elinikä yhä alenisi. Ja päästäisiin köyhistä, joita ei rikkailla kuitenkaan ole varaa elättää, kun kilpailu on niin kovaa ja rahaa ei yksinkertaisesti ole. Meidän on vihdoin tajuttava realiteetit. Köyhien ihmisten eliminoiminen toki tapahtuu markkinatalouden lainalaisuuksien nimissä, eikä se ole kenenkään pahaa tahtoa. No ei ainakaan minun. Minä en ole ääneen sanonut että köyhät pitäisi hävittää maailmasta, olen puhunut vain markkinoista, mikä on ihan eri asia.

Lue lisää

Kaupungit muodustuvat ylijäämäihmisistä, jotka muodostavat omat elintarvikemarkkinansa, missä hinta pyrkii olemaan laatua vähempiarvoisempi kysynnän kritiikki.

Mielipidepankki ei ymmärrä kansallisen protektionismin ja maatalouspolitiikan merkitystä liikaväestön ruokkimisessa.

"Vapaat elintarvikkeiden hinnat" muodostuvat nimenomaan spekulaatioissa maataloustuotteiden kansallisten/alueellisten tarpeiden ylittävistä dumppaushinnoista. Mutta eihän apinat sellaista ymmärrä.

Helpommaksi asian voisi tehdä se, että etsisi afrikkalaisesta liikaväestön asuttamasta kaupungista samoja piirteitä kuin liikaväestön asuttamasta Helsingistä.

liikaväestö eliminoitava kirjoitti:

Kaupungit muodustuvat ylijäämäihmisistä, jotka muodostavat omat elintarvikemarkkinansa, missä hinta pyrkii olemaan laatua vähempiarvoisempi kysynnän kritiikki.

Mielipidepankki ei ymmärrä kansallisen protektionismin ja maatalouspolitiikan merkitystä liikaväestön ruokkimisessa.

"Vapaat elintarvikkeiden hinnat" muodostuvat nimenomaan spekulaatioissa maataloustuotteiden kansallisten/alueellisten tarpeiden ylittävistä dumppaushinnoista. Mutta eihän apinat sellaista ymmärrä.

Helpommaksi asian voisi tehdä se, että etsisi afrikkalaisesta liikaväestön asuttamasta kaupungista samoja piirteitä kuin liikaväestön asuttamasta Helsingistä.

Lue lisää

"Suuri osa helsinkiläsistä
Kommentti viestiin: Liero 11.011.1998
on tuota kannattamatonta maalaisporukkaa, mitä ei saatu tungetuksi Ruotsiin / jätetyksi Neuvostoliittoon 1940-1960 –luvuilla."

"Re: Oivasti sanoen..
Lähettäjä: Oiva Härkönen 20.1.2003
> > Mainiostipa onkin... kepulainen punamulta ajoi liki 400 000 suomalaista maanpakoon Ruotsiin.
> ..meidänhän pitää vaan kiittää, ku Ruotsi otti ne vastaan.. ;-P
Meidän ei tarvitse ketään kiittää. Ruotsi tarvitsi tuohon aikaan työvoimaa ja se mielellään otti samasta kulttuuripiiristä tulevia luotettaviksi tietämiään suomalaisia. Meille se oli myös etu, että 300000 suomalaista sai työpaikan rikkaassa Ruotsissa.
Me emme olisi pystyneet rajun rakennemuutoksen aikana 60-ja 70-luvuilla työllistämään sitä joukkoa. Jos heidän olisi pitänyt jäädä tänne, rämpisimme vieläkin Ruotsin perässä elinoloissa."

liikaväestö eliminoitava kirjoitti:

Kaupungit muodustuvat ylijäämäihmisistä, jotka muodostavat omat elintarvikemarkkinansa, missä hinta pyrkii olemaan laatua vähempiarvoisempi kysynnän kritiikki.

Mielipidepankki ei ymmärrä kansallisen protektionismin ja maatalouspolitiikan merkitystä liikaväestön ruokkimisessa.

"Vapaat elintarvikkeiden hinnat" muodostuvat nimenomaan spekulaatioissa maataloustuotteiden kansallisten/alueellisten tarpeiden ylittävistä dumppaushinnoista. Mutta eihän apinat sellaista ymmärrä.

Helpommaksi asian voisi tehdä se, että etsisi afrikkalaisesta liikaväestön asuttamasta kaupungista samoja piirteitä kuin liikaväestön asuttamasta Helsingistä.

Lue lisää

"Suuri osa helsinkiläsistä
Kommentti viestiin: Liero 11.011.1998
on tuota kannattamatonta maalaisporukkaa, mitä ei saatu tungetuksi Ruotsiin / jätetyksi Neuvostoliittoon 1940-1960 –luvuilla."

"Re: Oivasti sanoen..
Lähettäjä: Oiva Härkönen 20.1.2003
> > Mainiostipa onkin... kepulainen punamulta ajoi liki 400 000 suomalaista maanpakoon Ruotsiin.
> ..meidänhän pitää vaan kiittää, ku Ruotsi otti ne vastaan.. ;-P
Meidän ei tarvitse ketään kiittää. Ruotsi tarvitsi tuohon aikaan työvoimaa ja se mielellään otti samasta kulttuuripiiristä tulevia luotettaviksi tietämiään suomalaisia. Meille se oli myös etu, että 300000 suomalaista sai työpaikan rikkaassa Ruotsissa.
Me emme olisi pystyneet rajun rakennemuutoksen aikana 60-ja 70-luvuilla työllistämään sitä joukkoa. Jos heidän olisi pitänyt jäädä tänne, rämpisimme vieläkin Ruotsin perässä elinoloissa."

panna riittämään kirjoitti:

>> Minä puhuinkin... matkailun edistämis- ja estämistavoista

Ai jaa. Minä kun luulin, että puhuit ruuan hinnasta. Mistä lienenkin saanut sellaisen harhakäsityksen. Sorry.

>> Kahvin hinta on omien havaintojeni mukaan pysynyt pitkään samalla tasolle

Jaaha. Tässä herra Ankara Lähdekritiikki tutkailee omia havaintojaan...

>> Mistä olet muuten kuullut, että keinottelu vaikuttaisi enemmän kahvin hintaan kuin satojen vaihtelut?

Krröhömmm. Tuota, olen lukenut sen noin äkkipäätä arvioiden ainakin kahdestakymmenestä globaalitaloutta käsittelevästä teoksesta. Mutta olen lukenut sen myös Helsingin Sanomista. Se kai on se tietolähde, joka täyttää sinun lähdekritiikkisi korkeat vaatimukset.


Kirjoitelmasi ovat muuten täydellisesti tulkittavissa, jos kuvittelemme että edustat puhdasta rahataloudellisen keinottelijan näkökulmaa. Johdannaismarkkinoilla ostetaan ja myydään paljon optioita vuotuisista sadoista, ja tietenkin tuollaisen keinottelijan toiminnan esteenä on valtion subventoima maatalous. Siitähän pitäisi päästä irti ja antaa hintojen muodostua vapaasti (lue: keinottelun määrääminä). Jos markkinoiden annettaisiin "vapaasti" määrätä maataloustuotteiden hinnat, päästäisiin sekä ylituotannosta että luotaisiin ihanteelliset olosuhteet johdannaiskeinotteluille. Vau.

Ja eikös se sitten myös kävisi niin että lidlkansan keskimääräinen elinikä yhä alenisi. Ja päästäisiin köyhistä, joita ei rikkailla kuitenkaan ole varaa elättää, kun kilpailu on niin kovaa ja rahaa ei yksinkertaisesti ole. Meidän on vihdoin tajuttava realiteetit. Köyhien ihmisten eliminoiminen toki tapahtuu markkinatalouden lainalaisuuksien nimissä, eikä se ole kenenkään pahaa tahtoa. No ei ainakaan minun. Minä en ole ääneen sanonut että köyhät pitäisi hävittää maailmasta, olen puhunut vain markkinoista, mikä on ihan eri asia.

Lue lisää

Kyllä osuit naulan kantaan sillä Mielip........ on monta kertaa näillä saiteilla todettu pahimmaksi keinottelijaksi joka ei ajattele ketään muita kuin itseään mutta jos sillä tulee autuaaksi niin siitä vaan.

Onneksi meille muille Suomessa ja Maailmalla on paljon enemmän toisella tavalla ajattelijoita.

...

...

Toivoisin, että esim. Oiva Härkönen nyt koomentoisi tuota väitettäsi siitä, että maatalouden tuottavuus on 93 %. Kovasti yrittää ainakin MTK ja Oiva Härkönen täällä väittää, että maatalouden harjoittajan tuloista puolet on suoraa maataloustukea. Maataloudenharjoittajan veronmaksukyky on nolla, jos hän väitteiden mukaan tekee vuosittain tappiollista tai nollatulosta. Miten sinä pääset tällaisiin lukuihin? Väite siitä, että maatalous työllistää 700 000 ihmistä voi olla oikea, mutta se ei erittele kotimaisen ja ulkomaisen maatalouden osuutta tai niiden toisensa korvaavuutta.

Työttömiä oli työministeriön ilmoituksen mukaan 260 000 toukokuun lopussa 2005. Olisiko mahdollista, että hallitus on saanut vajaassa kuukaudessa poljettua työttömyyden puoleen miljoonaan. Se lyö jo Esko Ahonkin tähänastisen ennätyksen.

Ensinnäkään en usko tuohon 93 %:iin ennen kuin kerrot, miten luku on laskettu. Ensimmäinen toimenpide tuottavuuden parantamiseksi voisi olla maataloustuotannon keskittäminen eteläiseen Suomeen, missä se on kannattavampaa kuin pohjoisessa. Toiseksi kaikenlaisesta ylituoitannosta pitäisi päästä eroon. En ole koskaan vaatinut maatalouden lopettamista Suomessa. Maataloutta on mahdollista harjoittaa kannattavasti, kun siirrytään bulkkituotannosta monipuolisempaan maaseutuyrittämiseen. Tällaiselle joustolle olisi mahdollisuuksia, jos maatalouden harjoittaminen olisi pientilavaltaista, osa-aikaista. Maatalouden sisällä on siisn mahdollisuuksia kannattavuuden kasvattamiseen.

Meillä on ollut yllin kyllin aikaa sopeuttaa maatalouttamme todellisia tarpeitamme vastaavaksi, mikä ei suinkaan tarkoita normaaliolojen omavaraisuusvaatimusta. Se mikä normaaliaikoina puoletkin omavaraisuudesta riittää tavallisesti kriisiaikoina täyteen omavaraisuuteen, sillä kulutustottumukset muuttuvat kriisiaikoina hernerokkaa suosiviksi. Herneiden tuotanto voidaankin siten pitää korkeana koko ajan, ettei taito häviä.

Tässä on monillakin sellainen ajatusharha, että maatalous pitäisi lopettaa jollakin kertarysäyksellä. Jos muistellaan vähän ajassa taaksepäin, niin 90-luvun jälkimmäisellä puoliskolla oli huutava pula modernia teknologiaa hallitsevista insinööreistä ja muista sen alan taitajista. Tämän uuden aluevaltauksen haasteisiin ei oltu ehditty tarpeeksi varautua koulutuksella. Tätä luonnollisti esti se, että väkeämme oli koulutettu sellaisille aloille, joissa kannattavuus oli huonontunut (savupiipputeollisuus). Tästä myös paljolti johtuu nykyinen rakennetyöttömyys. Työttömistä valtaosa ei kelpaa edes ilmaiseksi nykyajan teknistyviin ja osaamista vaativiin ammatteihin.

Sen vuoksi on jo nyt tulevaisuuden varalta haisteltava ilmaa ja suunnatta koulutusta sen mukaan eikä pitäytyä esim. maatalous- ja emäntäkouluissa. Idea on myös siinä, että aina kykenevin työvoimamme olisi kannattavimmissa ammateissa. En usko, että maanviljeliväestö on sitä kaikkein kykenemättömintä.

Jos ajatustasi soveltaisi toisinpäin, niin eikö se tarkoittaisi, että meillä pitäisi panna uudestaan pystyyn vanhan ajan kutomoteollisuus, jota sitten tuettaisiin. Se ei olisi 100 %:sti kannattavaa itsestään, mutta pääsisi johonkin sinun vastaavaan 93 %:n lukuun. Näin voisimme taas työllistää lisää ja kohta olisivat kaikki töissä. Lopptuloksena olisi se, että koko Suomi pystyy tuohon 93 %:n tuottavuuteen. Arvaapa mitä siitä seuraisi.

Elintasoa kohotetaan sillä, että laitetaan panoksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Teknologiateoillisuuden nousu oli hyvä todiste tämän tien kannattavuudesta. Innovaatioiden kautta yleensä aina jotain uutta polkaistaan. Ainakin tähän asti. Jos siihen ei ole uskallusta, niin sitten pitää vaan tyytyä panemaan sitä jyvää maahan. Toinen hyvä esimerkki oli aikoinaan teollisuuteen tehdyt satsaukset. Ilman niitä Suomi kilvoittelisi samassa sarjassa Valko-Venäjän kanssa. Politiikka on aina valintoja. Valitsemmeko suuremmalla riskillä paremman tulevaisuuden vai poljemmeko paikallaan pienellä riskillä ja jäämme muista jälkeen.

Ok, mutta annetaan ajan kulua. Jos todella olet sitä mieltä, että kyse on pohjimmiltaan vain tästä työttömyysongelmasta, jolloin on parempi päästä edes jonkinlaiseen tuottavuuteen kuin miinusmerkkiseen, niin sitten kai olet valmis hyväksymään ajatuksen siitä, että jos tulee työvoimapulaa, voimme vähentää maataloustukea. Minä nimittäin uskon niihin ennusteisiin, joiden mukaan työvoimapula tulee olemaan 2010-luvulla todellinen ongelma. Jos siis työttömyys vähenee todelliseen nollaan eli jäljelle jäävät vain täysin työkyvyttömät ja -haluttomat ja tulee aloittain työvoimapulaa, voimme aloitta maatalouden saneeraamisen. Minulle näin nopea aikataulu sopisi erinomaisen hyvin. Sopiiko tällainen periaateratkaisu?

Kyllä minäkin tiedän, miten työpaikkoja synnytetään, mutta en sellaista pikakonstia, joka myös elättäisi nämä uudet työlliset kohtuullisesti.

Otsikossa hymiö kirjoitti:

...

Voit itse laittaa siihen lisää minkä verran haluat. Taloutemme on aika labiilissa tilassa nyt. Pienikin muutos saattaa ajaa meidät syöksykierteeseen, joka tarkoittaa kaikkien työpaikkojen loppumista. Toistaiseksi me voisimme selvitä kuiville ja EU:n parhaaseen ostovoimaankin, mutta se edellyttäisi hallitukselta työttömyyden ylläpidon lopettamista.

Jos paperi, joka on parhaimpia tuottavia sektoreita, pistää tehtaat kiinni 0.22 prosentin takia, voidaan sanoa että pienestä se on kiinni.

Tai jos vakavaraisella valtiolla ei ole vara maksaa enää rajavartioille entistä palkkaa, niin vähästä se on kiinni.

Jos nyt vaikka maataloudesta kuormataan lisää kustanuksia (lopetetaan maataloustuki), niin saattaa käydä niin että koko Suomi-laiva uppoaa. Silloin tuo sinun aliarvostama 700 000 ei enää riitäkkään.

Hallitushan on kaavaillut että ensivuoden alusta suomalaiselle maksettaisiin 500 €/kk ja siihen päälle 8 euroa päivältä työmatka, työkalu, työhuone ja muita korvauksia varten. Ensin 100 000 pitkäaikaistyötöntä, sitten irtisanotaan lisää ja otetaan tilalle taas työttömiä. Ei lakko-oikeutta, ei tarvitse tulla keskellä kesää säätämään lakkolakeja.

Näinhän se on suunnitelmissa, Vanhanen sanoi ettei työttömyyttä tulla vähentämään muuten kuin pakkotyöllistämällä. Samaa mieltä on toinen hallituspuolue, demarit. Sielläkin tätä kiinan kilpailijaksi sanottua palkkamallia, kaikille 500 euroa kuussa, kehutaan kovasti.

Ensivuoden budjettikin on jo suunniteltu sen varaan ja kilpailukykymme sen kuin paranee. Laadukkaita tuotteita pilkkahintaan.

Otsikossa hymiö kirjoitti:

...

Voit itse laittaa siihen lisää minkä verran haluat. Taloutemme on aika labiilissa tilassa nyt. Pienikin muutos saattaa ajaa meidät syöksykierteeseen, joka tarkoittaa kaikkien työpaikkojen loppumista. Toistaiseksi me voisimme selvitä kuiville ja EU:n parhaaseen ostovoimaankin, mutta se edellyttäisi hallitukselta työttömyyden ylläpidon lopettamista.

Jos paperi, joka on parhaimpia tuottavia sektoreita, pistää tehtaat kiinni 0.22 prosentin takia, voidaan sanoa että pienestä se on kiinni.

Tai jos vakavaraisella valtiolla ei ole vara maksaa enää rajavartioille entistä palkkaa, niin vähästä se on kiinni.

Jos nyt vaikka maataloudesta kuormataan lisää kustanuksia (lopetetaan maataloustuki), niin saattaa käydä niin että koko Suomi-laiva uppoaa. Silloin tuo sinun aliarvostama 700 000 ei enää riitäkkään.

Hallitushan on kaavaillut että ensivuoden alusta suomalaiselle maksettaisiin 500 €/kk ja siihen päälle 8 euroa päivältä työmatka, työkalu, työhuone ja muita korvauksia varten. Ensin 100 000 pitkäaikaistyötöntä, sitten irtisanotaan lisää ja otetaan tilalle taas työttömiä. Ei lakko-oikeutta, ei tarvitse tulla keskellä kesää säätämään lakkolakeja.

Näinhän se on suunnitelmissa, Vanhanen sanoi ettei työttömyyttä tulla vähentämään muuten kuin pakkotyöllistämällä. Samaa mieltä on toinen hallituspuolue, demarit. Sielläkin tätä kiinan kilpailijaksi sanottua palkkamallia, kaikille 500 euroa kuussa, kehutaan kovasti.

Ensivuoden budjettikin on jo suunniteltu sen varaan ja kilpailukykymme sen kuin paranee. Laadukkaita tuotteita pilkkahintaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Toivoisin, että esim. Oiva Härkönen nyt koomentoisi tuota väitettäsi siitä, että maatalouden tuottavuus on 93 %. Kovasti yrittää ainakin MTK ja Oiva Härkönen täällä väittää, että maatalouden harjoittajan tuloista puolet on suoraa maataloustukea. Maataloudenharjoittajan veronmaksukyky on nolla, jos hän väitteiden mukaan tekee vuosittain tappiollista tai nollatulosta. Miten sinä pääset tällaisiin lukuihin? Väite siitä, että maatalous työllistää 700 000 ihmistä voi olla oikea, mutta se ei erittele kotimaisen ja ulkomaisen maatalouden osuutta tai niiden toisensa korvaavuutta.

Työttömiä oli työministeriön ilmoituksen mukaan 260 000 toukokuun lopussa 2005. Olisiko mahdollista, että hallitus on saanut vajaassa kuukaudessa poljettua työttömyyden puoleen miljoonaan. Se lyö jo Esko Ahonkin tähänastisen ennätyksen.

Ensinnäkään en usko tuohon 93 %:iin ennen kuin kerrot, miten luku on laskettu. Ensimmäinen toimenpide tuottavuuden parantamiseksi voisi olla maataloustuotannon keskittäminen eteläiseen Suomeen, missä se on kannattavampaa kuin pohjoisessa. Toiseksi kaikenlaisesta ylituoitannosta pitäisi päästä eroon. En ole koskaan vaatinut maatalouden lopettamista Suomessa. Maataloutta on mahdollista harjoittaa kannattavasti, kun siirrytään bulkkituotannosta monipuolisempaan maaseutuyrittämiseen. Tällaiselle joustolle olisi mahdollisuuksia, jos maatalouden harjoittaminen olisi pientilavaltaista, osa-aikaista. Maatalouden sisällä on siisn mahdollisuuksia kannattavuuden kasvattamiseen.

Meillä on ollut yllin kyllin aikaa sopeuttaa maatalouttamme todellisia tarpeitamme vastaavaksi, mikä ei suinkaan tarkoita normaaliolojen omavaraisuusvaatimusta. Se mikä normaaliaikoina puoletkin omavaraisuudesta riittää tavallisesti kriisiaikoina täyteen omavaraisuuteen, sillä kulutustottumukset muuttuvat kriisiaikoina hernerokkaa suosiviksi. Herneiden tuotanto voidaankin siten pitää korkeana koko ajan, ettei taito häviä.

Tässä on monillakin sellainen ajatusharha, että maatalous pitäisi lopettaa jollakin kertarysäyksellä. Jos muistellaan vähän ajassa taaksepäin, niin 90-luvun jälkimmäisellä puoliskolla oli huutava pula modernia teknologiaa hallitsevista insinööreistä ja muista sen alan taitajista. Tämän uuden aluevaltauksen haasteisiin ei oltu ehditty tarpeeksi varautua koulutuksella. Tätä luonnollisti esti se, että väkeämme oli koulutettu sellaisille aloille, joissa kannattavuus oli huonontunut (savupiipputeollisuus). Tästä myös paljolti johtuu nykyinen rakennetyöttömyys. Työttömistä valtaosa ei kelpaa edes ilmaiseksi nykyajan teknistyviin ja osaamista vaativiin ammatteihin.

Sen vuoksi on jo nyt tulevaisuuden varalta haisteltava ilmaa ja suunnatta koulutusta sen mukaan eikä pitäytyä esim. maatalous- ja emäntäkouluissa. Idea on myös siinä, että aina kykenevin työvoimamme olisi kannattavimmissa ammateissa. En usko, että maanviljeliväestö on sitä kaikkein kykenemättömintä.

Jos ajatustasi soveltaisi toisinpäin, niin eikö se tarkoittaisi, että meillä pitäisi panna uudestaan pystyyn vanhan ajan kutomoteollisuus, jota sitten tuettaisiin. Se ei olisi 100 %:sti kannattavaa itsestään, mutta pääsisi johonkin sinun vastaavaan 93 %:n lukuun. Näin voisimme taas työllistää lisää ja kohta olisivat kaikki töissä. Lopptuloksena olisi se, että koko Suomi pystyy tuohon 93 %:n tuottavuuteen. Arvaapa mitä siitä seuraisi.

Elintasoa kohotetaan sillä, että laitetaan panoksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Teknologiateoillisuuden nousu oli hyvä todiste tämän tien kannattavuudesta. Innovaatioiden kautta yleensä aina jotain uutta polkaistaan. Ainakin tähän asti. Jos siihen ei ole uskallusta, niin sitten pitää vaan tyytyä panemaan sitä jyvää maahan. Toinen hyvä esimerkki oli aikoinaan teollisuuteen tehdyt satsaukset. Ilman niitä Suomi kilvoittelisi samassa sarjassa Valko-Venäjän kanssa. Politiikka on aina valintoja. Valitsemmeko suuremmalla riskillä paremman tulevaisuuden vai poljemmeko paikallaan pienellä riskillä ja jäämme muista jälkeen.

Ok, mutta annetaan ajan kulua. Jos todella olet sitä mieltä, että kyse on pohjimmiltaan vain tästä työttömyysongelmasta, jolloin on parempi päästä edes jonkinlaiseen tuottavuuteen kuin miinusmerkkiseen, niin sitten kai olet valmis hyväksymään ajatuksen siitä, että jos tulee työvoimapulaa, voimme vähentää maataloustukea. Minä nimittäin uskon niihin ennusteisiin, joiden mukaan työvoimapula tulee olemaan 2010-luvulla todellinen ongelma. Jos siis työttömyys vähenee todelliseen nollaan eli jäljelle jäävät vain täysin työkyvyttömät ja -haluttomat ja tulee aloittain työvoimapulaa, voimme aloitta maatalouden saneeraamisen. Minulle näin nopea aikataulu sopisi erinomaisen hyvin. Sopiiko tällainen periaateratkaisu?

Kyllä minäkin tiedän, miten työpaikkoja synnytetään, mutta en sellaista pikakonstia, joka myös elättäisi nämä uudet työlliset kohtuullisesti.

Lue lisää

"Toivoisin, että esim. Oiva Härkönen nyt koomentoisi tuota väitettäsi siitä, että maatalouden tuottavuus on 93 %. Kovasti yrittää ainakin MTK ja Oiva Härkönen täällä väittää, että maatalouden harjoittajan tuloista puolet on suoraa maataloustukea. Maataloudenharjoittajan veronmaksukyky on nolla, jos hän väitteiden mukaan tekee vuosittain tappiollista tai nollatulosta. Miten sinä pääset tällaisiin lukuihin? Väite siitä, että maatalous työllistää 700 000 ihmistä voi olla oikea, mutta se ei erittele kotimaisen ja ulkomaisen maatalouden osuutta tai niiden toisensa korvaavuutta. "


En puhu maatalouden harjoittajasta, vaan koko maataloudesta ja sen välillisistä vaikutuksista. Viljelijän tuottavuus ei varmaan olekaan viittäkymmentä, mutta hänen työllään on meillä on sitten erillaista teollisuutta, joiden tuottavuus on reilusti päälle sata. Kun lasketaan kaikki tämä yhteen niin saadaan tuottavuudeksi 93 %. Jos poistamme nämä viljelijät tästä, käy kuten korttitalolle, josta poistetaan elimmaiset kortit. Koko rakennelma hajoaa eikä jäljelle jää kuin pöydällä levällään olevat kortit.

Samoin, vaikka viljelijät eivät maksa paljon veroja suoraan, niin välillisesti heidän toimiensa seurauksena yhteiskunta saa noin kahdeksan ja puoli miljardia verotuloja. Jos otamme nämä viljelijät pois, jäävät myös nuo kahdeksan ja puoli miljardia saamatta.


"Työttömiä oli työministeriön ilmoituksen mukaan 260 000 toukokuun lopussa 2005. Olisiko mahdollista, että hallitus on saanut vajaassa kuukaudessa poljettua työttömyyden puoleen miljoonaan. Se lyö jo Esko Ahonkin tähänastisen ennätyksen. "

Jokainen tietää, että työttömäksi ei lasketa kansalaista, joka on työllisyyskoulutuksessa, työttömyyden vuoksi opiskelemassa, puolison tulojen vuoksi työttömyysturvan ulkopuolella, työttömyyden takia eläkkeellä tai putkessa tai työttömyyden takia sairaseläkkeellä.

Kun otetaan heidät mukaan, päästään helposti puolen miljoonaan. Sitten kun tarkastellaan asiaa vähän korkeammalta että nähdään kaikki suomalaiset kerralla. Näemme, että meillä on reilut kolme miljoonaa (3.15) työikäistä ja työkykyistä kansalaista. Heistä kaksi miljoonaa tekee tuottavaa työtä. Loput eivät tee, vaan he elävät näiden kahden miljoonan tuottavaa työtä tekevän rahoilla.

Tähän ryhmään kuuluvat työttömien lisäksi virtuaalinen ryhmä, joka koostuu meistä kaikista, jotka teemme turhaa työtä byrokratiaksi kutsutun syyn vuoksi. Tämähän aiheutuu suurimmaksi osaksi siitä, että meillä on hyväveli syystä perustettuja virkoja, jotka synnyttävät turhia töitä kaikille kansalaisille, esimerkiksi verotuksen saralla.

Kuten huomaat, työministeriö ilmoittaa juuri sellaiset luvut kuin valtaa pitävä pyytää. Työttömyyshän lasketaan siten, että kysytään tuhannelta kansalaiselta onko hän töissä vai työtön. Ja sen perusteella lasketaan työttömyysprosentti. Jos prosentti alkaa käydä vääräksi, hylätään jompia kumpia vastauksia jotta päästään oikeaan prosenttiin.

Siinä mielessä olet oikeassa, että työttömyys on lisääntymässä, vaikka työttömyysluvut näyttävät toista. Tuottavat työpaikat ovat vähentymässä eli verotulot laskemassa. Nythän ollaan taas tuomassa uusia veroja kansalaisille jotta voitaisiin laskea tuloveroa ja sanoa että verot laskevat.

Tuo mainitsemasi toive on tapahtumassa ja eläkkeelle jäävät lopettavat. Siinä ei ole mitään huonoa, tilakoot kasvavat ja keskittyvät tuottavimmille seuduille.

"Tämän uuden aluevaltauksen haasteisiin ei oltu ehditty tarpeeksi varautua koulutuksella. Tätä luonnollisti esti se, että väkeämme oli koulutettu sellaisille aloille, joissa kannattavuus oli huonontunut (savupiipputeollisuus). Tästä myös paljolti johtuu nykyinen rakennetyöttömyys. Työttömistä valtaosa ei kelpaa edes ilmaiseksi nykyajan teknistyviin ja osaamista vaativiin ammatteihin. "


Tämä pitää paikkansa, mutta emme voi olettaa että maassamme olisi vain maailman älykkäämpiä työntekijöitä maailman pienimillä ostovoimilla. Tähänkin on aika pitkälle syynä työttömyysturvalakimme parillakin tavalla. Sehän ei salli työttömän opiskella ollenkaan, ei edes omatoimisesti. Eli omatoiminen opiskelija menettää työttömyysturvansa. Parempi leikellä paperista liidokkeja työllisyyskoulutuksessa kuin lukea itsenäisesti vaikka elektroniikkaa.

Toiseksi, koska meillä ei saa synnyttää työpaikkoja, meillä on vain näitä ulkomaalaisten sijoittajien antamia töitä, joiden vaatimukset ovat äärimäisen kovat, koska halutaan palkata vain parhaimmat.

Kumpikin näistäkin asioista ratkeaisi jos meillä ei ylläpidettäisi työttömyyttä ja kaikilla olisi soviteltu päiväraha.


"Jos ajatustasi soveltaisi toisinpäin, niin eikö se tarkoittaisi, että meillä pitäisi panna uudestaan pystyyn vanhan ajan kutomoteollisuus, jota sitten tuettaisiin. Se ei olisi 100 %:sti kannattavaa itsestään, mutta pääsisi johonkin sinun vastaavaan 93 %:n lukuun. Näin voisimme taas työllistää lisää ja kohta olisivat kaikki töissä. Lopptuloksena olisi se, että koko Suomi pystyy tuohon 93 %:n tuottavuuteen. Arvaapa mitä siitä seuraisi. "

En usko, että kutomoteollisuudella päästäisiin edes 30 prosentin kokonaistuottavuuteen. Tietenkin se olisi kannattavampaa kuin pitää ihmiset kokonaan työttömänä, jos työttömät suostuisivat tekemään töitä noin neljäsosalla normaalipalkasta. Eli noin 400 euron kuukausipalkalla. Näin tuskin onnistuisi.

Mutta meillä olisi kyllä aloja, joiden kannattavuus ei ole yli sadan, mutta lähellä maataloutta, jos vain niitä haluttaisiin toteuttaa. Ajatellaan vaikkapa kotimaisen energian lisäämistä. Me maksamme tietyn määrän tuomastamme energiasta.

Jos pystymme työllistämään työttömiä normaalipalkalla töihin ja tuloksena saamme kotimaista energiaa, niin todennäköisesti sen hinta ei olisi niin paljon korkeampi kuin ne säästöt, jotka työttömyyden vähenemisen kustannuksista säästettäisiin. Eli tuottavuus voisi olla 70 %.

En kuitenkaan ole kannattamassa tätä, koska hallitus voisi poistaa työttömyyden kokonaan ja saisimme kokonaistuottavuuden kasvamaan reilusti yli sadan eikä meillä tarvitsi olla massiivisia alle sadan tuottavia sektoreita. Työttömyyshän poistetaan säätämällä jokaisella sovitellun päivärahan.


"Elintasoa kohotetaan sillä, että laitetaan panoksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Teknologiateoillisuuden nousu oli hyvä todiste tämän tien kannattavuudesta. Innovaatioiden kautta yleensä aina jotain uutta polkaistaan. Ainakin tähän asti. Jos siihen ei ole uskallusta, niin sitten pitää vaan tyytyä panemaan sitä jyvää maahan. Toinen hyvä esimerkki oli aikoinaan teollisuuteen tehdyt satsaukset. Ilman niitä Suomi kilvoittelisi samassa sarjassa Valko-Venäjän kanssa. Politiikka on aina valintoja. Valitsemmeko suuremmalla riskillä paremman tulevaisuuden vai poljemmeko paikallaan pienellä riskillä ja jäämme muista jälkeen. "


Tästä olen samaa mieltä. Meillähän satsataan tähän ja jokaista teollisuuden työpaikkaa kohti olemme satsanneet 190 euroa kuukaudessa. Tästä päästäänkin sitten taas siihen kannattavuuteen. Näin aikaansaadut työpaikat eivät olekaan tuettomia, aivan kuten ei ole maataloudenkaan. Maatalouden työpaikkaa tuetaan 92 eurollla, teollisuuden 190 eurolla.

Ongelma meillä vain on se, että kuvitellaan että rahalla voidaan innovoida. Innovaatiot eivät synny useinkaan rahalla. Maailman sadasta suuresta yrityksestä vain muutama on polkaistu käyntiin rahalla, suurin osa on syntynyt pienen ihmisen yksinäisestä uurastuksesta. Meillä tätä uurastusta ei saa tehdä, siitä rangaistaan.

Kukaan ei ole osannut kertoa miksi siitä rangaistaan. Tai sen verran on, että meillä halutaan pitää suurtyöttömyys ja jos kaikki innovaattorit saisivat tuottaa uutta, työttömyys alkaisi laskea ja siksi pitää rangaista. Mutta edelleen jää se kysymys, miksi haluamme ylläpitää työttömyyttä?

Itsellä(kin) olisi useita innovaatioita olemassa. Mutta nykyisessä tilanteessa ei ole mitään järkeä tuoda niitä esille, kaupata, lisensoida tai muuten hyödyntää niitä. Ne ovat monella vain omana ilona ja niitä esitellään vain toisille vastaaville.


"Ok, mutta annetaan ajan kulua. Jos todella olet sitä mieltä, että kyse on pohjimmiltaan vain tästä työttömyysongelmasta, jolloin on parempi päästä edes jonkinlaiseen tuottavuuteen kuin miinusmerkkiseen, niin sitten kai olet valmis hyväksymään ajatuksen siitä, että jos tulee työvoimapulaa, voimme vähentää maataloustukea. "


Tähän olen aina ollut valmis ja sen muutaman kertaan todennutkin. Eu:n tuen olen valmis poistamaan kokonaan vaikka huomenna. Ei ole mitään järkeä tukea EU:n rahoilla, sillä EU:n alueella on yhtä hyvät viljelyolosuhteet kuin missä tahansa maailmassa. Meidän ei siis tarvitse pelätä maailmalta puskevaa ruokaa.


"Minä nimittäin uskon niihin ennusteisiin, joiden mukaan työvoimapula tulee olemaan 2010-luvulla todellinen ongelma. Jos siis työttömyys vähenee todelliseen nollaan eli jäljelle jäävät vain täysin työkyvyttömät ja -haluttomat ja tulee aloittain työvoimapulaa, voimme aloitta maatalouden saneeraamisen. Minulle näin nopea aikataulu sopisi erinomaisen hyvin. Sopiiko tällainen periaateratkaisu? "

Tällaiseen voimme joutua nykyisellä politiikalla. Jos työttömyyttä ei nopeasti poisteta, käy niin, että yhä suurempi osa väestöstä tulee työkyvyttömiksi työttömyyden vaikutuksesta. Vaikka töitä sitten olisikin, ei siitä saa kunnon palkkaa eikä työ ole tuottavaa.

Työttömyyden ongelmat jatkuvat, vaikkakin eri nimellä. Lisänsä tähän tuo se, että vanhusten määrä lisääntyy kymmenellä tuhannella joka vuosi ja tarvitaan lisää hoitohenkilökuntaa, jolle ei kuitenkaan voida maksaa enempää kuin nykyinen työttömyystuki, 500 euroa kuussa.

On siis tärkeää muistaa, että tarvitsemme tuottavia työpaikkoja, emme tuottamattomia työpaikkoja. Minulle ei siten sovi tämä nykyisellä politiikalla tuleva tilanne, vaan edelleen vaadin työttömyyden ylläpidon lopettamista.


"Kyllä minäkin tiedän, miten työpaikkoja synnytetään, mutta en sellaista pikakonstia, joka myös elättäisi nämä uudet työlliset kohtuullisesti. "

Minun keinoni synnyttää ihan tuottavia työpaikkoja. Jos minä kykenen työllistämään 10 000 ihmistä tuottavasti, niin kai tästä maasta löytyy muutama muukin, jotka tekevät saman tai vielä enemmänkin työllistävät.

Kaikkeen ei nyt ehdi perusteellisesti vastata, mutta yritän pariin asiaan. Tämä on sikäli harmillista, että kommenttesi ovat minusta palstan arvokkainta osaa asiapitoisuudessaan ja kiihkottomuudessaan.

Ei kellään ole selvää se, mikä on oikea hinta normaalioslosuhteissa. Senkin takia pitäisi ensin päästä ja pyrkiä niihin normaalioslosuhteisiin, että tämäkin asia tiedettäisiin.

Sokerijuurikas on täysin tarpeeton tuote Suomen elintarvikemarkkinoilla. Maailmanpankki on ottanut Suomen ja muut Pohjoismaat esimerkiksi siitä, kuinka älytöntä on harjoittaa ylipäätään sokeriraaka-aineen tuotantoa Skandinaviassa. Suomessa ei onneksi sentään ole ylituotantoa tässä asiassa. Ranskassa on sitten sitäkin enemmän ja Ranska aivan tarkoituksellisesti vie tätä ylituotantoa vientuilla niihin kehitysmaihin, jotka voisivat sen kanssa kilpailla sokerituoatnnossa. Voi olla muistan maan väärin, mutta Mosambik tai joku muu eteläisen Afrikan kehitysmaa on Ranskan eristyiskohde, jossa se käy kauppasotaa pannakseen kehitysmaakilpailijan polvilleen. Ranska vie sokeriaan kolmansiin maihin kolmasosahinnalla siitä, mitä ranskalainen kuluttaja maksaa sokerista. Vientitukien maksu perustuu siis tällaiseen dumppaamiseen.

USA ja EU ovat pyrkineet pääsemään sopuun vientitukien vähentämsiestä. Tämä sokerijuurikasasia on osa tätä sopimusta tai sen seuraus. Tällä tavoin koko Euroopan sokerituotantovolyymia pienennetään niin, että Ranskankin ylijäämäsokeri saisi markkinoita Euroopasta kolmansien maiden sijaan. Ranskalta tämä on tietysti härskiä politiikkaa kuten sen maatalouspolitiikka yleensäkin. Suomen sokerijuurikastuotanto voi kadota siten väärän syyn takia. Jos se katoaisi sen takia, että kehitysmaat toisivat halvemmalla sokeria Eurooppaan, syy olisi hyväksyttävä. Ranskan etupolitiikan ajaminen ei sitä ole.

Brasilian maataloustuotannon voi aivan hyvin antaa valua myös Eurooppaan. Ympäristövaatimusten yms. huomioimisen sen ehtona hyväksyn täysin. Näistä pitäisi myös WTO-prosessissa sopia.

Tuo öljynporauslogiikka ei ole mitenkään outo ilmeisesti sinunkaan mielestä, vaikka niin sanot, koska oma esimerkkisi juuri vakuuttaa sen logiikan toimivuutta. Alaskassa samoin kuin Lähi-idässä voi olla suotuisat olosuhteet porata öljyä, muttei harjoittaa maanviljelyä. Suomessa on suotuisat olosuhteet harjoittaa metsätaloutta, muttei porata öljyä eikä harjoittaa maataloutta.

Tämä tällä erää.

Rikkailla mailla pitää olla rikkaiden maiden koulutusta ja rikkaiden maiden elinkeinorakenne eli kaikki rikkaiden maiden kujeet (enkä tarkoita nyt mitään rahataloutta, ettei ankkalinnan mies ota tästäkin heti pultteja). Rikkaan maan kohtalo on siis kova. Pitää olla aina vaan parempi ja osaavampi kuin muut. Suomi on tähän kierteeseen päässyt tai joutunut, miten asian kukin näkee. Se on tuottanut meille parempaa elintasoa kuin monelle muulle, mutta sen hintana on juuri tämän korkean elintason kirous eli se, että halpatyövoimamaiden kanssa ei voi kilpailla niillä alueilla, missä työvoiman osuus on suuri, mutta tietotaito pieni.

Italian maatalous voittaisi mennen tullen Suomen maatalouden parempien olosuhteiden ja useampien satojen vuoksi, jos maissamme tuotettaisiin samoja tuotteita. Italia tuottaa kuitenkin paljon sellaisia tuotteita, joissa kilpialu tulee muualta ja joissa Suomi ei pärjää alkuunkaan. Tällaisia tuotteita ovat viini, oliiviöljy, maissi ja ainakin Espanjassa laajamittaisesti banaanit ja sitrushedelmät. Meitä phjoisempana sijaitseva Huippuvuoret hakisi puolestaan vertailukohdan omavaraismaataloudelleen Suomesta, jos se olisi EU:n jäsen. Ehkä tämä kysymys Islannin osalta jossain vaiheessa realisoituukin. Olen käynyt Islannissa ja tiedät millaiset mahdollisuuden siellä on esim. peltoviljelyyn, mutta jos oikein yrittää, niin kai se niissäkin oloissa, joissa suurin metsäkin on noin metrin korkuista, jotenkin kasvaa.

Hyväksyn täysin kestävän kehityksen periaatteet maataloustuotannon lähtökohdaksi. Vapaakauppaan perustuvassa maataloustuotannossa tulisi ennen vapaakauppavaihetta sopia siihen liittyvien maiden kesken ympäristönormeista, eläinsuojelusta sekä ruuan tuotannon terveellisyyskriteereistä. Nämä asiat voi aivan hyvin niputtaa keskenään. Tähän puoleen politiikan tulee ehdottomasti ulottua ja vaikuttaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Rikkailla mailla pitää olla rikkaiden maiden koulutusta ja rikkaiden maiden elinkeinorakenne eli kaikki rikkaiden maiden kujeet (enkä tarkoita nyt mitään rahataloutta, ettei ankkalinnan mies ota tästäkin heti pultteja). Rikkaan maan kohtalo on siis kova. Pitää olla aina vaan parempi ja osaavampi kuin muut. Suomi on tähän kierteeseen päässyt tai joutunut, miten asian kukin näkee. Se on tuottanut meille parempaa elintasoa kuin monelle muulle, mutta sen hintana on juuri tämän korkean elintason kirous eli se, että halpatyövoimamaiden kanssa ei voi kilpailla niillä alueilla, missä työvoiman osuus on suuri, mutta tietotaito pieni.

Italian maatalous voittaisi mennen tullen Suomen maatalouden parempien olosuhteiden ja useampien satojen vuoksi, jos maissamme tuotettaisiin samoja tuotteita. Italia tuottaa kuitenkin paljon sellaisia tuotteita, joissa kilpialu tulee muualta ja joissa Suomi ei pärjää alkuunkaan. Tällaisia tuotteita ovat viini, oliiviöljy, maissi ja ainakin Espanjassa laajamittaisesti banaanit ja sitrushedelmät. Meitä phjoisempana sijaitseva Huippuvuoret hakisi puolestaan vertailukohdan omavaraismaataloudelleen Suomesta, jos se olisi EU:n jäsen. Ehkä tämä kysymys Islannin osalta jossain vaiheessa realisoituukin. Olen käynyt Islannissa ja tiedät millaiset mahdollisuuden siellä on esim. peltoviljelyyn, mutta jos oikein yrittää, niin kai se niissäkin oloissa, joissa suurin metsäkin on noin metrin korkuista, jotenkin kasvaa.

Hyväksyn täysin kestävän kehityksen periaatteet maataloustuotannon lähtökohdaksi. Vapaakauppaan perustuvassa maataloustuotannossa tulisi ennen vapaakauppavaihetta sopia siihen liittyvien maiden kesken ympäristönormeista, eläinsuojelusta sekä ruuan tuotannon terveellisyyskriteereistä. Nämä asiat voi aivan hyvin niputtaa keskenään. Tähän puoleen politiikan tulee ehdottomasti ulottua ja vaikuttaa.

Lue lisää

Mihin sitten Italia tarvitsee maataloustukea, jos se tulee loistavasti toimeen omillaankin? Se ei ole riittävä selitys, että jos Italiassa saataisiin vaikka kolme satoa/vuosi niin sitä ei voisi korvata 3x suuremmalla porkkanamaalla Suomessa.

Sen lisäksi jos samasta maasta aiotaan saada 10 vuotta 3 satoa/vuosi niin arvaappa mistä se korvaava ravinnemäärä pitäisi saada tilalle. Keinolannoitteilla ja massiivisella myrkyttämisellä, kun kasveista saadaan se kaikki kasvuteho irki. Saman kasvin jatkuva viljely samalla kasvualustalla, kun kasvattaa myös kasvitauteja.

helppoa kirjoitti:

Mihin sitten Italia tarvitsee maataloustukea, jos se tulee loistavasti toimeen omillaankin? Se ei ole riittävä selitys, että jos Italiassa saataisiin vaikka kolme satoa/vuosi niin sitä ei voisi korvata 3x suuremmalla porkkanamaalla Suomessa.

Sen lisäksi jos samasta maasta aiotaan saada 10 vuotta 3 satoa/vuosi niin arvaappa mistä se korvaava ravinnemäärä pitäisi saada tilalle. Keinolannoitteilla ja massiivisella myrkyttämisellä, kun kasveista saadaan se kaikki kasvuteho irki. Saman kasvin jatkuva viljely samalla kasvualustalla, kun kasvattaa myös kasvitauteja.

Lue lisää

En tunne maanviljelyksen saloja tarpeeksi, mutta otaksun laillasi, että maa tarvitsee välillä lepoakin ja aikaa ravinneuusiutumiseen. Jos luit kirjoitukseni, niin se ei keskittynyt pelkästään tähän monisatoisuuteen. Pääasia on tuotevalikoiman erilaisuus. Italiakin on kilpailukyvyltään huono banaanien viljelyssä, mihin se tarvitsee paljon tukea.

Mutta on hyvä kysymys, että mihin se Italia tarvitsee maataloustukea. Juuri tämä on koko tukitalouden juju. Jokainen maa keksii kyllä tukun perusteita siihen, miksi se tarvitsee tällaista tukea. Jokainen hakee tukia niin paljon kuin sielu sietää. Tälla tavoin päästään tukiaistalouteen eli suunnitelmatalouteen sen logiikkaan. Reilun kymmenen vuoden takaa muistamme, miten kävi itäisten maiden suunnitelmatalouksille. Eurooppa on rakennettu samanlaisten viisivuotissuunnitelmien pohjalta maataloudessa ja siinä mielssä EU:sta on oikeutettua puhuakin Euvostoliittona.

Mielipidepankki kirjoitti:

En tunne maanviljelyksen saloja tarpeeksi, mutta otaksun laillasi, että maa tarvitsee välillä lepoakin ja aikaa ravinneuusiutumiseen. Jos luit kirjoitukseni, niin se ei keskittynyt pelkästään tähän monisatoisuuteen. Pääasia on tuotevalikoiman erilaisuus. Italiakin on kilpailukyvyltään huono banaanien viljelyssä, mihin se tarvitsee paljon tukea.

Mutta on hyvä kysymys, että mihin se Italia tarvitsee maataloustukea. Juuri tämä on koko tukitalouden juju. Jokainen maa keksii kyllä tukun perusteita siihen, miksi se tarvitsee tällaista tukea. Jokainen hakee tukia niin paljon kuin sielu sietää. Tälla tavoin päästään tukiaistalouteen eli suunnitelmatalouteen sen logiikkaan. Reilun kymmenen vuoden takaa muistamme, miten kävi itäisten maiden suunnitelmatalouksille. Eurooppa on rakennettu samanlaisten viisivuotissuunnitelmien pohjalta maataloudessa ja siinä mielssä EU:sta on oikeutettua puhuakin Euvostoliittona.

Lue lisää

Niin - kannattaako kannattavaa teollisuutta tukea Suomessa, jos muualta saa kuitenkin paremman tuoton? Niinkuin nyt vaikka Kiinasta.

Kaikki eivät voi olla myöskään HighTec -osaajia Suomessa, jos nyt nekään yritykset kauaa viihtyvät täällä. Pitäiskö tää työttömäksi jäävä rupuporukka kaasuttaa hengiltä vai siirtää Kiinaan halpatyöläisiksi? Varmaankaan ei? Uudestaan kouluttaa niinkuin neukkulassa?

Mitä järkeä on yrittää tuottaa uusia työpaikkoja/päivähoitopaikkoja kalliisti ja samalla vähentää edes vähän tuottavia työpaikkoja.

Aika mahdoton yhtälö sanoisin.

Esitin mielipiteeni kansalaisten jakautumisesta tuottavaa työtä tekeviin sekä työikäisiin- ja kykyisiin. Jos olet eri mieltä, kertoisitko mitä ovat sinun mielestäsi nämä määrät?

Et voi luikerrella niistä pois, koska olet arvostellut minun lukujani, sinulla täytyy olla parempi tieto määristä. Toivottavasti sinulla on myös perustelut määrillesi.

En usko että kyseiset luvut löytyvät talousteoriakirjoista, vaan kyllä ne täytyy katsoa tilastoista. Vai olivatko taloustieteen virtuoosit niin eteviä että katsoivat minkä verran Suomessa on työikäisiä ja työkykyisiä vuonna 2005?

Hallitusnikkari kirjoitti:

Esitin mielipiteeni kansalaisten jakautumisesta tuottavaa työtä tekeviin sekä työikäisiin- ja kykyisiin. Jos olet eri mieltä, kertoisitko mitä ovat sinun mielestäsi nämä määrät?

Et voi luikerrella niistä pois, koska olet arvostellut minun lukujani, sinulla täytyy olla parempi tieto määristä. Toivottavasti sinulla on myös perustelut määrillesi.

En usko että kyseiset luvut löytyvät talousteoriakirjoista, vaan kyllä ne täytyy katsoa tilastoista. Vai olivatko taloustieteen virtuoosit niin eteviä että katsoivat minkä verran Suomessa on työikäisiä ja työkykyisiä vuonna 2005?

Lue lisää

Tällaisista kysymyksistä voisi kirjoittaa laveastikin, kirjakaupalla, jos olisi rajattomasti tätä luppoaikaa käytettävänä. Nyt vain ihan lyhyesti mutta toivottavasti tyhjentävästi.

Kehotin itsekutakin mietiskelemään talousajattelunsa perusteita siksi, että se mitä nimitämme "taloudeksi" on kirjava valikoima ilmiöitä, jotka tyypillisesti nähdään ja rajataankin eri tavoin eri toimijoiden näkökulmista. Huolimatta näiden ilmiöiden suhteellisesta irrallisuudesta ajattelumme pyrkii aina tarkasteluissaan omaksumaan jonkin kokonaisvaltaisen "hengen", ikään kuin silmälasit, joiden läpi talouden maailma meille näyttäytyy sellaisena kuin näyttäytyy.

Ylinumeeristaminen ja ajattelun laatutekijäksi muuttunut kvantifiointi, joka sinulle on niin tunnusomaista, ei ole taloushistoriassa kovin vanhaa perua. Se on syntynyt sodanjälkeisenä aikana, ja sen kehittymisessä on yhteyksiä yleensä tieteellisessä ajattelussa vaikuttaneisiin trendeihin. Sen tragedia sisältyy siihen että talousajattelussa kvantifioinnilla tavoitellaan sisällöllistä eksaktiutta jota talouden ilmiöillä ei ole. Ihminen on sekä rationaalinen että irrationaalinen toimija, mutta taloudellisissa tarkasteluissa kaikki missä syntyy tai käytetään raha-arvoja, asettuu samaan tasoon. Tilanne täydellistyy, kun taloudellisia lainalaisuuksia tavoitellaan suhteuttamalla taloudellisia kvantiteetteja toisiinsa.

Sinä ajattelet että yhteiskuntamme, tämä Oy Suomi Ab, on ikään kuin talousyksikkö, joka pitää tilikirjaa kaikesta mahdollisesta ja on yhtiöittänyt ja fuusioinut kansalaistoimintojaan niin että työikäisistä ja -kykyisistä syntyvät luokat: talouden piiriin sulkeutuvat ja sen ulkopuolelle jäävät. Sinua ei vaivaa se ettei tällaisella jaolla ilmoiteta mitään elämälle tai ihmisten hyvinvoinnille keskeisiä sisältöjä --- niitähän saattaisi löytyä työ-aikojen ulkopuolelta enemmän kuin siltä ajalta jolta palkkoja maksetaan, tai työelämän ulkopuolisten joukosta enemmän kuin työllisten. Sinulle riittävät määrät. Ja sitten ajattelusi etenee vetämällä yhtäläisyysmerkit "tuottavuuden" ja "työn" välille. Et taida itse tajuta miten paljon hämäriä taustaoletuksia tähän näennäiseksaktiuteen implikoituu?

Varsinaisen täydellistymänsä ajattelusi saavuttaa siinä kun - jos nyt olen oikein ymmärtänyt - esität että kaikille automaattisesti lankeava (sosiaalivakuutuksen tai kansalaispalkan tapainen) työttömyysturva loisi talouteen tilanteen jossa ihmisten työllistyminen tapahtuisi aktivoitumisen kautta kuin itsestään. Tämä ajatusrakennelma on kyhätty pelkästään määrällisiä summia siirtelemällä, eikä se edes pohdi sitä mitkä hinnat pitäisi jäädyttää jos halutaan että summilla on kysynnän ja tarjonnan reaalihintamaailmassa se sama efekti mikä niillä ideamaailmassa on.

Talousajattelu operoi mielellään numeerisilla suureilla koska näin se ajatteluna näyttää "tieteellisemmältä" ja eksaktimmalta kuin mitä varsin epäjärkevien ihmisten epämääräinen käytännön räpeltäminen on. Kuitenkaan ihmisissä kaikkine vajavuuksineen ei ole mitään valuvikaa -- sellainen ihminen on, ja myös talouden pitäisi lähteä liikkeelle tosiasioiden tunnustamisesta. Se että yhä useammat päätökset maailmassa tehdään talouden numeroiden perusteella on traaginen kehityspiirre. Taloudesta on varsinkin globalisaation ja autonomisen rahatalouden myötä tullut uskontoa, joka on myös ruvennut vaatimaan uhreja.

Toivottavasti tässä on osviittaa perusteluiksi sille miksi poimin mm. sinun esityksistäsi huvittavimman lauseen ja panin sen näytille. Nimimerkki Mielipidepankillahan sitten on omat käsitesekaannuksensa ja oma taloususkonnollinen "henkensä" -- häntä on vaikea saada uskomaan, ettei pohjimmaiselta asenteeltaan häntä kummempaa uusliberalistia olekaan. Että juuri hänen laillaan ajattelevat kaikki ne kyynikotkin, jotka muitta mutkitta priorisoivat talouden eivätkä suuremmin piittaa ihmisistä. Hänen hyökkäyksensä kohdistuu erityisesti maataloutta vastaan, koska maatalous on hänelle ei-markkinaperiaattein toimiva alue ja siksi punainen vaate.

Nimimerkki KMa:n kannattaisi perehtyä siihen talousavun kaavussa tehtyyn sarjamurhaan, jonka Maailmanpankki ja IMF ovat toteuttaneet kehitysmaissa. Kaava on ollut aina sama: "taloudellisen järkevyyden" nimissä on toteutettu rakennemuutoksia, joissa on pyritty "tuottavuuteen", mutta useimmiten vain ajettu kansat kaaostilaan ja monissa maissa sisällissotiin. Esimerkiksi haulla "Michel Chossudovsky" löytyy googlesta runsaat 80 000 viitettä, joista jokaisen talousnumerouskovaisen on hyvä aloittaa.

uppovaivaa... kirjoitti:

Tällaisista kysymyksistä voisi kirjoittaa laveastikin, kirjakaupalla, jos olisi rajattomasti tätä luppoaikaa käytettävänä. Nyt vain ihan lyhyesti mutta toivottavasti tyhjentävästi.

Kehotin itsekutakin mietiskelemään talousajattelunsa perusteita siksi, että se mitä nimitämme "taloudeksi" on kirjava valikoima ilmiöitä, jotka tyypillisesti nähdään ja rajataankin eri tavoin eri toimijoiden näkökulmista. Huolimatta näiden ilmiöiden suhteellisesta irrallisuudesta ajattelumme pyrkii aina tarkasteluissaan omaksumaan jonkin kokonaisvaltaisen "hengen", ikään kuin silmälasit, joiden läpi talouden maailma meille näyttäytyy sellaisena kuin näyttäytyy.

Ylinumeeristaminen ja ajattelun laatutekijäksi muuttunut kvantifiointi, joka sinulle on niin tunnusomaista, ei ole taloushistoriassa kovin vanhaa perua. Se on syntynyt sodanjälkeisenä aikana, ja sen kehittymisessä on yhteyksiä yleensä tieteellisessä ajattelussa vaikuttaneisiin trendeihin. Sen tragedia sisältyy siihen että talousajattelussa kvantifioinnilla tavoitellaan sisällöllistä eksaktiutta jota talouden ilmiöillä ei ole. Ihminen on sekä rationaalinen että irrationaalinen toimija, mutta taloudellisissa tarkasteluissa kaikki missä syntyy tai käytetään raha-arvoja, asettuu samaan tasoon. Tilanne täydellistyy, kun taloudellisia lainalaisuuksia tavoitellaan suhteuttamalla taloudellisia kvantiteetteja toisiinsa.

Sinä ajattelet että yhteiskuntamme, tämä Oy Suomi Ab, on ikään kuin talousyksikkö, joka pitää tilikirjaa kaikesta mahdollisesta ja on yhtiöittänyt ja fuusioinut kansalaistoimintojaan niin että työikäisistä ja -kykyisistä syntyvät luokat: talouden piiriin sulkeutuvat ja sen ulkopuolelle jäävät. Sinua ei vaivaa se ettei tällaisella jaolla ilmoiteta mitään elämälle tai ihmisten hyvinvoinnille keskeisiä sisältöjä --- niitähän saattaisi löytyä työ-aikojen ulkopuolelta enemmän kuin siltä ajalta jolta palkkoja maksetaan, tai työelämän ulkopuolisten joukosta enemmän kuin työllisten. Sinulle riittävät määrät. Ja sitten ajattelusi etenee vetämällä yhtäläisyysmerkit "tuottavuuden" ja "työn" välille. Et taida itse tajuta miten paljon hämäriä taustaoletuksia tähän näennäiseksaktiuteen implikoituu?

Varsinaisen täydellistymänsä ajattelusi saavuttaa siinä kun - jos nyt olen oikein ymmärtänyt - esität että kaikille automaattisesti lankeava (sosiaalivakuutuksen tai kansalaispalkan tapainen) työttömyysturva loisi talouteen tilanteen jossa ihmisten työllistyminen tapahtuisi aktivoitumisen kautta kuin itsestään. Tämä ajatusrakennelma on kyhätty pelkästään määrällisiä summia siirtelemällä, eikä se edes pohdi sitä mitkä hinnat pitäisi jäädyttää jos halutaan että summilla on kysynnän ja tarjonnan reaalihintamaailmassa se sama efekti mikä niillä ideamaailmassa on.

Talousajattelu operoi mielellään numeerisilla suureilla koska näin se ajatteluna näyttää "tieteellisemmältä" ja eksaktimmalta kuin mitä varsin epäjärkevien ihmisten epämääräinen käytännön räpeltäminen on. Kuitenkaan ihmisissä kaikkine vajavuuksineen ei ole mitään valuvikaa -- sellainen ihminen on, ja myös talouden pitäisi lähteä liikkeelle tosiasioiden tunnustamisesta. Se että yhä useammat päätökset maailmassa tehdään talouden numeroiden perusteella on traaginen kehityspiirre. Taloudesta on varsinkin globalisaation ja autonomisen rahatalouden myötä tullut uskontoa, joka on myös ruvennut vaatimaan uhreja.

Toivottavasti tässä on osviittaa perusteluiksi sille miksi poimin mm. sinun esityksistäsi huvittavimman lauseen ja panin sen näytille. Nimimerkki Mielipidepankillahan sitten on omat käsitesekaannuksensa ja oma taloususkonnollinen "henkensä" -- häntä on vaikea saada uskomaan, ettei pohjimmaiselta asenteeltaan häntä kummempaa uusliberalistia olekaan. Että juuri hänen laillaan ajattelevat kaikki ne kyynikotkin, jotka muitta mutkitta priorisoivat talouden eivätkä suuremmin piittaa ihmisistä. Hänen hyökkäyksensä kohdistuu erityisesti maataloutta vastaan, koska maatalous on hänelle ei-markkinaperiaattein toimiva alue ja siksi punainen vaate.

Nimimerkki KMa:n kannattaisi perehtyä siihen talousavun kaavussa tehtyyn sarjamurhaan, jonka Maailmanpankki ja IMF ovat toteuttaneet kehitysmaissa. Kaava on ollut aina sama: "taloudellisen järkevyyden" nimissä on toteutettu rakennemuutoksia, joissa on pyritty "tuottavuuteen", mutta useimmiten vain ajettu kansat kaaostilaan ja monissa maissa sisällissotiin. Esimerkiksi haulla "Michel Chossudovsky" löytyy googlesta runsaat 80 000 viitettä, joista jokaisen talousnumerouskovaisen on hyvä aloittaa.

Lue lisää

Onhan se lähestymistapa tuokin. Uskoisin kuitenkin, että kun sinä menet vaikka syömään hotelliin aamiaiselle ja siellä on kananmunia, et ota useista tai kaikista munista pieniä palasia ja sijoita niitä lautasellesi, vaan otat yhden, kaksi tai kolme kanamunaa ehkä, yksitellen tai peräjälkeen.

On aika merkillistä, jos meillä ei ole reilu viisi miljoonaa kansalaista. Sinun ajatuksillasi meillä varmaan on vain monta tai vähän ihmisiä täällä Suomessa.

Ihminen on oppinut ilmaisemaan jo tuhansia vuosia sitten lukumääriä. Ehkä sinunkin olisi syytä joskus opetella laskemaan. 1, 2, 3 jne. Vaikka muutaman miljardiin. Sen jälkeen sinun olisi syytä vielä tutustua sellaiseen matemaattiseen käsitteeseen kuin keskiarvo ja esityksen tarkkuus (2 miljoonaa ei ole 2.0, eikä se ole 1 eikä 3). Sen jälkeen esittämäni luvut eivät enää tunnukaan niin eksakteilta, vaan hyvin reaalisilta.

Mutta, koska et vielä tunne numeroita, niin voinemme käsitellä asiaa sinun kannaltasi. Otetaan työttömyysturvalaki, jossa sanotaan että kansalainen, joka yrittää työllistää itsensä, ei ole oikeutettu saamaan työttömyystukea.

Kun mietimme tätä (ilman numeroita), niin tuleeko sinun logiikallasi mieleen sellainen ajatus, että voidakseen tehdä työtä, kansalaisen on saatava sitä joko joltakin toiselta (ulkomainen sijoittaja esimerkiksi) tai sitten oltava niin rikas, että pystyy elämään jonkin aikaa tai jopa lopun elämänsä ilman, että saa yhtään tukea yhteiskunnalta, jos se itsensä työllistäminen ei sattuisikaan onnistumaan?

Voimmeko yhteenvetona tulla siihen tulokseen, että tämä lain kohta vähentää syntyvien työpaikkojen määrää ja työstä maksettavaa palkkaa täällä Suomessa?

Jos olemme yhtämieltä tästä, niin voimmeko myös sanoa, että tästä syntyvästä ilmiöstä voidaan käyttää nimitystä työttömyys?

Jos et ole vieläkään erimieltä, niin koska tämän ilmiön aiheuttaa työttömyysturvalaki, jonka hallitus ja eduskunta voisivat muuttaa erilaiseksi, voimmeko sanoa että hallitus ylläpitää työttömyyttä?


Sitten pari lainausta.

" --- niitähän saattaisi löytyä työ-aikojen ulkopuolelta enemmän kuin siltä ajalta jolta palkkoja maksetaan, tai työelämän ulkopuolisten joukosta enemmän kuin työllisten. "

ja

"Varsinaisen täydellistymänsä ajattelusi saavuttaa siinä kun - jos nyt olen oikein ymmärtänyt - esität että kaikille automaattisesti lankeava (sosiaalivakuutuksen tai kansalaispalkan tapainen) työttömyysturva loisi talouteen tilanteen jossa ihmisten työllistyminen tapahtuisi aktivoitumisen kautta kuin itsestään. "


Mietihän tarkaan mitä näissä sanot. Siis tuota ensimmäistä lainausta ja toista lainausta. Ne ovat sinulla ristiriidassa. Ole hyvä ja kerro kumman lainauksen kannalla ole. Et voi olla kummankin kannalla, sillä ne kumovat toisensa. Eli jos olet ensimmäisen lainauksen kanssa samaa mieltä, toinen lainaus ei pidä paikkaansa, tai päinvastoin. Siis sinun kannaltasi ajateltuna.

Hallitusnikkari kirjoitti:

Onhan se lähestymistapa tuokin. Uskoisin kuitenkin, että kun sinä menet vaikka syömään hotelliin aamiaiselle ja siellä on kananmunia, et ota useista tai kaikista munista pieniä palasia ja sijoita niitä lautasellesi, vaan otat yhden, kaksi tai kolme kanamunaa ehkä, yksitellen tai peräjälkeen.

On aika merkillistä, jos meillä ei ole reilu viisi miljoonaa kansalaista. Sinun ajatuksillasi meillä varmaan on vain monta tai vähän ihmisiä täällä Suomessa.

Ihminen on oppinut ilmaisemaan jo tuhansia vuosia sitten lukumääriä. Ehkä sinunkin olisi syytä joskus opetella laskemaan. 1, 2, 3 jne. Vaikka muutaman miljardiin. Sen jälkeen sinun olisi syytä vielä tutustua sellaiseen matemaattiseen käsitteeseen kuin keskiarvo ja esityksen tarkkuus (2 miljoonaa ei ole 2.0, eikä se ole 1 eikä 3). Sen jälkeen esittämäni luvut eivät enää tunnukaan niin eksakteilta, vaan hyvin reaalisilta.

Mutta, koska et vielä tunne numeroita, niin voinemme käsitellä asiaa sinun kannaltasi. Otetaan työttömyysturvalaki, jossa sanotaan että kansalainen, joka yrittää työllistää itsensä, ei ole oikeutettu saamaan työttömyystukea.

Kun mietimme tätä (ilman numeroita), niin tuleeko sinun logiikallasi mieleen sellainen ajatus, että voidakseen tehdä työtä, kansalaisen on saatava sitä joko joltakin toiselta (ulkomainen sijoittaja esimerkiksi) tai sitten oltava niin rikas, että pystyy elämään jonkin aikaa tai jopa lopun elämänsä ilman, että saa yhtään tukea yhteiskunnalta, jos se itsensä työllistäminen ei sattuisikaan onnistumaan?

Voimmeko yhteenvetona tulla siihen tulokseen, että tämä lain kohta vähentää syntyvien työpaikkojen määrää ja työstä maksettavaa palkkaa täällä Suomessa?

Jos olemme yhtämieltä tästä, niin voimmeko myös sanoa, että tästä syntyvästä ilmiöstä voidaan käyttää nimitystä työttömyys?

Jos et ole vieläkään erimieltä, niin koska tämän ilmiön aiheuttaa työttömyysturvalaki, jonka hallitus ja eduskunta voisivat muuttaa erilaiseksi, voimmeko sanoa että hallitus ylläpitää työttömyyttä?


Sitten pari lainausta.

" --- niitähän saattaisi löytyä työ-aikojen ulkopuolelta enemmän kuin siltä ajalta jolta palkkoja maksetaan, tai työelämän ulkopuolisten joukosta enemmän kuin työllisten. "

ja

"Varsinaisen täydellistymänsä ajattelusi saavuttaa siinä kun - jos nyt olen oikein ymmärtänyt - esität että kaikille automaattisesti lankeava (sosiaalivakuutuksen tai kansalaispalkan tapainen) työttömyysturva loisi talouteen tilanteen jossa ihmisten työllistyminen tapahtuisi aktivoitumisen kautta kuin itsestään. "


Mietihän tarkaan mitä näissä sanot. Siis tuota ensimmäistä lainausta ja toista lainausta. Ne ovat sinulla ristiriidassa. Ole hyvä ja kerro kumman lainauksen kannalla ole. Et voi olla kummankin kannalla, sillä ne kumovat toisensa. Eli jos olet ensimmäisen lainauksen kanssa samaa mieltä, toinen lainaus ei pidä paikkaansa, tai päinvastoin. Siis sinun kannaltasi ajateltuna.

Lue lisää

Jouni J Särkijärvi, joka mm. laati markkinatalouden peruspointteja esittelevän oppaan käytettäväksi itänaapurissa sosialismin romahtamisen jälkeen, esitti myös oman ytimekkään lamantorjuntaneuvonsa.

Se kuului: "Mikään ei voi ylläpitää lamaa, jos ihmiset vain yksinkertaisesti ryhtyvät töihin."

Vaikka Särkijärvi on aikanaan Suomen älykkäimmäksi mitattu mensalainen ja saanut kauppatieteellisen koulutuksen, hänen tietoteoreettinen valistumattomuutensa oli melkoinen. Hän uskoi että talous on paloista koottu kokonaisuus, jonka on pakko järjestyä myös alhaalta ylöspäin, jos niin halutaan. Ei tarvitse muuta kuin haluta tarpeeksi.

Talous ei kuitenkaan ole mitään tämänkaltaista. Talous ei ole suuri rataskoneisto, joka toimiessaan tuottaa hyvinvointia kaikille. Ne kokonaiskuvat, joita meillä taloudesta on, ovat paitsi subjektiivisia myös kaikki harhaisia.

Talous on niin sanotusti "hajautetun järjen systeemi", kuten nobelisti Hayek asian ilmaisee.

Tämä viesti taloustoiminnan perusluonteesta ei oikein mene perille, koska itse kullakin on omia vahvoja visioitaan siitä mistä "pohjimmiltaan" (eli avainkysymyksistä kokonaisuutta koskien) juttu oikein kiikastaa. Usko talouteen koneistona on luontainen ja vahva. Jos talous oikeasti olisi rataskoneisto, voisivat poliitikot päättää päämääristä ja taloustieteilijät kertoa millä keinoin niihin päästään. Homma olisi hanskassa.

Valitettavasti vain talous ei palaudu yhdelle vaikutusten tasolle. Homma ei ole hanskassa.

Sinä uskot omiin, työttömyysturvan ympärille kyhäämiisi ajatuskehitelmiin, Mielipidepankki puolestaan maatalouden kaupallistamiseen yritystaloudeksi, jne. Tällaisiin taloususkonnollisiin tunnustuksiin liittyy aina jokin "henki", jokin äänensävy tai asenne, joka loppujen lopuksi taitaa olla se ainoa "todellinen" elementti joka niihin sisältyy. "Perkele, luusereita tarvitse hyysätä" on tosiasiassa samantasoinen taloususkonnollinen uskontunnustus kuin monet näennäisesti "perustellut" ja "asialliset" esitykset.

Vaikeita juttuja. Ei ihme, jos menee yli lipan. Otan osaa.

Mutta hyvähän se oli jos edes vitsi meni läpi, vaikkei asiaa niin omaksuttukaan.

taloudesta kirjoitti:

Jouni J Särkijärvi, joka mm. laati markkinatalouden peruspointteja esittelevän oppaan käytettäväksi itänaapurissa sosialismin romahtamisen jälkeen, esitti myös oman ytimekkään lamantorjuntaneuvonsa.

Se kuului: "Mikään ei voi ylläpitää lamaa, jos ihmiset vain yksinkertaisesti ryhtyvät töihin."

Vaikka Särkijärvi on aikanaan Suomen älykkäimmäksi mitattu mensalainen ja saanut kauppatieteellisen koulutuksen, hänen tietoteoreettinen valistumattomuutensa oli melkoinen. Hän uskoi että talous on paloista koottu kokonaisuus, jonka on pakko järjestyä myös alhaalta ylöspäin, jos niin halutaan. Ei tarvitse muuta kuin haluta tarpeeksi.

Talous ei kuitenkaan ole mitään tämänkaltaista. Talous ei ole suuri rataskoneisto, joka toimiessaan tuottaa hyvinvointia kaikille. Ne kokonaiskuvat, joita meillä taloudesta on, ovat paitsi subjektiivisia myös kaikki harhaisia.

Talous on niin sanotusti "hajautetun järjen systeemi", kuten nobelisti Hayek asian ilmaisee.

Tämä viesti taloustoiminnan perusluonteesta ei oikein mene perille, koska itse kullakin on omia vahvoja visioitaan siitä mistä "pohjimmiltaan" (eli avainkysymyksistä kokonaisuutta koskien) juttu oikein kiikastaa. Usko talouteen koneistona on luontainen ja vahva. Jos talous oikeasti olisi rataskoneisto, voisivat poliitikot päättää päämääristä ja taloustieteilijät kertoa millä keinoin niihin päästään. Homma olisi hanskassa.

Valitettavasti vain talous ei palaudu yhdelle vaikutusten tasolle. Homma ei ole hanskassa.

Sinä uskot omiin, työttömyysturvan ympärille kyhäämiisi ajatuskehitelmiin, Mielipidepankki puolestaan maatalouden kaupallistamiseen yritystaloudeksi, jne. Tällaisiin taloususkonnollisiin tunnustuksiin liittyy aina jokin "henki", jokin äänensävy tai asenne, joka loppujen lopuksi taitaa olla se ainoa "todellinen" elementti joka niihin sisältyy. "Perkele, luusereita tarvitse hyysätä" on tosiasiassa samantasoinen taloususkonnollinen uskontunnustus kuin monet näennäisesti "perustellut" ja "asialliset" esitykset.

Vaikeita juttuja. Ei ihme, jos menee yli lipan. Otan osaa.

Mutta hyvähän se oli jos edes vitsi meni läpi, vaikkei asiaa niin omaksuttukaan.

Lue lisää

Samanlainenhan tuo näkyy olevan sinullakin tuo ajatus. Olet vahvasti sitä mieltä, että työn tekemisen rangaisemisella 20 000 - 400 000 sanktiolla ei ole mitään merkitystä työttömyyden syntyyn tai tuottavien työpaikkojen syntymiseen. Et halua poistaa sanktioita, sinä siis kannatat työttömyyden ylläpitämistä.

Jos olisit sitä mieltä kuin kirjoitat, hyväksyisit esitykseni kokeiltavaksi.

Koska esittämäni menetelmä, eli tämän sanktionn poistaminen ei lisää kustannuksia eikä kukaan ole keksinyt sille mitään kielteisiä vaikutuksia, on aika ihmeellistä että sinäkin haluat kannataa sitä. Vaikka muutos, jota esitän, ei synnyttäisi yhtään tuottavaa työpaikkaa, se kannattaisi siitäkin huolimatta toteuttaa, sillä siitähän ei aiheudu kustannuksia.

Yleensä kun ihmiset esittävät uusia menetelmiä, kuten kansalaispalkkaa, ne edellyttävät tuhansien lakien muuttamista. Minun esittämäni muutos koskee vain yhden lain yhtä pykälää. Se on niin helppo toteuttaa ettei lakimiehiäkään tarvita kuin yksi ammattitaitoinen.

Jos se ei toimi, mikään ei muutu nykyisestä. Jos se toimii, ainoa suunta voi olla työttömyyden väheneminen ja tuottavien työpaikkojen lisääntyminen.


Meillä tehdään nykyisin työttömyyden vähentämisen nimissä toimia, jotka maksavat miljardeja ja miljardeja. Kukaan ei kysele niiden perään, kannattaako niitä tehdä ja onko niistä hyötyä. Minä esitän kustannuksettoman tavan, mutta se saa jostakin syystä kovin monelta kielteisen kannanoton. Aivan kuin työttömyyttä haluttaisiin kovasti.

Sinulla talous voi olla vaikea, et ole seurannut ihmisten toimintaa Afrikan savanneilta nykypäivään ja nähnyt miten talous kehittyy minkäkin toimen johdosta.

Valitettavasti ihminen on sellainen olento, että se pystyy järjestämään oman ja lajitovereidensa elämän helvetiksi. Se on se pohja, jolta kaikki vaihtokauppa ja talous ponnistaa. Ja ihmisen järjestelyntarve on hamasta esihistorian hämärästä peitonnut mennen tullen hänen järjestelykykynsä, joten monenlaista inhimillisestä typeryydestä johtuvaa katastrofia on saatu todistaa.

Jos toiseen vaakakuppiin pannaan poppamiesten loitsuama taloususkonto ja toiseen jokin ihmiselämän jatkumiselle välttämätön tosiseikka, esimerkiksi ilmasto, kumman luulet painavan mr. Bushin aivoituksissa enemmän? Ja arvaa kuka kävi tälle varsin typerälle maailmanvaltiaalle vakuuttelemassa, että me kaikki suomalaiset tuemme hänen politiikkaansa?

Eikä sen tarvitse olla edes niin iso asia kuin ilmastomuutos. Kyllä kelpaa vaikka sellainen markkinataloususkovaisia jatkuvasti ärsyttävä asia kuin yhdessä tuettu maatalous. Jos toiseen vaakakuppiin pannaan markkinataloususkonnon kliseiset opinkappaleet ja toiseen se oikeasti ihmeellinen tosiseikka että maa tuottaa viljaa, arvaa kumpi painaa taloususkovaisen mielessä enemmän?

Talous tässä maailmassa pärjää, eivät ihmiset.

Kyllä ihmisiin pitää ajaa työhaluja. Kun ostovoima imetään ihmisiltä tukien ja avustusten ja korkean verotuksen muodossa, palataan lähtöasemiin, eli jokaisella on kivijalassa eläimiä ja kasvimaa josta saadaan toimeentulo. ja elukoille niitetään mustalaisen sarkaa.